Mitä elitistit katsovat?

Petri Kopakkala (1.7.2004 10:36)

Krapulan hälvennyttyä selkä ja niska olivat vuorostaan helvetin jumissa.

That's the way. Ainoa oikea tapa viettää krapulaista aamua.



Olen yrittänyt saada selville miten huono tuo Bubba Ho-Tep todellisuudessa on. Onko se:

a) Huono

b) Huonompi

c) Camp

Tässä muutaman viikon aikana katsottua:

School Of Rock – Taisin tätä krapulassa katsoa ja odotukset olivat matalalla, mutta tämä onnistui nekin vielä alittamaan.



The Royal Tenenbaums – Tämä tuli katsottua ekaa kertaa, jätti melko kylmäksi. Kaivannee useampia katselukertoja?



Ichi The Killer – Toinen katselukerta, pidän edelleen.



Natural City – Typerä ja paska Korea-scifi Blade Runnerin hengessä. Waste of time.



Pirates Of Caribbean – Toinen katselukerta. Ihan kohtalaisen viihdyttävää melskaamista, en tosin vieläkään löytänyt mitään mestarilista Deppin näyttelemisessä.



Day After Tomorrow – Ihan kiva tehostepökäle. Gyllenhaal oli ihan vitun ärsyttävä puunaama.



Myös mm. tuo aikaisemmin mainittu Spellbound-dokkari tuli katsottua, pari kautta South Parkia, Argenton Infernon alkua, n. tunti neloselta tullutta Batsia ja jotain muuta mitä nyt ei tule mieleen..

Wiederhorn:

Eyes of a Stranger VHS

Tyylikäs giallomainen alku, merestä löytyy alaston naisen ruumis. TV-toimittaja (Lauren Tewes) ottaa tehtäväkseen selvittää naisten raiskaajan/tappajan henkilöllisyys. Ajoittain tyylikäs thrilleri, jonka tehosteista vastaa itse Tom Savini. Elokuvan parhaasta annista vastaa ehdottomasti John DiSanti raiskarin roolissa. Elokuvassa yllättäen katsotaan telkusta ohjaajan esikoista Shock Wavesia.



Weir: The Year of living dangerously VHS

Ei aivan yhtä hyvä kuin kolmikko Weir, Gibson ja Jarren edellinen elokuva Gallipoli mutta tarjosi ainakin minulle nautittavat reilun puolitoista tuntia. Toivottavasti ainakin Weir ja Gibson tekevät vielä yhteistyötä tulevaisuudessa.



Wenders: Der Himmel über Berlin VHS

En ole tykännyt yhdestäkään Wenders elokuvasta eikä tämäkään tee poikkeusta. Valopilkkuina kuitenkin Peter Falk ja Nick Cave & the Bad Seeds.



Reynolds: Stick VHS

Burt Reynoldin paras ohjaustyö joskin lähtökohdatkin on hyvät sillä teksti on Elmore Leonardin kynästä. Sopivasti Burtin suuhun sopivia puujalkoja ja tiukkaa toimintaa. Näyttelijäkaartikin on osunut nappiin. Charles Durning fantastinen pillereihin menevänä gangsteri Chuckynä ja stuntman Dar Robinson albiino palkkamurhaaja Mokena. Miamiin sopivia pastellivärejä ja ajan henkeen kuuluvaa musiikkia. En todellakaan muistanut tämän olevan näin hyvä.



Swaim: La Balance VHS

Ranskalainen tiukka poliisielokuva. Hyvät näyttelijät ja tarina. Poliisien ja rikollisten toimitatavat eivät juurikaan poikkea toisistaan.

ELOKUVAT:

1,2 / 21 Korean Shorts (DVD):



Woman is Strange -- Artisokkakamaa. Puhallellaan merkityksellisesti ilmapalloja ja tanssitaan. Välillä ruudulla vilahtaa runoja. Aah.



Rhythm of Life -- Ihan kiva pienimuotoinen draama aikuistumisesta ja oman paikkansa löytämisestä. Ei yllä täyteen potentiaaliinsa.



