Mitä elitistit katsovat?

Goose ( 28.1.2006 17:17)

Teillä hälsinkiläisillä on ollut huomattavasti paremmat lähtökohdat, kuin pikkukaupungin junnulla. Esim. Laurin listalta ei puoliakaan ole saanut Joensuun vuokraamoista.

Ylivieskan vuokraamoista löytyi lähes mitä tahansa roskaa ja klassikoita, ja siihen aikaan huoltoasemat, grillikioskit ja kodinkoneliikkeetkin vuokrasivat videoita. Laurin listalta varmaan löytyi Ylivieskasta mutu-tuntumalla ja muistikuvien avulla varmaan 3/4. Ehkä enemmänkin, sillä westerneihin (joita listassa on mittavasti) en kiinnittänyt juuri huomiota.

Esa Linna ( 28.1.2006 20:34)

Goose ( 28.1.2006 17:17)

Teillä hälsinkiläisillä on ollut huomattavasti paremmat lähtökohdat, kuin pikkukaupungin junnulla. Esim. Laurin listalta ei puoliakaan ole saanut Joensuun vuokraamoista.

Ylivieskan vuokraamoista löytyi lähes mitä tahansa roskaa ja klassikoita, ja siihen aikaan huoltoasemat, grillikioskit ja kodinkoneliikkeetkin vuokrasivat videoita.

Joo ja toisaalta silloin tarjonnassa oli paljon isompia alueellisia eroja kuin nykyisessä vuokraamokulttuurissa, jossa lähes kaikkialla on sama suppea isoista hiteistä ja perusviihteestä koostuva varman päälle ‑junttivalikoima. Ennen vaikkapa Turussa tai Keski-Suomessa landella käydessään törmäsi jatkuvasti kuumottaviin leffoihin joita Hesassa ei ollut missään, ja päinvastoin. Makuuni-aikana ei ole enää mitään syytä pysähtyä esim. Heinolassa.

Chaplin: The Circus

Cameron: The Terminator

Meirelles: The Constant Gardener

Allen: Small Time Crooks

Malick: The Thin Red Line

Alien Sun ( 28.1.2006 18:12)

Jay Shandrasekhar: The Dukes of Hazzard 6/10



Seann William Scott ei oikein päässyt revittelemään, mutta onneksi Jessica Simpson hieman tasoitti tätä puutetta.

Mitenkäs elokuvan todellinen tähti eli General Lee aka. 69 R/T Dodge Charger suoriutui?

Esa Linna ( 28.1.2006 20:34)

Goose ( 28.1.2006 17:17)

Teillä hälsinkiläisillä on ollut huomattavasti paremmat lähtökohdat, kuin pikkukaupungin junnulla. Esim. Laurin listalta ei puoliakaan ole saanut Joensuun vuokraamoista.

Ylivieskan vuokraamoista löytyi lähes mitä tahansa roskaa ja klassikoita, ja siihen aikaan huoltoasemat, grillikioskit ja kodinkoneliikkeetkin vuokrasivat videoita.

Jep, joskus aikoinaan tuli vuokrattua Tapa ja tapa taas jostain pienestä lähikaupasta. Siinä ne videokasettikotelot kyyhöttivät jossain hyllyllä ja kasetit koteloihin sai sitten lihatiskin takaa.

McCord: The Body (tv/vhs) **½

To & Wai: Fulltime Killer (dvd) **½

Yau: Ebola Syndrome (dvd) ***½

Kang: Shiri (dvd) **½

Cox: Mindstorm (tv) *

Mostow: Terminator 3: The Rise of the Machines (tv) **½

Murphy: Fortress 2: The Re-Entry (tv) *

Holland: One Crazy Summer (dvd) ****

Castellari: 1990: The Bronx Warriors (dvd) ***

Castellari: The New Barbarians (dvd) ***½

Vuorensola: Star Wreck: In the Pirkinning (tv) *½

Martino: 2019 After the Fall of New York (dvd) ***½

Taas kaksi viikkoa:

Behind Convent Walls 8/10

Touhukas.



King Kong (2005) 9/10 (kriittinen arvio enkä jotain 7/10)

Ekat 45 minuuttia oli aika skeidaa ja kökköä oli hetkittäin myöhemminkin mutta mitä pienistä, viidakko- ja jättiläisapinaelokuvien ylimpänä ystävänä sain just sitä mitä halusinkin. Empire State Building ‑finaali on varmaan paras Jacksonin ohjaama kohtaus ikinä, vieläkin huimaa kun sitä ajattelee. Mukana myös parhaat toukkatehosteet sitten Galaxy of Terrorin.



