Mitä elitistit katsovat?

Lupin III: castle of cagliostro ****

Lupin III: secret of the mamo ****



Electra glide in blue *****



Cat o' nine tails ****



American graffiti (uusinta) *****



moottoripyöräpäiväkirja ****



Blow out (uusinta) ***



Face to Face *****

Paras Solliman elokuvista.

Hei me sabotoidaan / Utilities (FIx VHS)

Monta kertaa käsitelty aihe, josta kuitenkin voisi saada irti paljon hupia. Tässä muutamat hyvätkin ideat tuntuvat vesittyvän.



Up! (Kolmoskanava-nauhotus)

Erinomaisen viihdyttävä. Tosin välillä aika vähän/lyhyitä "näkymiä". Olikohan leikelty?

Muistaakseni oli.

¡Átame! – Sido minut, ota minut (Pedro Almodovar, 1990) ***½

War Of The Worlds (Steven Spielberg, 2005) ***½

Spielbergin katastrofielokuva oli parempi kuin etukäteen odotin. Kuten joku on aiemmin sanonutkin, niin päähenkilön näkökulma on virkistävän poikkeava. Lisäksi War of the Worldsissa Spielberg on jättänyt paatoksellisuuden / sentimentaalisuuden vähemmälle ja rakentanut sujuvan, ja joitakin erittäin tyylikkäitä kohtauksia, sisältävän elokuvan. Kahden kolmanneksen ajan elokuva toimii erittäin hyvin, mutta loppu ei valitettavasti yllä samalle tasolle (tai sitten vain väsyin toimintaan).



Troy (Wolfgang Petersen, 2004) *½

Tässä ei ollut oikein mitään hyvää. Taisteluja on paljon mutta nekin ovat tylsiä, dialogi on joko puisevaa tai muuten vaan mitään sanomatonta ja Brad Pitt tuntuu olevan täysin väärässä elokuvassa.



Batman Begins (Christopher Nolan, 2005) ***

Parempi kuin kaksi viimeisintä Batmania, mikä nyt ei paljoa vaadi, mutta ei pärjää Burtonin lepakkoelokuville. Batman Begins ei oikein missään vaiheessa imaise katsojaa Gotham Cityn maailmaan ja jotenkin aavistuksen tasapaksut tunnelmat Nolanin elokuvasta muutenkin jäivät. Alun Aasiaan liittyvät jutut eivät kiinnostaneet pätkääkään ja muutenkin Bruce Waynen playboy-elämä jätettiin liian vähälle huomiolle. Christian Bale suoriutui ihan hyvin kähisevine kuiskailuineen lepakkomiehen roolista ja muutenkin tunnettu näytteljäkaarti oli ihan mukavaa katseltavaa.

Juhlimisten jälkeen oli eilen vuorossa lepoa ja vietin koko kauniin hellepäivän sisätiloissa. Saldona neljä huonoa tai keskinkertaista elokuvaa viime vuosilta.

Van Helsing

Van Helsingin alkuvaiheessa tuntui että lähtee taju. Hirveän krapulainen olo ei kuitenkaan ollut, joten johtuikohan se leffasta. Hirveintä tietokoneanimaatiota ikinä ja aivan totaalista tyhmyyttä. Välillä tuntui kuin olisi katsonut jotain tavallistakin huonompaa MadTV-sketsiä, varsinkin ne Draculan ja morsianten väliset "keskustelut". Leffan jälkeen hävetti, vitutti ja itketti.



Jeepers Creepers 2

Van Helsingin jälkeen tämä luultavasti vaikutti paremmalta kuin onkaan. Kehuja ei ole tästä jatko-osasta pahemmin tullut vastaan, mutta selvästi keskivertoa parempaa kauhuroskaahan tämä silti oli. Salvalla on tyylitajua ja kykyä rakentaa jännitettä, eikä tyypillisestä huumoripitoisesta teinikauhusta salamaleikkauksineen tarvinnut kärsiä.



9 Lives

Wesley Snipes tuhoaa uransa rippeitä tyhjänpäiväisessä b-toimintaelokuvassa. Toki tämäkin oli Van Helsingiä parempi, mutta kun ei tällaisesta mitättömyydestä keksi oikein mitään sanottavaa.



