Mitä elitisti-forumin väki katsoo 2012

Namfoodle ( 28.10.2012 20:33)

Ei niinkään se mistä leffassa on "kyse" vaan mitä siinä itse näkee. Brakhagen teokset toimivat aika hienosti kun ei mieti turhia vaan antautuu vapaiden assosiaatioiden valtaan ja on sellaisenaan suht. uniikkia elokuvaa ja avant-gardeksi hyvinkin viihdyttävää ja muutenkin kaunista katseltavaa.

Olen pitkälti samaa mieltä kanssasi. Vaikka alla tuntuu kulkevan parikin tarinaa on se suurin tarkoitus luultavimmin vain tuo kuvien virta ja sen aiheuttamat eri reaktiot katsojissa. Ongelmaksi tämän teoksen kohdalla muodostuivat kuitenkin sen suunnaton pituus ja ääniraidan puute. Jos mukana olisi edes jotain suhinaa, voisi virtaa upottautua helpommin ja syvemmälle.

118.

Kathrina Blumin menetetty maine

Äärimmäisen kuumottava ja ahdistava elokuva pienestä ihmisestä yhteiskunnan kasvottomien (väkivalta)koneistojen armoilla. Yhtä ajankohtainen vuonna 2012 kuin vuonna 1975 ilmestyessään – ellei enemmänkin. Vitutuskerroin kymppi.



119. Happening

Pakko se on kait tunnustaa itselle tosiseikat: mä diggaan Shamalaman leffoista. HYVÄ PÄTKÄ.



120. Rosa Luxenburg

Poiketaan säännöstä ja kommentoidaan elokuvaa jota en ole nähnyt. En ainakaan kokonaan. En ainakaan vielä. Ihmeellistä miten tästä henkilöstä pystyy tekemään näin lattean elokuvan. Keskinkertaisuuden ylistyslaulu.

Argh hullu syksy, ei ehdi raportoida nähtyjä.. alan purkamaan sumaa paloittain:

[font=Arial][background=transparent]120. First Blood ****1/2[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Paras Rambo[/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]121. The Expendables 2 ***[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Outoa oli nähdä ennen leffaa trailerit Syltyn, Arskan ja Brucen uusista tulevista toimintaleffoista, ihan kuin olisi jossain rinnakkaisessa kasariuniversumissa – paitsi että kaikki ovat dementoituneita vanhuksia aivan kuten Expendables 2:ssakin. [/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Hölmöilyähän tämä on. Valopilkkuna toki kiusallisen huono Suck Norris. Paras kohtaus: expendaabelit tulittavat ja liukuvat kilometrikaupalla vaijeria pitkin ilman että vastaan tulee menoa estämään yhtäkään kohtaa missä vaijeri olisi kiinni missään, mutta taustalla näitä kohtia kyllä näkyi.[/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]122. Demonlover ***1/2[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Oli hyvä. Videodromen lähin sukulainen? Plussaa aidoista matskuist ja Gina Gershonista ja kaikesta. [/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]123. Cosmopolis ***+[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Noin 15-16 kertaa parempi kuin Cronenbergin edellinen, A Dungerous Method. [/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]A SPECTRE IS HAUNTING THE WORLD![/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]124. Ja byl sputnikom soltntsa / Ensimmäinen ihminen avaruuteen **[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Näppärästi kuvattu, mutta hyvin vähän tässä oli muuta kuin kosmonautillista nostalgisointia.[/background][/font]



