Mitä elitistit katsovat?

Lähiaikojen saldoa:

George A. Romero: Land of the dead (DVD) ****½

Uusintakatselu, tällä kertaa DVD:n unrated-versiona. Helvetin hyvää settiä, vaikka ei ihan alkuperäisen trilogian tasolle päästäkään. Tällä kertaa paino tuntuu vain enemmän olevan toiminnassa ja goressa kuin tunnelmassa. Kuitenkin, tiukka paketti.



Spierigin veljekset: Undead (DVD) **

Vitullinen pettymys. Huumori ei toimi, gore liian tyyliteltyä ja "kovan jätkän" esittäjä on kamala ylinäyttelijä. Teknisenä saavutuksena hyvä, elokuvana ei.



Anthony Hickox: Federal protection (DVD) **½

Aika perus- halpistrilleri Armand Assantella höystettynä. Pari ihan legendaarista kohtaa, kohtuullisesti verta ja yksi miellyttävän brutaali tappelu.



Joku taidoton vittupää: Way of the vampire (DVD) *

Asylum entertainmentin kamalaa paskaa jonka kaveri erehtyi ostamaan nättien kansien takia. Elokuva koostuu lähinnä loputtomista itseään toistavista puhekohdista ja parista umpipaskasta antiaction-kohdasta. Vituttaa vieläkin, kaveria kyllä enemmän. Levyllä olevien trailerien perusteella muutkin Futuren julkaisemat Asylum-halpikset ovat kiltisti sanottuna kakkaa.



Michael Oblowitz: Out for a kill (DVD) *½

Yörgh. Miten 20 miljoonan budjetilla voi tehdä näin halvan näköisen leffan? Järkyttävää ryönää, ainoana valopilkkuna Scanboxin kiekon DTS-raita, josta irtoaa muutamia hyviä tilaefektejä. Uusintakatselu, tosin olisi saanut kyllä jäädä katsomatta...



mink: Into the sun (DVD) ****

Toinen uusintakatselu, astetta parempaa Seagalia. Toimiva jännäri loppumetreille saakka, jolloin pääseekin taas näkemään ihastuttavan veristä Seagal-actionia.



Jon Hess: Excessive force (DVD) ****½

Hyvää shittiä. Thomas Ian Griffith on kova jätkä.



Sam Firstenberg: American ninja 2: The confrontation (DVD) *****

Ultimaalinen toimintaleffa. Ei mitään turhaa paskanjauhantaa vaan hyvää matsia toisen perään. Dudikoff on kasariäijistä kovimpia.



Cedric Sundstrom: American ninja 3: Blood hunt (DVD) *

Ja sitten kosahti. Kaikki mikä kakkososassa toimi, kusee tässä. Matsit ovat tylsiä ja niitä on liian vähän, kunnon väkivaltaa on liian vähän ja David Bradley on surkea karismaton pökkelö joka ei pysty missään mittakaavassa korvaamaan Dudikoffia. Edes Steve Jamesin sapelit eivät tätä tekelettä pelasta.



Lisäksi on tullut tsekkailtua The Breediä ja Starship Troopersia kommenttiraidoilla. ST oli kommenttien kanssa varsin valaiseva kokemus...

Viikko:

Armando Crispino: Autopsy (Macchie solari)

Varsin viihdyttävä giallo, etenkin alkupuolen perverssi tunnelma miellytti. Loppupuolta kohti muuttui hieman liiankin tavanomaiseksi, mutta ei sentään tylsäksi. ***½



Michelangelo Antonioni: Zabriskie Point

Hienoa ajankuvaa ja kritiikkiä. ***½



Tony Maylam: The Burning

Uusintakatselu. Monilta osin tämä toimii paljon paremmin kuin saman aikakauden sarjatuotantoslasherit, vaikka eihän tämä sinänsä mitään uutta tarjoa. ***+



Pedro Almodóvar: Bad Education (La Mala educación)

"Jos Almodóvar ei olisi näin hyvä ohjaaja, niin hänen elokuvansa olisivat todella tylsiä." ***½