The Italian Job (Se uudempi)

Tämä oli oikein positiivinen yllätys siinä mielessä, että ei oltu yritettykään tehdä mitään uusintaversiota Michael Caine-leffasta. Sujuvaa kertakatsottavaa, mutta ei tätä toiste tarvitse nähdä.

Teatteri:

It´s All Gone, Pete Tong



Mockumentarya ja muuta sälää epätasaisessa paketissa. Paul "Dennis Pennis" Kaye paikoitellen hyvä, paikoitellen vähän vaivaannuttava pääosassa.



** 1/2



Peltirumpu



Vaikuttavaa.



*****



Dvd:



Dark Crystal



En ollut lapsena nähnyt, mutta olihan tämä melko toimiva. Mielipuolista kyllä tehdä tällainen elokuva kokonaan nukeilla, työmäärää on vaikea edes käsittää. Sankarit olivat vähän latteita, mutta maailma ja muut nuket hienoja.



***



Ikuista rakkautta



Yllättävän hyvä pienimuotoinen rakkaustrilleri, Daniel Craig ja Rhys Ifans pääosissa erittäin hyviä, Samantha Morton myös.



*** 1/2



Casino



Pitkästä aikaa. Hajanaisempi ja anekdoottimaisempi kuin mielikuvat jostain syystä kertoivat. Eeppistä kamaa silti. Hahmot ovat paljon avoimemmin ilkeitä ja itsekkäitä kuin Goodfellasissa. DeNirokin oli vielä ‑95 vauhdissa, Heat ja tämä.



**** 1/2



Rautajätti



Ja miksiköhän en ole tajunnut tätä aiemmin katsoa, varmaan lähimpänä Miyazakin tuotantoa mihin tämän tyyppinen amerikkalainen animaatio on yltänyt. Hyvät hahmot, hyvä sanoma jota ei saarnata, hienoa animaatiota, Vin Diesel parhaassa roolissaan.



****



Elektra.



Hyi vittu. Hyi vittu vittu vitun vittu. Hyi saatana.



*



The Tinderbox



Saksalainen H.C. Andersen-sovitus vuodela 1959. Tylsä, puiseva ja paria juttua lukuun ottamatta vailla mitään mielenkiintoista. Toimisi varmasti paremmin kuusivuotiaalle.



**



+ mitä tuolta pääsivulta löytyy.

Troija



Kohtaukset joissa Akilles pistää ranttaliksi ovat viihdyttäviä. Muuten ihan perseestä. Miten 200 miljoonan dollarin budjetilla on saatu näin lattean näköistä menoa? Orlando Bloomin oli kai tarkoitus olla kova naistenmies ja tosipaikan tullen nössö, mutta tässä lopputuloksena oli 24/7 nössö joka oli naisten seurassa yhtä pihalla kuin taistelussa ja herätti pelkkää vihaa hahmoa kohtaa. Saffron Burrows järkyttävine poskipäineen on tavallaan seksikäs. 2/5



Batman Begins



Lame, odotuksiin nähden suorastaan Lame-O. Batman Foreverkin on parempi. Realismin tavoittelu oli pahin kompastuskivi, tuntui ettei tässä nihkeässä suurkaupungissa ole tilaa kornisti pukeutuneille supersankareille ja pahiksille. Ärsytti kun kokoajan piti hokea "pelko, pelko, pelko" "isäni sitä, isäni tätä" Vasta viimeisen puolentunnin aikana saatiin hyvä meininki päälle vaikkei painajaishallusinaatioista otettu kaikkea irti. Miksi tämän musiikkia on kehuttu? Samaa melodiavapaata orkesterihuminaa taustalla joka tosin hetkittäin jytisi ihan kivasti. Ja miksi vitussa kaikkien supermiesleffojen pitää loppua niin että sankari hyppää/lentää päin kameraa? Mutta jotain hyvää: ensimmäinen kohtaus luostarissa jossa tyylikkäästi pukeutunut Liam Neeson hakkaa Christian Balen on asiallinen, tosin sitten vitutti kun Näyttelijät olivat erinomaisia. Erityisesti Michael Caine. Hyvä myös että se epäkäytännöllinen Batman puku selittyi tässä ihan näppärästi, eikä ollut mikään 50 kiloa painava kumifetissiasu. 2/5



