Mitä elitistit katsovat?

Intolerable Cruelty



Eipä ollut erähinen, vuokratessani en edes muistanut tämän olevan Coenien aikaansaannosta enkä kyllä olisi huomannut sitä vielä katsomisen jälkeenkään jos en olisi erehtynyt vilkaisemaan koteloa tarkemmin. Aika epätasaista ainesta kaikin puolin, muutamia liian erottuvia friikahduksia siellä täällä mutta muuten kauttaaltaan imelää höpsöttelyä.



SS Camp 5: Women's Hell



Hollantiversion perusteella on vaikea sanoa mitään koska materiaalia puuttuu melkein puolisen tuntia, mutta tuo tunnin kestokin tuntui ylitsepääsemättömältä koska onnistuin nukahtamaan siinäkin ajassa kolmesti.



Ms .45



Taakia tavaraa, ja kun pääsin lopultakin katsomaan tämän hyvälaatuisella kuvalla taannoisen ties monennenko sukupolven kreikkakopion sijaan tuntui kuin edessä olisi ollut aivan eri elokuva. Tamerliksen sanaton kärsimys ja asteittainen flippaaminen on kuvattu todella tehokkaasti ja muutenkin tapahtumien raadollisuus lyö katsojaa lujaa päähän.



The Toy Box



Oi, ihanaa törkyä vailla päätä ja häntää: Ilkeän sedän bileissä varsin vapaata rakkautta harjoittava juhlaväki pääsee yksi kerrallaan ainoastaan varsin mielenkiintoisten fantasiakohtausten säestyksellä. Manaajassa esiintyvä hierova sänky ei ole enää mitään tässä elokuvassa esiintyvien riivattujen lakanoiden rinnalla, ja niiden "uhriksi" joutuva Uschi Digard saa tuta ei kouriin- vaan haaroihintuntuvasti mitä todellinen pahan mahti on... nam, njam, snaam!



Thundercrack!



Olipahan pläjäys, en osannut kuvitellakaan millainen rasvainen sekasotku tämä loppujen lopuksi oikein onkaan. Tasapainoisesti hölmöilyn ja pervoilun välillä poukkoileva farssi hc-höysteineen oli hyvinkin hillitöntä katsottavaa, vaikkakin parin tunnin pituus aiheutti sen että meno meinasi välillä hieman takkuilla. Herrojen Chandler ja Bing esiinmarssin vuoksi en voinut olla ajattelematta mitäköhän Frendit-sarjan takapirut ovatkaan oikein katselleet...



Nämä kaksi viimeisintä olisivat oikeastaan Tohkan heiniä noin ikäänkuin arvostelujen suhteen...

J. Renoir:

Pelin säännöt (Leffassa), Hieno, niin hieno! Mahtava. Upea. Loistelias. *****



Joku mitättömyys: Starsky & Hutch (Leffassa), tarjosi sitä, mitä menin hakemaankin. Viihdytti, ei ärsyttänyt. Vaikka ymmärrän, jos jotakuta Wilson ja Stiller pukkaa vituttamaankin. **-



S. Brakhage: Mothlight (DVD) By Brakhage tuli (Kiits Marienbad!) ja korkattiin. Pitää nautiskella pieninä annoksina. *****



H. Miyazaki: Henkien kätkemä (DVD) Joka kerta yhtä hyvä. *****



Joku Mitättömyys: Distant Lights (VHS) Milian kahdeksankyt luvun scifi- meiningissä. Teknisesti (Valaistus, lavastus, näytteleminen, jne) ehkä paras italo ikinä, Puol tuntia kestoa pois ja olis ollu viel parempi. ***



Ja puolet Hannie Caulderista. Sorry Romero, paketti viipyy hetkisen, kunhan saan sen loppuun katottua. Goosen tilanne on vielä ankeampi...

Renoir: "La régle du jeu" (1939)

Chaplin: "The Great Dictator" (1940)

Chang: "Fist Power" (2000)

Borzage: "A Farewell to Arms" (1932)

Waters: "Serial Mom" (1994)

Erice: "El Sur" (1983)

Brakhage: "Mothlight" (1963)

Miyazaki: "Sen to Chihiro no kamikakushi" (2001)

Ray: "They Live by Night" (1949)

Hamer: "Kind Hearts and Coronets" (1949)

Crichton: "The Lavender Hill Mob" (1951)

Hartley: "Amateur" (1994)

Resnais: "L'Année dernière à Marienbad" (1961)

Scott: "Alien" (1979)

Tsukamoto: "Tetsuo" (1988)

Tanaka/Sabu: "Postman Blues" (1997)

Donner: "Naisenkuvia" (1970)

To: "The Mission" (1999)

sorsimus (26.4.2004 15:33)

Sorry Romero, paketti viipyy hetkisen, kunhan saan sen loppuun katottua. Goosen tilanne on vielä ankeampi...

