Mitä elitistit lukevat?

Lähdeviite on varmaan mainittu?

Likeltä tulee kiinnostavia tietokirjoja lähiaikoina, Punk on kuollut, hardcore elää! ja Rahdin rikokset – Kansainvälisten tavarakuljetusten ekologiset ja yhteiskunnalliset seuraukset menee ainakin ostoslistalle. Jälkimmäinen sivuaa poikkeuksellisen mielekkäästi niin duunia kuin vapaa-aikaakin. Viime aikoina on tullut löydettyä paljon aiempaa enemmän aikaa lukea mutta fiktiota ei vain tule jostain syystä hankittua.

Liisa_ ( 1.1.2009 15:18)

Ommo ( 29.12.2008 11:46)

Marienbadille kiitokset kirjan "The Deep: The Extraordinary Creatures of the Abyss" suosittelemisesta. Ostin sen joululahjaksi. Kannatti.

Googlasin kirjan kotisivun, nyt alkoi syvänmeren öllimöllit kiinnostaa. Täytyypä hankkia.

Kiinnostaa mutta book depositarylta tuli postia:

I am terribly sorry to inform you that on this occasion we have been unable to fulfill your order as it is no longer available.

Your order has been cancelled and a refund made to your card.

Markus "Kettunen" Kajon viides tekstikokoelma Kettusen kannettava on mainio, positiivinen yllätys, (Kettus-asteikolla) vaisun Ihmisen käsikirjan (2003) jälkeen. Kajo on palannut hyvin lyhyisin ja ytimekkäisiin, korkeintansa sivun mittaisiin tekstilastuihin, mikä on erinomaisen toimiva ratkaisu. Hän on oman aikansa Olli, kieltä alinomaa vääntävä ja kyseenalaistava veijari. Aivoituksia, ajatuksia ja ideoita virtaa yli äyräittensä, ja rohkenisinkin väittää, että tämä yltää samalle tasolle ensimmäisten Kettus-kirjojen kanssa. Paikoitellen tekstin ylitsepursuava kikkailu haittaa ymmärtämistä, mutta silti puujalkailu ei onnistu olemaan väkinäistä, kuten esim. Seppo Ahdilla luvattoman usein. Merkillepantavaa on myös Kajon nykyinen viha-rakkaus ‑suhde tietokoneisiin. Voisin hyvin kuvitella Kajon kolumnistiksi johonkin tietokonelehteen.



Tunnustaudun Kajon faniksi epäröimättä. Mies onnistuu olemaan leppoisalla tavalla hauska, kielen hallitseva sivistynyt ihminen, poikamainen, kansantajuinen arjen surrealisti. Ilman, että ketään tarvitsee loukata, ilman pissakakka-osastoa, tai ilman ylenpalttista kyynisyyttä. Ihailtava saavutus. Jos Kajo kirjoittaisi näytelmän tai elokuvan, siitä tulisi takuuvarma succé!

Alan Mooren kirjoittama ja Dave Gibbonsin piirtämä

Watchmen täytyy ihan periaatteessa raportoida kirjapuolella, koska kaikki eivät edelleenkään tajua, että myös aikuisille voidaan piirtää ja että piirroksistakin voi muodostua klassikkoteoksia.



Tottahan toki "Vartijat" vaatii lukijaltaan jonkin sortin mielenkiintoa supersankari-instituutioon ja pop-kultturelleihin ilmiöihin. Mutta se vakava ja kaikkia koskettava tausta, johon nuo "hömpät" on kontekstoitu, ilmentää Mooren nerouden. Vaikka kylmä sota on jo mennyttä aikaa, onnistuu hän luomaan kiehtovan, ainutlaatuisen vaihtoehtohistorian, jossa ydinsodan uhka kietoutuu inhimillistettyjen sankareiden ja supersankareiden moraalisiin valintoihin.



Upeasti rakennettu, rikas tarina säilyttää kutkuttavuutensa loppuun saakka. Moore ei lutraa "yllättävillä" käänteillä, ennemminkin ne ovat omaperäisiä, tietenkin silti toimivia. Eikä frankmiller-kyynisyyteen sorruta: Mooren maailmankuva on toki synkkä, mutta hän sentään huomaa ne valopilkut siellä täällä.



