Mitä elitistit katsovat?

Knockabout

–



Bhoot



‑tyylikäs ja hyvin ohjattu mutta juonellisesti lapsekas intialainen kummitusjuttu





Dangerous Encounter – 1st Kind (directors cut)

We´re Going to Eat You



– leikkaamattomat widescreenversiot löytyvät hienosta ranskalaisesta Tsui Hark-boxista



Moosa Khan



– Pakistanin supertähti Shan lahtaa vääräuskoisia törkeässä spaguvaikutteisessa islamilaisessa propagandaelokuvassa, jonka Pakistanin kulttuuriministeriö yritti kieltää liian fanaattisena!



18 Bronzegirls of Shaolin



‑olen hämmästynyt. Viikon parasta dialogia :



Ensimmäinen Ruma Veli : Relax. We´re known as the Three Ugly Brothers.

Vanha Pieru : Oh, so you´ve decided to show up then.

Ensimmäinen Ruma Veli : What the hell do you mean, you old fart, disguised as a woman and at your age too. What´s wrong with you?

Vanha Pieru : There´s nothing wrong. LOT`S of people like wearing… women´s clothes.

Toinen Ruma Veli : Hey, maybe so. But fact is, you got BALLS, you´re still a man.

….



Toinen Ruma Veli : Hey, old granny, it´s been a while since we met, we should have a fight to celebrate.

Vanha Pieru : Wait a minute.Let me take a leak first, I hate to piss in my pants while we´re fighting.

Ensimmäinen Ruma Veli : No way, forget it. I´m superstitious, the way I see it that´s unlucky. The three of us see a woman pissing, that´s bad luck.

Roman Polanski: Knife in the water Oikein mielenkiintoinen. Viedään kolme erilaista hahmoa paikkaan, josta ei pääse pois ja katsotaan mitä tapahtuu. Terevää ajankuvaa 60-luvun kommunistisesta Puolasta ja muuta scheissea. Tykkäsin.

Jules Dassin: Rififi Pahahan tätä on käydä haukkumaan. Klassikko mikä klassikko.

Lorenzo Gicca Palli(hih hih): Blackie the pirate Bud ja Terence merirosvoina. Tehtiin ennen suurimpia parivaljakon hittejä ja hahmot eivät varmaan olleet vielä niin vakiintuneita. Budilla pieni ja vähän erilainen rooli. Toisaalta Terencellä on kyllä mukanaan Budin look-a-like, joka vetää pahiksia turpiin melkein samaan tyyliin kuin Bud. Leffa on sekoitus vakavampaa (tai ainakin tavallisempaa) seikkailuelokuvaa ja trinity-meininkiä, suhteessa 30-70. Odotin tuttua mäiskettä, mutta en voi sanoa pettyneeni, vaikka sitä tullutkaan niin paljoa.

joku heebo: Charro! Elvis spagettilänkkärissä. Aika tylsä.

Pedro Almodovar: Naisia hermoromahduksen partaalla Hillitöntä menoa ja mainioita hahmoja. Sopivan pituinen farssiksi (88 min).

Aki Kaurismäki: Calamari unioni En muistanutkaan miten hauska tämä on. Mainio leffa katsoa ryypiskelyn ohessa.

Kassila: Vodkaa, komisario Palmu (dvd)

Leone: Once Upon a Time in America – osa 2 (dvd)

Polanski: Ninth Gate (dvd)



Aivan varmasti monia muitakin, mutta ei voi muistaa vapun aiheuttaman aivosolujen tuhoutumisen takia.

Medallion

Kill Bill 1



Akira

Tuli paikattua tämäkin aukko sivistyksessä. Ihan hieno leffa, vaikka en

mikään animefani olekaan.



Roger ja Minä

Michael Mooren dokkari. Välillä kävi mielessä, että tuo ei voi olla totta, mutta ota siitä nyt sitten selvää..



Floating Landscape

Tyylikkäästi kuvattu, mutta hieman surullinen elokuva kuolemasta ja elämästä ja rakkaudesta ja niin edelleen. Karena Lam sopii hyvin tällaisiin rooleihin. Ekin Chengiä kun aina haukutaan, niin tässä hän varmaan oli hyvä kun esitti kuollutta....





Lauantaina tuli vähän katsottua Uunoa ja jotain muutakin, mutta ei kai mitään oleellista....

Melko saleen unohdan ainakin yhden leffan, mutta joo

Invasion USA (DVD)

Dawn of the Dead (remake) (35mm)



Invasion USA oli jopa viela mielisairaampi kuin muistin. Ei kylla pysty jarjella ymmartamaan, mita tekijoiden paassa on liikkunut (varsinkin kasikirjoittaja Norrisin).



Dawn of the Deadista sen verran, etta eraan lehden yhden tahden arvion voi jattaa siihen arvoon, mika arvo tuolla lehdella sinun silmissasi on.