Playtime & Mon Oncle (DVD) -- En kykene katsomaan näitä. En sitten millään. Monesti olen yrittänyt, mutta ei mitään saumaa viihtyä näiden parissa. Kuin kuuntelisi idiootin kertovan yhtä ja samaa vitsiä kolmen tunnin ajan uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen.



Lord of the Rings – Return of the King (DVD) -- No huh, enpä olisi ihan heti uskonut että saagan päätös onkin muhkeaa tuubaa. Järkyttävä, ylipitkä pullamössöprologi pilaa koko saatanan sarjan. Jösses.



Hymypoika (DVD) -- Vastenmielinen moraalisaarna joka jättää kylmäksi kaikilla tavoilla. Dialogi ja käsikirjoituksen sisäinen logiikka uhmaa järkeä. Iso NO.



Driller Killer (DVD) -- Joo. Pikakelauksella. Helvetin pitkäveteinen ja tympeä. Evvk.



Dirty Pretty Things (DVD) -- Näytelmänomainen ilmaisu istuu hyvin BBC:n tv-elokuvalta näyttävään draamaan. Yrityksestä huolimatta Stephen Frears ei saa oikein mitään muuta osumaan kohdilleen. Sympaattinen Audrey Tautou pelastaa jonkin verran.



Kill Bill Vol. 1 & 2 (R2J/DVD + 35mm) -- Kokonaisuutena yllättävänkin hyvä mutta ei nouse QT:n parhaaksi elokuvaksi, vaan Jackie Brown saa kunnian kantaa ko. titteliä edelleen.



Vol. 1 oli huomattavasti parempi Japanin-versiona. Loppumatsi väreissä on hienoa katsottavaa, eivätkä ne muutkaan (pienet) lisäykset elokuvaa huonontaneet.



Vol. 2 olisi kaivannut aavistuksen verran trimmaamista niin dialogin kuin ihan toiminnankin osalta. Harmillista oli päähenkilölle kirjoitetun dialogin viimeistelemättömyys verrattuna sivuhahmoihin, positiivisena poikkeuksena Buddin repliikit jotka Madsen tulkitsi soveliaalla pöhöttyneisyydellä. Bill jäi hahmona surullisen etäisäksi, ehkä juuri luonnottoman dialogin myötä. Hyvä puolikas ja yhteenvedossa laskeutuu jotakuinkin samoihin pistelukemiin kuin Vol. 1.



Chronological Donald (DVD) -- Tämä dvd ja pullo Viskiä = Hyvä ilta.



Bicycle Thief (DVD) -- Onhan tämä hyvä, mutta niin helvetin ahdistava ettei tee mieli katsella kovin usein.



Lady Snowblood (DVD) -- Ihan kiva. Kill Bill jää paljosta velkaa. Ajoittain puuduttavan pitkäveteinen.



Blueberry (DVD) -- Kounen voisi tulevaisuudessa jättää elokuvien ohjaamisen ja keskittyä taikamarjojen popsimiseen. Ei mitään sisältöä, ei mitään, mikä antaisi oikeutuksen tämän haisevan paskakasan olemassaololle.



2001 – A Space Odyssey (DVD) -- Miljoona kertaa parempi kuin Blueberry.



Eddie Murphy : Raw (TV) -- Aina yhtä ajakohtainen. Nelosen surkea suomennos tosin hävisi Esselten vanhan vuokrakassun suomennokselle 100-0.



The Dreamers (VHS) -- Ei ole Bertoluccikaan entisensä. Vuoden 1968 poliittinen myllerrys taustoittaa pariisissa tapahtuvaa kolmiodraamaa. Laiska ohjaus ja tylsät näyttelijävalinnat

viitoittavat unelmoijien tien unohdukseen.



