Mitä elitistit katsovat?

Romero (12.2.2004 11:15)

THaavisto (9.2.2004 17:42)

Death Laid An Egg: Hieman samanlainen tapaus kuin Django Kill! Toimii tietyllä tapaa ihan mukavasti, mutta leffan outoudet tuntuvat hieman päälleliimatuille eivätkä näin ollen sulaudu osaksi kokonaisuutta. Outo. **½

Tämän minäkin haluaisin nähdä.

Sori. Unohdin jo myyneeni tuon pois ja taltioin kasetin takaisin hyllyyn. Pistän huomenna postiin.

THaavisto (12.2.2004 16:20)

Romero (12.2.2004 11:15)

THaavisto (9.2.2004 17:42)

Death Laid An Egg: Hieman samanlainen tapaus kuin Django Kill! Toimii tietyllä tapaa ihan mukavasti, mutta leffan outoudet tuntuvat hieman päälleliimatuille eivätkä näin ollen sulaudu osaksi kokonaisuutta. Outo. **½

Tämän minäkin haluaisin nähdä.

Sori. Unohdin jo myyneeni tuon pois ja taltioin kasetin takaisin hyllyyn. Pistän huomenna postiin.

On meillä hyvät muistit, minä puolestani hoksasin vasta kommenttiasi lukiessa että ihan kuin olisin aika vasta tuonkin ostanut

• Girl With a Pearl Earring (Peter Webber, 35mm)

– Jungle Fever (Spike Lee, dvd)

– Sunrise (F.W. Murnau, dvd)

– Moulin Rouge (John Huston, ld)

– Tom Tom the Piper’s Son (Ken Jacobs, vhs)

– Intervals (Peter Greenaway, dvd)

– Windows (Peter Greenaway, dvd)

joku Hammer-ohjaaja: Vengeance of She Todella hyvä alku, mutta sitten hyytyi täysin. Pöh.

D'Amato: Death Smiles At Murder

Cronenberg: Shivers

Cronenberg: Rabid

Boyle: Beach

Romero: Bruiser

Brass: Paprika

Mino Guerrini: Mines of Kilimanjaro, The

Tony Maylam: Sins of Dorian Gray, The

Rino Di Silvestro: Deportate della sezione speciale SS, Le

Jim Sotos: Forced Entry – Nuori, kaunis, kuollut

William Fruet: Spasms

John Peyser: Centerfold Girls, The

Michael Curtiz: Santa Fe Trail

Luigi Comencini: Compagno Don Camillo, Il



Kaikki videolta.

SUICIDE CLUB

Aika hyytävä



MIRAGE



Tuntemattomin honkkariklassikko? Yu Rongguang huippuvedossa ja ohjaaja Tsui Siu-Ming tekee itse pari uskomatonta stunttia.



KING OF THE SEA



Conan Leen ja Ken Lon mainiota merirosvoactionia



THE SOUND OF COLOURS



Tony Leungin ja Miriam Yeungin romanttinen draama oli tylsä kuin tiskivesi



PAYCHECK



Vaisu



THE LADY IS THE BOSS



Lau Kar Leung Kara Huin pomoteltavana, lopussa hyvää toimintaa



THE MAKING OF "BODYGUARD"



Petchtai Wongkamlaon (se Ong Bakin hassu mies) tuleva actionkomedia näytti aika repäisevältä. Phanom Yeeram oli mukana yhdessä kohtauksessa.

Teatteri:

The Last Samurai



SPOILAA sitten harvinaisen tehokkaasti...