Murders in the Rue Morgue 8/10

Bela Lugosi mielipuolisena käkkäräpäänä. Sadistinen ja makaaberi. Katsoin sattumalta Jacksonin King Kongin perään ja huomasin että alkuperäisversiossa (1933) ja tässä (1932) on yllättävän paljon yhtäläisyyksiä, ei vähiten Morguen loppuhuipennus jossa gorilla kanniskelee ihmismorsiaintaan Pariisin kattojen yllä.



Clerks 3/10

Todella ärsyttävä.



Trainspotting 7/10

Näin kymmenen vuoden jälkeen lievästi ysäriärsyttävä mutta edelleen toimiva.



Girl Meets Girl 7/10

Pelkistettyä ja näyttelijöiltään mielyttävän amatöörimäisesti ja antaumuksella vedettyä saksalaista erotiikkaa Joseph Sarnon ohjaamana. Marie Forså on SÖ-DE!



Batman Begins 7/10



Challenge of the Tiger 7/10

Alun nerokas tissitenniskohtaus teki leffasta vähän etupainoisen.



Panic Beats 5-6/10

Komeeta gorea laahaavassa paketissa.



El Increíble profesor Zovek 8-10/10

ZOZ!



Love Camp 7-9/10

Olisi kiinnostava tietää onko alkupuolella nähtävällä threesome-asennolla joku virallinen kama sutra ‑numero vai onko se kehitetty vartavasten tätä leffaa varten. Tai että onkohan tunnaria julikaistu levyllä.



Sideways 9/10



To Live And Die in LA 10/10



Suomalaistyttöjä Tukholmassa 6/10

Tukholma oli kyllä tuohon aikaan todella sleazy paikka kun homotkin lääppi tyttöjä.



Bloodlust 5/10

Ihan piristävää amatööri/indie vamppyyrikauhua Pearls Before Svinen ohjaajalta.



Tapporalli 2020 6/10

Suomalainen kokoillan legoanimaatio, Pilvikallion vauhtikisat meets Team America meets Death Race 2000.



Kreisit sotaharjoitukset ?/10

Israelilainen inttikomedia, ei yhtään hyvää vitsiä mutta wtf-taso hyvin tyydyttävä. Mukana mm. vittuilua persianjuutalaisille ja saksalainen himoblondi naisupseeri jota leffan sankari, pullukka bisneshemmo, parittaa koko kasarmille.



Star Wreck IV 5/10



Hand of the Pleasure 4/10

Marienbad ( 27.1.2006 17:35)

Ulvokaa vain Lazer ja Shocky mutta niin se menee.. niistä katto-vitun-symmetrioista lähtien.

Haa, mitäs keskustelua täällä on käyty... Jep. Elikä: Teknisesti L' Année dernière à Marienbad (tästä lähtien LADAM) on toki moitteeton. Sisältö sen sijaan on niin subjektiivinen, että sen arvostelu on kuin arvostelisi oman mielensä, eli kuinka paljon on pystynyt saamaan irti elokuvan maailmasta. Joku voisi ylitulkita vaikkapa Kangaroo Jackin samalla tavalla ja tähdittää vain ne ajatusketjut, mitkä omassa päässä syntyivät katsoessa. Tietty LADAM on ihan omalla tasollaan katsojan saattamisessa transsiin luuppaavilla kohtauksillaan, kartanoa skannaavalla kuvauksellaan ja sillä, kuinka vähän tarttumapintaa mihinkään katsojalle tarjotaan.



Se ei kuitenkaan ole takuu nautinnolliselle katsomiskokemukselle. Itse en saanut lopulta muuta kuin tyhjän olon ja pahan väsymyksen, en edes varsinaista vitutusta/pettymystä.



Sinänsä harvinaisen ansiokkaassa arviossaan Marienbad kirjoittaa: Elokuvan dramatiikka ja jännite piilevät sen universaalissa ja alituiseen niin tosielämässä kuin elokuvassakin toistuvassa teemassa ja sen mysteerissä itsessään. Itse en mitenkään pysty kutsumaan tuollaista rakennetta dramatiikaksi. Jännitettä syntyy kyllä mysteeristä, mutta ei riittävästi että sillä selviäisi loppuun saakka.