Mihinpä tässä kiire on, valmiissa maailmassa. Ei tilanne ole juuri tuon kummempi täälläkään päässä, pitäisi jaksaa kaivautua tuonne kasettikasaan jotta löytäisin sieltä syövereistä jotain kivaa sinullekin.

Tarantino:

Kill Bill vol. 1 ja 2



Vol. 1 uusintakatseluna dvd:ltä ja vol.2 teatterissa. Kerrassaan loistavaa elokuvantekemistä. Yhdeksi teokseksi laskettaessa Kill Bill on ilman muuta Tarantinon tähänastisen uran päätyö. Täydet pisteet tulee niin että mossahtaa.



joku Mirman niminen tyyppi: Crime Spree



No niin. Kovasti tässä kai yritetään tehdä elokuvaa Tarantinon hengessä mutta ilman yhtään omaperäistä ideaa. Mukaan on jostain syystä onnisuttu saamaan Harvey Keitel ja Gérard Depardieu. Heidän mukana olostaan voisi ehkä antaa yhden pisteen, mutta jätetään nyt kuitenkin antamatta.



Fukasaku: Samurai Reincarnation



Varsin viihdyttävää fantasiapitoista Samuraimeininkiä. Mukana Sonny Chiban lisäksi Tomisaburo Wakayama (Lone Wolf).



De Palma: Scarface



Klassikkohan tämä on.

Blood on Satan's Claw (DVD) – tuossa nimessä on ainakin kaksi kohtaa väärin. Muuten tää oli oikeastaan aika tyggi brittikauhu.



The Stunt Man (DVD) – jos minäkin laatisin säälittäviä "Must See" ‑listoja, tämä nousisi suoraan kärkeen. Päräyttää ihan vitusti.



Strsky & Hutch (elokuvateatteri) – olisi pitänyt varmaan valita School of Rock.



The Crazies – kaikki saastuneet tuhotaan (DVD) – Hollywoodissa väsätään tällä hetkellä ihan kiukulla uusintaversioita 70-luvun kulteista. Tämä voisi olla oikeasti kierrätyksen arvoinen, koska nyt elokuvalliset, viihteelliset ja taiteelliset arvot ovat jokseenkin heikot. Siis mielummin tämä kuin Dawn of the Dead.



Stepfordin vaimot (DVD) – no tästä tulee uusintaversio kesäkuussa Nicole Kidmanilla, isolla budjetilla ja epäilemättä onnellisella lopulla. Alkuperäinen haisee ja maistuu hieman artisokalle (hyvässä ja pahassa), joten odotan Frank Ozin tulkintaa kohtuullisella mielenkiinnolla.



Kill Bill Vol. K-15 (teatteri) – ykkösosan hölmöilyt viedään loogiseen nollapisteeseen ja loppu huipentuu niin raskaaseen ääribushilaiseen äitiyden ja anti-abortismin ylistykseen, että yrjö lensi leffan jälkeen koko kotimatkan. Tykkäsin Tarantinosta enemän Clintonin kaudella.

Disco Studd (29.4.2004 13:15)

loppu huipentuu niin raskaaseen ääribushilaiseen äitiyden ja anti-abortismin ylistykseen, että yrjö lensi leffan jälkeen koko kotimatkan

Haista nyt vaan vittu.

Missä siinä muka ylistetään?

Disco Studd (29.4.2004 13:15)

että yrjö lensi leffan jälkeen koko kotimatkan.

Wages of Stupidity aka Tyhmyydestä sakotetaan

Un Genio, due compari, un pollo/A Genius, Two Partners and a Dupe

Aka Nobody's the Greatest. Ihan ok spagu My Name Is Nobodyn hengessä, Morriconen musakin hyvin samanhenkistä. Huhutaankos tuottajana toimineen Sergio Leonen ainakin jollain tapaa puuttuneen myös ohjaukseen? Tiedä häntä, tyylikkäitä aakeita laakeita kuvissa on – varsinkin kun katsoo 2.35:1-suhteessa olevan brittikiekon eikä vanhaa tökeröä pan&scan suomikasettia. Klaus Kinskiä olisi katsellut pidempäänkin, miehen hauska rooli elokuvan alussa jää turhan lyhyeksi. Postivaunut/aavikko-kohtauksessa Morricone heittää oman teemansa sekaan Beethovenia – hauskaa ja tyylikästä.



