Mitä elitisti-foorumin väki katsoo?

77.

Piru perii omansa

Thompson-tulkinta on niin lähellä ydintä kun vain voi olla. Hitaan alun jälkeen erinomainen ranska-noir. Patrick Dewaere on mieletön.



78. Ystävät hämärän jälkeen

Ei enempää eikä vähempää kuin 2000-luvun paras vampyyrielokuva. Ainoa snadi miinus kiusaamis-teeman klisemäisyydestä. Olisko joskus mahdollista nähdä elokuva, jossa ratkaisuksi koulukiusaamiselle tarjottaisiin jotain muuta kuin turpaan vetoa?



79. Sylkevä Magnum

Sähäkkä yhdistelmä giallomaista murhamysteeriä ja suoraviivaista nyrkki-actionia, joka pitää otteessaan heti räjähtävästä alusta lähtien. Vanhan ajan takaa-ajo oli kyllä helvetin hieno (Erityisesti hyppy, jonka upeuden katsoja saa todeta neljä kertaa, eri kuvakulmasta.), transutappelu mitvit-osaston parhautta. Bonarina sitten nerokkaat käännösoivallukset: – Let's go to Swede / Mennään Hurrin luo.

Robert Benton :

Bad Company (1972) ***½

Pätevä uusiowestern jossa sisällissotaa karttava, hyvän perheen nuori mies päätyy nuorukaisista koostuvan pikkurikollisjoukkioon. Joukon lapsellinen asenne kokee ennen pitkään kolauksen, kun alkaa näyttää siltä, ettei laittomilla teillä kulkeminen olekaan mitään herkkua. Nuori Jeff Bridges ja Barry Brown hyvissä rooleissa tässä eräänlaisessa kasvutarinassa, jossa on muutama yllättävän graafinen ampumakohtaus.



Zack Snyder : Watchmen (2009) ****

Hyvä mutta ei nyt ihan kaikkien hehkutusten arvoinen. Alkaa hyvin, on visuualisesti komea ja sisältää parit hyvät pointit mutta lopussa menee enemmän geneerisen supersankarielokuvan linjoille. Etenkin Marssissa hengaillut ja dialogi ja matsit yleensä ovat hiukka tylsiä, jotka sitten elokuvan kokonaiskeston kanssa pistävät aavistuksen uuvuttamaan. Muuten menee kyllä näihin onnistuneimpiin sarjakuvafilmatisointeihin. Sarjakuvakirja on vielä itsellä lukematta, vaikka se omasta hyllystä löytyykin, joten tällä kerralla jää siihen vertailut tekemättä.



Bryan Forbes : King Rat (1965) ***½

Lukemistani James Clavellin kirjoista pidin aikoinaan tästä kaikkein eniten. Nyt en muista enää kirjasta paljoa muuta, joten pitäisi kai lukea uusiksi. Elokuvaversio on sen sijaan hienoinen pettymys, vaikka ei missään nimessä huono olekaan. Enemmänkin tässä on sellainen tunne, että odotukset eivät täyttyneet, etenkin kun imdb:ssä tätä kehuttiin kovasti. Tarinassa Japanilaiselle vankileirille joutunut liittoutuneiden joukko yrittää selvitä hengissä vaikeissa oloissa, joissa yksi vanki on saanut järjestettyä itselleen suhteellisen lokoisat oltavat käymällä kauppaa tavaroilla, lahjomalla vartijoita ja hoitamalla itselleen ylimääräistä ruokaa pysyäkseen hyvässä fyysisessä kunnossa. Nyt olisi tarkoitus säilyttää tämä tilanne pienen kaveripiirin avulla. Bryan Forbesin ohjaus ei oikein iskenyt ja tämäkin oli aavistuksen liian pitkä.

Red Right Hand ( 17.4.2011 22:30)

78. Ystävät hämärän jälkeen

. Ainoa snadi miinus kiusaamis-teeman klisemäisyydestä. Olisko joskus mahdollista nähdä elokuva, jossa ratkaisuksi koulukiusaamiselle tarjottaisiin jotain muuta kuin turpaan vetoa?

Ketä se sellainen kiinnostaisi?

