Mitä elitistit lukevat?

Cobbet Steinberg:Reel Facts



Sain Tikkurilan mainiosta Pepen Divarista kaupan päälle tämän kiehtovan pokkarin:yli 500 sivua turhaakin turhempia elokuvalistoja. Avaan tuosta umpimähkään ja heti osuu silmään helmi:1939 Venice Film Festival, best foreign film:not awarded this year mutta kaikki osallistuneet ruotsalaiset elokuvat palkittiin yhteislämärillä. Mussoliini näytti suuntaa kaikenkarvaisille europalkinnoille



edit.äärielitistinen lukupiiri



http://books.guardian.co.uk/orange2005/sto...1547506,00.html

Anthony Swofford: Jarhead



Tästä tehty elokuva taitaa olla jo valmis, ihan mielenkiintoista nähdä millainen siitä tulee. Aiheena on siis ensimmäinen Persianlahden sota, kirja kuvaa Swoffordin omaa taivalta kys. sodassa ja myös elämää ennen sotaa. Hieman Full Metal Jacketin kaikuja tavoitteleva tarina toimii kohtalaisen hyvin, etenkin kun päästään itse sodan kuvaukseen. Vaikka kirja on olevinaan totuudenmukainen ja omaelämäkerrallinen niin siinä on paljonkin juttua mitä Swofford on itse säveltänyt. Mielenkiintoinen tarina etenkin nykytapahtumien peilaajana.

Viimeksi luetut:

Peter Biskind: Down And Dirty Pictures

Susan Waxman: Rebels On The Backlot

Työn alla on Biskindin Gods And Monsters



Dirty Pictures on oikein viihdyttävä kirja 80-90 luvun indie-scenestä, keskittyen erityisesti Miramaxiin ja Sundown-festivaaliin. Weinsteinin-veljeksiä ja Robert Redfordia tylytetään kunnolla. Steven Soderbergh ja Quentin Tarantino ovat myös merkittävässä roolissa.



Backlot sivuaa hieman samaa aihetta keskittyen kuitenkin tiiviimmin kuuteen 80-90-lukujen vaihteessa valokiilaan nousseeseen "maverick" ohjaajaan (Tarantino, Soderbergh, Fincher, David Russell, Spike Jonze ja PT Anderson). Mainiota luettavaa vaikka osittaista päällekkäisyyttä Biskindin kirjan kanssa esiintyy. Ja Tarantino hommat on käyty läpi jo monessa kirjassa aiemmin.



Gods And Monsters koostuu lehtijutuista koko Biskindin uran varrelta. Osa jutuista on aika kuivaa ja kaukaa haettua tulkintaa. Ainakin Scorsese, Lucas/Spielberg ja Thunderbolt and Lightfoot (puhdasta homoilua Biskindin mielestä!) jutut olivat kyllä ihan hauskoja.

Bukowskin Siinä sivussa tuli just luettua, loistavaa matskua

Bitnik (18.8.2005 11:40)

Bukowskin Siinä sivussa tuli just luettua, loistavaa matskua 

Kyllä. Kuten taisin sanoa aikaisemmin, Bukowski on luultavasti ainoa kirjailija jota pystyy lukemaan myös kännissä. Ainakaan niitä ei kovin montaa ole.

Irvine Welsh: Porno



Loistava kirja, jonka luki suorastaan ahmien, vaikka sivuja oli likemmäs 700. On jatkoa Trainspottingille ja aikaa on kulunut Rentonin narautuksesta 10 vuotta. Heput ovat hajautuneet kuka minnekkin eli yksi on Lontoossa, yksi Amsterdamissa ja yksi jäi Edinburghiin. Ja myös se yksi sekopää on juuri vapautumassa vankilasta ja on kostonhimossaan entistä hullumpi. Pornoelokuvan teko yhdistää vanhat kamut ja siitäkös soppa syntyy. Tämä on kyllä mielestäni vielä parempi kuin Trainspotting.



Voi kunpa tästä tehtäisiin elokuva samalla miehistöllä kuin Trainskin, mutta taitaa olla turha toivo. Eikös Boylen ja Mc Gregorin välit katkenneet tuossa Beach- jutussa?

Evan Wright:Generation Kill



“When I get back I’m gonna start a gay club. I’ll call it Men’s Room. There will be, like, a big urinal with a two-way mirror everybody pisse against. It will be, like, facing the bar so when everyone’s drinking there will be, like, these big cocks pissing at them.”



Machoarvot hyvinkin kohdallaan, pelkkää tappamista ja paskanjauhantaa eikä sitten juuri muuta. Eittäin suositeltava, luonnollisestikin

Frank Zappa – omin sanoin

Tuomari vastoin tahtoaan – Todistusaineistoa Tuomari Nurmion varhaisvuosilta

Hyvän ja pahan merkit – eli taikauskoisten tapojen tarina

Elokuvaa ennakoiden aloin lukemaan Douglas Adamsin Hitchhiker's Guide to the Galaxyn ensimmäistä osaa. Nyt en ole enää lainkaan varma josko haluan nähdä koko elokuva-yritelmää. Eihän tästä teoksesta yksinkertaisesti pysty tekemään säällistä sovitusta, ilman että kasassa on LOTR-trilogian kokoinen odysseia.