Tom Tykwer: Lola rennt

Lola juoksee kolme kertaa saman matkan ollakseen idioottimaisen poikaystävänsä kanssa. Söpöä ehkä, mutta erittäin pointless. Kyllähän Franka Potentea ilokseen katselee. ***+



Su-yeon Lee: Uninvited (4 Inyong shiktak)

Vihdoin jaksoin katsoa tämän loppuun. Puolessa välissä elokuvaa tuntui, että tämähän voi kääntyä vielä yllättävänkin hyväksi. Olisi varmaan ollut parempi elää epätietoisuudessa ja jättää loppuosa kokonaan katsomatta, sillä se oli taas tätä tyypillistä Korealaista bullshittia. Hieno kommentti imdb:ssä: "CAUTION: This movie is very very long and very very slow! Although it is a very good movie, and well worth seeing, I would strongly advise that you do not watch this movie just before bed time. Watch it when you are fully rested, or you will fall asleep." *½



Terry Gilliam: Brazil

****+



Robert Aldrich: Kiss Me Deadly

Toimiva ja hyvä film-noir. ****



Lisäksi Jammia ja Azumanga Daiohia.

Kiss Kiss, Bang Bang



Ei unohtumaton elämys mutta tärkeinta on että mies viihtyy. Nauratti hetkittäin vallan perkeleesti, liika omahyväinen nokkeluus rasitti hetkittäin, mutta vain harvoin







Tjenare kungen



Tässäpä täsmäase munikäisten nostalgiatarpeseen. En ollut Göteborgissa ‑84 vaan joitain vuosia myöhemmin (vielä silloinkin siellä toki kuunneltiin paljon punkkia) mutta aika monesta asiasta tulee sellainen bon appetit-tunne, ajankuva on pohjustettu huolella. Olennaiset osat kaupunkia joissa toi alternatiivimpi väki vietti aikaansa revittiin suuressa juppihulluudessa alas mistä varmaan johtuu että kaupunkinäkymiä ei elokuvassa juurikaan ole, harmi (vitun idiootit, se on vähän sama kuin Kallio olisi laitettu maan tasalle, rakennettu uudestaan ja alkuperäisten asukkaiden tilalle olisi tuotu espoolaisia). Lisäksi voisi natkuttaa liian pöhköistä jutuista kuten vaikka hääkohtaus ja siitä että tarina seurailee tiukasti rokkileffojen konventioita jotka on kaventunut aika ahtaaksi kaavaksi. Vaan en viitsi, kimmat on osissaan todella luontevia ja meininki on niin häpeämättömän hyväntuulista. Menenkin laittamaan tästä Ebba Grönin soimaan

Korson Antti ( 23.12.2005 15:11)

Menenkin laittamaan tästä Ebba Grönin soimaan

Varsinkin kun "Samlingen"-kokoelma ilmestyi hiljattain. Paljolti vanhoja tuttuja biisejä, mutta tykisti remasteroituna.

Bad Rain ( 23.12.2005 15:44)

Korson Antti ( 23.12.2005 15:11)

Menenkin laittamaan tästä Ebba Grönin soimaan

Varsinkin kun "Samlingen"-kokoelma ilmestyi hiljattain. Paljolti vanhoja tuttuja biisejä, mutta tykisti remasteroituna.

Kyllä Ebbat pitää omistaa alkuperäisinä vinyyleinä. Kuka ihmeen punkkari kuuntelee remasteroituja ralleja?

Antti Tohka ( 23.12.2005 15:49)

Kyllä Ebbat pitää omistaa alkuperäisinä vinyyleinä.

Totta kai, myös yleisemminkin, eihän cd-versioiden hommaaminen sitä pois sulje.

Antti Tohka ( 23.12.2005 15:49)

Kuka ihmeen punkkari kuuntelee remasteroituja ralleja?

Kuka ihmeen punkkari kuuntelee iPodilla?

Kuka täällä on väittänytkään olevansa punkkari?