Eisenstein: "Oktyabr / Lokakuu" (1927)

Godard: "Á bout de souffle" (1960)

Resnais: "L'Année dernière à Marienbad" (1961)

Godard: "Les Carabiniers" (1963)

Schumacher: "Tigerland" (2000)

Wenders: "Der Himmel über Berlin" (1987)

Kiarostami: "Ta'm e guilass / Taste of Cherry" (1997)

Tämä elitisti ei paljon elokuvia katsellut viime viikolla. Saldo jäi yhteen, From Russia With Loveen. Ikävän keskinkertainen 007, vaikka alla oli ok debyytti ja seuraava olikin Se Bondi.

Eisenstein:

Lokakuu, (Leffassa) Hieno vaan ei loistelias montaasikakku. Hieman liian suuri pala purtavaksi. Häviää sekä Lakolle, Potemkinille, että Vanhaa ja uutta- pätkälle. Sisältää kuitenkin huikeita yksittäisiä jaksoja. ****



Kennedy: Hannie Caulder, (VHS) Positiivinen ylläri. Burt Kennedy osoittautuu oikein meitsin maun mukaiseksi ohjaajaksi. Loistava pahis- casting! Tässä voi jo melkein antaa anteeksi Welchin paskan roolisuorituksen. ***



Lenzi: Nightmare City, (DVD) On makuasia mitä tältä odottaa. Nopeatempoinen ja viihdyttävä se ainakin oli. Hieman samaa juttua kuin 28 days laterissa, mutta kyllä Lenzin leffa parempi on. Oikeesti. **1/2



Warmflash: Death Promise- uhkaava kosto (VHS) Viikon paras ylläri! Aivan uskomattoman hillitön 70's US chopsockykalkkunapaisti! Mahtava tunnari, hieno tunnelma, loistavaa dialogia ym. ym. Tuli perkeleen hyvälle tuulelle. Uskomatonta paskaa! ****-



Eipä tainnu muuta olla.

Peter Jackson: Lord Of The Rings – The Fellowship of the Ring (2001)

Peter Jackson: Lord Of The Rings – The Two Towers (2002)

Tuli katsottua kaksikon pitkät versiot putkeen ja vaikka takamus puutui pahasti jaksoi tuon silti oikein hyvin katsoa. Enää odotellaan sitä Kunkun paluun pitkää versiota...



Dario Argento: Tenebre (1982)

Tyly ja tiivistunnelmainen elokuva joka onnistuu yhä pitämään mukavasti otteessaan. Argento asteikolla kerrassaan loistava juoni.



Lee Tamahori: James Bond – Die Another Day (2002)

Kyllä teki taas pahaa katsoa tätäkin krapulassa. Vittu että huono CGI on joskus todella huonoa. Jääkelkalla päivänsädettä karkuun ja siitä sitten surffailemaan jään sekaan... Voisiko joku tehdä elokuvan jossa Mr. Bond olisi taas normaalien kuolevaisten tasolla? Tilausta olisi ainakin tässä suunnassa.



Kai sitä jotain muutakin on tullut katsottua, mutta tuossa ne parhaiten mieleen jääneet.

Ken Park

Hiljainen Amerikkalainen

Inglorious Bastards



+ Martin Arnoldsin ja Nick Zeddin lyhäreitä.

Sunnuntaina tuli katsottua nauhoilta kaksi vanhaa kouluTV-ohjelmaa 80-luvun alusta. Molemmissa Peter von Bagh jakoi viisauttaan; toisessa aiheena nuorison kuvaus elokuvissa ja toisessa yhdessä Jukka Virtasen kanssa selvittelivät lännenfilmin ominaisuuksia. Kaikenkaikkiaan aika weirdoa.

Muuten viime aikoina on tullut lähinnä töllötettyä HTV:n ihmemaailmaa kun selllainen lopultakin tuli taloon.

• Un chien Andalou (vhs)

– L'Âge d'or (vhs)

– Unreal City (dvd)

– Hard Labour (dvd)

– Ice Cream Dream (dvd)

– Stripes (dvd)

– Aa! Megamisama! The Movie (en tiedä, ei kiinnosta)

– La Grande Illusion (35mm)

– Bigger Than Life (35mm)

– La Bete Humaine (dvd)

– Far From Heaven (dvd)

– The Draughtsman's Contract (dvd)