Jep. Koskettava kertomus amerikkalaisen upseerin ja japanilaisen samuraijohtajan herkästä mutta vaivalloisesta miesrakkaudesta. Aluksi samurai on valmis tappamaan kapteenin mutta näkee tämän urheuden ja ihastuu tähän oikopäätä, raahaten jopa miehen kotikyläänsä hengissä alaistensa vastaväitteistä huolimatta. Siellä kapteeni selviää alkoholismistaan ja oppii bushido-elämäntavan kauneuden ja samalla kaljun samurain viehättävyyden. Aluksi suhde hieman takeltelee mutta pian jo tongitaan sielun syvyyksiä pitkissä keskusteluissa. Kapteeni joutuu asumaan tappamansa miehen vaimon taloudessa ja tämä kaunotar yrittää viettelevillä katseillaan ja kyynelillä pitää miehen heteroseksuaalisuuden puhtaalla polulla- mutta ei! Se ei ole mitä mies haluaa! Hän kaipaa miehistä hivelyä. Suudelmasta samurain kanssa tulee jo melkein todellisuus kauniiden kukkien keskellä mutta viime hetkellä pari perääntyy ja melkein menettää toisensa. Sitten kapteeni pelastaa samurain hengen ja lopussa taistelun tiimellyksessä (miehiset sotisovat päällä) onnistuu vihdoin penetroimaan hänet kovalla instrumentillaan. "Täydellistä!", huokaisee samurai ja voipuu maahan orgastisesti väristen, kokien pienen kuoleman ohella jotain suurempaa. Kapteeni jää yksin ja joutuu tyytymään naiseen. Surumielinen loppu siis. Haikea olo.



No joo, mutta olihan se ihan katsottava elokuva. Pätevästi kerrottu ja kauniisti kuvattu (henkeäsalpaavat maisemat nyt tietysti auttavat), mutta vailla sen suurempia saavutuksia. Yksi ongelma on Cruise, jonka tuttuun tapaan pätevä mutta ulkokohtainen roolityö ei saa otetta Algrenin sisäisestä muutoksesta ja katsoja joutuu tyytymään kömpelöön kertojanääneen joka tavaa sen mitä hahmo oppii, sen sijaan että se näytettäisiin, sekä pällistelemään Cruisen kasvoilla kutakuinkin koko ajan olevaa yhtä, keskittynyttä ilmettä. Joku on taas katsonut liikaa Mark Wahlbergiä Apinoiden planeettassa. Cruisen ongelma on se, ettei suoritus saavuta mitään eri tasoja. Kun Tom itkee, hän TODELLA itkee! Ei mitään paria kyyneltä ja moninaista ilmaisua vaan vollotusta, huutoa ja villejä käsieleitä. Kun hän nauraa, hän...niin, tekee täsmälleen saman kuin itkiessään mutta hymyilee. Hei-hei kolmiulotteinen hahmo, hei-hei...

Eipä elokuva tosin muutenkaan mitenkään erityisen hienovarainen ole, varsinkaan lopussa kun katsojaa otetaan tiukasti kädestä kiinni ja selitetään juurta jaksaen että elokuvan sanoma oli nyt TÄMÄ ja TÄMÄ ja TÄMÄ ja nyt opittiin SITÄ ja TÄTÄ ja blaablaablaa.

Muutenkin se, että viisisataa(?) samuraita ratsastaa kuolemaansa mutta herra Cruise jää henkiin on puhtaasti idioottimaista. Cruisella tuntuu olevan joku pakkomielle ettei hän voi kuolla elokuvassa.

Mutta: kuten sanoin, komeasti tehty, taistelukohtaukset varsin vaikuttavia, näyttelijät (Watanabe etenkin) päteviä eikä muutenkaan pitkästynyt vaikka elokuva kestikin aika kauan. Taisteluissa saavutettiin jotain tunnelmaa mutta muuten aika ontto ja ulkokohtainen elokuva. Teattereissa pyörii perjantaista eteenpäin kaksi elokuvaa joissa amerikkalainen tutustuu tiettyyn osaan Japanin kulttuuria, tämä ja Lost in Translation. Jälkimmäisen todella haluan nähdä vielä uudestaankin.