------ R&A alkaa ---------------------------------------------



[font=Arial][background=transparent]125. Comic-Con Episode IV ***[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Kaavamainen perusdokkari, mutta hyväkuvainen SDCC-footage toki kelpaa.[/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]126. Killer Joe ****+[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Festarin kirkkaasti paras (uusi) elokuva. Jää kummittelemaan mieleen. Gina Gershon![/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]127. Savages (Oliver Stone) ***1/2+[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Dat California ass. Uskomaton veto kyllä tehdä näin karusta aiheesta kiiltokuvamainen teinitoimintafantasia. Vielä uskomattomampaa on miten hyvin se toimii. Huomasi että aiheeseen oli kuitenkin perehdytty. [/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]128. Himizu **+[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]En kyllä enää lainkaan tykkää Sion Sonosta. [/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]129. Hell ***[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Suora kopio The Roadista, vaikkei ohjaaja edes suostunut tunnustamaan tätä kun joku kysyi näytöksen jälkeen Hellin elokuvavaikuttimista. Eli toimii väkisinkin.[/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]130. Clip ***[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Clarkin Kids serbialaiseen tapaan tai jotain. Harmi etten osunut siihen ainoaan näytökseen jossa ohjaaja Maja Milos oli paikalla. Olihan muuten kuumottavaa katsoa tämä siten että toisella puolella oli itkevä, mieleltään epästabiili ulkkarityttö ja toisella puolella joku vanhempi naisihminen. [/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]131. Corman’s World ****[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Täyttä asiaa. Näytteitä nostalgisista leffoista kuten Humanoids From the Deep ja huima määrä elokuva-alan isoimpia nimiä, mm. Jack Nicholson naureskelemalla vieläkin sille kuinka The Terrorin juonesta on mahdotonta saada selvää koska sitä ei ole. [/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]132. Ace Attorney **+[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Hyvä yritys Miikeltä tehdä äärimmäisen uskollinen filmi pelisarjasta. Hyvää elokuvaa ei tällaisesta matskusta tietenkään saa aikaan jos ei lähde radikaalisti muuttelemaan sekopäisen Ace Attorney ‑maailman pelisääntöjä. Lopussa hyytyi lässyttämiseksi kun olisi pitänyt nostaa tempoa. Suurin osa hahmoista on kuin suoraan peleistä, mitä nyt Dick Gumshoe vähän huti ja samoin tuomari oli turhan skarppi. [/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]133. The Ambassador **1/2[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Ensinnäkin: Tätä on aivan turha rinnastaa Boratiin. Borat on hauska, tämä ei ole. Liian sekava jotta olisi jaksanut piitata tarkemmin tai alkaa analysoimaan mikä edes on totta tässä “dokumentissa”. Kaikki respektit kyllä tekijöille että viitsivät lähteä noin viheliäiselle fyysiselle ja psyykkiselle hetteikölle kuvailemaan. Ja tässä oli tyyppi nimeltä Willybona Cocksis. WILLYBONA COCKSIS.[/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]134. Tetsuo II *****+[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Stunt Action Megateam. [/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]135. Luihin ja ytimiin / [/background][/font][font='Helvetica Neue', Helvetica, Arial]De Rouille et D´os[/font][font=Arial][background=transparent] ***1/2[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Hyvä. Liika imelyys haittaa muuten käypää draamaa. Hieno juttu että Bullheadin jamppa on toipunut ja pääsi panohommiin viimeinkin.[/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]--------- R&A päättyy ------------------------------------------[/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]136. Puhdistus ****[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Alku on tökerö ja välillä jopa vaivaannuttava, mutta flashbackien myötä tarina alkaa toimia erinomaisesti. Vanha mummo olisi tosin voinut opetella näyttelemään, mutta onneksi se tärkein eli Laura Birn oli jäätävän hyvä roolissaan. Lamppukohtaus laukaisi eräässä katsojassa hysteerisen itkureaktion. Paras pickup line: “Kertoisitko minulle Leninistä ja Stalinista”[/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]137. Taken 2 ***1/2[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Muslimien vastaista toimintaa. Taas kerran inhottavat albaanit ovat viemässä Liam Neesonin perhettä, mutta nyt mielenkiintoisesti pappa itse napataan ja hän antaa puhelimella tyttärelleen pelastusohjeita – joihin sisältyy mm. Istanbulin katoilla juokseminen kranaatteja nakellen! Eka tunti loistokamaa ykkösen tyyliin, mutta vika vaimonpelastusoperaatio oli tylsän suoraviivainen, joskin verkkarialbaaniäijä vs. neesonpappa ‑tappelu huvitti. Sääli että Olivier MEGATON oli silpunnut sen silpuksi kuten miltei kaiken toiminnan. [/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]138. Indie Game – The Movie *1/2[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Teknisesti hyvä, mutta armottoman tylsä – tässä ei ollut mitään poleemisuutta. Pelidevaajat kehuvat itseään ja jorisevat siitä kuinka kaikki elämässä riippuu siitä menestyykö peli. Ainoat kiinnostavat hetket olivat Phil “Fez” Fishin lakiongelmista juontuvat ränttäykset ja uhkailut entistä bisneskumppaniaan kohtaan. Missä olivat japanilaiset? Missä olivat kaikki ei-menestyneet indiedevaajat?[/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]139. The Saragossa Manuscript **1/2[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]No yllättäen ei oikein toimi muuten kuin surrealistisena taideteoksena ja muotokokeiluna. Alkupuolella vielä oli jonkinlaista Monty Python huumorin kantamuotoa, mikä ikävä kyllä haihtui loppua kohti.[/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]140. The Pit **1/2[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Pikkupoika juttelee teddykarhunsa kanssa, joka käskee tappaa. Lähellä on monttu, jossa asuu jotain troglodyyttimonstereita. Aika tylsähän ja niukkahan tämä kuitenkin on. [/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]141. The Rocky Horror Picture Show ?[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Oli kova meno! The Room ‑esityksiä kaivataan myös.[/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]142. Step Up 3D Revolution *****[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]En olisi itse osannut tehdä parempaa. Tässä oli lopussa aika saatanan nolo Nike-mainos. Elokuvan kapinalliset nuoret tanssijat taistelevat syrjittyjen puolesta kapitalisteja vastaan, mutta lopulta Nike-sopimus ja raha ovatkin unelmien huipentuma. Lapsityöläiset kiittävät... [/background][/font]

