Mitä elitistit katsovat?

k-mikko ( 7.6.2006 09:54)

Mansion of Madness

70-lukulainen meksikoilaiskummeli tekee epäonnistuneen parodian Jodorowskysta tai Arrabalista ilman J:n (visuaalista) kiehtovuutta. En kyllä tiennyt/muistanut vielä katsoessani, että Moctezumalla oli oikeasti tekemistä Panic-teatterin kanssa. Alucarda ei voi olla näin paska, kesken jättäminen kävi mielessä n. 80 kertaa, yli 90 kertaa ei olisi jaksanutkaan. *

Tuo on kyllä käsittämättömän raivostuttava ja ärsyttävä elokuva, jonka katsomisen jälkeen on aika pakko harrastaa fyysistä väkivaltaa (mieluiten elottomaan kohteeseen) vitutuksen purkamiseksi. Moctezuma on varmaan omasta mielestään ollut todella nokkela, ja juuri tämä ylimielinen asenne yhdessä sekavaan sisältöön saa V-käyrän kohoamaan jo ensimmäisen vartin aikana aivan ennennäkemättömiin korkeuksiin.



Onneksi Alucarda ei ole mitään vastaavaa, vaan pienimuotoinen ja aidosti omaperäinen kauhuleffa, jossa ei ole samanlaista näyttämisen halua ja tarinakin on järkevästi jäsennetty. Mansionille 1/10 ihan vain sen aiheuttaman vitutuksen vuoksi, Alucardalle 7/10 tai ehkä jopa 8/10.

THaavisto ( 7.6.2006 13:40)

Tuo on kyllä käsittämättömän raivostuttava ja ärsyttävä elokuva, jonka katsomisen jälkeen on aika pakko harrastaa fyysistä väkivaltaa (mieluiten elottomaan kohteeseen) vitutuksen purkamiseksi.

Tämä Mansion of Madness täytyy kyllä katsoa lähiaikoina. Voiko tämä oikeasti olla yhden tähden leffa...

JaJa ( 7.6.2006 14:25)

THaavisto ( 7.6.2006 13:40)

Tuo on kyllä käsittämättömän raivostuttava ja ärsyttävä elokuva, jonka katsomisen jälkeen on aika pakko harrastaa fyysistä väkivaltaa (mieluiten elottomaan kohteeseen) vitutuksen purkamiseksi.

Tämä Mansion of Madness täytyy kyllä katsoa lähiaikoina. Voiko tämä oikeasti olla yhden tähden leffa...

No ei todellakaan. Kivaa häröilyä, kannattaa ehdottomasti katsoa.

Marienbad ( 6.6.2006 15:42)

Petersen on tehnyt erään toisenkin vesiaiheisen elokuvan, joka on sanoinkuvaamaton mestariteos ajalta ennen Yhdysvaltoihin siirtymistä.

Kohta voi jo nauttia Petersenin meritrilogiasta kun Poseidon-remake saapuu teattereihin. Takuuvarma mitättömyys.

THaavisto ( 7.6.2006 13:40)

Onneksi Alucarda ei ole mitään vastaavaa, vaan pienimuotoinen ja aidosti omaperäinen kauhuleffa, jossa ei ole samanlaista näyttämisen halua ja tarinakin on järkevästi jäsennetty. Mansionille 1/10 ihan vain sen aiheuttaman vitutuksen vuoksi, Alucardalle 7/10 tai ehkä jopa 8/10.