ROMAN POLANSKI BOX SET



Veitsi vedessä

Hyvä. Näppärää kameratyötä, jonka aikaansaaminen ahtaassa veneessä on mahtanut olla vaikeaa. Näyttelijät ovat jotakuinkin asiallisia. Nainen pysyy tosin statistina elokuvan loppupuolelle asti. Miehet ovat vittumaisia: yksi on arrogantti paska ja toinen nenäkäs nuorukaisjolppi. Ei tarvinnut kuin seurata leffaa 5 – 10 min, kun jo epätoivoisesti toivoi toisen kuolemaa. No, jos ravistuttavampi purjeveneavioliittodraama tyyliin Dead Calm iskee paremmin, ei tätä luultavasti pidä kovin kummoisena. Pätevää purjeveneilyä, johdonmukaista juonenkuljetusta ja paljon kuivaa huumoria. Ei Polanskin parhaita, mutta esikoiselokuvaksi sekä ajan/maan sensuuristandardit huomioon ottaen erinomainen saavutus. ***½



Inho

Täydellinen. Catherine Deneuve on 22-vuotiaana erittäin hyvännäköinen nainen, lisäksi hän osaa myös näytellä. Roman briljeeraa taas ahtailla ja suunnilleen nenään kiinni tunkevilla kuvakulmillaan; tekniikka on samanlaista kuin myöhemmin Rosemaryn painajaisessa ja Vuokralaisessa (nämä kai muodostavat trilogian). Alku lähtee liikkeelle ehkä hieman hitaasti, mutta ensimmäisestä halkeamasta lähtien leffa pitää otteessaan. Kämppä ja sen asukkaan harhanäyt tekevät Inhosta em. leffojen ystävänä mulle hyvin mieluista katsottavaa. Meinasin kuolla järkytyksestä, kun mies heijastui peilistä; oli pakko katsoa taakseni, oliko siellä joku. Mykät raiskauskohtaukset tuodaan kanssa katsojan eteen mitään varoittamatta, itse rikollinen kuvasto on (onneksi) aika laimeaa. *****



Cul-de-Sac

Erittäin hyvä. Vaikka tilaa liikkumiseen onkin edellisiä elokuvia runsaammin, pitää linnan eristyksiin sulkeva nousuvesi huolen, ettei kovin kauas klaustrofobisista tunnelmista päästä karkuun. Lionel Stander taisi olla kuvausten aikana kunnon mulkku, sellainen hän on kyllä leffassakin. Neitimäinen Donald Pleasance käy hermoille. Kuten myös vittumainen vaimo Francoise Dorleac. Kaikista pahin on silti se pikkukakara, voi helvetti mikä kiusankappale (levy, ase...). Aika mitättömästä juonesta – iso rosvo terrorisoi avioparia eristyksissä olevalla saarella – saadaan onnistuneen dialogin ja viitseliään, linnan ympäristön hyvän kuvauksen avulla todella paljon irti. Polanski osoittaa voimansa viimeistään 8 min pitkässä, yhdellä otolla kuvatussa kohtauksessa, jossa kaikki näyttelijät pystyivät ankarista kuvausten aikaisista yhteenotoista puhaltamaan hienosti yhteen hiileen. ****



Lyhärit

Lyhyimmät, kuten "A Murder" ja "Teeth Smile" jaksaa katsoa tiivistetyn pituuden vuoksi. Hieman yleistäen, niissä myös tiivistyy Polanskin tuotannolle ominaiset piirteet – jännitys ja voyerismi. Aika tylynä käytännön pilana tarkoitettu "Breaking Up the Ball" kestää myöskin useamman katselun, rikkomista ja paskaks vaan ja palaamaan ‑mentaliteettia on aina mieluisa seurata. "Two Men and a Wardrobe" keräsi kait kriitikoilta kiitosta ja onhan siinä ideaakin (vrt. syrjäytyneet eivät löydä paikkaansa kommunistidiktatuurin ahdistavassa kourassa...). Seuraavat kolme lyhäriä, ml. pisin 20 minuuttinen, jossa vessavahtina toimiva mummo muistelee (värissä) menneisyyttään ja I MS:n surullisia aikoja, kunnes kohtaa enkelin, ovat pikemminkin teknisillä jipoilla kokeilua kuin aidosti juonen kehittelyyn panostavia. Mykkäelokuvaa ilmeisesti ihanoiva vika "The Fat Man and the Thin Man" on onneksi tarpeeksi vauhdikas ja omaperäinen – ei ainoastaan hyppivän ja pomppivan Polanskin ansiosta. Ekstroina nämä toimivat, erillisenä kiekkona julkaistua lyhärikokoelmaa ei olisi missään tapauksessa kannattanut ostaa.

Nimi Unohtui : Dracula's Daughter (dvd)

Tylsimpiä näkemiäni Universal-kauhisteluja.





Mario Bava : Rabid Dogs (dvd-r)



Kyllähän tämä pilviin nousseet odotukset täytti. Aika brutaali veto Bavalta.

Slemmy (4.5.2004 08:51)

Mario Bava : Rabid Dogs (dvd-r)

Mistä tilasit vai otitko netistä ja poltit itse? Monta kertaa on pitänyt tilata, mutta en ole jotenkin uskaltanut laittaa tilausta bootlegeja myyviin firmoihin.