Gozu



Nyt kun tämän näki tekstitettynä (toisin kuin viime r&a:ssa) niin olisi luullut että juonestakin olisi auennut ihan uusia tasoja. Ihme kyllä ne eivät selventäneet juuri mitään oleellista. En tiedä pitäisikö tässä olla jotain järkeä mutta välillä aivan helvetin hauska. 3/5



Phenomena



Nyt se sitten tapahtui! Lopultakin ymmärrän miksi Argentoa arvostettaan. Mieletön kauhuralli jossa oli kaikkea enemmän kuin saattoi toivoa. Se ruumisallas oli järisyttävän hieno ja kipeä 4,5/5



Bullet ballet



Melkein sopisi tuonne epämuodikkaisiin suosikkeihin. En tämän dissausta ymmärrä . Aivan helvetin tyylikästä jälkeä ja hallittua kaaosta. Muutama kohtaus loisti oikein: Yksi jengiläisistä soittaa äidilleen ettei tule tänään kotiin juuri ennen kuin palkkatappaja ampuu tämän, tai se metroraiteiden äärellä kikkailu. Jos Tokyo Fist vei kohti väkivallan ydintä niin tässä oltiin sitten jo syvällä sen orgastisissa syövereissä (vaikkei niin graafinen olekaan eikä väkivalta ole enää mikään nautinnollinen pakokeino ). Muutenkin rokkasi poikkeuksellisen ankarasti, eikä vähiten Chu Ishikawan musiikkien takia. 4/5

Scorsese: Alice doesn´t live here anymore (DVD)

Siegel: Charley Varrick (TV)

Aldrich: Dirty Dozen (DVD)(RE)

Lehmann: Heathers (DVD)

Yates: Bullitt (DVD)(RE)

Kaplan: Truck Turner (DVD)(RE)

Lau ja Mak: Infernal Affairs (TV)

Bava ja Freda: I Vampiri (TV)

Miike: Ley Lines (DVD)

Champion: Pankkikeikka (DVD)

McCarthy: Station Agent (DVD)

Burton: Beetlejuice (TV)

Page: Nainen katoaa (DVD)

Kastle: Honeymoon Killers (DVD)

Kurosawa: Sanjuro (DVD)

Roeg: Bad Timing (DVD)

Viikon aikana tuli tsekattua mestariteoksia, hyviä leffoja, keskitason rävellyksiä ja aika lailla paskaakin.

Les Vacances de M. Hulot/Riemuloma Rivieralla ***



Maailman hauskin elokuva, kannessa luvataan. Sori vaan, pystyn 80-luvultakin vaikka heti luettelemaan kaksikymmentä hauskempaa. En tiedä, ei nyt vaan Tatin komedia minuun kolahtanut. Pari kertaa kieltämättä naurahdin, mutta enpä juuri repeillyt. Mieluummin katson Mr. Beanin saman tyyppistä kohellusta, vaikutteita Atkinson lienee Tatilta saanut. Mutta kyllähän tämän ihan kevyesti katsoi, ihan sellainen pikkukiva elokuva. Tosin jossakin todettiin, että Tatin leffat pitäisi katsoa useampaan kertaan ennenkuin sieltä kaikki huumori aukeaa, mm. äänien muodossa. Kieltämättä loppukuva jätti kuitenkin haikean olotilan, vaikka elokuva ei sinänsä niin lujaa kolahtanut. Kesän loppu, se se kai on.