Oli tänään sairaslomapäivä ja tuli katsottua sitten:



Moctezuma: Alucarda

Ihan kivaa riivausta ja nunnailuksi erityisen kiintoisaa. 75 minuutin kesto oli aika sopiva. ***



Armitage: Big Bounce

Kaikki juonittelut eivät oikein mahtuneet kompaktiin alle 90 minuutin pituuteen. Owen Wilson aika sopivassa roolissa. Morgan Freeman väärässä. Pitäisi varmaan lukea Leonardilta jotain, voisivat toimia kirjoina paremmin, vaikka Jackie Brown ja Out of Sight ovatkin erittäin hyviä elokuvia. Mainitaan erityisesti hieno leikkaus kuusta taivaalla veden alta kuvattuun aurinkoon. ***



joku kinkki: Bamboo House of Dolls

Tatu oli tämän haukkunut, mutta pakko oli tsekata itse. Jo alkuteksteissä on varmistunut *1/2: "viekää naiset keskitysleiriin!" ja tämän jälkeen alkaa svengaava musiikki ja lyhyisiin mekkoihin puettuja hoitsuja aletaan raahaamaan leiriin ja aina kun hameen helma nousee kuva pysäytetään hetkeksi. Pikkuhousuja näkyykin paljon. Muuten tagline voisi olla (tälläkin) They died with their boobs out. Länkkärien ottaminen mukaan oli todennäköisesti hyvä idea. Normaali WIP-kuvasto on juuri sillä rajoilla onko se aidosti inhottavan sadistista vai vain huvittavaa. Ylipitkähän tämä on vähintään vartin: viidakossa haahuilua liikaa. Musiikki hyvää, ja kuvauksessakin otetta muutaman kerran. Mihinköhän ajankohtaan BHoD luulee sijoittuvansa? Pitää nyt tsekata Blue Undergroundin Etelä-Amerikka-WIPit, niin näkee vielä uusien mantereiden naisvankiloita. ***



Ja jossain välissä viime viikolla meni:



Thompson: Kinjite Forbidden Subjects

Onhan tämä tärähtänyt ja härski. Mitä elokuvantekijät ovat oikein yrittäneet sanoa. Ehkä rasismista jotain. Bronson oikeasti uskottavampi kuin loppupään Death Wisheissä. ***

k-mikko ( 7.6.2006 20:07)

Pitää nyt tsekata Blue Undergroundin Etelä-Amerikka-WIPit, niin näkee vielä uusien mantereiden naisvankiloita.

Tarantinin "Women in Fury" (1984) löytyy katalogista ja on vallan hulvaton wip vihaisine akkoineen ja lukuisine toimintakohtauksineen. Pidät melko varmasti.

Marienbad ( 8.6.2006 01:39)

k-mikko ( 7.6.2006 20:07)

Pitää nyt tsekata Blue Undergroundin Etelä-Amerikka-WIPit, niin näkee vielä uusien mantereiden naisvankiloita.

Tarantinin "Women in Fury" (1984) löytyy katalogista ja on vallan hulvaton wip vihaisine akkoineen ja lukuisine toimintakohtauksineen. Pidät melko varmasti.

Ne julkaisi juuri myös Bare Behind Barsin ja Amazon Jailin.

Castellari: Street Law

Ercoli: Death Walks on High Heels

‑Hieno, lähes Hitchcockimainen giallo. Nieves Navarron striptease saisi kuolleenkin heräämään.

Ercoli: Death Walks at Midnight

‑Todella hieno ja erikoinen alkujakso, mutta valitettavasti loppua kohden leffan juoni alkaa sekoilla jo hieman liikaa. Jälleen loistavat, High Heelsistä tutut, näyttelijät. erityisesti Luciano Rossin sivuhahmo jää mieleen.

Argento: Stendhal Syndrome

‑Odotukset eivät olleet korkealla mutta tämähän olikin ihan hyvä Argento. Ainoastaan ihmetytti, että pitikö loppuratkaisun oikeasti olla yllätys kun sen arvasi jo viimeistään puolessavälissä.

Sirk: Magnificent Obsession

Tashlin: Rock-a-bye Baby

‑Muutama kohtaus niin hauska, että meinasin sohvalta pudota. Muuten aika perusjerryä.

Volanen: Rumble

‑Helvetin hauska.