Moore olisi saanut puolestani kirjoittaa myös sekä Robocopin jatko-osat että "Antakaa minulle vapaus" ‑tarinan, yliarvostetun Millerin asemesta.

QCine ( 19.1.2009 11:39)

Moore olisi saanut puolestani kirjoittaa myös sekä Robocopin jatko-osat että "Antakaa minulle vapaus" ‑tarinan, yliarvostetun Millerin asemesta.

Give Me Liberty oli täysin Millerin käynnistämä ja luoma projekti joten vähän hassua toivoa että joku muu olisi sen kirjoittanut.



Itsekin kertasin Watchmenin äskettäin ja kyllä se vaan on aivan mahtava. Vaikea keksiä mitään parempaa sarjakuvaa. Ja ne kovimmat vaihtoehdotkin ovat kyllä Mooren käsialaa.

QCine ( 19.1.2009 12:39)

Moore olisi saanut puolestani kirjoittaa myös sekä Robocopin jatko-osat

Toisaalta taas kaikki Mooren sarjakuviin perustuvat elokuvat ovat enemmän tai vähemän epäonnistuneet. Sarjakuva on Mooren taiteenlaji. Hän on oman alansa Kubrick. Parempi vaan, ettei ole mennyt tunkemaan näppejään Hollywood-skeidaan ja surkeisiin jatko-osiin. Moore on sellaisen yläpuolella.

Ja Millerkin voisi jo lopettaa leffojen kanssa perseilyn, ja surkeasti vastaanotetun Spiritin jälkeen tämä voi myös tapahtua pian.

QCine ( 19.1.2009 13:39)

Moore olisi saanut puolestani kirjoittaa myös sekä Robocopin jatko-osat että "Antakaa minulle vapaus" ‑tarinan, yliarvostetun Millerin asemesta.

Luin just Complete Alan Moore Future Shocksin jossa yhdessä tarinassa käsistä karannut rikollisuus saatiin kuriin vähän liiankin virkaintoisilla robo-copeilla.



Edit. Tämä siis noin vuodelta ‑81.

Disco Studd ( 19.1.2009 12:30)

Ja Millerkin voisi jo lopettaa leffojen kanssa perseilyn, ja surkeasti vastaanotetun Spiritin jälkeen tämä voi myös tapahtua pian.

Sin City – loistava. 300 – loistava. Spirit – en ole nähnyt, mutta odotukset ovat pienet. Kaksi kolmesta edustaa miehekkäiden elokuvien 2000-luvun parhaimmistoa. Ei paha. Näillä tiedoin, toivottavasti Miller jatkaa vielä elokuvien parissa.

Red Right Hand ( 21.1.2009 16:16)

Disco Studd ( 19.1.2009 12:30)

Ja Millerkin voisi jo lopettaa leffojen kanssa perseilyn, ja surkeasti vastaanotetun Spiritin jälkeen tämä voi myös tapahtua pian.

Sin City – loistava. 300 – loistava. Spirit – en ole nähnyt, mutta odotukset ovat pienet. Kaksi kolmesta edustaa miehekkäiden elokuvien 2000-luvun parhaimmistoa. Ei paha. Näillä tiedoin, toivottavasti Miller jatkaa vielä elokuvien parissa.

Ei Millerillä ollut 300-leffan kanssa muuta tekemistä kuin että se perustui hänen sarjakuvaansa. Ja eiköhän Sin Citystakin varmasti suurin kunnia kuuluu Rodriquezille vaikka Miller ohjaaja-krediitin saikin.

Eli Miller voi lopettaa leffojen kanssa perseilyn, koska Spirit otettiin surkeasti vastaan?

En tajua miten joku on pystynyt katsomaan kolmesatasen loppuun asti.

Spiritistä on harvinaisen vaikea sanoa, onko siitä 90% itseparodiaa ja 10% tahatonta hirveyttä, vai päinvastoin. Yrittää sävyltään olla Powerpuff Girls meets Sin City, mutta tulos on lähinnä hämmentävä. Ja kyllä siitä kerronnasta näkee, ettei Miller ohjaajana tajua elokuvan ja sarjakuvan välisiä eroja.

KCrimso ( 19.1.2009 11:54)

QCine ( 19.1.2009 11:39)

Moore olisi saanut puolestani kirjoittaa myös sekä Robocopin jatko-osat että "Antakaa minulle vapaus" ‑tarinan, yliarvostetun Millerin asemesta.