American Graffiti *****



Kun taas edes yksi Lucaksen elokuva hipoo täydellisyyttä. Vaikka en ollut tätä taas muutamaan vuoteen nähnyt niin näyttelijöiden eleet ja repliikit olivat aika hyvin muistissa. Tämä herättää sellaisen samanlaisen kaipuun kuin Stand By Me. Vaikka teinivuosia ei mitenkään muuten kaihoisasti muistele, päinvastoin kuin lapsuutta jonne Stand By Me aina palauttaa. Ja tietysti näiden amerikkalaisten teinien (ja vielä 50-60-luvun) elämä on ollut aika kaukana omasta, mutta ei voi mitään, silti AG saa kumman fiiliksen aikaan. Hytönen kieltämättä osui aika hyvin asian ytimeen kolumnissaan ihmetellessään miten sama mies on voinut ohjata AG:n ja vaikka Kloonien hyökkäyksen, miten sama mies voi ensin niin paljon välittää hahmoista ja lopulta ei ollenkaan?



Onnen maa ****



Koska Tohka taisi tätä kehua niin annoin mahdollisuuden ja ihan hyvähän tämä oli. Mukavasti tunti kului. Kesäelokuva jos mikä. Näyttelijät hyviä ja koskettavia hetkiä oli saatu aikaiseksi. Eipä tästä muuta. Kivenpyörittäjän kylä ei sitten kyllä allekirjoittaneeseen iskenyt, tämä taisi jäädä Pölösen bravuuriksi.



The Brood ****



Ensikatselu ja hyvin toimi. Cronenbergilla oli tunnelma hallussa ja oikeasti nämä pienet pahuuden ruumillistumat olivat pelottavia. Etenkin koulukohtaus aiheutti värinöitä. Se oli jotenkin niin ahdistavan tyly, oppilaat katsovat vierestä kun yhtäkkiä kaksi outoa pientä mutaatiota alkaa murjoa opettajaa kuoliaaksi. Ei Cronenbergin ihan parhaimmistoa, mutta ote on äijällä ollut hallussa jo tällöin. Ja ilmeisesti aikaisemminkin, tämä oli varhaisin Cronenberg jonka olen nähnyt.



The Bliss of Mrs. Roberts **



Aika lailla turha elokuva. Rasittavan 60-lukulainen kaikkine psykedeelisine fantasiajaksoineen. Hyvä että jaksoi loppuun, vaikka kestoa vain 90 minuuttia. Näyttelijät (MacLainen, Attenborough) pelastivat sen mitä pelastettavissa oli.



King Cobra **



Mitäpä tästä muuta. Huonoutta joka oli paikoitellen hyvääkin. Ei kuitenkaan niin hyvän huono, että uusintakatselua kaipaisi. Tähän oli tietysti kaikki eläinkauhukliseet poimittu. Hmm, pikkukaupungissa on olutjuhlat joita pormestari ei suostu siirtämään, vaikka käärme aiheuttaa tuhoa ja asiantuntijat niin pyytävät. Kaupungin talous on juhlista kiinni ja asukkaita on turha hermostuttaa pikkuasioilla. Tuntuuko tutulta. Käärmettä ei näytetty kertaakaan täydessä komeudessaan, ehkä hyvä niin. Lisäksi tässä oli tietysti rasittavia punaniskametsästäjiä. Pisteet Pat Moritasta joka lausuu klassisia repliikkejä tyyliin: "Voittaaksesi vihollisen sinun täytyy ajatella kuin vihollinen. Meidän täytyy pelätä ja kunnioittaa käärmettä". Lisäksi plussaa Erik Estradan puolentoista minuutin homppeliroolista.



War of the Worlds ****



Tätä tuli kommentoitua "eräällä" foorumilla



"Tuli käytyä tämä katsomassa ja positiivisestihan tämä yllätti. Tosin nyt kun tässäkin topicissa noita kaikkia pikku puutteita on käsitelty niin on itsekin tullut niihin yhdyttyä. Pari kyllä tuli itselläkin leffan aikana mieleen, mutta suurimman osan ajasta viihdyin vallan mainiosti. Loppu kieltämättä tuli vähän töksähtäen, mutta toisaalta Spielberg kerrankin malttoi pysyä kohtuuden rajoissa eikä ruvennut venyttämään elokuvaa ikuisuuksiin (vrt. A.I.).