Kill Bill Vol 1

Uusintakatselu dvd:ltä toi esiin sen, että elokuvan alun Thurmanin ja Vivica A. Foxin kohtaaminen on oikeastaan ainoa kohtaus joka ei minulle täysin toimi. En tiedä miksi, tehdyn oloinen jopa Quentinin elokuva-leikki-maailmassa. Muutahan valittamista ei ole.



Spun

Ei tämä niin hyvä ollut kuin eräät ovat antaneet ymmärtää. Hauskaa säätämistä kuitenkin riittää, varsinkin Leguizamon Spider Mike elokuvan alkupuolella on huima. Ja onhan se hauskaa kun Mickey Rourke ostaa transupornoa myyjä Rob Halfordilta pornokaupassa.



Any Which Way You Can

Plussaa; W. Smithin hauis.

Miinusta; rasittavia kantribiisejä



Seabiscuit

Vähemmälläkin alleviivaamisella katsoja tajuaisi elokuvan jockeyn ja hevosen kohtaloiden samankaltaisuuden, ehkä amerikkalaiskatsoja sitten ei. Ajankuva näytti aidolta, vaikka mistäpä minä sen tietäisin. Chris Cooper on näyttelijä.



The Human Stain

Olihan tässä hetkensä, en kauheasti innostunut kuitenkaan. Jonkun mielestä Anthony Hopkins varmasti tekee tässä hienoa, pienieleistä näyttelijätyötä, minusta hän taas möllötti. Above average.

Bad Rain (2.5.2004 10:35)

Ja onhan se hauskaa kun Mickey Rourke ostaa transupornoa myyjä Rob Halfordilta pornokaupassa.

Katsokaapa muuten tarkkaan, minkä nimisen pornoleffan Rourke ostaa.

Ed Wood (dvd)

Kill Bill vol 1 (dvd)

De-Lovely (35mm)

Lapsia ja aikuisia (35mm)

Musa (dvd)

The Shape of Things (dvd)

House of 1000 Corpses (dvd)

Gigli (dvd)

Fighting Temptations (dvd)

Madam und ihre Nichte (vhs)

Southie (vhs)

..varmaan jotain muutakin.

Solaris (DVD)

The Day the Earth Froze (DVDr)

The Bounty Killer (DVD)

Wings of Desire (DVD)

Los Olvidados (DVD)

Rupan Sansei – Nenriki Chin Sakusen (LD)

Flesh for Frankenstein (LD)

Docteur Jekyll et les Femmes (LD)

J. Lee Thompson:

The Passage VHS

Hyvillä näyttelijöillä varustettu hieman poikkeava WW2 elokuva. Malcolm McDowell vetää jo rutiinilla ei niinkään hyvän kaverin roolin SS – kapteeni Von Berkowina. Sisältää parit näyttävät ammunnat.



Buckhantz: Portrait of a Hitman VHS

Sisältää täysin samanlaisen kilvoittelun Ferrari vs. Porche kuin seitsemän vuotta myöhemmässä Against All Oddsissa. Richard Roundtreeltä sujui New Yorkin jaivi yhtä vakuuttavasti kuin Richardo Tubbsilla Miami Vicessä.



Tsukamoto: Tokyo Fist VHS

Rakkaus, ystävyys, menetys, kaipuu, kateus... Elokuvasta löytyy kaikki tunnelataukset. Nyrkkeily kohtaukset vetävät vertoja Raging Bullille. Kerrassaan hieno elokuva.



Roy Hill: The Little Drummer Girl VHS

Palestiina ja Israel. Jotkut asiat eivät näy ikinä muuttuvan. Kinski jo vähän harmaantuneena mutta näyttelemisessä ei väsymisen merkkejä.



Chaplin: Monsieur Verdoux DVD

Mielestäni Chaplinin parhaita, todellista vaihtelua kulkurille.

Myrkyistä keskustelu oli melkein identtinen kuin kuusi vuotta aikaisemmin valmistuneessa Hitchcockin Suspicionissa.