***



Oli muuten vajaamielisimmän oloinen yleisö aikoihin. Joka välissä piti höröttää jollekin tai kommentoida jotakin (pää isketään miekalla irti, takaa kuuluu: "Ai silleen..."), hankala ymmärtää miksi. Tätä teki ties kuinka moni ihminen ympäri teatteria. Houkuttelevatko nämä 2 yhden hinnalla- päivät jotain ihmeellistä massaa jolla ei ole mitään ymmärrystä siitä että paikalle on tultu katsomaan elokuvaa, ei osallistumaan keskustelupiiriin?



21 Grams



Eli Amores Perrosin ohjanneen Alejandro Gonzales Inarritun uusi, todella hyvä elokuva jonka katsominen tuntuu paikoitellen palapelin kokoamiselta. Kohtauksia heitetään vuoronperään eri aikatasoilta sen kummemmin selittelemättä missä nyt mennään, ja ohjaaja olettaa katsojalla olevan toimivat aivot. Ratkaisu on hyvä ja elokuvan kerronta vetävää. Enpä viitsi juonesta selittää yhtään mitään, mutta teema elämän jatkumisesta tehdään harvinaisen selväksi. Pääosissa olevat Sean Penn, Naomi Watts ja Benicio Del Toro tekevät aivan loistavaa työtä. Vahvimmin mieleen jäi Watts, joka on aivan uskomaton muutamassa kohtauksessa. Järisyttävä ja mieleenpainuva kokemus, joka toimi varmastikin vahvemmin johtuen elämää suuremmasta krapulaherkkyystilastani. Pitänee katsoa uudestaan hieman selväjärkisempänä.



****



Dvd:



Spider-Man



Kolmas katselukerta. Ei tästä ole mitään sen kummempaa sanottavaa. Hyvin näytelty ja viihdyttävä mutta paikoitellen tyhmä, varsinkin Power Rangermäisen pahisasun osalta.



***



Neidonlähde



Aluksi vaikutti aika suoraviivaiselta raiskaus-murha-seuraukset- jutulta mutta lopussa Max von Sydow pääsi taas selvittelemään suhdettaan Jumalaan. Hyvin näytelty, kuten nyt Bergman- elokuvissa yleensäkin. Ei ohjaajan parhaita mutta hyvä elokuva. Näiden julkaiseminen Suomessa on kyllä viime vuoden parhaita tekoja.



****



Showdown in Little Tokyo



Ihan vain siksi että luin (muistaakseni tältä foorumilta) kommentin kohtauksesta jossa Brandon Lee tokaisee Dolph Lundrenilla olevan "isoin molo jonka olen miehellä nähnyt". Olin nähnyt tämän joskus teini- iässä mutta olin jotenkin onnistunut tuon helmen unohtamaan. Mieletöntä menoa muutenkin. 75 minuutin pituus on homman toimivuuden kannalta hyvä asia. Meno onnistuu olemaan miellyttävän absurdia lähes jatkuvasti. Dolphin egoa hivelevästi rakennetut kohtaukset ovat tajuttomia.



*



Monty Python´s The Meaning of Life



Uusi dvd- julkaisu, jonka sain ostettua vasta nyt. Elokuva on Pythonien selkeästi heikoin kokonaisuus mutta siitä huolimatta reippaasti parempi kuin ties kuinka moni muu komedia. Tämä on ainoa elokuva jonka olen ostanut kaksi kertaa dvd: nä, ekstrojen takia. Kyllä kannatti, kiinnostava muistelodokumentti ja todella hauskat trailerit joita en ollut nähnyt olisivat jo itsessään olleet tarpeeksi mutta onneksi mukana on myös kommenttiraita (en vielä katsonut) ja täysin tolkuttomia ekstroja, esim. "Mitä kalat ajattelevat"- 15 minuuttia pelkkiä kaloja akvaariossa ja taustalla kuuluu aina toisinaan Gilliamin ja Palinin jotain epämääräistä muminaa.



****



L.A. Confidential



90-luvun parhaita rikoselokuvia, katsoin taas pitkästä aikaa. Projekti jossa on saatu kaikki kohdalleen. Kammoksuttaa nyt vielä enemmän DePalman tuleva Ellroy- elokuva jos siinä tosiaankin on pääosissa Mark Wahlberg ja Josh Hartnett. Tämä elokuva nimittäin muistutti hyvin vahvasti siitä että Ellroyn hahmoissa pitää aina näkyä jotain pinnan alla, ja sellaiseen sisäisen elämän näyttämiseen nuo kaksi poseeraajaa eivät pääse mitenkään.



