Mitä elitisti-forumin väki katsoo 2012

Alien (1979) [elokuvateatteri / 35mm] ****½

Elokuvan loistavuuden tietävät kaikki, joten otetaanpa vaihteeksi tunaroinnit esille. Robottihahmon olisi voinut suosiolla jättää sinne Walter Hillin mielikuvituksen syövereihin; turhaa scifi-flirttailua. Samat tilanne alien-pilotin kanssa – kuinka paljon tehokkaampi jakso olisikaan ollut jos alus olisi jätetty täydeksi mysteeriksi. Onneksi alun perin kaavailtua ultrahölmöä lopetusta (alien tappaa Ripleyn, soittaa kamuilleen puhelimella ja lentää avaruusaluksella tiehensä) ei koskaan kuvattu. Viimemainitun kaltaiset viittaukset olion älyyn tuntuvat tarpeettomilta tarinassa, jonka vahvuus on jääkylmässä ja hyvin primitiivisessä eliömuotojen kohtaamisessa. Tieteiselokuvana Alien ei ole kaksinen, mutta avaruuteen sijoittuvan kauhun se käsittelee upeasti.



Galaxy of Terror (1981) [Blu-Ray] ***

Helvetin hienoilla lavasteilla varustettu Alien ‑rip off on kuumottaa ja kurottaa korkealle, mutta täysi älyvapaus verottaa tehoja. Vieraalle planeetalle sukelletaan ilman pienintäkään pohjustusta, ja kun ensimmäinen avaruustiimin jäsen tapetaan, ei kukaan muista hahmoista edes huomaa kaverinsa kadonneen – koko elokuvan aikana! Myös Cormanin itsensä viimeistelemä crowd pleaser –kohtaus aiheuttaa hallitsematonta huvittuneisuutta katsomon puolella. Hupaisuuskertoimet sahaavat hieman vastakarvaan aidon, paikoin pirunmoiseksi yltyvän potentiaalin kanssa. Uusintakatselu tulevaisuudessa on joka tapauksessa paikallaan.



Mutant (Forbidden World) (1982) [dvd] ***

HP:n paskaläppäri sanoi BD-toiston irti, joten katseluun meni combon kakkoslevyltä löytyvä Mutantti. Surkealla kuvanlaadulla varustettu (ohjaajan suosima) versio taitaa olla se kaksikon vähäpätöisempi: liian pitkät flashbackit, robotin vaikeaselkoinen ääni sekä koomisesti yliampuva toiminta heikentävät muuten mukavaa avaruuskauhua. Kuulopuheen mukaan Corman korjaili kaikkia edellä mainittuja teatteriversioon.



Prometheus (2012) [elokuvateatteri] ***½

Miksi company mainittiin dialogissa yhden kerran, mutta mielenkiintoiseen teemaan ei enää koskaan palattu sanallakaan? Miksi elokuvan LV-planeetta on selvästi sama kuin Alienissä, paitsi että nimi on eri ja viimeinen 10-minuuttinen aiheuttaisi jatkuvuusmunauksen? Johdettiinko katsojaa tahallaan harhaan, vai korjattiinko viime hetkellä tajuttu logiikkakömmähdys vaihtamalla planeetan nimen numerosarja? Niin tai näin, matalin odotuksin katseltuna elokuva on komeaa ja sujuvaa viihdettä. Scottin jossain määrin vanhankantainen ohjausjälki on vakaata, eikä leikkauksella tai erikoisefekteillä spedeillä liiaksi. Katselussa 2D-versio – missasin perus-3D:n, ja IMAX oli liian kallis.



Bellflower (2011) [elokuvateatteri] ****

Idyllinen amerikkalainen lähiö kahden Mad Maxiin hurahtaneen nuoren miehen silmin. Kännibileitä, muskeliauto, liekinheitin, ydinrähähdyksiä. Vaikka en kuvauskohteiden elämäntapaa jaakaan, niin kyllä tässä on jotain poikkeuksellisen tarkkanäköistä. Fiilistely, energiset näyttelijät sekä mahtava soundtrack pitävät outsideritkin liimattuna penkiin. Keskivälin seurusteludraaman tilalle olisi tosin kelvannut jotain omaperäisempää. Vertailut Fight Clubiin, Easy Rideriin ja Two Lane Black-Toppiin eivät silti ole aivan perusteettomia. Viime vuoden parhaimmistoa.