Herzog: Little Dieter Needs to Fly

Herzog: Grizzly Man

‑Tuli katsottua peräkkäin pari Herzogin dokkaria. Kumpikin hyviä, mutta erityisesti Grizzly Man oli vaikuttava. Kumma kuinka alussa harmittomalta näyttävä ekohörhö alkaa dokkarin loppua kohden vaikuttaa egoistiselta paskiaiselta, joka saa mitä ansaitseekin.



edit: Grizzly Manin dvd:n alussa sanottiin sen olevan poikkeava teatteriversiosta. Mitähän näissä on eroa?

Viikko:

Herk Harvey: Carnival of Souls

***+



Ralph Bakshi: Coonskin

Absurdia ja omituista. Parhaimmillaan mainio, mutta kokonaisuus jäi siitä kauas. **½



Riccardo Freda: Double Face (A Doppia Faccia)

Yön parhaimmistoa. ****-



Steve Carver: Bulletproof

***



Christopher St. John: Top of the Heap

Nukuin leffan loppupuolella pahasti. Hieman skarpimmassa kunnossa tämä olisi kyllä mukava katsoa uusiksi, vaikka nyt ei oikein iskenytkään.



Denis Sanders: Invasion of Bee Girls

Leikkauksien takia pirullisen tylsä. Leikkaamattomana olisi varmasti ollut selvästi parempi. (Nukuin tästäkin osan, joten jätetään tähdittämättä.)



Michael Winner: Death Wish 3

****+



Juan López Moctezuma: Mansion of Madness

Absurdia mielisairaalamenoa, mutta valitettavasti lähes koko sisältö koostuikin vain merkityksettömästä jaarittelusta. Nätti. ***



Abrahams/Zucker/Zucker: Top Secret!

***½



Lisäksi Babylon 5:sta, Lostin kakkoskausi loppuun, Sex and the Cityä ja varmasti jotain muuta...

Bava : Blood And Black Lace

Body Count Giallon prototyyppi. Erittäin viihdyttävä ja kaunis.

****

Vibenius : Thriller

Todellakin yksi parhaista kostoelokuvista, Hienoimmat itsestään räjähtävät autot ikinä. Hidastuksetkin olivat maineensa veroisia.

****½

Rodriguez : Sin City

Nerokas suoraan sarjakuvasta ruudulle pläjäys.

****

Cronenberg : Dead Zone

Yllättävän ihmisläheistä kuvausta Cronenbergiltä. Scannersin kanssa ehkä parhaat "Mind Power" elokuvat.

****½

Castellari : Big Racket

Huumoriton ja synkkäkin Crime hyvällä tavalla, vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti.

****

Gries:

Breakheart Pass DVD

Ainoastaan Kari Tapion Juna kulkee (Il treno va) biisissä on yhtä tehokas höyryveturin poljenta, kuin tämän elokuvan Jerry Goldsmithin säveltämässä teemassa. Yksi parhaita MacLean kirjan pohjalta tehtyjä elokuvia vaikka juuri tätä en olekaan lukenut. Vakuuttava näyttelijäkaarti jollainen oli mahdollista ainoastaan kultaisella 70-luvulla ja erikoismainintana tämä on toinen yhteinen elokuva kahdelle minun kaikkien aikojen suosikki sivuosa näyttelijälle (Ed Lauter & Bob Tessier). Vaikka lähes koko puolitoista tuntinen matkataan junassa klaustrofobinen jännitys pysyy hyvin yllä porukan pähkäillessä mitä vit täällä tapahtuu ja kuka on tuo mystinen Bronsonin esittämä mies, joka sanoo olevansa pahamaineinen John Deakin. Maailman legendaarisimman stunt coordinator Yakima Canutt viimeinen elokuva.



Koivusalo: Rentun ruusu DVD

Kerta viihdettä. Auto virheenä Irwin ei omistanut 70 Chevrolet Chevelleä, kuten elokuvassa oli vaan karvalakki 67 Camaron joka lienee edelleen Mika Sundqvistin omistuksessa.