Toinen samantapainen, tosin paljon askeettisempi tapaus on Marguerite Duras'n Son nom de Venise dans Calcutta désert, josta en myöskään saanut mitään irti. Tai siis sain, ehdin miettiä kaksi tuntia rauhassa omia asioitani ilman että elokuvan tapahtumattomuus olisi häirinnyt. Siihen tosin ei olisi tarvittu juuri tuota elokuvaa. Meditaatio meditaationa ja ainakin minun elokuviini dramaturgia, kiitos.



Kattosymmetrioihin en ota muuta kantaa kuin että raja nerouden ja hulluuden välillä voi olla hyvinkin vaikea vetää. Onnittelen vilpittömästi kaikkia, jotka saavat näistä elokuvista noin paljon irti.

Laiha viikko:

Levottomat 3 DVD)



Jaksoi naurattaa about puoli tuntia kökköydellään. Sen jälkeen katsomiskokemus muuttui huonoksi vitsiksi. Elokuvan estetiikka oli kuin jostain Diilistä repäisty.



*



The Glove (VHS)



Kansi lupasi huikeaa kalkkunaelämystä, mutta tämä nyt oli kuin olisi huonoa poliisisarjaa katsellut.

Alkutunnari ja itse hanska irrottivat sentään muutamat naurut.



* 1/2

Shocky ( 29.1.2006 23:54)

Haa, mitäs keskustelua täällä on käyty...

Harmi kun et ollut pöffissä, jossa humaltunut Lazer jo hieman alusti kyseistä eriävää mielipidettäsi keskiyön tunteina. Tästähän olisi syntynyt huvittava keskustelu.



Kun katsoin ensimmäisen kerran LADAMin, en tajunnut siitä helvettiäkään enkä juurikaan tavoittanut rakennetta tai hahmojen persoonia itse "tarinasta." Elokuva jäi mieleen lähinnä visuaalisena upeutena, kertojaäänellä varustettuna menneisyyden hypnoosina, jossa muutama erityisen hieno leikkaus ja paljon poissaolevan oloisia ihmishahmoja. Tästä huolimatta elokuva jäi häiritsemään ja kummittelemaan, ja tiesin palaavani siihen hetken kuluttua uudestaan ja tarvittaessa vielä uudestaan. Tämän myötä se alkoi avautua ja BANG!



Shocky on aina perustellut kantansa (jotka joskus ovat toisessa ääripäässä omieni kanssa) tyydyttävästi, joten tieto kartanoleffaa vastustavasta kritiikistä ei vähentänyt elitististä uskottavuutta. Tämän tyyliset elokuvat, jotka itselleni edustavat ehkä elokuvailmaisun haastavinta ja kirvoittavinta ydintä, olisi niin helppo haukkua huterilla perusteluilla ja älyllisellä laiskuudella, joten asialliset perustelut elokuvaa vastaan ovat yhtä päteviä kuin perustelut sen puolesta. Sama pätee esim. Yotsuyan nykyisiin Jodorowsky-antipatioihin: perustelut ovat relevantteja, vilpittömiä ja ymmärrettäviä, joten toisella tavalla ajattelevan on vain kunnioitettava näkemystä, vaikka pitäisi Jodorowskya mestarina.



Sitten on näitä, jotka kyllä perustelevat, mutta niin omituisella tavalla (omituisessa maailmassa omituisin lainalaisuuksin), että tuo ymmärrettävyys on välillä kaukana. Tekisi mieli mainita eräs nimimerkki, mutta en jaksa tällä kertaa.

35mm:

Murderball



– hyvä



Grizzly Man



– erinomainen



Digiboksi:



Elephant



– erinomainen



Hotel Ruanda



– hyvä



tietokone:



P.I.F.F.E.D., pifrates on board



– epävirallinen PIF- risteilydokumentti. Ei ehkä ihan kaikille...

Dvd:

Ilsa: She-Wolf of the SS



Boksi auki. Huraa huraa. Hauskin kohta taisi olla kenraalin pissaleikit. Aina välillä elokuvan edetessä konseptin käsittämättömyys iskee lekalla päähän.



The Night Evelyn Came Out of the Grave



Hygh, tönkköä haahuilua ja "enemmän käänteitä kuin korkkiruuvitehtaalla", kuten Mametin Ryöstön takakannessa asia kauniisti ilmaistaan. Paska.



Bride of the Monster



Parhaita Woodeja, maestron kosketus näkyy.