Street Trash (1987) [dvd] ***

Sulamisräjähdyksiä katselisi vaikka loppuikänsä, mutta niiden soisi tulevan tiiviimmässä tahdissa. 30 minuuttia liian pitkä ja hieman turhan hoopo, mutta erikoisefektit ihastuttavat. Välissä myös hämmentävän visionäärisiä kamerapanorointeja ihmisroskan asuttamilla autokaatopaikoilla ja saastaisilla kaduilla. Kompaktimmassa muodossa kokonaisuus olisi kova.



Thief (1981) [dvd] ****

James Caanin mainio roolisuoritus (ei ihme, ettei näin vittumaisesta miehestä koskaan tullut supertähteä), upeat musiikit sekä tyly lopetus. Ammattirikollisen perhekuvioihin liittyvää pientä hidastelua lukuun ottamatta rautainen trilleri, jonka vaikutus Refnin Driveen on helppo nähdä. Kuvauksissa lienee ollut hauskaa, kun sivuosissa ja konsulttirooleissa vilisee tosielämän konnia ja ex-kyttiä (Dennis Farina).

Hung Fist ( 5.11.2012 11:14)

Bellflower (2011) [elokuvateatteri] ****

Idyllinen amerikkalainen lähiö kahden Mad Maxiin hurahtaneen nuoren miehen silmin. Kännibileitä, muskeliauto, liekinheitin, ydinrähähdyksiä. Vaikka en kuvauskohteiden elämäntapaa jaakaan, niin kyllä tässä on jotain poikkeuksellisen tarkkanäköistä. Fiilistely, energiset näyttelijät sekä mahtava soundtrack pitävät outsideritkin liimattuna penkiin. Keskivälin seurusteludraaman tilalle olisi tosin kelvannut jotain omaperäisempää. Vertailut Fight Clubiin, Easy Rideriin ja Two Lane Black-Toppiin eivät silti ole aivan perusteettomia. Viime vuoden parhaimmistoa.

Eipä muuta lisättävää kuin se, että kuvien värifiltteröinti ja tietty keinotekoinen nuhjuisuus oli paikoin häiritsevää. Tehokeinoksi tarkoitettu ilman muuta ja ehkä jopa tiettyä niukan budjetin halpuutta peittämään, mutta vaihtelua kelmeän keltaisesta ties mihin väreihin olisi kenties hieman voinut himmailla.

414.

Terence Fisher: The Brides of Dracula (1960)

Hammerin toisesta Dracula-sarjan elokuvasta studion omassa ketjussa.



415. Terry George: Hotel Rwanda (2004)

Rankka elokuva erittäin vaikeasta aiheesta. Ruandan suuresta teurastuksesta on tullut kuluneeksi pian kaksikymmentä vuotta, mutta sama vanha tarina jatkaa toistumistaan muilla sotakentillä. Elokuva joka pisti hiljaiseksi, eipä tästä oikein muuta osaa sanoa.



416. Chris Nahon: Blood: The Last Vampire (2000)

Verentäyteinen kolme varttia animea, joka hyppää keskelle tapahtumia ja tuntuu loppuvan kuin seinään. Sarjakuvaa, pelejä sun muuta aiheeseen liittyvää tuntemattomana tähän oli pieniä vaikeuksia päästä mukaan, mutta tokihan tuo toimivaa oli omalla sarallaan. Pitäisiköhän tutustua seuraavaksi vuoden 2009 "oikeaan" elokuvaan...



417. James McTeigue: V for Vendetta (2005)

DVD painonhallinta painaa päälle kun vuoden loppu lähestyy – kuinkahan pitkään tämäkin kiekko on maannut hyllyssä... No nyt kun viimein katsoin elokuvan ei voi muuta kuin harmitella, että sen ääreen pääseminen kesti näin kauan. Sarjakuvaa lukemattomana en tiedä kuinka uskollisia elokuvassa ollaan Alan Mooren ja David Lloydin alkuperäiselle teokselle, mutta tuskinpa tässä on kauas osuttu alkuperäisestä ideasta.



