Mitä elitistit katsovat?

sorsimus (20.7.2005 12:29)

Joku mitättömyys: Boltsit pelissä (DVD), Mulla on aina ollu pervo mieltymys underdog- elokuviin, siis urheiluteemaisiin, mutta ei. EI!. Plussapuolella muutama hupaisa gagi, Vince Vaughn (joka on oikeasti aika karismaattinen), Rip Torn sekä tukku hienoja cameoita. Miinuspuolella Ben Stiller (Oh, man!), liian, muttei riittävän överiksi vedetty kässäri ja viimeisen puolen tunnin ideattomuus. **

Hah. Loistava filmi, olen katsonut jo pari kertaa. Ja aina hauskasti kirjoittava P. Bradshaw on samaa mieltä

http://www.guardian.co.uk/arts/fridayrevie...1291263,00.html

Ram Gopal Varma – Daud *

Mukul S. Anand – Agneepath **

Chick I Hung – The Secret of Tai Chi **

Rahul Rawail – Arjun ***

Chang Cheh – Brave Archer and His Mate ***

Ryuhei Kitamura- Longinus ***

Subhash Ghai – Karz ***

Hideo Gosha – Violent Streets ****

Keiichi Ozawa – Outlaw : Rub Out! ****

Manmohan Desai – Dharam Veer ****

Hideo Gosha – Samurai Wolf *****

Seijun Suzuki – Fighting Elegy

5x2

Eka näkemäni Ozon ja varsin mainio draama, eli lisää pitää katsoa. Irreversible-järjestys oli perusteltu niinkuin I:ssä ja Mementossakin.



99 Women

Paikoin loistava (erityisesti takaumat miksi naiset vankilaan joutuivat), paikoin masentavan by-the-book WIP. Aikamoiset näyttelijättäret oli messiin saatu.



Aguirre der Zorn Gottes

Hyvä, mutta tiesin jo etukäteen ettei tämä tule musta olemaan niin hyvä kuin monet väittävät. Kinski hyvä, fiilis autenttinen ja viidakko cool.



Lisäksi Martinon Crime Bossia reiluun puoleen väliin ennen kuin hyydyin. Aika pliisu, kohokohdat toistaiseksi vastapuolen edustajasta saippuan tekeminen, pitkä kaahailu ja Savalas. Halpis-dvd on ihan yllättävän siedettävällä kuvalla (lbx, suurimmaksi osaksi erittäin hyvää-vhs ‑tasoa).

Lawrence:

Constantine (dvd) – ***

Constantine oli positiivinen yllätys. Odotukseni olivat todella matalalla, mutta leffa osoittautuikin varsin viihdyttäväksi. Reeves oli tapansa mukaan puunaama ja muu kaarti lillui myös keskinkertaisuudessa, paitsi Stormare. Hän oli Paholaisena loistava.



Friedkin: The French Connection (dvd) – ****

Uusintakatselu monen vuoden jälkeen. Yhä yhtä hyvä.



Wincer: Crocodile Dundee Los Angelesissa (tv) – *1/2

En ole kahta aikaisempaa nähnyt, eikä tee tämän jälkeen mieli katsellakkaan.



Parenti: John Travolto – Parkettien Partaveitsi (tv) – **1/2

Muutamassa kohdassa naurahdin, mutta muuten tämä komedia meni vähän ohi. Odotin että tässä olisi edes hyviä 70-luvun diskohittejä, mutta ei. Kieltämättä Giuseppe Spezia muistutti hämmästyttävästi Travoltaa.



Scott: Gladiator (dvd) – ****

Mielestäni paras näistä 2000-luvulla ilmestyneistä antiikinaikaan-keskiaikaan sijoittuvista hollywood spektaakkeleista.

Rapidfire: Ei oikein jaksanut keskittyä tähän (ylläri), niin ei uskalla tähtiäkään antaa.

Lightblast: Tähän jaksoin jo hieman keskittyäkin, mutta jätän tähdet silti pois. Takka-ilestä voi lukea tästä kaiken tarpeellisen.



Kiihko (aka. Hets): Keskittyminen vain paranee. Nyt voisi jo jotain tähtiäkin antaa. Laitetaan vaikka neljä.



Sierra Madren Aarre: *****



Revolver: ****½



The Punisher (2004): **



[edit]



Nuo mondot unohtui.



Mondo Cane ***

Synnin palkka **

African addion kohdalla rupesin pilkkimään niin pahasti, että se pitää vielä kerrata nauhalta.