46- Renoir:

Boudu sauve des eaux (Leffassa), Hieno restauroitu digikopio Renoirin varhaisesta äänikomediasta. Kuten monet kansankomediat, tämäkin on varmasti toiminut paperilla paremmin, verkkainen tempo, yleensä mahtavan Michel Simonin karmea ylinäytteleminen ja ajoittaiset ohjauksellisest kömmähdykset lähinnä kohtausten rytmityksessä vievät paljon tehoa pois aina ajankohtaiselta ja kiinnostavalta "porvari adoptoi pummin"- teemalta. **



47- Wellman: Beggars of Life (Leffassa), Hieno kulkuripula-aikamykkis- actioner uransa huipulla olleelta Wild Bill Wellmanilta. Jo ensimmäisestä kohtauksesta alkaen tehdään selväksi, että mitään söpöilyä ei ole luvassa, vaan raadollista ja kovaksikeitettyä dog eat dog- meininkiä. Wallace Beery on loistava Oklahoma Redinä, mutta huomionarvoisin roolitus lienee kuitenkin Lulu Brooks ihan pääosaroolissa ennen Saksanmatkaansa jonka jälkeen loppu onkin historiaa kuten sanotaan. Säestyksestä NFT1- salissa vastasi Mark Kermoden Americana- pumppu Dodge Brothers, ja hyän, todella huolella valmistellun scoren pojat jammasivatkin. Kokonaisuus siis ehkä itse elokuvaa huikeampi, mutta hyvä oli leffakin. ****



48- Francisci: 2+5 Missione hydra (Star Pilot) (VHS), Iljan arvostelu kiteyttää oleellisen, siihen ei lisättävää, vaikka kokonaisuutena verkkainen tempo hieman häiritsi. **



49- Besson: Les aventures extraordinaires de Adele Blanc-Sec (Leffassa), Heikko euro-indy Bessonilta. Tässä nyt ei toiminut mikään, juoni on tylsä, pääosan Louise Bourgoin on karismaton ja hahmonsa aika epämielyttävä, naamanvääntelykomiikka lähinnä rasittavaa ja tehosteet sanottaisko "eurooppalaisella tasolla". Jotenkin tuntui, että oudolla tavalla Besson yrittää tässä apinoida Jeunetin leikkisää, pomppivaa tyyliä. Muttei onnistu olleskaan. Eric Serran musat nyt oli tietty rutiinihyvät ja Bourgoin näyttää kerran tissit, eli niistä plussaa. **



50- Herzog: Cave of Forgotten Dreams (Leffassa, 3D), Nyt on sitten sorsimuksen 3D- neitsyys korkattu, ja ian hyvähän tämä oli. 90 minuuttia on tosin liikaa, tunnin verran olis ollu parempi. Herzog kertoo siis omalla äänellään luolamaalauksista ja kuvittaa jurinansa 3D- kuvastolla. Nättiä ja kiinnostavaa sille joka ymmärtää. ***

Viikon 15 leffasato:

Black Swan (Darren Aronofsky, 2010)

Toisen kerran tällä viikolla tuli Repulsion mieleen toisesta elokuvasta, kun katseli Aronofskyn pätevää tulkintaa mielen hajoamisesta balettimaailmassa. Yksikään herran elokuva ei ole pettymystä tuottanut, eikä tämä ollut poikkeus. Pientä nillitystä tuli mieleen joidenkin mielestäni tarpeettomien efektien ja säikyttelykohtausten käytöstä. Winona Ryderia olisi voinut katsella enemmänkin, sekä hänen itsensä että roolin mielenkiintoisuuden vuoksi. Loppupuolen balettiesitykseen keskittyvä tykitys oli silkkaa parhautta.

4 / 5



Class of 1984 (Mark Lester, 1982)

Otetaan Clockwork Orange, sekoitetaan teemaa Straw Dogsista, tuodaan huttu 80-luvun koulumaailmaan ja maustetaan annoksella vigilante-teemoja, ja meillä on Class of 1984. Elokuva oli omalla tavallaan toimiva, mutta makuuni turhan sormella osoitteleva, eikä jengi saanut kauheasti uskottavuuspisteitä: siloposkiteinit järjestämässä vankilatyylin ruokamellakoita ja viljelemässä muovinaamarelita näyttävien ilmeiden takaa nihilistifilosofiaa – just. Loppumetrit äityivät yllättävän splatterisiksi. Olisi varmaan ollut todella kova, jos tämän olisi nähnyt pätkimättömänä aikoinaan alakouluikäisenä. Nyt tämä oli vain ihan kelpo aikansa tuotos.