Sarjakuvista ei usein ole saatu paljoakaan irti, mutta tässä on taas hyvä ja näyttävä poikkeus tuohon vanhaan sääntöön: tässä on elokuva joka toimii usealla eri tasolla ja jonka loputtua on hyvä olla vain hetki ja miettiä kaikkia niitä teemoja, joita juuri on käsitelty.



418. Bruce Pittman: Hello Mary Lou: Prom Night II (1987)

Tästä kasarikauhuilusta kauhuelokuvasarjojen omassa ketjussa.



419. Neil Marshall: Centurion (2010)

Mielenkiintoinen vaikkakin jonkin verran historiallisia vapauksia ottava elokuva, jossa yhdeksäs legioona pistetään lähes viimeiseen mieheen lihoiksi Skotlannin metsissä. Legioonahan, tai ainakin sen osat, taisi tuhoutua merkittävästi myöhemmin jossain päin Aasia, mutta mitäpä me näistä...



Toimintakohtaukset ovat pääosin upeaa katsottavaa, vaikka leikkaus on välillä sitä tuttua sarjatulta missä on vaikea pysyä miekkojen ja veriroiskeiden perässä. Itse päätaistelu on tehty harmillisen pienellä porukalla (ja cgi-ukoilla), mutta muuten ei ole valittamista. Lunta piisaa etenkin puolivälissä tarinaa ja harmaan sekä sinisen sävyissä näytettävä luonto on raaka ja armoton.



420. Norman Taurog: Spinout (1966)

Elviksen näyttelijäuran loppupuolen elokuva, jossa kevyesti painoa kerännyt kuningas on laulava kilpa-ajaja, tai kilpa-ajoja harrastava laulaja, riippuen näkökannasta. Juoni on täyttä hattaraa ja ideana on nähtävästi ollut tunkea vain maksimaalinen määrä musiikkinumeroita minimaaliseen määrään tarinaa. Nähtävästi herra itsekin on ollut jo hyvin tietoinen tuotoksen kökköys-asteesta, mikä näkyy puolihuolimattomana näyttelynä ja pahimmillaan suorastaan ponnettomina musiikkiesityksinä. Väsähtänyt leffa jota pitävät kasassa vain muutamat mainiot sivuroolinäyttelijät.

MiR ( 6.11.2012 08:37)

419. Neil Marshall: Centurion (2010)

Mielenkiintoinen vaikkakin jonkin verran historiallisia vapauksia ottava elokuva, jossa yhdeksäs legioona pistetään lähes viimeiseen mieheen lihoiksi Skotlannin metsissä. Legioonahan, tai ainakin sen osat, taisi tuhoutua merkittävästi myöhemmin jossain päin Aasia, mutta mitäpä me näistä...

Kyllä tuo tarina perustuu ihan tosilegendaan. Tacitus mainitsee asiasta. Sitä ei ole kai ihan pystytty todistamaan, mutta onpahan ainakin innoittanut elokuvan tekijöitä. Centurionin lisäksi Eagle tarttuu samaan ja äärimmäisen vapaamuotoisesti myyttiä hyväksikäyttää myös Last Legion (2007).



http://en.wikipedia.org/wiki/Massacre_of_the_Ninth_Legion

Jakel ( 6.11.2012 09:39)

MiR ( 6.11.2012 08:37)

419. Neil Marshall: Centurion (2010)

Mielenkiintoinen vaikkakin jonkin verran historiallisia vapauksia ottava elokuva, jossa yhdeksäs legioona pistetään lähes viimeiseen mieheen lihoiksi Skotlannin metsissä. Legioonahan, tai ainakin sen osat, taisi tuhoutua merkittävästi myöhemmin jossain päin Aasia, mutta mitäpä me näistä...