Along Came Pylly -- Ajoittain joutuu laittamaan omaa elämäänsä perspektiiviin, tällä kertaa homman hoitaa kotiin todella käsittämätön elokuvavalinta – Along Came Pylly. Okei, mikä vitun neronleimaus oli käyttää 90minuuttia elämästään tämän katsomiseen? Hoffmann, Baldwin, Brown – ok, ymmärretään – mutta siltikin? Ei helvetti. Näin epäilyttävän epähauskaa minulla ei ole ollut moneen vuoteen. Toivottavasti Bad (der) Santa palauttaa maailman raiteilleen.



Shiri (DVD) -- Heh. Aika paska. Nukahdin jokaisen toimintakohtauksen aikana ja heräsin taas laadukkaan melodraaman pariin.



21 Grams -- Vaikea löytää mitään huonoa sanottavaa. Alejandro osaa hommansa enemmän kuin pätevästi, mutta olisi kyllä kiva nähdä hieman erilaisempaa elokuvaa seuraavaksi.



Dawn of the Dead -- Blaah. Kammo. Ei kannata vaivautua, ei ole alkuperäisen voittanutta. Muutama kiva kuva.



Bad(der) Santa -- Aika hauska saastaa. Aavistuksen verran liian vähän sikailua ja torspoilua. Kääpiö oli kuitenkin aika hauska.



Starsky & Hutch -- Huono.



ANIME:



Mousou – Paranoia Agent 10, 11 -- Ei voi kuin kehua.



Fullmetal Alchemist 2x07, 2x08, 2x09, 2x10 -- Kts. yllä.



Samurai Champloo 02, 03, 04-- Tyyli on todellakin kohdallaan, mutta kakkosepisodin juoni ei päätä huimannut, samanlaista tavaraa on nähty liian usein aiemminkin. Tosin kliseillähän tässäkin pelataan, aivan kuten Watanaben aiemmassakin, Cowboy bebopissa, joten eipä heitettä katanaa kaivoon ihan vielä.



Kolmas ja neljäs jakso palauttavat sarjan takaisin raiteilleen, tyylikästä Zatoichi-homagea ja kaunis lopetus. Piirrostyyli jaksaa ällistyttää vielä tässäkin vaiheessa. Ei tarvinne useasti muistuttaa, että Samurai Champloon järisyttävän hyvät soundtrackit kannattaa hankkia välittömästi.



Samurai 7 01, 02 -- Samurai-kuvaston uusiminen näyttää olevan kuluvan kauden trendi. Arikra Kurosawan Seitsemän Samurain uudelleentulkinta ei vakuuta kahden ensimmäisen jakson perusteella. Mechit ja steampunk kuitenkin viehättävät, joten jatketaan tämänkin parissa vielä hetken verran.



TV:



Deadwood 1x07, 1x08, 1x09, 1x10, 1x11, 1x12 -- Koska olen ystävälismielinen ja ajattelen kaikkien muidenkin parasta, kerron teille sen verran, että tämä on aivan vityn hüva sarja.

funkstörung (1.7.2004 22:57)

Playtime & Mon Oncle (DVD) -- En kykene katsomaan näitä. En sitten millään. Monesti olen yrittänyt, mutta ei mitään saumaa viihtyä näiden parissa. Kuin kuuntelisi idiootin kertovan yhtä ja samaa vitsiä kolmen tunnin ajan uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen.

Hurraa! En ole siis ainoa.

Ollut säälittävän hiljaista tällä rintamalla...

Viimeiset Clintit parinkymmenen lainasetistä...



True Crime *** Clint on kunnon dirty old man, vosu kuin vosu kaatuu.



Perfect World *** Landeilua Costnerin kera.



Happy Together *** kai? Odotukset olivat helvetin kovat, tottahan leffa on kaunis kuin mikä, mutta vähän kuin olisi tyhjää tynnyriä kolistanut. Vaatii ehdottomasti uuden katselun koska joutui tyytymään pätkäkatseluun monen eripäivän aikana.

Tony Leung on taas aivan mahtava eikä Leslie Cheungkaan mikään huono ole.



Sekä eilisen kaunotar vastaan hirviö MMA tupla.



