Mitä elitistit katsovat?

Ilja Rautsi ( 18.12.2005 23:39)

Dvd:



Kukkia ja sidontaa



"Lähes viisi tähteä" ‑hra Tohka



Ei voi olla totta. Ekat 40 minuuttia oli kuin olisi katsonut Mustan kissan kuja the Movieta, sitten meno parani jossain määrin, mutta olisi kyllä pitänyt olla aika mestarillista jälkeä että olisin kyennyt pyyhkimään alun kaameuden mielestäni.



**

Oma viikko taisi sujua about tälleen:



DVD:



Career Girls, vähän niin kuin Broken Flowers, ehkä kuitenkin vielä halvempi pelleily.



Digiboksi:



Laulava salapoliisi the movie, hoh-hoijaa.



Silver Bullet, edelleen toimii

Neame:

The Poseidon Adventure VHS

Elokuva joka aloitti 70-luvun katastrofielokuvien sarjan, eikä ajankohtaansa nähden yhtään hullummalla tavalla. Maestro Irwin Allen häärii tässä vielä tuottajan roolissa. Positiivisinta antia ehdottomasti huikeat stunt-teamin suorittamat temput sekä onnistuneet pienoismallit. Katastrofielokuvat ovat Hollywoodin mittakaavassa poikkeavia sikäli, että näissä ei elokuvan sankarit aina välttämättä selviä hengissä. Tästä kai pitäisi ensi vuonna ilmestyä remake.



Avnet: Uprising VHS

Näyttävillä taisteluilla varustettu TV-elokuva juutalaisten vastarinnasta Varsovan ghettossa ylivoimaista natsi mahtia vastaan. Erikoismaininta Jon Voightille ylimielisen kenraali Stroopin roolista.



Walsh: Objective, Burma! DVD

Ehdottomasti näkemisen arvoinen sotaelokuva. En ole tähän mennessä ikinä perustanut Errol Flynnin näyttelijän lahjoihin, ehkä tämän myötä on syytä tarkastaa kantaa uudemman kerran. Aikansa sotaelokuviin nähden huomattavan väkivaltainen. Kahdeksankymmentä luvun klassikko Predator on velkaa elokuvalle. Loistava remake aihio osaaville käsille.

DVD:

Mean Creek

Ei nyt ihan mikään nykyajan Stand by Me niin kuin kannessa väitetään, mutta toimiva silti.



In Good Company

Vähän mitäänsanomaton. Ei kuitenkaan käynyt tylsäksi ja onnistui välillä naurattamaankin.

Ankeahko viikko:

Fleshburn



Vietnamissa järkensä menettänyt psykopaattinen intiaani jättää erämaahan neljä hänet vankilaan järkännyttä ihmistä. Seuraa standardi survival-toimintaa.



**



Underground Aces



"POLIISIOPISTON MICHAEL (äänipelle) WINSLOW LOISTO-OSASSA"



"POLIISIOPISTON SUPERPELLE PARKKEERAA NYT AUTOJA"



...



*



The Bees (78)



Heikohko ampiaiselokuva (vai oliko ne mehiläisiä?). Ampiaisten hyökkäykset sai aikaan pari naurahdusta. Myös ampiaisten käännyttäminen homoiksi oli ihan asiallista.



**



The Stepfather ***



Reform School Girls



Onnistunut wip-parodia, kuten Chatterboxin ohjaajalta voi odottaakin. Läski vartija-ämmä toi mieleen itsensä Divinen.



*** 1/2



+



Myrsky yli Aasian Orionissa

Lauantaina ja eilen katsottua:

Bend It Like Beckham • Ihan kiva elokuva, ei kai tästä muuta oikein osaa sanoa. Oltiinhan tässäkin lopussa lähestymässä jenkkisiirappia finaaliotteluineen, mutta pysyi kuitenkin paremmalla puolella. Knightley ja intialainen tyttö olivat ihan söpöjä kumpikin, vaikea kuvitella että intialaistyttö on IMDB:n mukaan ‑75 syntynyt, mutta kai se on uskottava. Kyllähän nää brittidramediat (vai mitä nää on) ovat raikkaampia ja elämänmakuisempia (inhoan tätä sanaa) kuin jenkkisaasta. ***