Kyllä tuo tarina perustuu ihan tosilegendaan. Tacitus mainitsee asiasta. Sitä ei ole kai ihan pystytty todistamaan, mutta onpahan ainakin innoittanut elokuvan tekijöitä. Centurionin lisäksi Eagle tarttuu samaan ja äärimmäisen vapaamuotoisesti myyttiä hyväksikäyttää myös Last Legion (2007).



http://en.wikipedia....he_Ninth_Legion

Tosilegendaanpa hyvinkin. Viimeisimpien tietojen mukaan ainakin osat legioonasta olisi myöhemmin siirretty Germanian rajalle ja on epäilty myös, että legioona olisi päätynyt jonnekin Aasiaan ja tuhoutunut lopulta vasta siellä. Totuutta saadaan tuskin koskaan tietää, mutta fakta on se että yhdeksäs legioona katosi jossain vaiheessa Rooman sotajoukkojen vahvuuksista.



Joka tapauksessa viihdyttävä elokuva ja Marshall on tietysti halunnut sijoittaa tapahtumat kovasti rakastamaansa Skotlantiin, kun sattuu olemaan kotoisin lähes samoista maisemista.

Tuomas Sallinen :

Routasydän (1993) ***

Teeman Kino Suomi – sarjassa esitetty tulevaisuuden visio Suomesta EY:n jäsenenä, pakolaisongelmasta kärsivänä ja sissi- ja rosvojoukkojen taisteluareenana. Propsit sille että on tehty normaalista poikkeavaa suomielokuvaa (ja vielä lama-aikaan) ja jossa meno on jokseenkin veristä ja periaatteessa kiinnostavaa. Kuitenkin elokuva kärsii tietynlaisesta jäykkyydestä joka huokuu monelta eri osa-alueelta. Loppujen lopuksi keskikastin perus-ok elokuva, jossa parasta antia on rosvo(persu)pipopään roolisuoritus.



Woody Allen : Manhattan (1979) ***½

Tätä kai pidetään Allenin parhaimpiin kuuluvana elokuvana mutta itselleni ei kolahtanut ihan niin kovaa. Kauniisti kuvattu, tunnelmaa välittävä, hyvin näytelty jne.mutta tuntuu että elokuvassa tapahtuva suhteiden vatvominen ei sitten kuitenkaan jaksa kantaa aivan loppuun asti. Allenin maneerit, neuroottisuus ja kuivat vitsit + naisroolit nostavat tämän toki keskikastin paremmalle puolelle.

75- Prosperi:

Last House on the Beach (La settima donna) (DVD), Aika turha tekele oli tämä. Nunnan pitämän teatterikoulun kesäpaikkaan tunkeutuu 3 pankkirosvoa ja tilannehan ei tästä juuri kehity. Eli juoneton teelmys joka ei ole (kontekstissaan) tarpeeksi väkivaltainen olemaan viihdyttävä. Plussaa kuitenkin sleazystä meiningistä kautta linjan. **



76- Bail: Gumball Rally (DVD), Ihan sympaattinen perus- kaahausleffa joka etenee laiskanlaisesti "sketsistä" toiseen. Parasta tässä oli Michael Sarrazin ja Raul Julia. Ja sitte tietysti ne 70-luvun autot. **1/2



77- Cardona Jr.: Tintorera! (DVD), Hmm, odotin normaali jawsploitaatiota mutta tää olikin merihenkistä vapaan rakkauden melodraamaa missä kalantuoksua tuli muualtakin kuin Meksikonlahdelta. Rakenteellisesti hämmentävä (siis siinä mielessä, että alun asetelmä ei ehdota viimeisen tunnin tapahtumakulkuja) ja hitusen ylipitkä, mutta jollain oudolla tavalla kiehtova kokemus. Susan Georgesta plussaa. ***



78- Serrador: Who Can Kill a Child (Quien puede matar a un nino?) (DVD), Erinomainen. Sävykäs ja verkkaisen painostavasti kehittyvä moraalipohdinta(kauhuilu) pitää otteesaan vaikka varsinaisia tapahtumia ei kestoon nähden ole paljoa. Alun arkostomateriaaliluennosta voi olla montaa mieltä, mutta tarpeettoman pitkä se kyllä on. Silti: *****