Genki Sudo 75 kg, 175 cm VS. Butterbean 180 kg, 188 cm



Täyttä tavaraa alusta loppuun, Genki saapuu kehään täydessä kostuumissa tanssien, tyttölauman kera tietenkin. Kongi kumahtaa ja Genki jatkaa leppoisaa tanssahtelua ja potkaisee Butteria aina välillä joka huitoo pelkkää ilmaa, tanssia jatkuu aivan erän loppuun saakka kunnes Genki vetää Beanin maihin ja lukottaa tämän, erätauko pelastaa voimöykyn.



Toinen erä alkaa jo reippaammin, Genki pitää tarvittavan etäisyyden ja jakelee parikappaletta Van Damme tyylisiä hyppypotkuja jonka jälkeen Bean viedään lattiaan ja lukotetaan. Game Over



Antonio Nogueira 100 kg VS. Bob Sapp 150 kg.



Tämä on kyllä Sappin parhaita esityksiä kahden Hoost ottelun ohella, teki aika pahaa kun Sapp otti Nogin wrestling tyylillä syliin pää alaspäin ja junttasi tämän kanveesin kuin paalun Sapp paukutti muutenkin Nogin naaman aika mustaksi, mutta... Nogueira by armbar.

Ei jaksa kahtakymmentä viimeistä elokuvaa käydä läpi enkä niitä muistaisikaan, mutta tässä viime päivien saldo.

Shark Attack: Huoh, olipa aika hyvin (tai huonosti) kliseet käytetty. Tämä oli pakko katsoa, kun yhtä tähteä tuli joka arvostelijalta. Kyllä minä voisin kuitenkin yksi ja puoli antaa. Puolikas ehkä hyvästä melodiasta, mikä soi loppukohtauksen aikana, kun Ernie Hudson joutui hain syötäväksi. Tämä olisi kaivannut enemmän veriroisketta, ei tällainen tuuba muuten innosta. Kaikki hahmot olivat juuri niin ennalta-arvattavia kuin pelkäsi. Puupäähuumoria, latteaa dialogia, Casper suurena sankarina, rasittava sidekick... No, tulipa katsottua.



Cross of Iron: Ei tämä maailman paras elokuva eikä edes sotaelokuva , vaikka eräs kaveri niin väittää, mutta erittäin toimiva kuitenkin. James Coburnin ehkä paras roolisuoritus, äijä oli ihan vitun cool (vaikka päästään menikin sekaisin!). Tässä(kin) sotaelokuvassa mielenkiintoisempia kohtauksia olivat ne joissa ei sodittu. Paikoitellen loistavaa dialogia.



Thunder: No niin, tulipa tämäkin katsottua vajaan parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. Ei Mark Gregory enää tunnu niin viileeltä toimintasankarilta kuin nassikkana. Tämän todisti jo Pako Bronxista, kun senkin näki pitkästä aikaa. Ihan hauska Rambo-rip-off tämä silti oli. Resuinen pitkätukkainen intiaani tulee pikkukaupunkiin, jossa on vittumaisia punaniskapoliiseja. Thunder saatetaan kaupungin rajalle, mutta palaa takaisin (tuttua?) ja ongelmat lisääntyvät lain kanssa. Thunder onnistuu kuitenkin pakenemaan vuorille jossa on kuin kotonaan. Alkaa tiukka taistelu ylivoimaista vastustajaa vastaan, mutta Thunder ei olekaan tavallinen mies. Hän pitää poliiseja pilkkanaan ja saa tietysti suurenkin yleisön puolelleen. Thunder pääsee jopa hyppäämään veteen kalliolta (Rambossa oli tyylikkäämpi hyppy). Lopuksi Thunder menee takaisin kaupunkiin, tuhoaa poliisiaseman ym. Onneksi erään poliisin suonissa virtaa intiaaniverta ja hän päästää Thunderin livahtamaan virkavallan käsistä ja lopulta sain käsityksen, että jopa sheriffikin hyväksyy kaiken. Kaikki loppuu onnellisesti, Thunder on sankari aiheutettuaan tuhoa ja vahingoitettuaan ihmisiä (osaa tietysti saikin vahingoittaa) ja pääsee naisensa kanssa jatkamaan seikkailuja. Tämä oli kunnon 80-lukua ja jälleen yksi nostalginen trippi. Ei suurta elokuvaa, mutta ah niin hienoa silti.



