Mitä elitistit lukevat?

Sjöberg-Nykänen: Rööperi

Meni yhdessä illassa ja yhdessä hujauksessa. Mainio kertakäyttökirja kaikille rikollisuudesta kiinnostuneille (eli kaikille).

Neljä viimeisintä:

Nietzsche: Epäjumalten Hämärä

Comic LO vol.20 (lolimanga)

Battle Royale (complete manga)

Dick: Oraakkelin Kirja

Lukeminen on ikävä kyllä jäänyt vähän vähemmälle lähiaikoina. Panu Rädyn mainion Muurin luin juuri vähän aikaa sitten.

Jakel ( 6.11.2005 19:03)

Paul Carelin kirjoissa on välillä lapsenomaista hypetystä, saarnaa ja puolueellista osoittelua. Carell myös usein eksyy kertoilemaan pikkudetaljeja joistain tapahtumista, mutta näistä yleensä löytyykin ne makeimmat jutut. Täytyy sanoa, että Carelin juttuihin kyllä suhtaudun kriittisemmin kuin monien muiden historioitsoijen ja se johtuu yksinomaan kirjoitustyylistä.

Hitler – myönteisyydellä, holokaustin kieltämisellä ja muilla pikkujutuilla saattaa myös olla osansa sopassa.



Eräs tutustumisen arvoinen nimi itärintama-historiikkien saralla on toisen tiimin edustajan Vasili Tsuikovin Tien alku – Stalingrad ja Tien pää – Berliini. Ne olivat muistaakseni ihan hyvin kirjoitettuja, ei pelkkää kuivaa luetteloa.

Hanzkilla ( 8.11.2005 22:13)

Jakel ( 6.11.2005 19:03)

Paul Carelin kirjoissa on välillä lapsenomaista hypetystä, saarnaa ja puolueellista osoittelua. Carell myös usein eksyy kertoilemaan pikkudetaljeja joistain tapahtumista, mutta näistä yleensä löytyykin ne makeimmat jutut. Täytyy sanoa, että Carelin juttuihin kyllä suhtaudun kriittisemmin kuin monien muiden historioitsoijen ja se johtuu yksinomaan kirjoitustyylistä.

Hitler – myönteisyydellä, holokaustin kieltämisellä ja muilla pikkujutuilla saattaa myös olla osansa sopassa.



Eräs tutustumisen arvoinen nimi itärintama-historiikkien saralla on toisen tiimin edustajan Vasili Tsuikovin Tien alku – Stalingrad ja Tien pää – Berliini. Ne olivat muistaakseni ihan hyvin kirjoitettuja, ei pelkkää kuivaa luetteloa.

Itse pidäm Beevorin kirjoista, vaikka niissä luetteloita riittääkin, mutta Stalingradissa löytyi mielenkiintoisia näkökulmia, etenkin venakkojen puolelta.

Hanzkilla ( 8.11.2005 20:13)

holokaustin kieltämisellä ja muilla pikkujutuilla saattaa myös olla osansa sopassa.

Onkos näin? En tiennytkään. Olen tosin lukenut vain tuon poltetun maan, marssin venäjälle ja jonkin normadia hommelin.



Jos jotain kehtaa suosittaa, niin tätä

Taistelukosketus . Kirjan tekijä tuli mukaan sotaan stanlingradin tienoilla ja oli pääsi onneksensa juuri 'oikealle' puolelle saartorengasta. Taistelukuvaukset on aika karuja.



Koalakustannuksella on myös tuo Itärintama, jossa keskitytään kappaleittain sekalaisiin tapahtumiin/asioihin itärintamalla aina rynnäkkötykkiässistä logistisiin haasteisiin.



Lisäksi voin suositella Kurskin taistelua, jossa heitetään hieman erikoisempi teoria taistelun kulusta.

Juri Nummelin – Kuudestilaukeavat. Kertoo amerikkalaisen kioskilänkkärin historian suomessa ja kuvaukset sen 110 tekijästä. Suosittelen, erittäin mielenkiintoinen. Tuo Taistelukosketus on mulla kesken hyvää stalingrad matskua.

V for Vendetta tuli luettua ja kolahti kyllä aika paljon kovempaa kuin aikaisemmin lukemani Watchmen. Saapi nähdä millainen tuleva elokuva tulee olemaan, hieman kyllä epäilytti trailerin perusteella nuo taistelukohtaukset. Toivottavasti niillä ei lähdetä liikaa mässäilemään, itse sarjakuvassahan ne eivät monen ruudun mittaisia olleet.

Nyt on tullut luettua Marko Tiaisen sotasarjakuvat 4 kpl Kasa Blueberryä ja Bukowskin Pulp. Nyt on menossa Tom Abrahams – The Cage. Helvetin hyvä vietnam kirja,kertoo mm. viidakkosodasta ja vangiksi joutumisesta, suosittelen.

Viime viikolta:

Bill Willinghamin kirjoittaman ja pääosin Mark Buckinghamin kuvittaman Fables-sarjakuvan viisi ekaa kokoelmaa. Kikkailua satuhahmoilla nykytodellisuudessa, alkaa melko mitäänsanomattoman viihdyttävänä, mutta petraa tasaista tahtia. Nelos- ja vitoskokoelmat olivat jo huomattavasti parempi kuin eka osa. Löytyy kirjastosta, hyvä Vantaa.



Jonathan Carroll: Naurujen maa



Eka Carroll-suomennos 25 vuotta ilmestymisensä jälkeen. Erittäin hyvä.

André Bretonin

Surrealismin Manifesti, joka kuuluu jokaisen surrealismista kiinnostuneen yleissivistykseen, loistava teos.



Robert Benayounin Surrealistien Nauru taas antaa hieman uudenlaisen kuvan surrealisteista leikkisinä veijareina. Myös mainio teos asiasta kiinnostuneille. JMustosen kanssa aiheesta puhuimme pikkujouluissa ja tämä on siis nyt se kirja jota hehkutin.



Nyt on luvussa Hans Richterin Dada: Art of Anti-art.

Subcomandante Marcos:Viva Zapata Chiapasin intiaanikapinallisten unelma paremmasta maailmasta

Radikaalit ja hipit keksii aina iskevimmät otsikot. Sain jonkinlaista perverssiä tyydytystä siitä että luin tämän kokonaan työajalla ja aiheutin siten julman ja kirvelevän iskun amerikkalaisia riistäjiä vastaan. Huono kirja, vältelkää

Tällä hetkellä on työn alla femmalla löytämäni Markku "Matkis" Halmeen koostama historiikki musiikkilehti Rumbasta. Äsken sain loppuun vastaavasti Miettisen Muistelmat vuodelta 1983.

Susanna Clarke:Jonathan Strange and Mr Norrell



200 sivua luettu, hupaisa äärienglantilainen tyyli kirjoittaa vakavasta magiasta. Hesarin kriitikko dumasi mutta Trautsa suositteli ja minustakin vaikuttaa aika hauskaltalta joten siinä taas nähdään ketä on syytä uskoa

Noin 100 sivua luettu David Morrellin vanhaa jännäriä Ruusun veljeskunta. Muutama sata jäljellä vielä.