Glaser: Miami Vice " Calderone's Return Part 1&2 "

Ehkä parhaat jaksot mitä koskaan tehtiin. Uskallan väittää, että Jan Hammerin myötä Miami Vice oli uranuurtaja tuleviin Hollywood elokuviin, joissa ruvettiin hyödyntämään musavideo tyylisiä kohtauksia elokuvassa. Ygösessä loistava Russ Ballardin In the Night, kun Tubbs polkee Ferrarilla varoittamaan Crockettia ja kakosessa saman esittäjän Voices, kun Wellcraft Scarabilla matkataan Bahamalle ja takaisin tullessa takit tyhjinä soi taustalla Tina Turnerin What's Love Got to Do. Fantastista!

Gosha:

Samurai Wolf (dvd / HK Video) ****

Varsinkaan jälkimmäistä genreä sen kummemin tuntematta väittäisin, että tämän lähemmäksi ei samuraielokuva tule spaghetti westerniä. Gosha on tunkenut leffansa täyteen Leonemaista kuvastoa (vai oliko se toisin päin) ja äänimaailmaa. Tyylikkyyden ja lyhyen keston (70 min) ansiosta leffaa voi suositella niillekin, jotka eivät genrestä normaalisti perusta.



Gosha: Samurai Wolf 2 (dvd / HK Video) ****

Jatko-osa alkaa hieman hitaasti, mutta pian käy selväksi, että kyseessä on vähintään yhtä hyvä elokuva kuin edeltäjänsä. Spaghetti kuvaston vähentyminen harmittaa, mutta muut osa-alueet toimivat entistä paremmin. Henkilöhahmot ovat onnistuneita, tempo nopea ja toimintakohtaukset yllättävän hienoja.



Kaneda, Adachi, Mizusaki, Komiya & Andô: Zoo (dvd / joku thai) ****

Hieman vaihtelevatasoinen episodileffa, joka kuitenkin jättää raikkaan maun suuhun. Viidestä episodista ensimmäinen on loistava kuvaus kotona täysin eriarvoisesti kohdeltavista kaksosista, toinen kuluneista aineista koottu mutta teknisesti brilliantti Saw / Oldboy mukaelma, kolmas nokkela mutta lopussa ikävästi rautalangasta vääntävä lyhäri, neljäs upean kaunis animepätkä, ja viides turhan paljoa David Lynchiä mukaileva omituisuus. Lyhärien keskiarvo 3½, mutta jostain syystä kokonaisuus tuntuu osiensa summaa enemmältä.



Otani: Nana (dvd / joku thai) ***½

Tämä on taas sitä japsihömppää, josta ei kannattaisi tunnustaa pitävänsä. Mutta minkäs teet kun tytöt oli söpöjä, jätkät sympaattisia ja tarinan kehityskaarikin vältti lopussa genren kliseet. Huom: leffan thai dvdssä on aivan hillittömän hieno kuva, mutta levyn uudelleen authorointi voi olla todellinen pain in the ass. Levyllä on ilmeisesti joku koodi jonka ansiosta audio tulee noin 12s viivellä. Niin kuuluukin tulla, alussa on vain 12s logo, mutta homma menee perseelleen siinä vaiheessa kun itse kokoaa levyä (esim. tekstityksen lisäämisen jälkeen). 100% täydellistä synkkaa en saanut, audioviiveenä käytin 19950 millisekuntia.

Viime aikoina katsottuja:

Ang Lee:Pushing Hands

Ei sijoitu Ang Lee-asteikolla ihan miehen kärkipään leffoihin.

Tämä oli yhdistelmä Hääjuhlaa ja Syö Juo Mies Nainen-leffaa, mutta ei läheskään

yhtä hyvä kuin ne.



Ho Meng-Hua: Mighty Peking Man

Hakkaa mennen tullen King Kongit ja muut monsteriapinat.



Howard Hawks: The Big Sleep

Tyylikäs klassikko. Humphrey on aina yhtä karismaattinen.



Jim Jarmusch: Permanent Vacation

Jarmuschilla on ollut oma tyyli alusta pitäen. Tämä oli vielä

ehkä vähän taideopiskelija-tasoa.