Spielberg laittoi esille kyllä paljon synkempiä ja väkivaltaisempia näkymiä kuin mitä osasin odottaa. Ja muutenkin elokuvaan oli saatu aika hyvin maailmanlopun tunnelma ja ihmisten paniikkia tuotiin myös hyvin esille. Aluksi epäilin tuota perhenäkökulmaa, mutta toisaalta näitä Independence Day ‑tyylisiä taisteluspektaakkeleita on jo nähty riittämiin. Tällainen inhimillisempi ote toimi hyvin. Tom Cruise oli tyypillisen ärsyttävä siihen asti kun alienit hyökkäsivät (joka tapahtui onneksi nopeasti), mutta tämän käänteen jälkeen Tomppakin oli siedettävä. Eihän tässä Spielberg taaskaan siirappisuudelta välttynyt, mutta pakolliset loppuhalaukset suoritettiin kohtuullisen nopeasti.Fanning oli vähemmän ärsyttävä lapsinäyttelijä, mutta Robbien esittäjä oli aika rasittava."



The Wild Bunch *****



Tähän elokuvaan ei ole enää mitään lisättävää. Tämä on parhautta.



Say Anything ***½



Mukava teinidraama jonka parissa puolitoista tuntia kului hyvin sunnuntai-iltapäivänä. Crowe saa katsojan välittämään henkilöistään, dialogi kuulostaa oikealta, ihmiset eivät ole liian kauniita ja komeita. John Cusack sopii loistavasti hiukan epävarmojen, mutta suulaiden tyyppien rooleihin. Hmm, tässäkin elokuvassa High Fidelityn tapaan Cusack voivottelee elämänsä naisen perään sateessa. Ei mitään Pretty Woman ‑satua, jossa loppu on selviö. Mutta sen sijaan tällaiset elokuvat saavat jopa minutkin toivomaan, että pääpari saisi lopussa toisensa. Yleensä toivon päinvastoin.



Simpatico ***



Tämä oli juuri tyypillinen keskitason elokuva. Ei herättänyt tunteita suuntaan taikka toiseen. Näyttelijät olivat hyviä, mikä ehkä nostaa tämän kolmen tähden leffaksi kahden sijasta. Vaikka ei Nolte, Bridges, Stone mitenkään loistaneet, Albert Finney oli ehkä se vakuuttavin (taas). Luultavasti vuoden päästä jos näen nimen Simpatico ihmettelen että onkohan tämä tullut joskus katsottua. Kyllä tämän kivuttomasti loppuun jaksoi.



Ja tänään loppuun katsoin Chevy Chasen



Vacationin ****



eli sen ensimmäisen osan oman pollin innoittamana. Ei tästä muuta kuin että toimi noin kymmenennen kerran. Lisäksi tissi-informaatiota: tässä näkyi Beverly D'Angelon tissit kahteen kertaan, valitettavasti ei Christie Brinkleyn. Miten joku voi muka haluta Chasen tilalle Martinin???

Nelson:

Pappi vai Paholainen (vhs) – ***

Mainio 70-luvun toimintaseikkailu. Mukana ihan hyvä näyttelijä kaarti, Hutchison on puinen mutta Mitchum, Langella ja muut hoitavat hommansa hyvin. Elokuvassa on kyllä aimo annos tavaraa, kaikille jotain: Meksikon vallankumous, salamurha, romantiikkaa, uskonnollista pohdiskelua, draamaa ja tietenkin konepistoolin kanssa häröilevä pappi.



Cronenberg: Scanners (vhs) – ***1/2

Tönkkö pääosan esittäjä, mutta muuten toimiva. Ei parasta Cronenbergiä, mutta ei huonointakaan.



Peckinpah: Wild Bunch (tv) – ****1/2

Yksi parhaista länkkäreistä, kerrassaan loistava.



Lynch: The Cowboy and the Frenchman ja Darkened Room

No joo, en oikein tiedä mitä näistä pitäis sanoa.

Masterbrain (19.7.2005 03:35)

Lynch: The Cowboy and the Frenchman ja Darkened Room

No joo, en oikein tiedä mitä näistä pitäis sanoa.

"Tekotaiteellista paskaa" voisi olla aika osuva ilmaisu.