Battle Royale (DVD)

3. kerta. Ilmiö. Juuri ilmiö on paras tapa tavoittaa satiirilla.



Alaston yö (Hardcore, TV3-nauhotus)

Vaikka hahmot ovat karrikoituja, ei elokuva ole mustavalkoinen. Käsikirjoitus välttelee taitavasti mahdollisia kliseitä, kuten huoran avautuessa päähenkilölle, hän ei rupeakaan sympatisoimaan, ymmärtämään seksibisneksen maailmaa ja kuuntelemaan lisää vaan kertoo, ettei häntä kiinnosta piirun vertaa. Katsojan näkökannalta molemmat hahmot ovat näin sympaattisia. Päähenkilö ei koe koskaan katsantokantaansa vääräksi, mutta alkaa tajuta, että on olemassa useampia totuuksia, tarinan jälkivaiheiden jäädessä avoimeksi.

Tämäntapaisessa filmissä pornoteollisuuden uskottavuus on tietysti vaakalaudalla. Pääasiallisesti hahmot ovat uskottavia, katsotaanhan tässä päähenkilön, vanhentuvan uskovaisen isän, jolle pornoteollisuus on uutta, näkökulmasta. Parin tunnin elokuvan, jonka koko juoni perustuu jonkin etsimiselle, ratkaisu on toki aina "liian hyvä yhteensattuma", siksi muu sisältö on olennaista. Tarttee nähdä uudestaan.



8mm (Neloselta nauhoitus)

Tämä tuli katsottua sitten edellisen vanavedessä. Tästä löytyy muutama "liian hyvä yhteensattuma" enemmän kuin edellisessä, kuten se, että mr. private detective kävelee satunnaiseen pornokauppaan sisään ja tutustuu sen clerkkiin, joka sattumalta sattuu tietämään kaiken U.S.A:n pornoteollisuudesta. Muuten hahmot toimivat loppupuolelle (edit: no tämä uhri, 16-vuotias tyttö joka halusi filmitähdeksi, kuulostaa kyllä aika alikehittyneeltä ja syö uskottavuutta) kunnes homma alkaa pornotuottajien keskuudessa muistuttaa hieman liikaa pikkumafiapomojen kuvioita. Tappokone "Machinen" hahmon paljastuminen on taviskatsojan näkökulmasta kylläkin oivallinen idea. Uudeksi bulkkitrilleriksi sangen hyvä, enkä väkivallan puolesta oikeastaan ihmettele, että tämä meinasi saada K-18-ikärajan Suomessa – luultavasti tänä päivänä saisikin.

edit: ja tässäpä vielä malliesimerkki tuosta nauhalta suomalaisen nykyaikaisen sääntöjen mukaisen ja siistin tv-suomennoksen latistavasta vaikutuksesta: http://www.pp.htv.fi/esireniu/xxx.jpg

Teatteri:

Crash



Rotuongelmista ja rotuongelmista kertova suht hyvä draama, joka ei kanna ehkä aivan loppuun asti. Hyvin näytelty.



***



Vhs:



The Rift



J.Piquer Simonin vedenalainen kauhu ei vetänyt vertoja ohjaajan Extra Terrestrial Visitorsille.



*(*)



The Iron Warrior



AAAATOOORR!!!! Kolmas osa, toista kertaa. Bradley kuljettaa tarinaa jopa itselleen hämmentävällä tavalla. Miles O´Keeffe ei tässä pääse ilmaisemaan itseään aivan yhtä kauniisti kuin aiemmissa, mutta ajaa "juoni" muutenkin Atorin ohi liikaa.



*(**)



Dvd:



Alice in Wonderland



BBC: n tuottama versio vuodelta ‑66, kovin, kovin outoa ja viehättävää. Mustavalkoinen, pääosassa 13-vuotias tyttö. Ohjaaja/sovittaja Jonathan Miller on hyvin selkeästi halunnut tehdä täysin oman tulkintansa kirjasta, Liisan seikkailut ovat suorastaan hirvittävän tylsiä tälle itselleen. Mukana liuta vanhoja brittinäyttelijöitä, joilla tuntuu olevan hauskaa esittää loputtomasti puuta heinää jaarittelevia horinoita.



****



Ed Wood



Pitkästä aikaa, että tämä on kyllä hyvä. Teki jopa mieli ruveta katsomaan taas Edin hengentuotoksia uudestaan.