****



Jaa, näköjään keskimäärin elokuva päivässä tällä viikolla.

Cronenberg: Shivers

Cronenberg: Rabid

Tilasitko sinäkin tuplapakkauksen Playlta?

En katsonut muistaakseni kuin yhden leffan viime viikolla.

Coppola: Lost in Translation (35mm)



mutta lisäksi tuli katseltua Mickey Mouse in Living Colorista melkein kaikki pätkät, kokonaan Jackassin 2. kausi ja lauantaina yleisön painostuksesta ns. best of ‑kooste ensimmäisestä Torrentesta.

The Dunwich Horror

Kaikista haukuista huolimatta ihan kelpo elokuva, vaikkei tästä mitään Lovecraft-fiiliksiä löytynytkään.



Beyond Re-animator

Yuzna on täysin kyvytön ohjaamaan ehjää kokonaisuutta, mutta saa parhaimmillaan elokuvansa toimimaan puhtaalla vimmalla ja sekopäisyydellä. Äijän parhaita elokuvia.



Across The 110 Street

Hieno. Tapa, jolla elokuva malttoi keskittyä kaikkiin keskeisiin henkilöihin pelkän poliisikaksikon sijasta, miellytti kovasti. Elokuvan realistinen väkivalta oli yllättävän vastenmielistä näin nykypäivän viihdeväkivaltaan tottuneelle.

iljalumpsis (16.2.2004 02:10)

Kammoksuttaa nyt vielä enemmän DePalman tuleva Ellroy- elokuva jos siinä tosiaankin on pääosissa Mark Wahlberg ja Josh Hartnett. Tämä elokuva nimittäin muistutti hyvin vahvasti siitä että Ellroyn hahmoissa pitää aina näkyä jotain pinnan alla, ja sellaiseen sisäisen elämän näyttämiseen nuo kaksi poseeraajaa eivät pääse mitenkään.

Myöskään DePalman kaltainen ohjaaja ei taida mitään Ellroy-fiiliksiä saavuttaa. Mustan Dahlian päätyminen täysin lahjattoman tunarin ja kahden kiiltokuvapojun käsiin vituttaa aivan tosissaan, koska kirjana Musta Dahlia on upea ja synkkä teos. Tuleva elokuva on varmaan tasoltaan jotain Stephen King-filmatisoinnin luokkaa.

iljalumpsis (16.2.2004 01:10)

Tilasitko sinäkin tuplapakkauksen Playlta?

Jep. Pitäisi varmaan aloitta Cronenberg-threadi, mutta kai pitää odottaa Broodin näkemistä, jolloin olen tainnut nähdä kaikki oleelliset mieheltä.

Huikea viikko, elokuvia tasan nolla.

Viikonlopun satoa

Loose Shoes/Veltot vanhalta Star-videon nauhalta.



Riittävän alatyylisiä pastisseja ja fuck-sanan kiitettävää käyttöä, sopii sunnuntai-iltapäivään just eikä melekein. tuhatkasvoinen Mel Brooks ei petä nytkään.



Sweet Sweetback's Badassss song (s-kirjainten määrä ei ehkä ole juuri oikein)



Kun on nähnyt tämän jälkeen tehtyjä eritasoisia bläkkäreitä ison läjän, indietuotannon ja raha- ynnä aikapulan ongelmat nousevat väkisin esille. Paljon hyviä ideoita, jotka on jouduttu ottamaan purkkiin ilmeisesti yhdellä tai kahdella otolla, kuvakulmia ja sommittelua pahemmin ajattelematta. Toiminee parhaiten krapulassa tai 'under the influence'. Viimeisen masterina käytetyn kelan ääniraita on ilmeisesti kärsinyt vuosien saatossa, koska DVDn ääniraita ritisee loppupuolella selvästi. Kuvan laatu on kelvollinen, printin kulumia ei näköjään ole lähdetty korjailemaan.