Il Trono di fuoco/Throne of Fire • aika hassua italobarbarismia, minä pidin, vaikka tätä ei muistaakseni Elitistin arvostelussa kehuttukaan. Pökkelö sankari, hyvä pahis jolla oli hassut Robin Hood ‑trikoot ja Sabrina Siani. Sankaritermi on kyllä aika kyseenalainen, äijähän ei oikein onnistu missään, meni laskutkin sekaisin montako kertaa tyyppi jäi vangiksi. Paljon ei kuitenkaan tarvi tehdä, kun Siani heittää veitsen pois, epäluulot karisevat ja muija heittäytyy sankarimme syliin. Hulluuden kaivo oli hassuinta mitä olen aikoihin nähnyt, vaikea kuvitella että tuo olisi pahinta mitä roistollamme on tarjota, pari käärmettä ja kömpelö ritari tai vastaava peltisovassa. Näissä ei pitäisi kai takertua pikkuseikkoihin, mutta miksiköhän pahiksen äiti viivytteli ennustuksen kertomista pojalleen niin että kuolo ehti korjata ja poika jäi epätietoiseksi. ***½



Old School – Alien Sun ehti jo Phillipsiä suunnilleen määritellä aikamme tärkeimmäksi ohjaajaksi. Ei nyt aivan niin, mutta kyllä näkemäni Road Trip ja Old School ajavat asiansa tissikomedioiden tärkeässä genressä. En oikein ole Ferrellistä pitänyt, mutta tässä mielestäni äijä varastaa shown. Loppua kohden pahimman sikailun jälkeen leffa kyllä latistuu hieman. Elisha Cuthbert vaaleanpunaisissa pikkupöksyissä... ai ai, sitä olisi pitänyt saada lisää. ***½



Double Impact • elokuva Dammen kulta-ajalta. Damme suorastaan loistaa ensimmäisessä kunnianhimoisessa tuplaroolissaan, tylynä salakujettajana ja keikarimaisena hurvittelijana. Todellista luonnenäyttelyä. Pahikset ovat hyviä tai siis etenkin Bolo Yeung ja se lateksihousuissa pomppiva lesbopahis. Oikea meininki. Elokuva on ajalta, kun toimintasankareiden leffat sisälsivät vielä kunnon mättöä. Nostalgiset fiilikset nousivat leffaa katsoessa, kun muistelee miten kaverin kanssa 15-vuotiaana käytiin elokuvissa tsekkaamassa tämä ja muita Dammen mestariteoksia tyyliin Lionheart ja UniSol. Sen jälkeen onkin tullut nähtyä Double Impactista vain leikattua versiota, mutta tämä kerta korjasi senkin asiana. Kaiken kruunaa jo toisaalla mainitsemani elokuvan alussa olevat kohtaukset joissa Damme venyttelee ja vetää turpiin balettitrikoissa ja sen jälkeen hiippaillee vaaleanpunaisissa shortseissa. Lisäksi pisteitä blondimuijan kivoista tisseistä. Geoffrey Lewis antaa hyvää taustatukea. ****

Humphrey Bogart ( 19.12.2005 14:52)

Old School – Alien Sun ehti jo Phillipsiä suunnilleen määritellä aikamme tärkeimmäksi ohjaajaksi. Ei nyt aivan niin, mutta kyllä näkemäni Road Trip ja Old School ajavat asiansa tissikomedioiden tärkeässä genressä.

Unohtamatta Hatedia, jota pitää hehkuttaa aina kun on siihen sauma.

Newell:

Harry Potter ja liekehtivä pikari (Leffassa), Se on aina masentavaa, kun yritetään ruhjoa kirjaa sellaisenaan kankaalle. Puheliaat kohtaukset juostaan peräkkäin henkeäsalpaavalla nopeudella ja kesto on silti persuksissa tuntuva. Pituutta lisää se, että on pakko ottaa mukaan sellaisia hahmoja, jotka ehkä sarjan tässä osassa eivät ole merkittävässä roolissa, mutta taas seuraavassa pulpahtavat huomion keskipisteeseen. Ei tämä mikään elokuva ole, tämä on filmatisointi. **



Martino: Your Vice is a Locked Door and Only I Have the Key (DVD), Eka tunti tylsää, loppu puoli tuntia aivan mainiota veistelyä. Ristiriitainen. ***



Adamson: Black Samurai (DVD), Ei sinänsä saisi olla yllättynyt siitä, että Adamson onnistuu näistäkin lähtökohdista ponnistamaan pökäleen. Pettymys. Harmi, että tästä tuli Jim Kellyn "signature- rooli". Three the Hard Way on miljardi miljardia kertaa parempi. *



Horne: Way Out West (DVD), Hauska L&H- vehicle. Ei mitään mullistavaa, mutta laadukkaasti tehtyä törmäilyä. Sympaattinen. ****



+ 4kpl L&H lyhäreitä. **-****

• The Perfect Score – Scarletti on aika kuuma, mutta muut on tässä aika turhia. Jotain kasari-nuoriso-elokuva-juttua tässä haettiin, aika epäuskottavia eikä ollenkaan hauskoja kohtauksia pullollaan.