**** 1/2



Zatoichi



Uusintakatselu halvan dvd: n ansiosta. Toimi hitusen paremmin vielä kuin ensimmäisellä kerralla.



*** 1/2



Martians Go Home



Pöljään kirjaan perustuva pöljä scifikomedia. Syyt katsomiseen: ohjaajana Masters of the Universe-kirjoittaja David Odell ja kirjoittamassa Gremlins 2: sen kirjaillut Charlie Haas. Muutama aidosti hauska hetki oli eksynyt mukaan.



**



Tv:



Evoluutio



Maailman pisin Head & Shoulders-mainos. Hyökkäys hauskaa komediaa vastaan. Pari kivaa ölliäistä. Paskaa kiiltävällä kuorrutteella.



* 1/2



Yritin myös katsoa tänään Etelänmeren seikkailijoita tv: stä jostain sairaalloisesta syystä, mutta tehtävä osoittautui täysin mahdottomaksi. + Supergirl ja Bad Guy, joista tulossa juttua.

Viikko:

De Palma: Get to Know Your Rabbit (35mm) ***



Deray: Flic Story / Passi ruumishuoneelle (35mm) **



Damiani: Goodbye e amen (dvd-r) ***



Forte: Mala carne (dvd-r?) **

Onpahan taas mennyt luvattoman kauan aikaa sitten viime raportin, saatanan vittu. Onneksi on paperilappusia.

Delirium



Paikoittain erittäin ilkeäksi ja häiriintyneeksi äityvä slasher jota kuitenkin mielestäni vaivasi varsinkin loppupuolella liiallinen sekavuus. Rita Calderoni on helvetin seksikäs ja Hargitay vakuuttaa nyrjähtäneen psykopaatin roolissaan, varsinkin fantasiajaksoissa äijän eläytyminen on niin loistavaa että on vaikea uskoa tämän olleen tosielämässä ihan normaalien kirjoissa. Hollantinauha oli käsittääkseni jenkkiversio, tekisi mieli nähdä se toinenkin editio koska on sinällään vaikea uskoa että tämä voisi olla siinä muodossa vielä entistä raakasävyisempi.



Death Laid An Egg



Uusintakatselu. Hyvällä tavalla vinksahtanut ja loppuun asti mielenkiintonsa säilyttävä tapaus, toisella katsomiskerralla pidin tästä entistä enemmän.



So Close



Ei oikein säväyttänyt, taas yksi niistä nykyajan tusina-aasialaisista jotka ovat toki ihan näyttäviä ja kauniita katsella mutta juonipuolella ei ole omaperäisyyttä nimeksikään. Tokihan orientaalista naiskauneutta katselee sinänsä ihan mielellään mutta ei siitä elokuvan täytteeksi ole, ja varsinkin tarinan "maailmankamera" on jo ideanakin niin idioottimainen että sitä ei saataisi kompensoitua vaikka pääosanesittäjillä olisi kuinka pyöreät perseet.



Ocean's 12



Ensimmäiseen osaan verrattuna jokseenkin väsähtänyt tekele muttei mielestäni kuitenkaan kaikkien haukkujensa arvoinen, meni ihan hyvin perusviihteenä pitsaa popsiessa. Vastoin kaikkia järjen lakeja Julia Robertsin esiintyminen itsensä kaksoisolentona hymyilytti.



Animal House



Ei tällaiselle paskahuumorille voi olla nauramatta, joistakin yhteyksistä tuli elävästi mieleen oma asuntola-aika vaikkei homma ihan noin vallatonta ollutkaan.



Malabimba



Maineestaan huolimatta varsinainen yllättäjä, vaikka olin spoilannut itseni jo moneen kertaan arvostelujen sun muiden avulla en osannut odottaa ihan näin latautunutta ja suoraviivaisuudessaan loistavaa elokuvaa. En oikein ymmärrä kommentteja tämän ajoittaisesta naurettavuudesta, mielestäni nallekarhulla masturboinnit sun muut omituisuudet vain lisäsivät tämän sleaze-kerrointa positiivisessa mielessä. On kuitenkin jossain määrin mielenkiintoinen tunne huomata pitävänsä tämänkaltaisesta materiaalista.



Black Tight Killers



Metkaa ja tyylikästä purkkaviihdettä (kirjaimellisesti), värivalaistusten ja muiden spartalaisten tehokeinojen käyttö sopii tähän elokuvaan kuin nyrkki silmään. Visuaalisesti loistavaa jälkeä vaikka varmasti monikaan ei samaa mieltä olisi, Seijun Suzukin toimiminen taustapiruna on selkeästi havaittavissa.