3 / 5



Django (Sergio Corbucci, 1966)

Django tuli katsastettua nyt ensi kertaa italiankielisenä, ja jumaliste, että pienet erot voivat olla juuri se ratkaiseva tekijä kokonaisuuden toimivuudessa! Italia-soundtrackista tuli juuri sitä tarvittavaa dramatiikkaa, mikä enkkudubbauksesta puuttui, etenkin kuunnellessa Franco Neroa (tai kaveria joka korvasi Neron italiaksi – en ole aivan satavarma, kummasta on kyse) verrattuna lahnamaisen kylmään jenkkikorvikkeeseen. Vaan kyllä Django jaksaa viehättää edelleen – etenkin paskaisen ruskeat, masentavan mutaiset maisemat sopivat tarinaan kuin nenä päähän, eivätkä surrealistiseksi yltyvät arkun ympäriinsä raahailut ja aseporno suinkaan omassa pöhköydessään syö tunnelmaa, vaan tuovat siihen omat pienet kipeät twistinsä. Django se vaan pysyy ja paranoo, kyllä näin on!

4 / 5



Drowning by Numbers (Peter Greenaway, 1988)

Absurdia mustaa komediaa juuri siten kuin Greenaway osaa. Ihmisistä kaivetaan oudossa valossa ja oudoissa tapahtumissa sellaisia puolia esiin, joiden katselu ei välttämättä ole helppoa, mutta Greenaway saa katsojan nauramaan kanssaan. Ohjaajalle tuttu näytelmällisyys on läsnä ja tuo tälläkin kertaa oman osansa todellisuudesta irtautuneisuuden tunnelmaan, vaikka hahmoissa on paljon sitä kuuluisaa elävän elämän tuntua.

4 / 5



Hanzo the Razor: The Snare (Yasuzo Masumura, 1973)

Tarkemmin katsotuissa aasialaisissa elokuvissa.

3,5 / 5



Imaginarium of Dr. Parnassus (Terry Gilliam, 2009)

Gilliam todistaa tällä elokuvalla olevansa ihan yhtä sekaisin kuin ennenkin, ja hyvä niin – hän on yksi niitä harvoja ohjaajia, jolta toivoo joka kerta yhtä pidäkkeetöntä ja sekapäistä ideoiden ilotulitusta, ja niitä vielä harvempia, joilta temppu useammin onnistuu kuin epäonnistuu. Onko Imaginarium of... sitten kuinka koherentti, kokonainen tarina, varmasti jakaa rankati mielipiteitä. Minusta jatkumoa ja punaista lankaa oli riittävästi, ja ennen kaikkea sekä tarinan satumaisuus (jälleen kerran) että muuttuva, kuitenkin aina jollakin tapaa hauska tunnelma pitivät kiitettävästi otteessaan. Pientä russutettavaa jäi hahmojen taustojen luonnosmaisuudesta ja eteenpäin kiirehtimisen tunnusta. (Aika hyvin parin tunnin leffalle.) Tom Waits oli roolissaan mieletön.

4 / 5



Iron Monkey (Yueng Woo-Ping, 1993)

Katsottujen aasialaisten elokuvien threadissa tarkemmat russutukset...

2,5 / 5



Kindom of the Spiders (John "Bud" Cardos, 1977)

Aloitetaan kevyellä ruohonjuuritason Tappajahai-ryöstöviljelyllä, jatketaan William Shatnerin punakalla patsastelulla cowboy-tamineissa ja miedolla lisänyökkäilyllä Tappajahain suuntaan. Tuodaan peliin pakollinen ämmä vastapariksi sankarille, kehitellään edelleen laimeasti etenevälle kauhutarinalle romanttinen sivujuonne pakollisine lantrattuine jännäkohtauksineen. Voi kun viimeinen vartti leffasta ja kansalaisten joukkopanikointikohtaus (myös elokuvan loppukolmanneksella) edustaisivatkin yleistä tasoa, mutta ei... Harvat valopilkut: huikeat todelliset pääosan esittäjät – kaikki kahdeksanjalkaisia, mukavan hyytävän näköiset seittiin punotut uhrit ja loppuratkaisu.