– Dumb and Dumberer: When Harry Met Lloyd – Cheri Oteri ja varsinkin Eugene Levy olivat hyviä, kässäri olis voinut olla parempi

– The Missing – ei ollut mikään huippu mutta katselin kuitenkin loppuun.

John Carl Buechler:

Friday the 13th Part 7- New blood



Sympaattista kasarikauhuhömppää ja Friday- sarjan onnistuneimpia jatkoja. Jasonin kuolleista nouseminen perusteltiin ihan siistillä tavalla. 3/5



Walter Salles: Diarios de motocicleta



Nimestä huolimatta moottoripyörä menee jo puolessa välissä ja loppuaika on suhteellisen tylsää Perun syvien rivien parissa hengailua. Kivat musiikit. 2/5



David Mackenzie: Young Adam



Masentava...eikä hyvällä tavalla 2/5



Nicolas Winding Refn: Pusher 2



Realistinen ja ahdistava kriminaalikuvas. Pisti kyllä miettimään miten onnellista oma elämä on näihin luusereihin verrattuna. Alkuteksteissä musiikki meni hienosti potkujen rytmissä. Kaikkien jatkuva päähenkilön nimittely idiootiksi oli vähän rasittavaa, olis se muutenkin huomattu. 3/5



Jerome Gary: Traxx



"Colt 45´ja vatkain toisessa kädessä hän on kuolettavan vaarallinen"



Hieman Sledge Hammeria muistuttava superkyttä Traxx saapuu puhdistamaan kaupungin rikollisista. Todellisuudessa hänen suurin unelmansa on valmistaa pipareita. Niihin hän käyttää ulostus- ja yskänlääkettä eikä voi käsittää miksi ne kaikkien mielestä maistuvat paskalta. Tempo on armoton, jokaisessa kohtauksessa joku lentää ikkunan lävitse tai jotakin räjähtää. Vaikkei verta juuri näkynyt, tuntui väkivalta mauttoman raa'alta näin lapsellisessa elokuvassa ( kuten myös roisi kielenkäyttö). Mukana oli aika yllättävä juonenkäänne: pääpahis kuoleen kesken elokuvan, sytyttäessään vahingossa oman pierunsa. Kohtaukseen liittyy myös elokuvan yksi hauskimmista repliikeistä kun pitkän ja roisin farttauksen jälkeen Traxxin erittäin homsahtava neekeriapuri kehoittaa vakavalla naamalla heitä siirtymään tuulen yläpuolelle. Mielisairas dialogi jatkuu kun nymfomaani pormestari kiihottuu nähdessään Traxxin ampumahaavan "sivellään itsemme maapähkinävoilla ja sinapilla" ja "let's dicker- kullitellaan". Näyttelijäsuoritukset olivat käsittämättömiä, on-linerit hirveitä, yhdessä kohtaa Traxx tanssii neekerikavereineen järven rannalla ja älytöttömyyksiä riittää niin ettei sitä kaikkea pysty yhdellä katsomiskerralla sisäistämään. Vahinko ettei ohjaajalta ole tullut muuta kuin tämä ja joku stripparidokumentti. "Piparialalla tarvitaan tiettyä asennetta, sellaista elämäniloa, tiedäthän?"

5/5 (väsyneessä mielentilassa)



Peter Weir: Society of dead poets



Särmitön, mutta visuaalisesti älyttömän kaunis. Weir on ainoita mainstream-ohjaajia jotka ymmärtävät säästeliään musiikinkäytön päälle. Odotin pelkkää feelgoodia-alusta loppuun, mutta viimeisen puolen tunnin traagiset tapahtumat yllättivät (mikä oli siis hyvä asia ) 4/5



Katsoin myös puoli tuntia Bodysongia, ne loputtomiin jatkuvat synnytyspätkät olivat tainnuttavia...

Fakedad ( 21.12.2005 00:30)

Peter Weir: Society of dead poets

Ammattipiireissä käytetään nimeä Dead Poets Society.

Taas puolet uusintoja:

Hard Eight ****+

Kiss, Kiss, Bang, Bang ****-

Targets ****

Manhattan ****½

Singin' in the Rain ****

40 päivää, 40 yötä **

2 viikkoa

Richard Fleischer: Red Sonja (dvd) *

– Elokuva suoraan helvetistä. Brigitte Nielsenin ”näytteleminen” on aivan hirveää seurattavaa. Juoni on uskomattoman typerä ja sisältää liikaa nyrkillä tapettaville suunnattua hölmöilyhuumoria ja hassuja hahmoja. Huono ohjaus saa hyvätkin efektit näyttämään halvoilta ja huonot efektit vielä huonommilta. Lyhyesti: kaikki Conan the Destroyerin viat x 10.