Cleopatra Jones: Casino Of Gold



Ei toiminut yhtä hyvin kuin edeltäjänsä mutta jostain syystä nämä länsimaisten genrejen miksaukset aasialaisympäristöön vetoavat allekirjoittaneeseen, joskin tässä tapauksessa siitä aiheutui se että Ni Tienin esittämä nätti pikku apulainen meinasi varastaa Dobsonilta koko shown.



Feast Of Satan



Täysin summamutikassa ja ennalta mitään tietämättä hankkimani 70's-espanjahorror osoittautui todella positiiviseksi yllätykseksi, kyse kun ei ollutkaan mistään veriläträyksestä vaan kauniista ja tunnelmallisesta tapauksesta joka pääsi monessa suhteessa lähelle Hammerin laatua. Myöskään sleazemaiseen paljaan pinnan palvontaan ei juurikaan sorruttu (mikä tuntuu espanjalaisissa ajan teoksissa olevan melko yleistä) vaan Krista Nell häikäisi enemmän kuin riittävästi pukeissakin.



Manhattan Baby



Perkeleen tylsää Fulcia, kyseessä vielä leikattu versio mutta en usko uncut-statuksenkaan parantavan tätä mitenkään mainittavasti. Välityön makua, musiikkien kierrättäminen ohjaajan aikaisemmista elokuvista oli viimeinen pisara aiheuttaen puistatusreaktion ajatuksestakin koskea tähän uudelleen.



Action!



Tunnin mittainen efekteihin ja stuntteihin painottuva behind-the-scenes-dokumentti jossa materiaalia mm. elokuvista Exterminator 2, Invasion USA ja Missing In Action 2. Ihan mukava välipala muttei sisältänyt mitään erikoisempaa.



Sidewalks Of Bangkok



Halvalla ja nopeasti tuotettya Rollinia, mikä ikävä kyllä myös näkyy: Tökerön elokuvan ainoana valopilkkuna oli pääosassa esiintyvä Yoko jota näkisin mielelläni muissakin yhteyksissä, muutoin koko elokuvaa vaivaava tönkköys oli niin sietämätöntä seurattavaa että loppuun asti jaksaminen vaati huomattavia ponnistuksia. Täytyy kyllä myöntää että yhtenä tekijänä pettymykseen oli varmasti asennevammani kaikkia Rollinin elokuvia kohtaan joissa ei esiinny puolipukeisia vampyyrittaria goottiympäristössä, mutta ei tässä kyllä ollut jälkeäkään siitä tyylikkyydestä mihin vanha mestari on parhaimmillaan yltänyt.



Moonshine Mountain



Typeryydessään ja ylilyömisessään todella mainio hillbilly-komedia H.G. Lewikseltä, tässä elokuvassa maalaisuuden pilkkaaminen kaikin tavoin on niin hillitöntä että Tohkankin pitäisi ehdottomasti päästä ottamaan oppia. En tiedä johtuiko Something Weirdin käyttämästä masterista vai yksinkertaisesti juosten kustusta editoinnista, mutta vaikutti siltä kuin joistakin kohdista elokuvaa olisi puuttunut kokonaisia sarjoja kohtauksia, mutta sekään ei onnistunut pilaamaan katsomiskokemusta.



Who Framed Roger Rabbit?



Uusintakatselu. Jostain syytä pidän tästä kovasti (eikä se syy ole Jessica Rabbitin hinkit), hieman vanhentuneista efekteistään huolimatta elokuva onnistuu yhdistämään "todellisen" ja piirretyn materiaalin niin metkalla tavalla ettei lopputulos häiritse silmiä kuin aivojakaan. Pitäisi kai joskus kokeilla kuinka Cool World onnistuu samassa yrityksessä.



Reincarnation Of Isabel



Varsin mahtava sleazepommi joka sisälsi jotakuinkin kaikki ne elementit joita tämänkaltaisessa elokuvassa täytyy ehdottomasti olla, tuon tyhjentävää selitystä tämä ei minun mielestäni kaipaakaan.



Barbed Wire Dolls



Taattua Francoa kaikin puolin, vertaaminen muihin herran WIP-tuotoksiin on mahdotonta koska en ole juurikaan niitä nähnyt mutta epäilisin tämän olevan joka tapauksessa niiden kärkipäästä.