Mene sinä insinööri vaan designkeittiöösi siemailemaan espressomukista italialaista kiljunkorviketta

Lähinnä uusintakatseluja:

The Life Aquatic With Steve Zissou (Wes Anderson, 2004) ****½

Aleksis Kiven elämä (Jari Halonen, 2002) ****

Jurassic Park (Steven Spielberg, 1993) ***

Pulp Fiction (Quentin Tarantino, 1994) ****½

Nära livet – Elämän kynnyksellä (Ingmar Bergman, 1958) ****

Fanny och Alexander (Ingmar Bergman, 1982) *****

Korson Antti ( 23.12.2005 17:11)

Kuka täällä on väittänytkään olevansa punkkari?

Mene sinä insinööri vaan designkeittiöösi siemailemaan espressomukista italialaista kiljunkorviketta

Mitä se Korson villapaitamies taas jorisee?

Rules of Attraction

Nihilistisyys potenssiin 10, äärimmäistä kampuselämää. Tollaset fuck partyt vois kuitenkin lanseerata Suomeenkin. Wicker Manin polttaminen pihalla = silkkaa plussaa opiskeluhegemonialle. Mutta leffan jälkeen oli aika paska olo. ****½



Escape from New York

Tässä on niin paljon virheitä ja juoniaukkoja, mm. ajan kuluminen ja lisäksi pullistelee muka-coolia dialogia ("Call me Plissken." Uijiui), mutta fiilikseltään ja ympäristöltään niin tajuttoman nautinnollinen, että pakostikin *****.

Antti Tohka ( 24.12.2005 18:13)

Mitä se Korson villapaitamies taas jorisee?

Sitä tavallista. Antti "Hanhiniemi" Tohka on Suomen säälittävin wannabe-punkkari

Korson Antti ( 25.12.2005 12:55)

Antti Tohka ( 24.12.2005 18:13)

Mitä se Korson villapaitamies taas jorisee?

Sitä tavallista. Antti "Hanhiniemi" Tohka on Suomen säälittävin wannabe-punkkari

Ugh! Vantaalainen on viimeisen kiven heittänyt rivaristansa keskeltä totaalista vitun anarkiaa.

Teatteri:

Derailed



Aika perus "mies tekeen virheen ja ajautuu yhä syvemmälle ongelmiin" ‑trilleri, jees näyttelijät. Tietää kuitenkin koko ajan mitä tulee tapahtumaan. Katsottava ja suht viihtyisä, mutta ylipitkä.



** 1/2



Jarhead



Mendes tekee taas hyvän elokuvan, joka voisi olla parempi. Operaatio Aavikkomyrskyn ympärillä tapahtuva, perus(merijalkamies)soltun näkökulmassa tiukasti pysyvä elokuva, joka ei oikein ota kantaa mihinkään, kunhan mainitsee toisinaan olevansa tietoinen tilanteesta. Tässä on tavallaan jutun voima ja heikkous, potentiaalia kun olisi kertoa vaikka mistä. Alussa nähtävä kohta, jossa sotilaat katsovat orgastisina Ilmestyskirja Nytin napalmipommituksia näyttäisi johtavan jonkinlaiseen kommentointiin nykysodankäynnin luonteesta ja sotaelokuvien funktiosta sotapornona, mutta eipä siitä mihinkään juuri edetä paria irtoheittoa lukuun ottamatta.

Tarkoitus olisi näyttää sotilaiden turhautuminen siitä, että heidät on koulutettu tappamaan ja janoamaan sitä, mutta sen sijaan joukkue joutuu vain odottamaan aavikkohelvetissä. Tämäkään ei ole kovin kouriintuvasti kuvattu. Jarhead on tasaista laatua, joka pysyy alusta loppuun tasaisena laatuna. Lopussa ei jää käteen oikeastaan mitään, vaikkei elokuva olekaan huono.

Gyllenhaal joka tapauksessa loistaa pääosassa ja näyttää tämän ja Brokeback Mountainin myötä todella lunastavan Donnie Darkon lupaukset.