8 Mile: Kaikista ennakkoluuloista huolimatta tämä oli yllättävän toimiva elokuva. Eminemin hahmosta jopa välitti, äijä esitti aika hyvin vaatimatonta rapparia, vaikka on tottunut tyypin machoiluun. Oikeasti rupesi vituttamaan hahmon puolesta, kun turpaan tuli muilta uhoajilta. Perustarinahan tässä oli, mutta sujuvasti kerrottu eikä liian siirappisesti. Toki Eminem pääsi lopussa kunnolla uhoamaankin, mutta se oli toimivaa vittuilua eikä mennyt överiksi. Tärkeintä oli ettei loppua pilattu turhalla sentimentaalisuudessa, mikä näissä on usein vaarana vaan pidettiin realistisena. Ehkä vuoden positiivisimpia yllätyksiä.



Jaah, muuta tällä viikolla ei tainnut tulla katsottuakaan.

Jeesjees.

Aika hyvä saldo tälle viikolle, vähän hyvää ja vähän huonoa. Muutamia poimintoja:



*Escape from Sobibor. WWII-buffina odotin tältä enemmän, mutta lopulta päädyin kommenttiin "ihan kiva". Aika hyvä tulos silti TV-sarjalta näillä näyttelijöiltä ja 80-luvun skismalla.



*West Side Story. Ei nappaa, ei sitten millään. Hyvä kun sai loppuun asti katsottua. Tuli vaan koko ajan mieleen fiilistelevä Marco Bjurström joka vedet silmissä laulaa mukana "Mariiia-aa-aaa". Hui kauhistus.



*Prizzin kunnia. Huston on nostanut asemiaan viime aikoina lempiohjaajieni parissa. Tämä kyseinen tekele sen sijaan yllätti. Alkuasetelma on kyllä ihan mielenkiintoinen ja Hustonin ohjaus pysyy jälleen kasassa mutta silti tästä jäi aika ontto fiilis. Anjelica Hustonin rooli pikkupomona sai hymyilemään lämpimästi.



*Hammett. Kasariputki jatkuu. Tällä kertaa Wim Wendersin saattelemana. Dashiel Hammettin kirjoja lukeneelle odotukset olivat kovat. Wendersin tyyli on ovelasti mukana, vaikka hän ilmeisesti joutuikin alunperin kuvaamaan uudelleen suurimman osan elokuvasta Ison Pahan Studion määräysten vuoksi. Ehkä sen vuoksi mukana on melko laiska tunnelma. Liian laiska.



*Mija "Beautiful Demon". Animepornoa. Melko hassunkurinen, niin kuin animeporno yleensä. Teinityttöjä, lonkeroita ja hermafrodiitti demoninaikkonen. Siinäpä se.



*The Lost Patrol. Suomennettu nimellä Kadonnut partio, tulee väistämättä mieleen Eino Pietola. John Ford on John Ford. Täytyy sanoa että mies on vahvimmillaan western-rintamalla. Kyllähän tämänkin katsoo. Mutta ei niin mielellään kuin haluaisi.



*(Upouusi) Taistelutoverit-boksi. Tämän sarjan jaksot kestää katsoa toistamiseenkin. Hyvä, hyvä. Niin hyvä että koko boksi tuli kahlattua läpi yhden päivän aikana. Mietin vaan, mitenkähän hyvin tämä sarja kestää ajan hammasta. Tyylillisesti hyvän näköinen ja käsikirjoitus on taatusti sujuvaa, vaikkei noudattelekaan ihan yksi yhteen alkuperäisen Easyn kokemuksia. Paikoitellen ylimelodramaattinen, ei haitaksi asti. Positiivinen yllätys silti viime vuosien sarjatuubassa. Pitänee ostaa omaksi.