2 / 5



Ms. 45 (Abel Ferrara, 1981)

Tässä on ehdottomasti elokuva joka laittaa monelle vigilante-genren edustajalle kuulan siististi kalloon. Mykän tytön muodonmuutos takarivin hiirestä yön kuolettavaksi kuningattareksi on sekä Ferraran ohjauksen että Zoe Lundin näyttelijäsuorituksen (hieman suuremman osan kunniasta langetessa jälikimmäiselle) ansiosta suorastaan henkeäsalpaavaa katsottavaa. Muistuttaa temaattisesti yhtä suursuosikkiani Repulsionia, mutta hulluus johon lopulta vaivutaan on kuitenkin eri tyyppistä. Komeimpia leffoja joita Setä Aapeli on saanut aikaiseksi.

4,5 / 5



Nude for Satan (Luigi Batzella, 1974)

Uusintakokemus sen vahvisti: kohtuullisen mielisairas tapaus. Elokuvana ei kummoinen, mutta viihteenä kova paketti. Paikoitellen kaunista katsottavaa ja kaiken aikaa viihdyttävää psykedeliahömppää alusta loppuun täysin nyrjähtäneellä juonella ja reippaalla alastomalla haahuilulla ryyditettynä. Viimeistään itävää perunaa muistuttavan hämähäkin hyökkäys avaruusääniefektien saattelemana nostaa tunnelman kattoon, ellei se sitä ennen jo ole siellä. Rita Calderonia katsoessa toivoo että kaikki naiset rakenneltaisiin suurinpiirtein samaan muottiin kuin hänet. Kun oltaisi saatu vielä reipasta Saatanan nimeltä huutelua ja muuta rienaa mukaan oikein kunnolla, ja olisin katsonut leffan olutpatterin kanssa, ei olisi mitään valittamista. Hyvin tällä vittumaisen maanantain nollasi.

2,5 / 5



Sex and Fury (Norifumi Suzuki, 1973)

Aasialaisten elokuvien threadissa tarkemmat tuntemukset.

3 / 5

37.

Two Rode Together (1961) ***

Keskivertoa hieman parempi seikkailuwestern, James Stewart on yksi oleellinen syy katsoa tämä leffa, ja mukana on myös hyvää huumoria mikä pitää leffan elossa. Ei kuitenkaan Fordin parhaimmistoa.



38. My Name is Nobody (1973) ****

Melkoinen yhdistelmä huumoria ja toisaalta vakavasti otettavia kohtauksia. Juuri kun luulee että meno löystyy niin kehiin tulee yhä hienompi vakavasti tehty kohtaus. Muutamia kehnoja kohtauksia kyllä löytyy, mutta esim. lopetuskohtauksen ja upeiden musiikkien takia täytyy neljä tähteä antaa.

DVD:ltä yrittänyt kahlata tätä Fururen "kauhukoiraa" pikkuhiljaa läpi

49. Black Water *** Varsin viihdyttävä Open Water-tyyppinen jumissa-luonnon-armoilla-genren kauhuelokuva. Tunnelma pysyy ilahduttavan tiukkana oikeastaan alusta loppuun saakka, sääli että kaikki kroko-kohtaukset ovat hiukka kömpelöitä. Kertakatselun arvoinen ehdottomasti.



50. Dungeon Girl * Aivan käsittämätöntä huttua, argh. Todella tuskallinen kokemus yrittää katsoa lävitse.



51. Hatchet **½ Vahvasti kieli poskella tehty kauhukomedia, jonka komediallisuus perustuu lähinnä jokaikisen teinislasher- kliseen kierätykseen ja todella typeriin henkilöihin. Mutta nämä mielessä pitäen leffa on melko nautittava kasa verisiä gore-kohtauksia ryyditettyinä melkoisella määrällä rintoja. Paljon huonompiakin tämän genren viritelmiä on tällä vuosituhannella nähty. Vaikka toki tässä on aimo annos rasittavaa typeryyttä ja kirkumista.

Humphrey Bogart ( 17.4.2011 23:56)

Red Right Hand ( 17.4.2011 22:30)

78. Ystävät hämärän jälkeen

. Ainoa snadi miinus kiusaamis-teeman klisemäisyydestä. Olisko joskus mahdollista nähdä elokuva, jossa ratkaisuksi koulukiusaamiselle tarjottaisiin jotain muuta kuin turpaan vetoa?

