Mitä elitistit katsovat?

Wachowski brothers: Matrix Revolutions (2003)

Ei voi ymmärtää. Kuinka loistava se ensimmäinen osa olikaan

Ja vitut.

Ben Affleck ei ole Harrison Ford, mutta toisaalta – on se parempi kuin kukaan Baldwinin veljeksistä...

Ja vitut.



Ja jos jostakin kumman syystä tässä kaivataan muitkin perusteluja kuin jumalaiset JaJa-vitut niin todettakoon että kuulun siihen ryhmään johon Matrix ei koskaan iskenyt ns. kybällä ja joku Alec Baldwin tylyttää paskimmissa leffoissaankin Affleckin koska tahansa.

Bad Rain (22.5.2004 11:58)

Wachowski brothers: Matrix Revolutions (2003)

Ei voi ymmärtää. Kuinka loistava se ensimmäinen osa olikaan

Ja vitut.

Ben Affleck ei ole Harrison Ford, mutta toisaalta – on se parempi kuin kukaan Baldwinin veljeksistä...

Ja vitut.



Ja jos jostakin kumman syystä tässä kaivataan muitkin perusteluja kuin jumalaiset JaJa-vitut niin todettakoon että kuulun siihen ryhmään johon Matrix ei koskaan iskenyt ns. kybällä ja joku Alec Baldwin tylyttää paskimmissa leffoissaankin Affleckin koska tahansa.

Ja vitut

Ito: "Female Convict Scorpion" (1972)

Nolan: "Memento" (2000)

Welles: "The Stranger" (1946)

Sayles: "Lone Star" (1996)

Hawks: "Red River" (1948)

Kubrick: "Spartacus" (1960)

Reed: "The Third Man" (1949)

Rogozhkin: "Chekist" (1992)

MikaR (23.5.2004 00:01)

Bad Rain (22.5.2004 11:58)

Wachowski brothers: Matrix Revolutions (2003)

Ei voi ymmärtää. Kuinka loistava se ensimmäinen osa olikaan

Ja vitut.

Ben Affleck ei ole Harrison Ford, mutta toisaalta – on se parempi kuin kukaan Baldwinin veljeksistä...

Ja vitut.



Ja jos jostakin kumman syystä tässä kaivataan muitkin perusteluja kuin jumalaiset JaJa-vitut niin todettakoon että kuulun siihen ryhmään johon Matrix ei koskaan iskenyt ns. kybällä ja joku Alec Baldwin tylyttää paskimmissa leffoissaankin Affleckin koska tahansa.

Ja vitut

Alec on paljon coolimpi äijä paskimmissaankin elokuvissa. Katsokaa nyt herranjumala se Gigli, hävettää Affleckin puolesta.



Stephenilläkin on hauskan vittumainen virnistys, mutta on tehnyt aika hirveitä elokuvia pääasiassa.



Ne kaks muuta on aika mitäänsanomattomia vätyksiä.

Alec on paljon coolimpi äijä paskimmissaankin elokuvissa.

Alec on paras näistä Clancyn Jack Ryaneista ja sitä paitsi The Hunt for Red October on elokuvanakin ylivoimaisesti paras. Baldwinin piti näytellä useammassakin elokuvassa mutta muut sopimukset estivät.

MikaR (23.5.2004 00:01)

Bad Rain (22.5.2004 11:58)

Ben Affleck ei ole Harrison Ford, mutta toisaalta – on se parempi kuin kukaan Baldwinin veljeksistä...

Ja vitut.



Ja jos jostakin kumman syystä tässä kaivataan muitkin perusteluja kuin jumalaiset JaJa-vitut niin todettakoon että kuulun siihen ryhmään johon Matrix ei koskaan iskenyt ns. kybällä ja joku Alec Baldwin tylyttää paskimmissa leffoissaankin Affleckin koska tahansa.