Stepford Wives (remake)



Tarinaan vaihtelevalla menestyksellä kiiltokuvamaisuutta ja pinnan alla kihisevää uhkaa luova uudelleenversiointi tuntui ensin aivan liian kesyltä, mutta extrojen katselun jälkeen tulin siihen tulokseen että se oli kuitenkin nykyisessä muodossaan huomattavasti onnistuneempi kuin millainen siitä oli vähällä tulla: Poistetun materiaalin kavalkadi, äärimmäisenä esimerkkinään Bette Midlerin sveitsin armeijan linkkuvaimo-kohtaus, osoitti että yliampuviin ideoihin ja efekteihin pahasti kaatuvan kötöstyksen sijaan tuloksena olikin loppujen lopuksi hyvin maltillinen ja perinteisiin nojaava teos vaikkei se missään nimessä alkuperäisen tunnelmiin yltänytkään.



Cobra



Uusintakatselu. Kasaritoiminnan kliseet ja Stallonen viileänkoominen roolityö yhdistettynä muutamaan kaljapurkkiin oli ihan onnistunut resepti.



Sweet 16



Tylsää ja kaikilta osin mitäänsanomatonta tusinaköhnää kuka sen teki-hengessä, joku surmaa yksitellen kaikki nuoren tytön kanssa tekemisissä olevat henkilöt eikä vastuussa olevan henkilön selviäminen meinaa jaksaa millään kiinnostaa edes seuraavaan verettömään teurastukseen asti varsinkaan henkilöhahmojen vuoksi: Pääosatypsyä esittävä nobody on täysin persoonaton, ostain Friday The 13th-sarjan osasta tuttu Dana Kimmell ärsyttää yli-innokkaana Neiti Etsivänä ja Susan Strasbergkin on niin arkisena että ei ihmekään ettei tällaisella castingilla ainakaan mitään myönteistä saada aikaan.



Ozone



Uusintakatselu. Elokuvaharrastuksen alkuaikoina ja vähän nähneenä saatujen muistojen mukaan tämä oli hyvällä tavalla valtavirrasta poikkeava tapaus juonineen metamorfooseja aiheuttavaa huumetta levittävine mutantteineen, revanssin jälkeen täytyy vain päätään pyöritellen ihmetellä millaista paskaa sitä on tullutkaan katsottua ihan mielissään. Elokuva kusee joka osa-alueella alkaen kurjasta toteutuksen laadusta päättyen joko kumisen näköisiin tai törkein CGI-efektein maailmaan saatettuihin tehosteisiin.



Mondo Cane 2



Vähän joka suuntaan repeilevää ja exploitatiivista ihmeellisyyksien näyttelyä, joka on sinänsä ihan kiintoisaa ja vaivattomasti seurattavaa materiaalia mutta joka ei tiedä mihin keskittyä vaan pompahtelee ikävästi aiheesta toiseen täysin mielivaltaisesti. Mieleenpainuvin yksittäinen osio oli litsarikonsertti jossa instrumenttina käytettiin muutamaa miestä sekä antaumuksella jaettavia avokämmenen iskuja, voisin itsekin hyvin mennä katsomaan tuollaista yhtyettä.



Creature



Samanlaista möhnää löydän joskus napaa kaivaessani. Aikansa valtavirtaan sulautuva ja täten täysin omaperäisyyttä vailla oleva tieteiskauhuilu jolla ei ollut oikein mitään annettavaa, ilmeisesti kahvipalkalla mukaan saatu Klaus Kinskikin oli osassaan lähinnä tympiintyneen oloinen mullistellessaan liian pimeissä kulisseissa lateksimörköä jahdaten.



Stacey



Pirtsakkaa ja vahvasti kalkkunalta haiskahtavaa hömppää naisetsivästä joka selvittelee asiakkaansa perikuntaan liittyviä hämäryyksiä. Huonoja näyttelijöitä, kertakaikkisen surkea juoni, hieman autonmoottorien huudatusta ja kurvikkaita naisvartaloita, juuri kuten makoisaan trashiin kuuluukin.



Prisoners Of The Lost Universe



Toinen tapaus roskakalkkunoiden sarjassa, tällä kertaa huomattavasti vähäeleisemmin toteutettuna ja aika/avaruus/ulottuvuus/herratiesmikä-matkustamiseen keskittyvänä. Tämä ei kuitenkaan ollut epäjohdonmukaisuuksineen ja kömpelöinteineen mitään kauhean nautittavaa katsottavaa vaan lähinnä häiritsevä kokemus josta ei ole mitään kunnollista positiivista sanottavaa, John Saxonia on varmasti hävettänyt.