Ketä se sellainen kiinnostaisi?

Luulis tyhmemmänkin ymmärtävän että ainakin mua kun kerran asian mainitsin. Vaan tyhmyydessäkin on näköjään aste-eroja.

Red Right Hand ( 18.4.2011 15:21)

Humphrey Bogart ( 17.4.2011 23:56)

Red Right Hand ( 17.4.2011 22:30)

78. Ystävät hämärän jälkeen

. Ainoa snadi miinus kiusaamis-teeman klisemäisyydestä. Olisko joskus mahdollista nähdä elokuva, jossa ratkaisuksi koulukiusaamiselle tarjottaisiin jotain muuta kuin turpaan vetoa?

Ketä se sellainen kiinnostaisi?

Luulis tyhmemmänkin ymmärtävän että ainakin mua kun kerran asian mainitsin. Vaan tyhmyydessäkin on näköjään aste-eroja.

No se ei varmaan ketään saa tekemään leffaa, jos sua kiinnostaa. Mutta kai niitäkin leffoja on joissa muunlaista ratkaisua on tarjolla, kunhan ensin selvitellään asiaa tappelulla.



Sitä paitsi jos miettii ketä sä äänestit, en paljon menisi puhumaan tyhmyydestä mitään...

Leo Meller II ( 18.4.2011 00:37)

Class of 1984 (Mark Lester, 1982)

siloposkiteinit ... viljelemässä muovinaamareita näyttävien ilmehdinnän takaa nihilistifilosofiaa

Mitähän tässä mahdetaan sanoa?



Tuohon Hanskan ja RRH:n "keskusteluun", niin kyllä mäkin kelasin eilen, että a) mitä ne muut ratkaisuvaihtoehdot on ja b) kuinka elokuvallisia ratkaisuja niistä (vampyyri)elokuvaan saataisiin. 99% elokuvissa ratkaisu ongelmiin on jonkin sortin väkivalta / suora toiminta, jos ne nyt vain suinkin ne voivat ratkaista.

k-mikko ( 18.4.2011 18:42)

Tuohon Hanskan ja RRH:n "keskusteluun", niin kyllä mäkin kelasin eilen, että a) mitä ne muut ratkaisuvaihtoehdot on ja b) kuinka elokuvallisia ratkaisuja niistä (vampyyri)elokuvaan saataisiin. 99% elokuvissa ratkaisu ongelmiin on jonkin sortin väkivalta / suora toiminta, jos ne nyt vain suinkin ne voivat ratkaista.

Hanska on niin lähellä ignorea näiden jatkuvien vittuilujen takia, että en edes viitsi vastata moiselle moukalle mitään, mutta juuri tuota ym. minä pohdin. Ei sen kummempaa. Olisi virkistävää nähdä joskus jotain muuta ko. aiheen tiimoilta. Ei sen kummempaa jytkytystä. (Tottakai se on vaikeampaa tehdä palavereista tai psykologilla käymisestä draamaa, luulin että elokuvafoorumilla tämä olisi selvää sanomattakin, mutta näköjään ei.)

k-mikko ( 18.4.2011 18:42)

Leo Meller II ( 18.4.2011 00:37)

Class of 1984 (Mark Lester, 1982)

siloposkiteinit ... viljelemässä muovinaamareita näyttävien ilmehdinnän takaa nihilistifilosofiaa

Mitähän tässä mahdetaan sanoa?

Hyvä huomio... "muovinaamareilta näyttävien ilmeiden takaa" oli haettu muoto. Menenpä saman tien häpeissäni editoimaan alkuperäisenkin tekstin.

Proteus-aika (Demon Seed, 1977)

Hieno ja visionaäärinen scifikauhuklassikko. Nimikkoaparaatti on ikimuistoinen ja tunnelma piinaava. Edelliskatselusta oli paljon aikaa, mutta elokuva vaikutti vain paranevan.

34.

Metal: The Headbanger's Journey ** Metal for Dummies.

35. Edmond *** Kohtuutoimiva elokuvanäytelmä hiljalleen kilahtavan miehen öisestä kaupunkiodysseiasta. Poikkeuksellisen epämiellyttävä päähenkilö tässä leffassa.