79- Wyler: Roman Holiday (Loma Roomassa) (DVD), Sunnuntai- iltapäivän romanttista klassikkoa oli mukava tarkistaa pitkästä aikaa oman kullan kainalosta. Hyvä pieni leffa tämä: kelpo idea, hyvät roolitukset, reipas meininki, hieman kaihoa ja elävä, hengittävä eilispäivän Rooma. ****



80- Wilder: Avanti! (DVD), Sunnuntain leffaputken toinen "amerikkalaisia Italiassa"- elokuva oli luonteva jatko edelliselle. Edelleen omia kaikkien aikojen suosikkeja joka tulee tsekattua uudelleen ainakin kerran vuodessa. *****



81- Borzage: 7th Heaven (Seitsemäs taivas) (DVD), Ei ehkä tippunu ihan samalla tavalla kun ekalla kerralla taannoin, mutta onhan 7th Heaven juuri sitä pakahduttavaa melodraamakomediaherkkua mitä Hollywood parhaillaan (mykkisten) kulta-aikana osasi tehdä. ****1/2



82- Morrissey: Trash (Leffassa), Tuli BFI:n "Banned"- sesonkikin korkattua ja millä tavalla! Hulvaton improvisoitu (?) narkkarikomedia Warholin tallista oli mitä parasta katsottavaa juuri näin USA:n vaalien päälle. Väkisinkin tuli mieleen, että näin Romneyn leiri varmasti kuvittelee kaikkien "welfaren" tuella elävien amerikkalaisten käyttäytyvän... ****1/2

96.

Maniac Cop

Muistikuvia elokuvasta ei ollut kuin alusta (esitetty tv:ssä 1996). Nytkin kävi vähän samalla tavalla, että alku on mieleenpainuvampi. Hyvät näyttelijävalinnat. Loppujen lopuksi perusslasher uusissa vaatteissa. ***



97. Give 'em Hell Malone

Anttilan alennuslaareissa pyörivä neo-noir tuli poimittua ohjaajansa Russel Mulcahyn takia. Alku on suhteellisen vakuuttava, mutta elokuvan tyyli alkaa rasittaa pitemmän päälle. Maltti olisi ollut valttia. Kun Sin City on *****, niin tämä on **



98. The Boogey Man (Lommel)

Halloween-leffani. Paljon parempi kuin muistelin. Tunnelma on hieno, ei vähiten hyvän syntikkascoren takia. Juoni on eurooppalaisen houreinen. ****

138.

Saw VII (2010) **½

Ihan kelpo päätös jo jonkin aikaa kituneelle leffasarjalle. Tässä kohtaa huomaa hyvin että etenkin kuudennessa osassa pohjustettiin jo tätä osaa ja senkin takia kuudeskin osa jäi aika valjuksi. Oikeastaan kaikki menee perinteisen kaavan mukaan mutta juonikäänteet tuntuvat nyt vähän paremmilta ja samalla ansatkin ovat ihan hyvin tehtyjä.



139. Opera (1987) ***½

Ei ehkä aivan nappisuoritus Argentolta mutta joku tässäkin elokuvassa kiehtoi. Vaikka juoni onkin suoraviivainen niin muutamia hetkiä on joukossa jolloin tunnelma ei ollut kovin tiivis, lisäksi loppuratkaisu olisi voinut olla parempikin. Sen sijaan tykästyin soundtrackiin heti alkumetreillä ja oopperamusiikki luo sen tietynlaisen ominaistunnelman elokuvalle. Hevibiisien käyttäminen joissakin kohtauksissa jakaa varmasti mielipiteitä mutta minusta nuo olivat hauska lisä soundtrackiin. Lisäksi tapot oli tehty pääosin hienosti ja oopperasalissa tapahtuvat kohtaukset ovat visuaalisesti tyylikkäitä (siellä oli se lintuperspektiivistä vedetty kamera-ajokin mistä pidin).

Voisin kuvitella että italian kielisellä ääniraidalla olisi voinut tulla vielä puolikas tähti lisää, mutta näin tällä kertaa.