Lisäksi kommenttiraidat, ekstrat sun muu sälä muutamasta levystä.

Mika Kaurismäki: Arvottomat (VHS) Oikein lystikäs. Mahtavia repliikkejä.

Howard Hawks: Syvä Uni (DVD) Ties kuinka monennen kerran. Klassikko.

Luis Bunuel: Viridiana (VHS) Ehkä lievä pettymys, tosin Buñuelin kohdalla odotukset ovat aina suuria.

Todd Haynes: Kaukana taivaasta (DVD) Aika hyvä. Risteilin elokuvan aikana "juun" ja "ein" välillä ja päädyin lähelle "juuta".

Billy Wilder: Vankileiri 17 (DVD) En osannut odottaa näin koomista pläjäystä. Luulin tätä totisemmaksi elokuvaksi. Alkushokin jälkeen tykkäsin.

Claude Chabrol: Le Biches (DVD) Suurin yllätys. Odotin perinteistä (mutta erittäin hyvää) Chabrol-jännäriä, mutta sainkin kiinnostavan kolmiodraaman oivalla huumorilla ja lopetuksella.

Jim Sharman: Rocky Horror Picture Show (DVD) Mukavaa outoilua. DVD:llä ihan ihmeellisiä ekstroja.

Peter Yates: Bullitt (DVD) Frank Bullitt on cool.

Lars Von Trier: Europa (VHS) Vähän teeskentelevä taide-elokuva, mutta kaunis ja mielenkiintoinen silti.



Paras vuoropuhelu: Arvottomat



Manne: Miten liikeasiat sujuvat?

Ville Alfa: Huonosti. Aina kun saan myytyä jotakin, tulee joku sika ja myy jotain muuta tilalle. Kauppa käy, mutta kassa pysyy vakiona.

M: Sinun pitää ostaa halvemmalla ja myydä kalliimmalla.

V: Hyvä idea. Erittäin hyvä. Niinkö sinä tekisit?

M: En minä, mutta muut kauppiaat tekevät.

V: Ai saatana.



Tylyin äijä: Philip Marlowe (HB) Tosin Bullitt hyvänä kakkosena.



Paras pysähtynyt kuva: Köyhät ruokailemassa Viridianassa.



Paras naisnäyttelijä: Julianne Moore Far From Heavenissä



Paras huumorisotaelokuva: Vankileiri 17



Parasta lesboilua: Le Biches



Parhaimmat ufot: RHPS



Paras takaa-ajo: Bullitt. San Franciscon hyppyrikadut.



Paras junaelokuva: Europa

Jamais (2.7.2004 12:32)

*Escape from Sobibor. WWII-buffina odotin tältä enemmän, mutta lopulta päädyin kommenttiin "ihan kiva". Aika hyvä tulos silti TV-sarjalta näillä näyttelijöiltä ja 80-luvun skismalla.

Just eilen tuli kirjastossa puhetta jonkun tyypin kanssa tästä sarjasta, että olisi mukava katsoa uudelleen. Kun se silloin aikanaan tuli telkkarista. Onko tästä nyt tullut sitten joku julkaisu?



Prizzin kunniasta täytyy sanoa sen verran, että elokuva sisältää ehkä Nicholsonin yhden rasittavimmista näyttelijäsuorituksista.

Humphrey Bogart (2.7.2004 13:18)

Just eilen tuli kirjastossa puhetta jonkun tyypin kanssa tästä sarjasta, että olisi mukava katsoa uudelleen. Kun se silloin aikanaan tuli telkkarista. Onko tästä nyt tullut sitten joku julkaisu?



Prizzin kunniasta täytyy sanoa sen verran, että elokuva sisältää ehkä Nicholsonin yhden rasittavimmista näyttelijäsuorituksista.