Viikon ajalta katseltuja:

Alain Resnais: Sota on loppunut (La Guerre est finie, 1966) (35mm) ***



Hämmentävä elokuva, josta ei oikein saanut otetta. On vastarintaa, Francon Espanja ja aktivistien kokoontumisia. Ehkäpä Resnais ei vaan tyyliltään kolise tänne kuten esim. Melville.



Aki Kaurismäki: Leningrad Cowboys Meet Moses,1994 (dvd) *** ½



Kaurismäen jatko-osa Leningradin Lehmipoikien ekalle elokuvalle on sujuvasti ja napakasti kerrottu musiikkielokuva. Leningrad Cowboys on Suomen vastine Blues Brothersille. Biisit ei ehkä aivan niin ylivetoja kuin ensimmäisessä elokuvassa, mutta kuivaa huumoria sitäkin enemmän. Pidän Akin tyylistä tehdä kompakteja elokuvia ja niiden hienosta valaistuksesta.



Orson Welles: Citizen Kane, 1941 (35 mm) ****



No niin! Tuli nähtyä tämä ensimmäistä kertaa ja vieläpä kankaalta. Oli otollinen aika nähdä, koska olen väijynyt Mark Cousinsin Story of Film ‑sarjaa televisiosta, jossa elokuvaa on käsitelty jonkin verran. Petyin hieman, sillä elokuva ei saanut mitään vau-efektiä aikaiseksi.Tarina ja kuvakerronta on modernia sitä en kiellä. Arvosana on kompromissi johon vaikutti oma mielipide ja elokuvan kanonisoitu asema elokuvan historiassa. Eli ymmärrän sen merkityksentaiteenlajin kehityksen kannalta, mutta omasta puolesta en anna sille täysiä bongoja.



Jim Jarmusch: Dead Man, 1995 (35 mm) ****



Jarmuschin moderni western pippuroituna loistavalla huumorintajulla ja Neil Youngin komealla särökitara ‑soundtrackilla. Johnny Depp on kirjanpitäjän roolissaan luonteva ja habituksen muutos elokuvan loppupuolella on lähes huomaamaton. Gary Farmer Deppille neuvoja antavana intiaanina on myös loistava. Elokuvassa on myös Robert Mitchum yhdessä viimeisistä rooleistaan. Plussaa myös persoonallisista palkkionmetsästäjistä. Ja en ole törmännyt monessakaan westernissä kusevaan hevoseen!

Ja lisää aiemmin katsottuja Night Visionsin alta pois...