140. The Psychic (1977) ***

En päässyt ihan täysillä sisään tähän. Ok, soundtrack on paikoitellen hyvä ja oli ihan mielenkiintoinen idea kuljettaa juonta tällä tavalla eteenpäin, mutta tietynlaista laahaavaa fiilistäkin olin havaitsevinani elokuvaa katsoessa.



141. Shattered (1991) ****

Ehdottomasti nautinnollinen trilleri, voisiko jopa sanoa että ohjaaja Wolfgang Petersen oli ottanut itse Alfred Hitchcockilta joitakin vaikutteita tähän mutta sehän ei ole paha juttu. Tunnelma tiivistyy tasaisesti loppua kohden ja juonikäänteet toimivat mielestäni hyvin. Visuaalisesti Shattered on tyylikkäästi kuvattu (esim. se takaa-ajokohtaus oli hienoa katseltavaa) ja soundtrack toimii myös.

Nyt on kyllä jääty pahasti jälkeen listailussa... R & A:

166. Holy Motors *1/2

Aika kamala kokemus. Katsoessa tunne on vähän sama, kuin seuraisi surkean stand up ‑koomikon loputtoman pitkää esitystä joka vain huononee loppua kohden (vaikka Holy Motors ei olekaan varsinaisesti komedia tyylilajiltaan). Tunnereaktiot vaihtelevat myötähäpeästä tylsistymisen kautta vitutukseen.



167. A.C.A.B. ***1/2

Oikein hyvä, erinomaisesti näytelty & tehokkaasti ohjattu ja rytmitetty "tropa de elite" ‑poliisikuvaus, joka ei kärsi myöskään mustavalkoisista asetelmista.



168. Unit 7 **1/2

Vähän kuin ACAB mutta selkeästi heikompi ja sisällöttömämpi.



169. Killer Joe ***

Aika mainio, vaikka näytelmällisyys paistoikin läpi eikö loppu oikein tyydyttänyt. Todella pimeää jä härskiä menoa paikoitellen, enpä olisi uskonut näkeväni Hollywood-tähtiä tällaisessa.



170. Grabbers ***

Viihdyttävä, huumori toimi ja kaikki oli periaatteessa kohdallaan, mutta jotain puuttui. Ihan Tremorsin tasoiseksi hirviökauhukomediaklassikoksi ei siis päästä. CGI perusheikkoa, mutta onneksi perinteisiäkin tehosteita oli käytetty vähäsen.



171. Take Shelter ****

Erittäin tunnelmallinen ja koskettava draama maailmanlopun odotuksesta. Hieno rooli Michael Shannonilta, joka taitaa olla kovaa vauhtia matkalla isommaksi tähdeksi.



172. Bernie ***

Omalaatuiseen tositapaukseen perustuva musta komedia/draama. Toimii, ja hyviä näyttelijäsuorituksia tässäkin.



173. Premium Rush ***

Cityhipstereille täsmäsuunnattu toimintaleffa. Ei kuitenkaan läheskään yhtä ärsyttävä kuin kohderyhmänsä, ja viihdytti hyvin koko kestonsa ajan. Ja ihan komeita pyörästuntteja.



174. Kovasikajuttu ****

Loistava dokkari, niin kuin kaikki jo tiesivätkin.



175. Captive **

Jolon panttivankitapaukseen perustuva draama. Ilmeisesti melko todenmukainen kuvaus aiheesta, ja osittain toimivakin, mutta kokonaisuutena silti lähinnä tylsä ja ontto.



176. Paradies: Liebe ***

Vaikuttava ja hienosti ohjattu & näytelty. Tarina ei sinänsä ollut mitenkään uusi tai yllätyksellinen.

177.

Pimeys odottaa **

Jossain määrin kiinnostava noir-henkinen kotimainen. Hieman kömpelö kuitenkin ja Kaurismäki-henkinen, kirjakielinen dialogi tökki.



178. Yeti **

Osittain hauska mutta melkeinpä jopa liian kämäinen kalkkunatekele.



179. Video Violence *

Surkeasti tehty amatöörivideogoreilu.



180. Video Violence 2 *

Ks. yllä.



181. Herra R:n amok-juoksu ***

Haneke on takuulla ottanut tästä vaikutteita. Ansiokkaasti ahdistava arjen kuvaus.