Challenge of the Tiger



Jos elokuvan alussa on yläosattomia naisia pelaamassa hidastetusti tennistä, ei homma voi olla aivan toivotonta. Eikä olekaan, kyllä tämä ihan hauska leesploitaatiotapaus oli. Kirjoittaja-tuottaja-ohjaaja Bruce Le keskittyy usein olennaiseen, hyvänä esimerkkinä kohta jossa leikellään edestakaisin sängyllä kiemurtelevan naisen ja nahkahanskat kädessä bodaavan miehen välillä. Väsähtää silti loppua kohden, alun tennismatsin hillittömyyttä ei voi ylittää parilla standardimatsilla ja ammuskelulla. Outo seikka oli, että mukana on Bolo Yeung, mutta silti nähdään jonkun toisen lihasveikkosen tanssittavan tissejään.



Panic Beats



Päinvastoin kuin Tigerissä, parhaat palat lopussa. Tästä olisi saanut hyvän lyhärin, iso osa jonninjoutavaa haahuilua ympäriinsä. Kivat goreilut kliimaksissa.



El increíble profesor Zovek



Santo-ohjaaja René Cardona tykittää tolkuttomalla professori Zovek-seikkailulla. Kun miehellä on iso viitta, karvainen rinta paljaana ja joukko nahkanaamioisia hyypiöitä aakkonen otsassaan apureinaan, huomaa kyllä hänen olevan professori. Akateeminen koulutus on myös omiaan kun on voitettava joukko hulluja kirurgeja kuperkeikoilla. Mukana kannibaalikääpiöitä, jotka saattavat olla myös zombeja. Niitä kannattaa ruoskia. Alku vähän kankea, mutta tämä jos mikä on elokuva joka vain paranee edetessään.



Sylvia



Gwyneth Paltrow Sylvia Plathina, tuleva Bond Ted Hughesina. Aluksi näytti pahasti siltä että Paltrow vain toistaa kolmen ilmeen repertuaariaan, joista voi valita vain yhden kerrallaan:



[ ] Julia Roberts ‑onnihymy



[ ] Peura ajovaloissa



[ ] Itkevä tanskandogi



No, onneksi tällä kertaa vähän venyi. Craig myös hyvässä vedossa, mutta itse elokuva ei ole maailman ihmeellisin ja tuntuu kestävän huomattavasti pitempään kuin 109 minuuttia.



Poliisiauto 6-Z-4 ei vastaa



Tai The Onion Field, kuten hiukkasen parempi alkuperäisnimi kuuluu. James Woodsin varhaisempia loistorooleja (herra on fyysisesti aika Machinist-kunnossa), mutta kyllä muukin sakki osaa asiansa paremmin kuin hyvin. Kohtaus, jossa John Savagen vauva parkuu on aivan loistava pahan olon tuottaja. Hyvin etenevä elokuva, joka muuttuu kiehtovasti koko ajan edetessään menettämättä tehoaan. Dvd: llä ihan kiva muistelodokkari.



Spider-Man 2



Ostin dvd: n alesta, elokuva toimi erittäin hyvin näin kolmannen kerran katsottunakin. Tällaisia näiden elokuvien pitää olla.



Ja Paranoia Agentin jaksot 4-7, ilmeisesti nämä suomidvd: t on tehty vähän päin persettä kun joka jakson lopussa ei tule näitä profetiahorinoita. Silti, hienoa kamaa edelleen.



Teatteri:



Saippuaprinssi



Suurin piirtein joka osa-alueella puolivillaiseksi jäävä yritelmä. Vielä vähän kehnompi kuin Janne Kuusen edellinen, Kukkia ja sidontaa.



Memoirs of a Geisha



Kaiketi tämä tuntuu eksoottiselta jos on katsonut koko ikänsä pelkästään amerikkalaisia elokuvia. Rob Marshall ei ohjaa niinkään elokuvaa kuin äänien avittamaa matkailupostikorttisarjaa. Tytön traumaattinen neitsyyden menetys saa about saman verran painoarvoa kuin teeseremonia, eikä tässä ole nyt kyse mistään tapakulttuurin rinnastamisesta. Näyttelijät tekevät minkä voivat, mutta pöhkö murrettu englanti sekoitettuna muutamiin mushimushihaihai-heittoihin vetää homman aika tehokkaasti naurettavaksi. John Williamsin musiikki voisi itsessään olla kivaa kuunneltavaa, mutta nyt se vain hukuttaa jo valmiiksi yliladatut kuvat pauhaukseensa.