Ja vitut

Affleckin tähteys on todella käsittämätön ilmiö. Miehellä ei ole näyttelijänlahjoja, eikä minkäänlaisia ilmeitä ja karismaakin löytyy vähemmän kuin märältä lampaalta tai Chuck Norrisilta. Kaipa Ben on sitten tarpeeksi söpö ja isojen pomojen mieleen.

Miehellä ei ole näyttelijänlahjoja, eikä minkäänlaisia ilmeitä ja karismaakin löytyy vähemmän kuin märältä lampaalta tai Chuck Norrisilta.

Älä sotke tähän keskusteluun full contact karaten kiistatonta mestaria!

una Jena in Cassaforte (VHS)

Corri, Uomo, Corri (DVD)

Short Night of the Glass Dolls (DVD)

Lady Snowblood (LD)

Sadist Of Notre Dame



Aika tympeä ja pitkäveteinen Franco, Exorcismista nussitut kohtaukset eivät toimi ollenkaan toisin kuin alkuperäisessä yhteydessään ja tuore materiaali ns. kehystarinan muodossa ei ole mistään kotoisin.



Last Shark



Odotuksien vastaisesti ihan mukava haijahtielokuva Jawsin hengessä. Laadukkuuden suhteen ei päästä ihan Spielbergin version tasalle mutta joka tapauksessa hyvin rullaava ja kiinnostuksen yllä pitävä kokonaisuus.



Oblong Box



Tämän jylhän goottilaisen ja synkähkön Poe-mukaelman kanssa aika sujui mukavasti, uhkavuus säilyi loppuun saakka ja ainoa mainitsemisen arvoinen negatiivinen asia oli pääpahan surkea maskeeraus, joskaan sitä ei tarvinnut katsella kovin kauaa.



Mudhoney



Meyerin tavaramerkiksi muodostuneita muhkeita utareita, likaisuutta, junttihuumoria, mutta yllättävää kyllä myös toimiva juoni ja toteutus. Raiskauksiin taipuvaisen juopporentun hahmo herätti todella vanhan inhon tunteen itseään kohtaan ja loppumetrejä lukuunottamatta sangen pessimistinen tarina yllätti kyseisen ohjaajan kevyihin softporn-pläjäyksiin tottuneen katsojan.



Jaa, pitänee lähteä teatteriin katsomaan Starsky & Hutch ja kirjoitella sitten loput.

Starsky & Hutch



Tämä olikin todella positiivinen yllätys, en odottanut tältä elokuvalta juurikaan mitään kummoista mutta pidinkin siitä kovasti. Alkuperäisteoksen ajankuva tavoitettiin toteutuksessa hyvin ja vauhtia sekä hupia riitti, ja lisäpisteitä ropisi vielä siitä että tästä puuttui oikeastaan kokonaan se kusi- ja paskahuumori joka on nykykomedioissa yleistynyt jo tympiintymiseen asti: Oli piristävää nähdä pitkästä aikaa elokuva joka nauratti ihan "terveellä" pohjalla olevin vitsein. Soundtrack oli mielestäni aika tykki ja menee hankintaan välittömästi.



Mummy (Hammer)



Mielenkiintoinen tapaus. Monista versioista poiketen Hammerin muumio sijoittuu kaikkein eniten ihan omanlaiseensa maailmaan: Taustat, valot ja värit ovat korkeintaan suuntaa antavia ja pääpaino on henkilöissä ja itse tarinassa. Christopher Lee on lievästi sanoen kalmainen ilmestys koljattimaisena muumiona jonka rinnalla useimmat muut saman roolin esittäjät vaikuttavat nyhveröiltä. Suohon suruissaan kuoleva hirviö on ikimuistoinen näky, se haikea katse...