182. Lain ulkopuolella ****

Mitäs hittoa, tämähän olikin loistava. Tiukka, hyvin etenevä ja jännittävä. Oikeastaan ei tule mieleen toista vastaavaa kostoelokuvaa, jossa asiat menisivät yhtä arkisen realistisella tavalla vituiksi. Miinusta vain siitä, että tarina kerrottiin takautumana ja katsojalle paljastettiin heti alussa kaikki.



183. Katastrofi **1/2

Neuvostoliittolaista 80-luvun katastrofielokuvaa, yeah. Päähenkilöiden esittely kesti kyllä liian kauan, varsinkaan kun kaikella pohjustuksella ei tuntunut olevan kummempaa pointtia. Itse disaster leffan loppumetreillä on kyllä odottelun arvoinen ja sisältää komeaa tuhokuvastoa.



184. Demonoid ***

Oikein asiallista 70-80-luvun vaihteen b-halpiskauhua. Tunnelmaa, hyviä tehosteita (oikeasti) ja autonromutustakin on saatu mukaan kaiken muun viihdykkeen sekaan.



185. Kaappaus Pohjanmerellä ***

Ffolkes on mainio hahmo ja leffakin toimi.



186. Unohdettu sotilas **

Kohtalainen filippiiniläis-vietnamtoiminta. Toiminta ei ole järin näyttävää, mutta tässä onkin satsattu enemmän martial artsiin kuin räiskintään, mikä on ihan kivaa vaihtelua.



187. Tuomion yö *1/2

Kaljun ja silmälappua käyttävän Skullin johtama rosvolauma tunkeutuu maalaistaloon ja ottaa siellä asuvan perheen panttivangeikseen. Perheen isä onnistuu piiloutumaan vajaan, missä hän nikkaroi puutarhatyökaluista itselleen haarniskan – lapion kärjestä tulee naamari jne – ja lähtee metsästämään pahiksia yksitellen jousipyssyllä. Elokuva on kaikesta huolimatta huono.

104.

Nightmare City (dvd) *** Oh dear. Jos tiedät että vaara uhkaa ja ruohonleikkuri ajelee pihalla itsekseen ja löydät tekemäsi kasvoveistoksen makuuhuoneestasi puukotettuna silmään vertavaluvalla puukolla, mitä teet? Sekoitat tietenkin heti lisää savea ja korjaat veistoksen! Mutta yllättäen Nightmare Cityyn oli onnistuttu ujuttamaan ihan oikeasti tunnelmallisia kohtauksia + paikka paikoin tylyys jopa yllätti. Sääli että zombiet näyttivät niin onnettoman typeriltä ja näyttelytyö oli pahimmillaan suorastaan tuskaista. Mutta varmaan näiden italo-zombeilujen kärkipäätä.



105. Terminator: Salvation (tv) ** Ihan sujuva mutta täysin turha. Tää aikamatkakikkailu ei yllättäen kestä yhtään ajattelemista, joten paras vaan uskoa mitä ne sanoo. Ja kylläpä potutti You Could be Minen käyttö, ollaan sitä nyt niin nokkelaa. Jotenkin yllättävää että Bale on tähän lähtenyt, onkohan ne odottanut jättihittiä tyyliin T2?



106. Garden State (tv) **½ Tää on yleensä saanut sen verran positiivia arvioita että ajattelin jaksaa katsoa. En nyt ihan täysillä lämmennyt vaikka olihan jotain hyvääkin. Eniten varmaan tökki Zach Braff, jonka silmienpyörittely toimii ehkä Scrubsissa muttei niinkään tällaisessa semivakavassa draamakomediassa. Natalie Portmannin hahmo oli ikävästi tehty myös varsin rasittavaksi, vaikka Natalie onkin aina ihku. Ei tää minusta pärjää mitenkään esim. samanhenkiselle Ted Demmen Beautiful Girlsille (jossa myös Natalie Portman!).

Lokakuu:

Succubus

‑Osittain pidän näistä Jess Francon oudommista leffoista mutta tämä jätti jotenkin kylmäksi. Ehkä pääosan esittäjä ei ollut tarpeekis kuvauksellinen tai sitten dekadenttia menoa oli vain liian vähän.