The New World



......................................en oikein osaa sanoa mitään. Hyvin samaa tyyliä kuin Thin Red Line. Jätti loputtuaan kellumaan aivan omiin fiiliksiinsä. Ei napakymppi ainakaan ensikatselulla (lopussa tuntuu ote herpaantuvan), mutta jumalauta mitä elokuvantekoa. Malick on kingi. Pakko katsoa uudestaan.



Tv:



Mindstorm



Argh. Voisi tästäkin sanoa että jumalauta mitä elokuvantekoa. Judge Reinhold "kovana kommandona" käsittämättömän ankeassa toimintascifistelyssä. Ei niin mitään hyvää, silti makasin koomassa tv: n ääressä koko keston ajan.

Tv-sarjat (Shield, Deadwood, Lost, Rome) vei aika paljon aikaa viime viikolla. Pitää yrittää jatkossa skarpata vähän elitistisempään matskuun. Turhan paljon on mennyt Canal+:n takia modernissa mainstreamissa lähiajat.

51st State (dvd)

3. kerta. Yhä edelleen tämä on parasta englanninkielistä rikosviihdettä, mitä lähiaikoina on tullut. Erittäin paljon on toki Carlylen ja Jacksonin varassa, mutta myös esim. Tomlinsonin hahmo on hyvä. Yu on myös mainio ohjaaja. Visuaalinen puoli on hallussa menemättä kuitenkaan yli. Neljäs kerta ei kuitenkaan tapahdu ihan heti.



Naked Gun (dvd)

Ties kuinka mones kerta. Vitsit osaa jo ulkoa. Mutta hauskaa oli huomata vieläkin uusia juttuja. En esimerkiksi koskaan ollut huomannut, että juusto Drebinin jääkaapin päällä liikkuu.

DocPoint:

Law & Order

– ok. Ei herättänyt suurta fiilistä missään vaiheessa. Nuori mutherfucker elokuvan puolessa välissä oli hauska jäbä.



Mad Hot Ballroom

– varsin mukava hyvänmielen elokuva.



Titicut Follies

– Mainio. Toisin kuin Wisemanit yleensä, tämä oli hauska.



Fighting Soldiers

– Myöhästyin alusta n. 15 minuuttia joten elokuva meni aikalailla ohitse.



Three of Hearts: A Postmodern Family

– Harmi että katalogissa kerrottiin etukäteen että kolmen kimppasuhteessa tapahtuu ns. dramaattinen muutos, vaikka aistittavissahan se olikin jo alusta lähtien. Kiinnostava elokuva. Ja tämäkin oli hauska.



Rize

– Kuin ihmeenkaupalla onnistuin sniikkaamaan itseni sisään vaikka sali olikin loppuunmyyty. Pitää varmaan tsekata joskus uudestaan kun neljännen rivin laidasta katsottuna elokuva ei ihan päässyt oikeuksiinsa. Hyvä syke. Ja hauska.



Rekkamies, isäni

– Hirveätä paskaa. Puolet 18min leffasta näytettiin äijää ajamassa rekkaa ja sterkoista soi Marita Kuulan kehnoimmat. Myötähäpeän tunne oli kova kun tätä katseli. Tyhjänpäiväinen on oikein kuvaava termi.



Vaalitaisto

– Kuningaskamaa. Lopussa hieman tyhjäkäyntiä, mutta kyllä tälle sellaiset 4 tähteä voisi antaa. Toisaalta voisihan sitä pikkasen pohtia dokumentin tekemisen etiikkaa: onko ihan oikein pistää jätkät puhumaan kännissä typeriä ja tehdä siitä sitten "dokumentti." No, lopputulos oli hauska.



Meat

– Kyllä oli mielenkiintoinen fiilis kun bissen tissuttelun kyytipojaksi sai nauttia lähes kaksi tuntia putkeen eläinten teurastusta ja leikkelemistä. Tuli sellainen Cannibal Man ‑olotila.



dvd:



Golgo 13

– ok.



tv:



Unfaithful

– Okei tässä homman nimi: Diane Lane oli mun yksi keskeismpiä kaukorakkauden ja intohimon kohteita 80-luvulla. Liekehtivät kadut, u know. Ja aika kuuma pakkaus se on vieläkin.

Osobennosti natsionalnoy okhoty – Metsästyksen kansalliset erityispiirteet (Akeksandr Rogozhkin, 1995) ***

Aus dem Leben der Marionetten – Marionettien elämästä (Ingmar Bergman, 1980) ***½

The Sting – Puhallus (George Roy Hill, 1973) **½