Red Right Hand (18.8.2005 12:46)

Bitnik (18.8.2005 11:40)

Bukowskin Siinä sivussa tuli just luettua, loistavaa matskua 

Kyllä. Kuten taisin sanoa aikaisemmin, Bukowski on luultavasti ainoa kirjailija jota pystyy lukemaan myös kännissä. Ainakaan niitä ei kovin montaa ole.

Ja Ezra Pound ainoa jota pitää lukea vain kännissä.

Mitäs tässä on nyt mennyt: Ross MacDonaldilta Tuomitut ja Tavataan ruumishuoneella. Chester Himesin Rusovarpaita (aka. Pinktoes) en jaksanut kymmentä sivua pidemmälle. Vaikutti siltä että teos oli käännetty kehnonlaisesti.

Aina silloin kun sitä vähiten odottaa saa eteensä jotain joka palauttaa jälleen uskon kirjallisuuteen. Varsinkin kun sitä luulee jo lukeneensa kaiken mahdollisen ja mahdottoman. Tällä hetkellä kesken on nimittäin Tuomas Kilven Pedot ja on kyllä hilpeintä tavaraa mitä olen vähään aikaan lukenut. Miten ihmeessä olen missannut tämän kirjan vuonna 1997?! Pistetääs lainaus 7:nnen luvun aloituksesta:



"Nasaaliseksin alkeista:

Ei kyrvän saaminen sieraimen sisään ole loppujen lopuksi niin vaikeaa kuin luulisi. Siihen tarvitaan vain vähän rasvaa, tietyllä tapaa brutaali asenne ja tarpeeksi kylmää hermoa olla välittämättä siitä rusahtavasta äänestä joka kuuluu kun pään anatomia antaa periksi ja peniksen varsi uppoaa epämääräisiin onteloihin jonnekkin silmän alle."

mjokio (1.9.2005 14:51)

Ja Ezra Pound ainoa jota pitää lukea vain kännissä.

Lopetin juuri : Adam Hochschild : Kuningas Leopoldin haamu. Loistava tarina. Kaikkien pitäisi lukea tämä.

Viime aikoina olen saanut jopa jotain luettua.

Keeganin Sodankäynnin historia on erittäin mielenkiintoinen katsaus sodankäyntiin viimeisen 5000 vuoden ajalta.



Douglas Kesseyn ja Taschenin julkaisema Paul Verhoeven on suht normaalia perustietoa äijästä. Aika keskinkertainen julkaisu siis. Sai silti tilaamaan juuri ilmestyneen Flesh + Blood suomijulkaisun. Mainittakoon vielä, että kirjassa on kuva-kuvalta otos Sharon Stonen tuherosta.



Jared Diamondin Romahdus on sekin mielenkiintoinen, ei kuitenkaan ehkä ihan hyvä kuin tykit, taudit ja teräs. Tosin äijän teoriat ei näin amatööristäkään tunnu ihan täysin uskottavilta. Mukavaa luettavaa silti.



Onkos joku lukenut tuon vastsuomennetun Red Hot Chili Peppers – Arpikudos kirjan jo? Onko hyvä?

Red Right Hand (9.9.2005 12:38)

"Nasaaliseksin alkeista:

Ei kyrvän saaminen sieraimen sisään ole loppujen lopuksi niin vaikeaa kuin luulisi. Siihen tarvitaan vain vähän rasvaa, tietyllä tapaa brutaali asenne ja tarpeeksi kylmää hermoa olla välittämättä siitä rusahtavasta äänestä joka kuuluu kun pään anatomia antaa periksi ja peniksen varsi uppoaa epämääräisiin onteloihin jonnekkin silmän alle."

Siis voi jumanklavita, kun voi ihminen revetä monitorin äärellä. Minä kun luulin, ettei Juha Seppälää paremmaksi voi panna.



Raskasta osastoa edustaa Leif Salménin uusimmainen esseekokoelma Palatsi Bosporin rannalla. Poliitikkoja tv:ssä aikanaan ihailtavasti hiillostanut Salmén kyseenalaistaa länsimaalaisuuden historiallisin, uskottavin argumentein: meissä on enemmän itää kuin halutaan myöntää. Salmén on selvästi sivistynyt mies, joka kirjoittaa kaltaisilleen. Tästä lukijalle koituu pahoja ongelmia, sillä teksti vilisee historiallisia tapahtumia, paikannimiä, hallitsijoita, vuosilukuja, latinankielisiä fraaseja. Kirja toimii oivana testinä sille, paljonko sitä loppujen lopuksi tietääkään historiasta. Itse myönnän olevani suht ulapalla, ja päähän sattuu usein hankalimpia kohtia lukiessa. Kirja opettaa, että sinulla on vielä paljon opittavaa.



Salmén on kuitenkin muutenkin hyvä tietää: taannoisessa haastattelussa hän suurin piirtein myönsi maailman olevan menossa päin persettä, ja ilmoitti erääksi ratkaisukseen kansalaispalkkaa. Viisas, ajatteleva mies, Raimo Sailaksen negatiivi tuntuisi olevan.

Catherine Deneuve: Itseni varjossa



Roald Dahl: Jali ja suklaatehdas



Sidney Lumet: Elokuvan tekemisestä