Onnellisten aika

‑Upea elokuva, varsinkin kankaalta nähtynä todellinen kokemus. Ainoastaan Richard Geren kampaus ja puhtoisuus rikkoi realistista tunnelmaa.



Finders Keepers, Lovers weepers

‑Russ Meyerin vähemmän tunnettu leffa. Alastomuutta ja väkivaltaa löytyy mutta ei siinä määrin mitä myöhemmissä elokuvissa. Suomalaisittain kiinnostavinta tässä lienee Sibeliuksen musiikin käyttö seksikohtauksen aikana.



Dark Shadows

‑Trailerin perusteella odotin jotain kreisikomediaa mutta tämähän oli ihan perushyvää Burtonia. Komediaa on toki mukana mutta juuri sopivasti ja useimmat vitsit ovat hyviä. Hahmoja tässä on ehkä liiaksi ja loppupuolen taistelut käyvät tylsiksi.



Garter Colt

‑WTF-osaston spaghetti western jossa on pääosassa upea Nicoletta Machiavelli. Useasti ja antaumuksella kuvatun tissivälin voimalla leffan toki katsoo loppuun asti vaikka juonesta ei muuten paljoa ymmärräkään kun se lähinnä vaikuttaa kuvausten myötä keksityltä. Mukana on mm. puhuva papukaija, lapseksi pukeutuva kääpiö ja huumeita napsiva hevonen yms.



Anti Christ

‑En voi väittää että olisin ymmärtänyt mitä tällä elokuvalla on haluttu sanoa mutta vaikuttava teos silti.



Kwaidan

‑Upeissa väreissä kuvattu episodikauhu hienolla musiikki- ja äänimaailmalla.



The Gift



Fascination



Sota on loppunut



Tootsie



Särkyneiden haaveiden kaupunki



Kaunis mieli



Big Knife





Uusintakatselut:



4 Flies on Grey Velvet

El Rojo

Tomb of Ligeia

Minute to Pray, Second to Die

Glen or Glenda

Ed Wood

Levoton veri

Leon

Pähkähullu Suomi

Kauriinmetsästäjä





24 leffaa yhteensä.

107.

Four flies on a gray velvet (dvd) *** Jaa-a, vaikkei Argenton vahvuus ikinä ole ollut koherentti tarinan kerronta, niin tällä kertaa tiettyjen juttujen älyttömyys häiritsi itseäni tavallista enemmän. Liekkö osasyynä jokseenkin kömpelö huumori ja Bud Spencerin hahmo, jonka funktio jäi jotenkin hämäräksi. Mutta toki tämä katsomisen arvoinen giallo on, vaikka omissa kirjoissani jää eläintrilogian hännille.



108. Next (tv) *½ Mun aivot ei taivu elokuvan juonta nielemään, oli kuinka Dickkiä hyvänsä ja kun se jätetään pois jää jäljelle vaan turhauttavaa rymistelyä. Itseasiassa elokuva on parhaimmillaan ensimmäisen 15-20 minuutin aikana, jolloin seurataan Cagea Vegasissa ja ihastellaan vaan Bielin kauneutta. Siitä sitten se reilu puolitoista tuntia pelkkää alamäkeä.

Zodiac ( 11.11.2012 23:12)

Nyt on kyllä jääty pahasti jälkeen listailussa... R & A:



176. Paradies: Liebe ***

Vaikuttava ja hienosti ohjattu & näytelty. Tarina ei sinänsä ollut mitenkään uusi tai yllätyksellinen.

Selvennätkö hieman? Mulla tulee mieleen nimittäin tasan yksi (ja huomattavasti huonompi) samaa aihetta käsitellyt elokuva: Vers le sur.



Joka tapauksessa tämä on Seidliä tinkimättömimmillään, mutta myös inhimmillisimmillään. Jos maailmassa olisi jotain oikeutta, niin näyttelijä-oscarit jaettaisiin tämmöisille pätkille. Aika lähelle viittä tähteä mennään meikän statistiikoissa. Kuola valuen odotan trilogian muita osia.