Give Me Liberty oli täysin Millerin käynnistämä ja luoma projekti joten vähän hassua toivoa että joku muu olisi sen kirjoittanut.



Itsekin kertasin Watchmenin äskettäin ja kyllä se vaan on aivan mahtava. Vaikea keksiä mitään parempaa sarjakuvaa. Ja ne kovimmat vaihtoehdotkin ovat kyllä Mooren käsialaa.

Itse vieroksuin niin paljon Watchmenin piirrostyyliä nuorempana (eli sitä päin vittua piirrettyä jenkkityyliä ja paskoja värejä) että jäi kirjastoon. Ehkä pitäisi antaa uusi mahdollisuus. Give me liberty oli niin korni että heitin kirjastosta ostamani "piirroskirjan" roskikseen.



Paras kuvaromaani edelleen Nausicaä...

netzach ( 21.1.2009 22:46)

KCrimso ( 19.1.2009 11:54)

QCine ( 19.1.2009 11:39)

Moore olisi saanut puolestani kirjoittaa myös sekä Robocopin jatko-osat että "Antakaa minulle vapaus" ‑tarinan, yliarvostetun Millerin asemesta.

Give Me Liberty oli täysin Millerin käynnistämä ja luoma projekti joten vähän hassua toivoa että joku muu olisi sen kirjoittanut.



Itsekin kertasin Watchmenin äskettäin ja kyllä se vaan on aivan mahtava. Vaikea keksiä mitään parempaa sarjakuvaa. Ja ne kovimmat vaihtoehdotkin ovat kyllä Mooren käsialaa.

Itse vieroksuin niin paljon Watchmenin piirrostyyliä nuorempana (eli sitä päin vittua piirrettyä jenkkityyliä ja paskoja värejä) että jäi kirjastoon. Ehkä pitäisi antaa uusi mahdollisuus.

Hiton hyvin piirretty. En mäkään kyllä lapsena niin tykännyt...

Tulipa pitkästä aikaa luettua oikein romaani eli John Ajvide Lindqvistin Ystävät hämärän jälkeen, josta on täällä puhuttu kyllä enemmän elokuvana. Päätin vaihtelun vuoksi lukea kirjan ennen leffan katsomista. Aivan mielekästä luettavaa, joskaan ei tää nyt saanut mihinkään ekstaasiin. Kauhukirjana ok, mutta paremmin ehkä toimii kuitenkin nostalgisena kasvukertomuksena. Tietysti nostalgian voi kyseenalaistaa siinä mielessä, että koulukiusaamista tuskin kukaan muistelee kaiholla mutta 80-luvun ajankuvana mukava paluu lapsuuteen. Vaikka nämä aivan 80-luvun alkuvuodet ovatkin enemmän hämärän peitossa itsellä. Stephen Kingin yleensä kesään sijoittuvat tarinat ovat mukavan nostalgisia myös, mutta ehkä tämä ruotsalainen karu talviympäristö on lähempänä omaa kokemuspiiriä kuin Mainen pikkukaupunkeihin sijoittuvat kesämuistot. Kyllä tässä paikoitellen mukavaa jännitystä saatiin aikaan ja voisi oikeastaan kuvitella että pari kohtausta voisi oikein toteutettuna toimia elokuvassa jopa paremmin. Olisi tästä voinut jonkin verran karsiakin, Oskarin elämä on huomattavasti kiinnostavampaa kuin kirjassa paljon tilaa saavien alkkisten. Näin myös vissiin elokuvassa ainakin täällä luetun perusteella. Rankkoja aiheita koulukiusaamisesta pedofiliaan, mutta ei tämä silti mitenkään ahdistanut. Sujuvastí kirjoitettu, kirjan lukee pitkästymättä. Suositeltava tapaus siis, mutta enpä tiedä tuleeko tätä kymmenen vuoden päästä muisteltua mitenkään erityisenä tapauksena. Mutta kun koulukiusaajille eteen tulee payback-time niin onhan se aina sympaattista luettavaa! Ja katseltavaa..

Ai niin, mitä ylläolevaan sarjiskeskusteluun tulee niin sarjakuvanahan Spirit on ihan paska!