Teräsmiehen seikkailuja 7 jaksoa vanhalta brittinauhalta.



Makeat technicolor värit, pahoja japanilaisia ja hulluja tiedemiehiä uhkaamassa sotaakäyvää USAta vuosina 41-43. Animaatio on hyvin tehtyä ja asenteet kohdallaan, miehet miehiä ja Lois Lanekin pelastetaan taas viime hetkellä. Tätä täytyy saada lisää.



Kuningas New Yorkissa, vanha TV-nauhoitus.



Enpä ollut ennen kiinnittänyt suurempaa huomiota siihen, mitä Chaplinilla oli sanottavana elokuvan teon aikaisesta Hollywood-tuotannosta. Muutenkin Charlie lyö entistä kotimaataan avokämmenellä koko elokuvan ajan. Viha voi olla pitkää mutta syvää.

Terence Fisher:

Horror of Dracula 1958

Aivan he-le-ve-tin loistava versio vanhasta tutusta verenimijästä. Draculana se ainoa oikea eli Christopher Lee ja vastapuolella (tietysti) Peter Cushing, Michael Cough veti jälleen tapansa mukaan yli joka kohtauksessa. Ei ole tullut tätäkään katsottua todella pitkään aikaan, mutta yksi asia on edelleen täysi mysteeri:



Richard Donner: Lethal Weapon 1987

Katsoin nyt toistamiseen tämän Dir. cut version, eivätkä alun lisäykset vieläkään tunnu kovin järkeviltä. Hyvä leffa muuten ja Gary Busey on aivan törkeän iskevä 'kakkospahiksena'. Hassua että tuohon aikaan kaikki kytät olivat Vietnam veteraaneja, samalla logiikalla kaikkien nykyisten pitäisi olla Kuwaitin tai Grenadan veteraaneja...



John Madden: Shakespeare in Love 1998

Kaikkea sitä tulee tehtyä kun viettää tipatonta tammikuuta. Onhan tämäkin ihan ok, mutta ei silti aivan "minun kuppini teetä".

The Brood (dvd)



Voi vittu, maksoin tästä 18,50 €. Leffa sisältää kaikki cronenbergiläiset kliseet: klinikka, tieteelliset kokeet, epäilyttävä tiedemies (Reed) ja tietenkin lihamutaatioerikoisefektejä. Enpä tiedä, elokuva olisi varmaan toiminut paremmin, ellen olisi tiennyt juonta Cronenberg on Cronenberg ‑kirjasta. Leffa eteni turhan hitaasti, kiinnostus nousi aina näiden rumien skidien tekemien murhakohtausten johdosta. Välissä oli typerä sivuhenkilö: tämä Scannersissa ja eXistenZissä vilahtanut vähän vammaisen oloinen tyyppi, joka esitteli kaulansa kasvainta. Jätkän esiintymisen merkitys jäi vähän ohueksi. Loppu lumisen metsän keskellä olevassa mökissä olikin sitten täyttä dynamiittia. Lopun ansiosta elokuvan ansiot nousevat muutamalla yksiköllä; vähän samantapainen tapaus kuin Scannersissa. ***½



Dvd:llä hieno kansi ja tyylikäs menu. Kuva (16:9/1,85:1) hyvää perustasoa, tekstitetty vain kolmelle kielelle (fin, swe, nor). Ei edes traileria.

Onpas tullut katsottua asiallisia leffoja:

Prodical Son

Freedom through superior martial arts



Conan the Barbarian

Kollektivistihörhöille turpaan vol 1



Rocky IV

Kollektivistihörhöille turpaan vol 2



Hannie Caulder

Bounty hunting for profit and pleasure



Patriot

Kleptokraattihörhöille turpaan ja separatismin alkeet



Family Affairs

Helvetin hyvä Tracy Lords ‑poksu.