DVD:nä löytyi meidän kirjastosta, vissiin ilmestynyt jo viime vuoden puolella. Yhden levyn julkaisu, kesto rapiat kaksi tuntia. Teepä hankintaehdotus teidänkin puljuun, hankintapaikkana Kirjastomedia. Ja osta vihdoinkin se soitin

Jamais (2.7.2004 13:34)

DVD:nä löytyi meidän kirjastosta, vissiin ilmestynyt jo viime vuoden puolella. Yhden levyn julkaisu, kesto rapiat kaksi tuntia.

Ja Anttilasta löytyy hintaan 4,95.

Jamais (2.7.2004 14:34)

DVD:nä löytyi meidän kirjastosta, vissiin ilmestynyt jo viime vuoden puolella. Yhden levyn julkaisu, kesto rapiat kaksi tuntia. Teepä hankintaehdotus teidänkin puljuun, hankintapaikkana Kirjastomedia. Ja osta vihdoinkin se soitin

Voisi tehdäkin. Ehkä siihen mennessä, kun se on lainattavana olen saanut ostettua soittimenkin. Tällä rahatilanteella ei kuitenkaan vielä.

Hercules (1958) DVD

Pornographers (1966) VHS

Flashman (1967) VHS

Amazons and Supermen (1975) LD

Paura in città (1976) DVD

Martin (30.6.2004 15:01)

THaavisto (30.6.2004 15:35)

+ näille-ei-voi-antaa-tähtiä ‑elokuvat:

Voipas! Ensimmäiselle voi räpsäyttää jopa neljä, tai helposti ainakin kolme. Kakkonen onkin jo kaiken luokittelun alapuolella ja muita en ole nähnyt.

Albert Pyunin paskaleffoille ei todellakaan voi antaa tähtiä. Mustia aukkoja ehkä, en ole nähnyt yhtään hänen tekemää leffaa, jonka olisi kivuttomasti jaksanut loppuun katsoa.



Lähiaikoina on tullut katsottua mm.



Eddie murphy raw *** (TV)

Hyvin tätä jaksoi katsoa shaftin (vai oliko se joku muu leffa?) alkamista odotellessa, kunhan vain jätti suomenk. tekstit omaan arvoonsa ja keskittyi kuunteluun.



Gordon Parks: Shaft **** (TV)

Aivan mahtava blaxploitaatioleffa. Hyvät musiikit, viihdyttävää dialogia ja tarpeeksi ammuskelua, että leffaa jaksoi yömyöhään katsoa. Ja Richard Roundtree on loistava.



Ernest Dickerson: Bones **** (DVD)

Lisää blaxploitaatiota, tällä kertaa tosin 70-luku ‑henkistä kauhukomediaa. Ohjaaja Dickerson on aikaisemmin tehnyt mm. Tales from the crypt: Demon knightin. Bonesissa räppäri Snoop Dogg esittää Jimmy Bonesia, joka pystyy muuttumaan koiraksi ja tappamaan ja syömään siten ihmisiä. Jokainen syöty uhri tuo lisää lihaa hylätyn talon kellarissa makaavan Bonesin mätänevien luiden ympärille. Hilpeää dialogia, mukavasti gorea, muutamia todella psykedeelisiä kohtauksia, ja hyvä näyttelijäkaarti. (mm. Pam Grier ja Michael T. Weiss)



Paul Bartel: Death race 2000 **** (DVD)

Helvetin hilpeää kalmanrallia. Stallone ylinäyttelee helvetisti, tuoden mukaan reilusti komiikkaa, ja David Carradine vetää roolinsa läpi helvetillisellä karismalla. Verimättöäkin on tarpeeksi, tosin autoja romutettiin turhan vähän. Todella hauskaa trashia. Ja trashista puheen ollen...



Trash video team: Juhlajätkät: Sikailu-DVD ***** (DVD)

Se on siinä!! Vihdoinkin sain DVD-hyllyyni katsomisen arvoisen findiepätkän. Hervotonta meininkiä alusta loppuun, koko katseluporukka kieri lattialla tätä katsoessa. Kaikkien kunnon gross-outin ystävien kannattaa tsekata.