143. Die Hard 2 ****

Kuumottava viritelmä kyllä. Pitäisi olla jokaisen lennon ohjelmistossa.



144. Mortal Kombat: Legacy **+

Mortal Kombat leffat ja tv-sarjat ovat perinteisesti olleet aikamoista kuraa, mutta Legacyn tekijä Kevin Tancharoen yritti löytää aiheeseen uutta näkökulmaa onnistuneella Mortal Kombat: Rebirth ‑lyhärillään. Ikävä kyllä sama taso ei enää säilynyt yhdeksästä lyhärijaksosta koostuvassa Legacyssa. Jaxin, Sonyan, Strykerin ja Kanon jaksot olivat tyypillistä poliisitoimintaa, aika nostalgista surkubudjetin b-paskaa jopa, mitä nyt Sonyan rooliin oli laitettu joku haahka perinteisten cheerleader-beibejen sijaan. Parhaat jaksot sisälsivät jo hyviäkin oivalluksia kuten Johnny Cagen traaginen tarina tuottajien suosiosta tippuvana reality tv ‑tähtenä sekä ukkosen jumala Raiden mielisairaalapotilaana. Kitanan, Mileenan ja Shao Khanin fantasiaosuudet ovat täyttä paskaa ja todella matalalle tähtääviä animaatiojaksoja. Scorpion vs. Sub-zero muinaisessa Japanissa toimi puolittain, subbari on sen verran tyly jäbä. Tancharoen ilmeisesti ohjaa ensi vuonna Warnerille uuden MK-teatterileffan. Siitä tulee väkisinkin paras tähän astisista, koska Legacyn pahin ongelma on itse asiassa budjetin niukkuus eikä ohjaaja.



145. Naboer ***+

Hanekelainen mindfuck, joka harmillisesti paljastaa korttinsa aivan liian varhain (ja Netflixin esittely spoilaa jo ennen katsomista!). Simon Boswellin musiikit olisivat kelvanneet paljon parempaankin leffaan.



146. Idle Hands ***1/2

Riivattu käsi! Jessica Alba teininä Evil Dead 2 stoner-versiossa. Hauska. Kiinnostuin aikoinaan kun huomasin että tämä sai 2/100 pojoa CAP Reportsissa, eli miltei maksimipisteet nuorisolle vahingollisuudessa! Onhan tässä toki saatananpalvontaa, kiroilua, seksiä, väkivaltaa ja huumausaineiden käyttöä, mutta ei nyt ehkä noin paljoa sentään, harmitonta pössyttelyhubailua. “Don’t you watch the news? – I hate that show”. Tässä vielä ote CAP alertsista, osa poistettu tilan säästämiseksi:



Wanton Violence/Crime (W):

cat licking a human eyeball

...

arrogant driving through a collection of mourning flowers



Impudence/Hate (I):

7 uses of the most foul of foul words

27 uses of the three/four letter word vocabulary

...

vulgar talk about mother

vulgar hand gestures

a general attitude of "It ain't good enough, not matter what 'it' is."

...

death metal video



Sex/Homosexuality (S):

heterosexual couple in bed in nightclothes

teen underwear, and in public

inappropriate touch

vulgar self-touch

...

video clip of sadomasochism

vulgar dance video with partial nudity

exposing self in underwear to entice a visitor

...



Drugs/Alcohol (D):

smoking dope

...

drug paraphernalia



Offense to God (O)(2):

bloody evil imagery

Halloween (all hallow's eve – a satanic holiday) decorations

tattoos, repeatedly (Lev. 19:28)

pentagram symbol and unicorn horn

unholy presence throughout

devil song

...

talking decapitated head

search for knowledge of Satan



Murder/Suicide (M)(3):

6 murders, some gory, two of parents





147. Brick ***+

Erikoislaatuinen neonoir-mysteeri high school ‑maailmaan sijoitettuna. Teatraalista dialogia latelee mm. Lukas Haas. Musiikkia käytetään nokkelasti, lasin kilinä taustalla johtavana teemana. Ei kuitenkaan iskenyt ihan maineensa veroisesti.



148. Terminator 2 *****+

siempre como culebra...