36. Mafiaveljet ***1/2 Hyvähän tämä tietty on, mutta ei jotenkin enää jaksanut innostaa.



NV



37. Sucker Punch *1/2 Teinien videopelifantasiaa, huonoa cgi:tä ja myötähäpeää herättävä juoni. Sinänsä ok, että on yritetty jotain vähän tavallisesta poikkeavaa, mutta Zack Snyderin kannattaisi kyllä jatkossa jättää kässärihommat muille

38. Finisterrae **** Lumoava ja hauska.

39. Devil's Playground * Aivan onneton, kliseinen ja amatöörimäinen zombiskeida. Jotain semitunnettuja brittinäyttelijöitä oli erehtynyt mukaan nolaamaan itsensä.

40. Day of the Cobra **1/2 Ihan jees, mukavasti etenevä jne, mutta Castellarilta odottaisi vähän tiukempaa actionia.

41. Young Warriors **** Miten tällainen helmi on voinut videoaikana mennä ohi tutkan? Tapahtumat etenevät käsittämättömällä tavalla kuin unessa. Haluaisin todella tietää mitä ohjaajan päässä on liikkunut.

42. Cold Fish **** Ylipitkä, mutta muuten erinomainen kieroutunut psykotrilleri, jollaisia ei kai voi tulla kuin Japanista. Näyttelijöille Oscar ja jussipatsas, erityisesti Muratan esittäjä oli mieletön.

43. Troll Hunter **** Kaikin puolin hyvä ja hauska töksähtävää loppua lukuunottamatta. Found footage ‑tyyli saatiin vielä kerran toimimaan.

44. Violent Naples *** Tiukkaa menoa.

45. The Colour out of Space **1/2 Vaikutti ihan ok leffalta, mutta ääniongelmat häiritsivät pahasti.

46. Night of Bloody Horror *** Hienoa, aitoa grindhouse-fiilistä. Hyvin jaksoi katsoa vaikka olikin juoneltaan sinänsä tavanomainen murhamysteeri.

47. Late Great Planet Earth **1/2 Huvittavaa matskua kyllä, mutta ehkä odotin jotain vielä päräyttävämpää.

48. Pieces ***** 100 % täydellinen roskaleffa ja täydellinen päätös festareille. Niille, jotka näkivät tämän ensimmäistä kertaa, kokemus oli varmasti suorastaan taianomainen. JP Simon on jumala.

Red Right Hand ( 18.4.2011 19:10)

k-mikko ( 18.4.2011 18:42)

Tuohon Hanskan ja RRH:n "keskusteluun", niin kyllä mäkin kelasin eilen, että a) mitä ne muut ratkaisuvaihtoehdot on ja b) kuinka elokuvallisia ratkaisuja niistä (vampyyri)elokuvaan saataisiin. 99% elokuvissa ratkaisu ongelmiin on jonkin sortin väkivalta / suora toiminta, jos ne nyt vain suinkin ne voivat ratkaista.

Hanska on niin lähellä ignorea näiden jatkuvien vittuilujen takia, että en edes viitsi vastata moiselle moukalle mitään, mutta juuri tuota ym. minä pohdin. Ei sen kummempaa. Olisi virkistävää nähdä joskus jotain muuta ko. aiheen tiimoilta. Ei sen kummempaa jytkytystä. (Tottakai se on vaikeampaa tehdä palavereista tai psykologilla käymisestä draamaa, luulin että elokuvafoorumilla tämä olisi selvää sanomattakin, mutta näköjään ei.)

Mitähän jatkuvaa vittuilua sä oikein tarkoitat? Tuo alkuperäinen kommentti nyt ei ollut tarkoitettu vittuiluksi mutta sulle pitäis vissiin laittaa hymiöt perään ettet suutu. Kyllähän se mulle sopii, että haetaan koulukiusaamiseen elokuvissa muitakin ratkaisua, tuo kommentti nyt oli tarkoitettu yleiseksi tuumaukseksi, että toimisiko joku muu ratkaisu elokuvassa. Onhan se kuitenkin aina nannaa nähdä koulukiusaajan saada lettuunsa kuin että homma hoidetaan puhumalla, kosto on kuitenkin leffoissa sellainen ihanteellinen ratkaisu, jos ei tosielämässä kuitenkaan. Vähän kuin Bronson päättäisikin keskustella roistojen kanssa homman kuntoon...



Niin ja sori ny vaan jos otit noin henk.koht. Aika herkkää tuntuu joillain olevan.