Wild Gals Of The Naked West



Siinä missä Mudhoney oli parempaa Meyeriä tämä oli puolestaan aivan pahnanpohjimmainen viritelmä. Ei juuri juonta eikä sen kummempia tapahtumia, karjapaimenet vain riehuvat viskipäissään maalatuissa kulisseissa naisten tanssiessa ja juoksennellessa vähissä vaatteissa. Loppumateriaali koostuu irrallisen tuntuisista, joskin paikoittain ihan hauskoista, sketsinpätkissä joista ei kuitenkaan mitään sen kummempaa jatkumoa muodostu. Näyttelijät ovat useammissa rooleissa joiden eroina on lähinnä vaihtuva peruukki ja intiaaniväestö muodostuu yhdestä intiaanista jota kuvataan taustoja vasten. Noin tunnin kestostaan huolimatta minulta meni kolme yötä katsoa tämä loppuun.



Flesh Eaters



60's-roskaa parhaimmillaan: Sekalainen seurakunta tipahtaa lentokoneensa kanssa aution saaren liepeille ja lihaa syövä pieneliöstö piirittää paikan, ikävä vain että samaisella saarella asustelee myös otukset kehittänyt sekopäinen tiedemies joka ei ole yhtään sen suopeampi tulokkaita kohtaan. Hahmot ovat ilmeisesti tieten tahtoen ylilyötyjä ja muutenkaan touhu ei ole sieltä totisimmasta päästä, mutta homma pelaa siitä huolimatta katastrofi- ja kauhuainesten ehdoilla takuuvarmaan kalkkunatyyliin.



Castle Of The Walking Dead



Kieli poskella on tämäkin tehty mutta jokin tässä miellytti, erikoiset – paikoin jopa hieman surrealistiset – maisemat ja lavasteet sekä merkillinen äänimaailma goottikauhun raameissa olivat niin poikkeuksellinen resepti että lopputulos kolahti. Katsomani versio oli ikävä kyllä puutteellinen enkä tiedä mitä tästä oli riisuttu, mutta epäilen että ainakin kidutuskammioon liittyvää materiaalia sekä paljasta pintaa olisi kuulunut olla enemmän.



Don't Look Now



Brrrr miten kylmäävä elokuva, tarina piti tiukasti pihdeissään koko ajan ja todellisuuden sekä harhan sekoittuessa oli mahdoton eritellä niitä toisistaan. Venetsian maisemiin ei varmasti voi enää paljon uhkaavampaa ja pahansuopaa vaikutelmaa saada. Loppuratkaisu oli kaikessa kieroutuneisuudessaan puistattava.



Kichiku Dai Enkai



Kichiku oli taas näitä tapauksia jotka ovat niin pessimistisiä ja nihilistisiä, että elokuvan loppuessa on itsekin niin allapäin että voisi vaikka samantien päättää omatkin päivänsä. Ei toivoa, ei valonpilkahdusta, vaan pelkkää sekoamisen seurauksena tapahtuvaa turhaa väkivaltaa ja luisu kohti tuhoa jota ei voi välttää.



Bio-Zombie



Mielenkiintoinen ja mustaa huumoria pursuava aasialaisvariaatio Dawn Of The Deadista. Lätistelyä ei ole loppujen lopuksi kovin paljoa mutta se on varsin makaaberia samoin kuin komediallisetkin ainekset, ja lähtökohdille ja zombiegenren edelläkävijöille osoitetaan kunniaa selvästi muttei liian korostaen.



Orgy Of The Dead



Puolitoista tuntia tylsääkin tylsempää sontaa, orgiat koostuvat käytännössä toisiaan seuraavista pikkuhousuja lukuunottamatta nakujen naisten tanssiesityksistä. En ole ollut aidoissa orgioissa mutta käsitykseni mukaan ne koostuvat seksistä, sikailusta ja irstailusta, joten jos pahuuden voimien vastaavat pippalot ovat tällaisia niin moni vieras tuskin osallistuu kahta kertaa.