Orloff Against The Invisible Man



Tuo Tohtori Orloff se kerkiää joka paikkaan, tällä kertaa myös näkemieni B-kauhuelokuvien kärkipäähän: Tässä inkarnaatiossa kaikki roska-arvot olivat kohdallaan näkymättömän hirviön riehuessa Howard Vernonin kovassa komennossa, koko tarina on juuri niin älytön kuin elokuvan nimestä voi päätellä mutta kaikkine kolhouksineen se oli vallansa mainiota viihdettä. Varsinkin kohtaus jossa näkymätön mies raiskaa uhriksi tuodun naisen nauratti niin helvetisti, neitokaisen veltto vääntelehtiminen ja vieressä olevan heinäkasan tutina vaikuttivat ennemminkin lähinnä keskitason suonenvedolta josta johtuen koko hirviön arvovalta koki suunnattoman kolauksen.



Dreamscape



Painajainen Elm Streetillä tech-tech. Mukiinmenevä pakkaus jossa unien hallinta sekä koneellisesti että telepaattisesti yhdistyy salaliittomaiseen poliittisen uhan varjoon, mukana elementtejä sopivasti sekä toiminnan että kauhun saralta mutta ikävä kyllä paikoin hieman liian pitkäpiimäiseksi äityen toteutettuna. David Patrick Kelly on harvinaisen vittumainen pikku paskiainen pahiksen roolissaan.



Spaghetti A Mezzanotte



Italialainen pikkutuhma kohkauskomedia vailla päätä sekä häntää onnistui kuitenkin pitämään mielenkiinnon yllä kaikkine älyttömyyksineen, ruumiin kätkemiseen pohjautuva perusjuoni huonoon aikaan tapahtuvine juhlineen, väärinkäsityksineen ja teknologian temppuiluineen sotkeentui hulvattomaksi sekamelskaksi paksun päivänsankaripunkeron koettaessa epätoivoisesti pitää ohjat edes toisessa kädessään. Täydet pisteet Barbara Bouchetista sekä siitä että hän menettää sattumien vuoksi päällysvaatteensa moneen kertaan.



Damnation Alley



Kammottavaa kahden euron budjetilla toteutettua post apocalypse-sontaa jossa kourallinen hengissäselvinneitä ajelee ympäri erämaata, kohtaa vastoinkäymisiä, ajelee ympäri erämaata, kohtaa vastoinkäymisiä, ajelee ympäri erämaata, ajelee vähän lisää, kohtaa vastoinkäymisiä... Tylsempää kuin tiiliseinän tuijottaminen. Efektivalikoima koostuu värisuodatetusta taivaasta, kuvan päälle suurennettuna liitetystä materiaalista kourallisesta pikku skorpioneja sekä muutamasta laukauksesta: Ei tule kesää. Kyllä tällaisessa pitäisi paljon pauketta sekä edes muutama mutantti olla kun ei kerta edes tissejä näytetä.



Chicago



Vähän erilaisempaan ympäristöön sijoittuva musikaali kuin aiemmin näkemäni, ennakkoluuloistani huolimatta kokonaisuus oli todella onnistunut: Syntinen jazzin mukaan sykkivä ilmapiiri ja kohtalokkaat naiset verkkosukkineen loivat kertakaikkisen toimivan kuvan kieltolain ajasta pehmeänsamettisen tummissa sävyissä.



Hell Is Empty



Takautumien mukana kulkeva ja pieniin piireihin sijoittuva panttivankidraama oli parempi kuin odotin, paikoittaisesta loogisuuden puutteestaan huolimatta se onnistui olemaan sopivan tiivis loppuun saakka eikä näyttelijöissäkään ollut tuntemattomuudestaan huolimatta mitään moitittavaa: Varsinkin Martine Carol oli itse asiassa kuin kotonaan uhasta huolimatta teräväkielisyytensä säilyttävän perheenäidin roolissaan, ja vangitun perheen jäsenten luonteet sekä huomattavasti toisistaan eroavat suhtautumistavat poikkeavaan tilanteeseen tekivät tapahtumista mielenkiintoista seurattavaa.