Jim Jarmusch: Stranger than Paradise

Kiitettävästi tapahtunut edistystä tuohon edelliseen verrattuna.

Yksinkertainen, mutta toimiva leffa.

Jaaha. Taaskaan en oikein muista mitään.

No nää tuli varmaan katsottua:



Digiboksi:



Riemuloma Rivieralla. Ei naurattanut yhtään.



Spy Who Came from the Cold. Tyylikäs filmatisointi, mutta en kyllä ymmärrärä, miten kirjaa lukemattomat pysyvät messissässä juonen käänteissä.



It Came from Outer Space. Uusintakatselu. Ihan jees.



Maria Full of Grace. No joo. Ei kai tästä voi mitään pahaa sanoa.



....äää...jatkan myöhemmin, jos ja kun tulee jotain mieleen.

Herzog:

Little Dieter Needs to Fly (tv) ****

Bergman: Fanny och Alexander (vhs) *****

Sollima: Città violenta (dvd) ****

Volanen: Rumble (tv/vhs) **

Herzog: Tod für fünf Stimmen (Gesualdo ja kuoleman varjot) (tv/vhs) ***

Kaurismäki: Hamlet liikemaailmassa (dvd) ***

DVD:



Kilink Vs. Superman + Kilink Strip & Kill



Harkittuani asiaa pitkään, vakavasti ja kaikilta kanteilta olen saapunut tähän johtopäätökseen: turkkilaiset ovat mielisairaita. Näistä ei kummastakaan löydy mitään järkeen viittaavaakaan. S&K: n alkuvaroitus on aivan loistava: "Based on comic books and fairytales". Minulle ei koskaan lapsena kerrottu satuja luurankotrikoisiin pukeutuvasta maailman parhaasta superrikollisesta – sääli.



***/*** 1/2



Tarkan Vs. the Vikings



Uusintakatselu. Neroutta, kyllä Turkissa osattiin.



****



The League of Gentlemen´s Apocalypse



Uusintana tämäkin. "I made a little brown fish!"



****



The Accidental Tourist



William Hurt näyttelee erittäin hyvin tasalaatuisessa mutta pohjimmiltaan tasapaksussa draamassa, josta löytyy muutamia hyviä huumorihetkiäkin.



***



Orlando



Tykkäsin huomattavasti enemmän tästä kuin Potterin The Man Who Criedista. Tilda Swinton on aika hypnoottista katseltavaa tässä elokuvassa, enkä oikein voi kuvitella ketään muuta rooliin. Pitäisi lukea Woolfin romaani.



****



TV:



All That Heaven Allows



Ensimmäinen näkemäni Sirkin leffa, sattumalta myös juuri se, josta on otettu kaiketi eniten kehystarinaa Haynesin Far from Heaveniin. Helvetillinen krapula katsoessa (ja yhä), mutta komeaa kamaa kyllä visuaalisesti ja sisällöllisesti. Kohtaus, jossa päähenkilö saa television joululahjaksi oli vitun hieno. Kaupungin nimi Stoningham on sopivan raamatullinen yhteisön asenteen huomioon ottaen.



****



Herkules ja Lyydian kuningatar



Puisevuus kohtaa huvittavuuden. Kiehtovaa, mutta samalla aika pirun tylsää. Reevesin ruumiin mittasuhteita miettiessä tulee paha olo.



**



Little Dieter Needs to Fly



Hyvä dokkari, en vain oikein jaksanut keskittyä. Odotan kyllä fiktioversiota.



***



TEATTERI:



Hoodwinked



Weinsteinien tuottama CGI-animaatiokammotus, jossa potkitaan postmodernisti Punahilkkaa ympäriinsä. Käsikirjoituksesta vastaavat kaiketi autistiset simpanssit. Vielä kamalampi ja tarpeettomampi kuin Basic Instinct 2, Lucky Number Slevin tai Omen-remake. Puhdasta paskaa, jonka kohdeyleisöä en materiaalin perusteella osaa kuvitella.



*