My Boss's Daughter



Peruskomediaa "kaikki mikä voi mennä pieleen, myös menee"-asenteella. Ashton Kutcher hallitsee hommansa pääosassa ihan kunnialla eikä muidenkaan henkilöiden roolit mene pahasti överiksi, mutta paikoittain tuntui että liian paljon aikaa kulutetaan yhden osa-aluene ympärillä pyörimiseen. Huvitti silti enemmän kuin monet muut viime aikoina katsomani komediat.



Flesh Gordon



Paras viimeiseksi, ei helvetti miten hulvatonta meininkiä ja vielä onnistuneesti alkuperäistä mukaillen! Sankareiden lentely sinne tänne hoippuvalla kultamunalla herätti jo naurunpyrskähdyksiä mutta Porno-planeetalla se vasta kunnon parodia alkoikin. Parhaiten hersyttivät ja mieleen jäivät asiallisella aksentilla jutusteleva jättiläishirviö sekä mielenkiintoiseen paikkaan juuttuva voimajalokivi irroitusyrityksineen

Galaxy Quest (tv) – sarjassamme Hyvä idea, paska lopputulos.



Ed Wood (tv) – silloin joskus ´95 oli helppo vittuilla Martin Landaulle joka vei Oscarin Sam Jacksonilta, mutta kyllä se sen oikeasti ansaitsi.



Viimeinen määränpää 2 (dvd) – miksi gore-tehosteet näyttävät aina verisemmältä dokumenttiekstroissa kuin varsinaisessa elokuvassa?



Andromeda uhkaa (tv) – tai puolet leffasta. Loppu on vielä videolla kun tuli niin iso väsy ettei jaksanut valvoa.

• Far From Heaven (dvd)

– Partie de campagne (dvd)

– Boudu sauvé des eaux (dvd)

– How To Use The Dial Phone? (mpeg2)

– Atom Bomb, "Survival Town" Atom Test, Operation "Teapot" Atom Test! (mpeg2)

– Carmen (dvd)

– The Cat's Meow (dvd)

– Booked For Safekeeping (mpeg2)

– 6 1/2 Magic Hours (mpeg2)

– Kill Bill: Vol. 2 (35mm)

– The Mirror Crack'd (dvd)

viimeiset pari viikkoa

Almodovar: La mala educacion (35mm)

Segatori: Hollywood Flies (35mm)

Page: The Locals (35mm)

Alfredson: Fyra nyanser av brunt (35mm)

Love: Football Factory (35mm)

Fabik: Hip Hip Hora (35mm)

Estes: Mean Creek (35mm)

Thomas: Deadlier than the Male (35mm)

Argento: The Heart is Deceitful Above All Things (35mm)

Chang Cheh: The New One-Armed Swordsman (35mm)

Kassell: The Woodsman (35mm)

Zhang Yimou: The House of Flying Daggers (35mm)

Moore: Fahrenheit 9/11 (35mm)

Vincent: Je suis un assassin (35mm)

Perelman: House of Sand and Fog (35mm)

?: Shenmue (35mm, kestin melkein 20 minsaa, 90% yleisöstä oli jo poistunut)

Rodriguez: Nicotina (35mm)

?: Prisoner of Iron Bars (35mm)

Arau: Zapata (35mm)

Tendler: Glauber o Filme, Labirinto do Brasil (35mm)

Rocha: Terra em transe (joku digi)

Tuomas Laasanen (23.5.2004 22:14)

Mäkinen osaa sentään kuljettaa elokuvaansa jonkinlaisen rakenteen tahdissa, eikä puuduta katsojaa turhalla haahuilemisella.

No ei se kirjaimellisesti haahuilua ole, kun pistetään kamera paikalleen ja aloitetaan kymmenminuuttinen maailman paskin imitaatiosuoritus.

Tuomas Laasanen (23.5.2004 22:14)

ROCK ‘N ROLL!!!

Väärin.



LOCK 'N LOLL!!!