Rapid Fire



Uusintakatselu. Todella epätasaista jälkeä, paikoin toiminta oli hyvin kontrolloitua ja näyttävää mutta toisissa kohdin koko elokuva nuljahteli kuin pulloperse sika, jotenkin jäi sellainen kuva että tämä tekele oli koetettu kasata kokonaan Brandon Leen niskaan: Hänen toiminnassaan ei ollut moitittavaa missään mielessä mutta ikävä kyllä se seikka ei yksinään riittänyt kantamaan muuta painolastia selässään. Muutenkin hommassa oli vähän puolitiehen jäämisen maku, esimerkiksi useiden selvästi näytettävien ammuskelujen puuttuminen kokonaan ääniraidalta ihmetytti kovasti. Epäilen kuitenkin että tässä olisi potentiaalia sopivan alkoholimäärän kanssa katsottavien elokuvien kerhoon, pitänee ostaa hyllyyn.



Mondo Cane



Aiemmin katsomaani kakkososaan verrattuna tämä pysyi huomattavasti paremmin raiteillaan eri tapahtumien vaihtuessa toisiin nätisti yhteisten kantavien yksityiskohtien avulla liukuen. Näytetystä materiaalista minulla ei sinänsä ole mitään sen kummempaa sanottavaa suuntaan tai toiseen, olihan se toki nykymittapuun mukaan suurimmaksi osaksi melko kevyttä mutta suurempi painoarvo kiinnostavuuden suhteen olikin mielestäni oman aikansa kuvauksella jonka kontrasti nykyhetkeen puhalsi koko elokuvaan ihan omanlaistaan henkeä.



Mille Peccati... Nessuna Virtù



Tämä mondo puolestaan jätti jälkeensä ristiriitaisia tunteita, sen aihe synnin asemasta ja vaikutuksesta yhteiskuntaan herätti ennalta kiinnostusta sekä muutaman tipan sleazenhakuista kuolaa rinnuksille mutta esitetty materiaali oli hyvin epätasaista sekä minusta osittain myös liikaa aiheen ulkopuolelle eksyvää: Aikaa kulutettiin ihan liikaa harmaalla alueella ja useita yksittäisiä osia kuitattiin muutaman sekunnin pätkän jälkeen olankohautuksella sensijaan että niistä olisi kerrottu edes hieman enemmän. Viimeisenä niittinä tympiinnyttävyydelle oli taustaääni jonka juonnot olivat kaikessa leimaavuudessaan niin selkeän ohjailevia, että suurinta osaa materiaalista leimasi alkuperäisestä asiayhteydestä etäännyttämisen tunne joka tuntui mitätöivän nekin harvat kohdat joissa tuntui olevan ihan oikeasti jotain moraalista sanomaa.



Africa Addio



Aluksi tämä vaikutti mondo-yön esityksistä kaikkein vähiten kiinnostavalta, mutta mielikuvan alta paljastuikin koko köörin vaikuttavin elokuva. Häpeäkseni joudun tunnustamaan että vaatimaton yleissivistykseni ei kata kovinkaan kummoista kuvaa käsitellyistä tapahtumista historian kannalta, joten en osaa arvioida kuinka suuressa määrin katsojaa viedään tiettyyn suuntaan kuin pässiä narusta, mutta joka tapauksessa lopputulos oli varsin vaikuttava. Joidenkin kohtausten kohdalla oli selkeästi havaittavissa että ne olivat mukana vain niiden sisältämän shokkiarvon hyödyntämistarkoituksessa, mutta suurimmaksi osaksi sisältö koostui kuitenkin ihan oikeasti pysäyttävästä materiaalista joka puki kuviksi sen kuinka raaoista tapahtumista on oikeastaan ollutkaan kyse.



Tenebre



Uusintakatselu. Sijoittaisin tämän Argento-asteikolla tämänhetkisten ajatusten mukaan jonnekin keskitasolle, juoni ei ole kovinkaan kummoinen ja elokuvaa pitkitetään aivan liikaa mutta mukana on myös paljon tiivistunnelmaisia kohtauksia ja väkivallan ilmeneminen yltyy parhaimmillaan todella sähäkäksi. Tunnusbiisi on yksi suosikeistani.

Après vous... – Teidän jälkeenne (Pierre Salvadori, 2003) ***½



I Am A Fugitive From A Chain Gang (Mervyn LeRoy, 1932) ****½



Lawrence Of Arabia (David Lean, 1962) ****½



Sin City (Robert Rodriguez, 2005) ****½



Pitää katsoa, jos noita jaksaisi vielä jossain vaiheessa kommentoida.