149. Sella d’argento / Silver Saddle ***1/2

Viihdyttävä spagu. Gemma vetää trademark akrobaattimuuvejaan ja tekee jopa näppäriä korttitemppuja. Mutta ei siinä kaikki! Pre-macgyver myös väsää kranaatteja vesipulloista ja heittää nopalla koko ajan parhaita pisteitä.



150. Dark of the Sun ****

Palkkasotilas/sotaelokuva vuodelta 1968. Huhuh.. huh. Kovaa menoa Kongossa: moottorisaha laulaa, Rod Taylor hikoilee, lapsetkin teloitetaan ja stuntit on huimia. Aikakautensa raaimpia leffoja? Ei helvetti.



151. Bug ****-

Vainoharhainen muukalainen landella. William Friedkin + Tracy Lettshän on hyvä kombo, tässä oli paljon samaa kuin Killer Joessa. Harmi että loppupuolella vedettiin jo niin överiksi.



152. French Connection ***1/2

Alussa on vaikea piitata Roy Scheiderin ja Gene Hackmanin epämääräisestä kyttäilystä ja hitaasti aukeavasta rikoskuviosta, mutta lopulta Hackmanin energia voittaa puolelleen ja lopussa tehokkaat kohtaukset seuraavat toisiaan.



153. The Guardian (Friedkin) ****

Tässä on kyllä erinomainen kauhuelokuva. Jospa muutamat kohtaukset olisi vielä kuvattu hieman pimeämmässä valaistuksessa... skidinä muinoin katsottu vhs versio toimi siksi paremmin kuin dvd. Kyllä meihin druideihin voi luottaa.

Shocky ( 31.10.2012 15:57)

153. The Guardian (Friedkin) ****

Tässä on kyllä erinomainen kauhuelokuva. Jospa muutamat kohtaukset olisi vielä kuvattu hieman pimeämmässä valaistuksessa... skidinä muinoin katsottu vhs versio toimi siksi paremmin kuin dvd. Kyllä meihin druideihin voi luottaa.

Heh, itse lähinnä naureskelin ja pyörittelin päätä tälle. Oli varmaan hölmöin kauhuilu, jonka olen nähnyt (en tosin ole genren ystävä joten en ole montaa nähnyt). Friedkin poisti häpeässään jopa nimensä krediiteistä TV-versiossa. Yksi tähti täältä.

Lex ( 31.10.2012 16:19)

Shocky ( 31.10.2012 15:57)

153. The Guardian (Friedkin) ****

Tässä on kyllä erinomainen kauhuelokuva. Jospa muutamat kohtaukset olisi vielä kuvattu hieman pimeämmässä valaistuksessa... skidinä muinoin katsottu vhs versio toimi siksi paremmin kuin dvd. Kyllä meihin druideihin voi luottaa.

Heh, itse lähinnä naureskelin ja pyörittelin päätä tälle. Oli varmaan hölmöin kauhuilu, jonka olen nähnyt (en tosin ole genren ystävä joten en ole montaa nähnyt). Friedkin poisti häpeässään jopa nimensä krediiteistä TV-versiossa. Yksi tähti täältä.

Höpö höpö, Friedkin ei poistanut nimeään häpeissään, vaan koska TV-version loppuhan oli muiden toimesta raiskattu poistamalla kaikki vaikuttavimmat visiot. Vai kumpi kuulostaa paremmalta:



[font=arial, helvetica, sans-serif]TV-versio: [/font]



[font=sans-serif][font=arial, helvetica, sans-serif]Friedkinin versio: [/font][/font]

[font=sans-serif][font=arial, helvetica, sans-serif]The Guardianissa on itseeni täysillä iskevä tunnelma. Se on kuin reippaampi versio Rosemary's Babysta. Tunnelmallista musiikkia, pahaenteisiä yksityiskohtia, Omen-tyylistä synkkien voimien riepottelua ja tietty druidimytologiaa. Kämppään ilmestyvä alaston Camilla on hyytävän creepy. Bonuksena vielä 70-luvun eksploitaatio-throwback kohtaus jossa metsässä vaeltava random jengi yrittää raiskata Camillan – ja kohtaa ilahduttavan goreisen lopun![/font][/font]

Shocky ( 31.10.2012 16:39)

Lex ( 31.10.2012 16:19)

Shocky ( 31.10.2012 15:57)

153. The Guardian (Friedkin) ****

Tässä on kyllä erinomainen kauhuelokuva. Jospa muutamat kohtaukset olisi vielä kuvattu hieman pimeämmässä valaistuksessa... skidinä muinoin katsottu vhs versio toimi siksi paremmin kuin dvd. Kyllä meihin druideihin voi luottaa.