Batman Begins (35mm) – Christopher Nolan



Paras Batman-elokuva tähän mennessä. Realistinen tyyli, sekä se että tällä kertaa nostettiin Batman pahisten sijaan pääosaan, miellytti. Nimekäs näyttelijäkaarti teki hyvää työtä Christian Balen johdolla Katie Holmesia lukuunottamatta joka oli tuttuun tyyliin melko ärsyttävä. Vika on kyllä pitkälti myös turhassa hahmossa. Morgan Freeman ja Ken Watanabe hieman tuhlattiin pieniin rooleihin. Liam Neeson oli mainio Jedimäistä/sithmäista läppää heittävänä "kouluttajana".



Christopher Nolanin ohjaus oli tyylikästä ja turhaa poseeraamista joka näihin supersankarileffoihin yleensä on kuulunut vältettiin. Nolanin toimintakohtaukset sensijaan eivät aina täysin vakuuttaneet. Liian monesti kuvattiin aivan liian läheltä ja leikattiin liian nopeasti eikä kunnon rytmiä oikein löytynyt. Nolan loi kuitenkin hienosti elokuvalle oman tyyliin ilman että olisi jouduttu imitoimaan vaikkapa Burtonia. Gothamista luotiin tällä kertaa paljon uskottavampi ja mielenkiintoisempi paikka kuin Burtonin jättipatsaiden koristama goottiparatiisi. Puhumattakaan Schumacherin neonhirvityksestä...



Varjopuoli siinä että Batman oli todellakin pääosassa tälläkertaa oli sitten siinä että pahikset jäivät hieman valjuiksi. Heidän suuri suunnitelmansakin oli ehkä aavistuksen verran liian suureellinen elokuvan muuhun tyyliin. Aika tasaisen vahvaa työtä tämä elokuva kuitenkin oli ja tästä on hyvä jatkaa jos sama porukka saadaan pidettyä kasassa.



****

Kaikenlaisen ylenpalttisen rälläämisen takia elokuvien katselu on jäänyt viime aikoina melko vähäiseksi. Niinpä sitä on tullut krapulassa tuijoteltua lähinnä vain vanhoja tuttuja pläjäyksiä, kun kopassa ei ole riittänyt vääntöä uuden omaksumiseen...

James Cameron: The Terminator (1984)

James Cameron: Terminator 2: Judgment Day (1991)

Jonathan Mostow: Terminator 3: Rise of the Machines (2003)



Liekö trilogiaa joka sopisi kanuunapäivään paremmin kuin tämä? Putkeen katsottuna jopa kolmososa tuntuu jotenkin säälliselle, vaikka eroa kahteen ensimmäiseen syntyy tähtitieteellinen määrä...



Jim Jarmusch: Dead Man (1995)

Upea elokuva, tätä voisi luonnehtia kaiketi jo moderniksi klassikoksi.

Vähän on ehtinyt elokuvia katsella, kahdelta viikolta:

School of Rock (DVD)



Ihan kiva peruskaavaan tehty komedia. Jack Black oli energinen eivätkä kakaratkaan ärsyttäneet pahemmin.



***



The Nutty Professor(1963, DVD)



Parempi kuin Eddien versio!



****

DiSilvestro:

Kadun enkelit (VHS), Ei meitsin teekupponen. Loppua kohden muuttui hieman krimimäisemmäksi, eli paremmaksi, alku liiallista haahuilua. Mielenkiinto ei meinannut pysyä yllä ennekuin sitten viimeisen puoli tuntia. **



Parolini: Lohikäärmeiden kynsissä (VHS), Ihan hauska oli tämäkin Joe Walker. Ei ehkä kokonaisuutena niin hyvä kuin Tuntemattoman takaa-ajama, mutta ainakin tässä oli vauhtia, ehkä jopa Tunte....:aa enemmän. ***1/2



Joku mitättömyys: Boltsit pelissä (DVD), Mulla on aina ollu pervo mieltymys underdog- elokuviin, siis urheiluteemaisiin, mutta ei. EI!. Plussapuolella muutama hupaisa gagi, Vince Vaughn (joka on oikeasti aika karismaattinen), Rip Torn sekä tukku hienoja cameoita. Miinuspuolella Ben Stiller (Oh, man!), liian, muttei riittävän överiksi vedetty kässäri ja viimeisen puolen tunnin ideattomuus. **