Mutta joo, tässä on taas kaikki armeijakliseet huutavasta kouluttajasta Camus´ ta lukevaan päähenkilöön (lukeeko se pelkästään Camus´ ta kaikki vuodet?). Kannattaa katsoa, mutta ei kannata odottaa liikoja. Sotaelokuva, joka ei tuo genreen juuri mitään uutta perspektiiviä tai ole erityisen omaperäinen.



***, ehkä *** 1/2



Dvd:



Beyond Re-Animator



Tai: Herbert West sekoilee taas. Olisiko dvd ollut hyllyssä jotain vuoden verran, oli jo aika katsoa. Herb ja tohtori Howard Philips (hmmm...) aloittavat ruumiden herättelyn vankilassa. Aika epätasaista menoa, mutta lopussa aletaan sekoilemaan siinä määrin että on vaikea olla pitämättä.

Silti, aivan kamalaa näyttelijätyötä. Bimbokoulusta suoraan paikalle tullee sairaanhoitajan läpinäkyvä työasu kyllä nauratti.



** 1/2



The Wolf Man



Lapsuuden suosikkeja King Kongin ja Star Warsin ohella, ei ole kestänyt aikaa mitenkään täydellisesti.



***



Tv:



Spider Baby



Onhan tässä ns. löysää paskaa ties kuinka, mutta kyllä tämän aina muutaman vuoden välein voi katsoa.



** 1/2



Ja olihan taas joulurieha:



Aattona katsottiin perheen kesken Miiken The Happiness of the Katakuris, koska halusin laajentaa suvun elokuvakokemuksia. Äiti tykkäsi.



Joulupäivänä ensin Van Dammen Cyborg (dynaaminen duo Van ja Albert Pyun takaavat laadun), sitten Seagalin Nico (ei mitään elämää suurempaa Stevenin tuotosten seasta, vaikka onhan se hauska verrata tätä lean and mean-mallia nykyiseen hiivapöhötysilmestykseen) ja illemmalla Lundgrenin Red Scorpion (aika bore).



Ja Tapaninpäivän erikoinen eli Matrixit 1-3 suoraa huutoa. Huh huh mitä tasonlaskua ekasta eteenpäin, jotenkin muistikuvat olivat armeliaampia. Suorastaan käsittämätöntä miten paljon juoniaukkoja ja puhtaita idioottimaisuuksia näistä löytyy. Tuskin tulee kerrattua leffoja kovin pian, jos koskaan. Olisin juonut kyllä runsaasti (olisi auttanut), mutta en halunnut venyttää dokausputkea kolmeen päivään.

Chin Ku-lu :

Bastard Swordsman *****



Mielipuolista menoa, instant klassikko.



Chu Yuan : The Hidden Power of the Dragon Sabre ****1/2



Aika hillitön tämäkin. Voimasäteitä, räjähdyksiä, optisia efektejä... Melkein jo sci-fiä lähestyvä wuxia-ekstravaganza tyypillisen uhkeissa lavasteissa.



Yasujiro Ozu : Tea and Rice *****



Paras Ozu mitä olen toistaiseksi nähnyt.



Shunya Ito : Female Prisoner Scorpion : Beast Stable ****



Loistavan alun jälkeen leffan loppupuoli oli vähän pettymys, hentoinen tarina ei meinannut jaksaa kantaa ohjaajan tyylittelyn painoa, mutta hyvä näinkin. Meiko Kajin tunnari oli erityisen kaunis.



Tulsi & Shyam Ramsay : Tahkhana ***



Mukavaa perusramsaylaista kasarikauhua. Hemant Birje muskelimiehenä huvitti kovasti.



Danu Umbara : Five Deadly Angels **



Periaatteessa kiva, mutta kökkö toiminta alkoi nopeasti kyllästyttämään.



Suparn Verma : Ek Khiladi Ek Haseena ***



Yllättävän viihdyttävä ja hyvin otteessaan pitävä huijaustrilleri. Kiva nähdä vanha käpy Feroz Khan poikansa Fardeenin rinnalla vielä hyvässä vedossa.