Dvd:

Hellraiser: Hellseeker



Eli kuudes osa koko ajan omaperäisemmäksi käyvää sarjaa. Tai sitten ei. Mitään näin tarpeetonta en olekaan vähään aikaan katsonut. Ykkösosa ilmaisi jo kaiken mitä konseptista voi irti saada (vähän kuin Highlandereissa...), mutta sehän ei estä rahanhimoisia (vaikkei näistä nyt voikaan kovin paljoa tienata) tekemästä lisää. Cenobiitit ovat tässä siirtyneet näköjään väkivaltaseksin harrastajiksi. Koko hommassa ei ole mitään tolkkua, näyttelijät ovat täysin tusinakasvoja, eikä ohjaajalla ole mitään kerrottavaa mistään, saati sitten edes kiinnostavaa tapaa tehdä mitään. Idea on hieman sama kuin edellisessä osassa. Ihan vain vihjeenä: elokuva ei ole onnistunut kokonaisuus jos koko juttu pelaa ainoastaan lopputvistin varassa, jossa ei siinäkään ole mitään järkeä. Auttaisi myös jos välittäisi siitä, mitä siihen mennessä on tapahtunut. Mukana kahden ensimmäisen osan sankari Kirsty, Elokuva tuntui joltain tv- sarjan pilotilta. Päähenkilö voisi enkelinkosketusmaisesti kulkea ympäri Amerikkaa laatikkonsa kanssa ja selvittää aina yhden perheen ongelmat viikossa Pinheadin kekseliäillä keinoilla.



*



The Eye



Pangin veljekset ovat kaiketi nähneet Kuudennen aistin. Idea kuolleita näkevästä päähenkilöstä on hyvin samanlainen, vai keino jolla hän näkee kuolleet on eri. Ei mitään omaperäistä tässäkään ja nojaa lähinnä helppoihin säikyttelyihin, mutta on silti ihan viihdyttävä, ei liian pitkä ja toisin kuin vaikka tuo Hellraiser, ihan oikea elokuva. Kuitenkin täysin unohdettava.



** 1/2



Rabid



Hyvä elokuva, mutta häviää kokonaisuutena edeltäjälleen Shiversille jota muistuttaa aika paljonkin. Naiselle kasvaa kainaloon vaginamainen aukko josta työntyy esiin penismäinen uloke jolla hän imee verta ihmisistä ja tartuttaa heihin raivotaudin. Ja varmasti jonkun muun kuin Cronenbergin tekemänä toteutus olisi juuri niin pöhkö miltä idea kuulostaakin. Marilyn Chambers on ihan pätevä pääroolissa, mutta hänen poikaystäväänsä esittävä Christopher Walkenin ja Clint Eastwoodin lapselta näyttävä pökkelö on täysin turha hahmo josta ei edes paljastu mitään luonteenpiirteitä. Silti hänen hyödytöntä ja epäkiinnostavaa paikasta toiseen pomppimistaan kuvataan hirvittävän kauan. Miehen tehtävä on lähinnä vastata "Okay" aina kun joku kysyy/pyytää häneltä jotakin.

Kuitenkin, mukavan tyly ja kliinisen oloinen kuten Cronenbergilta odottaisikin.



*** 1/2



Blood On Satan´s Claw



Pöhköstä nimestään huolimatta todella tyylikäs ja sisältörikas elokuva. Ehdottomia brittikauhun helmiä 70- luvulta. Pikkukylän pellolta löytyy demonisia ruumiinkappaleita ja kylän nuoret alkavat seota, näin hyvin tiivistetysti sanottuna. Vinkuva musiikki luo yhdessä kuvien kanssa jatkuvan häiritsevän tunnelman ja kaikki näyttelijät ovat niin luonnollisia rooleissaan että tilanteet uskoo vaikka välillä mennään aika hörhöissä hetkissä. Pikkukylä näyttää ihan samalta kuin Burtonin Sleepy Hollowissa, eikä ihmekään koska elokuvat on kuvattu hyvin lähellä toisiaan (kertoo dvd: n tekstiliite...). Ohjaaja Piers Haggard onnistuu hienosti luomaan kauniita kuvia hyvin kuljetettuun tarinaan. Ilmeisesti tätä yleensäkin pidetään Haggardin parhaana elokuvana. Itse olen nähnyt vain Kinski-panttivankidraama Venomin, joka ei ole mitenkään erityisen onnistunut kokonaisuus.



****



Teatteri:



Inglorious Bastards



Erittäin viihdyttävä. Parasta varmaan Williamsonin tyly bostaaminen ja jotkut repliikit. "I stuck a pencil in there." Ei vittu. Siistit alkutekstit. Tarantino-remake peliin ja heti!



***