Charles E. Sellier Jr. Silent Night, Deadly Night (dvd) ****

– Santa’s here… and death draws near! Ikuinen joulurauha tuhmille! Joulun pakollinen elokuvaelämys, jonka katsomisesta tulee aina mahtavat fiilikset. Nerokkain kohtaus:



Gianfranco Baldanello: 30 Winchesters for El Diablo (vhs) **

– Amerikkalaisia westernejä tylsästi jäljittelevä tusinaspagu. Eipä jäänyt oikeastaan mitään mieleen.



Marino Girolami: Roma Violenta (vhs) ****½



Umberto Lenzi: Napoli Violenta (dvd) ****



Noribumi Suzuki: Killing Machine (dvd) ***

– Ok toimintaa, mutta tapahtumaympäristö vähän häiritsi ja kyynelehtivät kakarat ovat aivan väärässä elokuvassa. Tyylikkäät treenauskohtaukset ja goreakin löytyi riittävästi. Ei vain oikein iskenyt.



Sergio Martino: The Case of Scorpion’s Tail (dvd) ***

– Perusasiat ovat hyvin hallussa, mutta se jokin puuttuu tästäkin. Strange Vicen nerokkuuteen verrattuna aika keskitasoa, onneksi ei sentään Torson kaltaista tyylittömyyttä. Täytyy katsoa joskus uudestaan.



Emilio P. Miraglia: The Night Evelyn Came Out of the Grave (dvd) **



Martin Scorsese: Kundun (dvd) **½

– Dalai Laman tylsähkö elämänkerta. Kristuksen Viimeisissä Kiusauksissa Scorsese otti uuden näkökulman uskontoon ja tämä on sitten sen täydellinen vastakohta, kiiltokuvamainen ja korrekti viihde-elokuva, jota hallitsevat kauniit kuvat, muoviseksi jäävä mystiikka ja teepussiviisaudet. Ihan katsottava leffa, mutta Scorseselta odottaisi vähän enemmän.



Demofilo Fidani: Showdown for a Badman (vhs) **½

– Aka Kirstullinen Dollareita. Yleensä tätä pidetään Fidanin selvästi parhaana westerninä, mutta mielestäni tasoeroa ei juurikaan ole verratuna ohjaajan muihin ”parempiin yrityksiin.” Esim. pari viikkoa sitten katsoamani Four Came to Kill Sartana oli suurinpiirtein samaa sarjaa. Käsilleen kaatuvia stunt-miehiä oli kyllä enemmän ja Kinskistä aina plussaa.



+ Neljä jaksoa Spectremania. Ihan sympaattista japanilaista supersankariroskaa. Pienoismalleja tuhoavat kumihirviöt, hölmön näköiset gorillapuvut, heikot trikit ja kamala dubbaus vain on jo nähty ja kuultu niin moneen kertaan, etteivät ne enää jaksa hirveästi naurattaa.



+ den danske dukkefilm TROLDEBRYLLUP

Katsotut:

Zito:

The Red Scorpion dvd

***



Kurosawa:

Seven Samurai dvd

*****



Kobayashi:

Harakiri dvd

*****

Niin hyvä, että piti päivittää HK-levy Criterioniin välittömästi.



Street Fighter Alpha ‑The Movie dvd

**

Ihan kivaa hakkausta, mutta muuten ei kovin kummoinen anime.



Refn:

Pusher II dvd

****



?:

40 Days 40 Nights

***

Paikoitellen ihan hauska.



Miyazaki:

Spirited Away

*****



Fukasaku:

Yakuza Papers: Battles Without Honor and Humanity

****



?:

Bend it Like Beckham

***

Scott:

Enemy of the State (tv) – **1/2



Waggner: The Wolf Man (dvd) – ****



Spielberg: Jaws (tv) – ****1/2



Tarr: Werckmeister Harmonies (dvd) – *****



Besson: Leon (tv) – ****

Tarkoitus oli katsoa eilen Leon, mutta Any Given Sunday vei taas kerran voiton. Kyseessä on helposti Oliver Stonen viihdyttävin pläjäys, ellei jopa kaikkien aikojen urheiluelokuva. En edes tunne jenkkifudiksen sääntöjä erityisen hyvin, mutta tota jaksaa kattoa. Tätä hektistä visuaalista tyyliä Stone oli tähän saakka hinkannut monta vuotta, mutta ei se musta toimi missään muussa leffassa näin hyvin.