Wes Anderson:

The Life Aquatic with Steve Zissou

Christopher Nolan: Batman begins

James Wan: Saw

Volker Schlöndorff: Peltirumpu

Joku: Myyrän seikkailut 2

Viikko:

Simon Shore: Things to Do Before You're 30

Tylsä draamakomedia. Eipä siitä sitten sen enempää. **



David Zucker: Scary Movie 3

Muutamia juttuja lukuunottamatta (rehellisesti sanottuna en kyllä muista edes mitkä kohdat ne olivat) aika peruskuonaa lajityypilleen uskollisesti. Ei ollut siis paljon naurussa pitelemistä, mutta jostain pervosta syystä näitä tulee kuitenkin aina katsottua. **½



The Pang Brothers: The Eye 10 (Jian gui 10)

Ei saatana, lopettakaa ajoissa! Tosi pöhköä, pitkäksi venytettyä ja yllätyksetöntä teinikauhuilua todella huonolla huumorilla höystettynä. Tätä katsoessa oli vielä sen verran paljon kuumetta, että meinas pää räjähtää yhteisvaikutuksen ansiosta. *



Lamberto Bava: Macabro

Aika osuva nimi tällä. Ihme juttu Lamberton leffoissa: Jos jotain puukotetaan muutamaan kertaan ja viskataan uima-altaaseen, niin verta tulee vain muutama tippa jos sitäkään. Kun taas joku kuristetaan ammeeseen, niin verta on selvästi havaittavissa. Mistä tämä johtuu, hulluista päivistäkö . Over to you, Lamberto. ***



Ryuhei Kitamura: Aragami

Samurai tappelee sodan jumalaa vastaan jossain temppelissä. Mutta hei, tämä oli hyvä ja visuaalisesti kiva. Kuvattu ilmeisesti 8 päivässä. ***



Chris Kentis: Open Water

Positiivinen yllätys johtuen lähinnä alhaisista odotuksista. Toimi ja viihdytti. ***



Meirelles: City of God (Cidade de Deus)

No nyt tuli vihdoin tämäkin nähtyä. Kuume haittasi hieman katselua, silti ****.



Sam Peckinpah: The Wild Bunch

Viime katsomiskerrasta olikin jo aika kauan. ****



Volker Schlöndorff: The Tin Drum (Die Blechtrommel)

Tämänkin näin viimeksi joskus 80-luvulla teeveestä. Muistan, että silloin se kusenjuontikohtaus aiheutti yökkäysrefleksin. Tällä kertaa mitään sellaista ei kuitenkaan tapahtunut ja itse leffankin sisällöstä sain enemmän irti. Excellent stuff. ****½



Buddy Giovinazzo: Combat Shock

Imdb:stä löytyvä plot summary kiteyttää tämän hyvin: "Frankie is a war vet whose life sucks. He has no money, a nagging wife, junkie friends, and a deformed baby. This is the story of one day in his pathetic post-war life." Aika kivaa tylyilyä, vaikkakin todella halvalla. ***



Joe Carnahan: Narc

Yllättävän hyvä leffa, joka toi jotenkin mieleen Training Dayn (josta pidän kovasti). Ray Liotta on kyllä vanhentunut hyvällä tavalla ja oli tässä todella vakuuttava pitkästä aikaa. ***½

Evoluutio – **

Saw – ***½

Africa Addio – ****

Witchfinder General – ****½

I'm Gonna Git You Sucka – ***

Big Lebowski – ****½

Eternal Sunshine Of The Spotless Mind – *****

Zatoichi – ****

Natural Born Killers – ****½

Society – ***

Carlito's Way – ****

Musa – ****

Snatch – ****½

Rapid Fire – **

Fortress – ***½

Ravenous – ****

Dagon – ***

Haute Tension – ***½

Rollerball – ****

Die Blechtrommel – *****

Death Wish 2 – ****

Convoy – ***½

From Dusk Till Dawn – ****

Initial D

Thunderbolt

Gorgeous

Ong Bak

Sin City

Alien Sun (25.7.2005 20:53)

Kat (25.7.2005 20:34)

Gorgeous

Kommentteja?

Itse asiassa huomasin, että neiti SQ ei ollutkaan enää niin ärsyttävä kuin muistin ja leffakin oli parempi kuin muistin. Omituista, pitäisiköhän hakeutua hoitoon.