Heh, itse lähinnä naureskelin ja pyörittelin päätä tälle. Oli varmaan hölmöin kauhuilu, jonka olen nähnyt (en tosin ole genren ystävä joten en ole montaa nähnyt). Friedkin poisti häpeässään jopa nimensä krediiteistä TV-versiossa. Yksi tähti täältä.

Höpö höpö, Friedkin ei poistanut nimeään häpeissään, vaan koska TV-version loppuhan oli muiden toimesta raiskattu poistamalla kaikki vaikuttavimmat visiot. Vai kumpi kuulostaa paremmalta:



The Guardianissa on itseeni täysillä iskevä tunnelma. Se on kuin reippaampi versio Rosemary's Babysta. Tunnelmallista musiikkia, pahaenteisiä yksityiskohtia, Omen-tyylistä synkkien voimien riepottelua ja tietty druidimytologiaa. Kämppään ilmestyvä alaston Camilla on hyytävän creepy. Bonuksena vielä 70-luvun eksploitaatio-throwback kohtaus jossa metsässä vaeltava random jengi yrittää raiskata Camillan – ja kohtaa ilahduttavan goreisen lopun!

Itse lukeudun tästä elokuvasta pitäviin. Varsin viihdyttävä filmatisointi, jossa jo mainittu kolmen luuseriraiskarikaljapoppoon hakejätteeksi lajittelu edustaa onnistuneinta antia.

Shocky ( 31.10.2012 15:57)

150. Dark of the Sun ****

Palkkasotilas/sotaelokuva vuodelta 1968. Huhuh.. huh. Kovaa menoa Kongossa: moottorisaha laulaa, Rod Taylor hikoilee, lapsetkin teloitetaan ja stuntit on huimia. Aikakautensa raaimpia leffoja? Ei helvetti.

Näin on. Kovimpia Taylor-rooleja.

Enzo G. Castellari :

L'ultimo squalo aka The Last Shark (1980) ***

Italiainen Tappajahai-kopio. Mielestäni sujuvasti etenevä jännäri, joka on pääosin kelvollisesti näytelty mutta johon on kylläkin kopioitu aika paljon alkuperäisversioista. Tehosteet ovat sympaattisen kökköjä (esim. pienoismalli-helikopteri) ja asiaankuuluvaa goreakin on mukana, olkoonkin ettei tämä mässäile verellä paljon esikuviaan enempää.



Harold Becker: The Onion Field (1979) ***½

Unohtunut mainstream klassikko? Suomenkielinen nimi "Poliisiauto 6-Z-4 ei vastaa" lienee jäänyt monelle mieleen mutta entäpä itse elokuva? Kyseessä on realistiseen tyyliin toteutettu kokonaisuus jossa kaksi tarinaa (ja useampi ihmiskohtalo) kietoutuu yhteen. Alussa seurataan toisaalla tuoretta poliisiparia ja toisaalla kahta pikkurikollista, joista toinen on James woodsin esittämä johtajatyyppi joka on saanut avukseen vankilassa lusineen pikkurikollisen. Kuten arvata saattaa, kohtaa poliisipari ja rikolliset toisensa eikä tästä seuraa hyvää. En ollut nähnyt The Onion Fieldiä aikaisemmin ja elokuvassa oli vaikea ennustaa tulevia tapahtumia, mikä oli mielestäni yksi elokuvan vahvuuksista. Toisaalta

Shocky ( 31.10.2012 16:39)

Lex ( 31.10.2012 16:19)

Shocky ( 31.10.2012 15:57)

153. The Guardian (Friedkin) ****

Tässä on kyllä erinomainen kauhuelokuva. Jospa muutamat kohtaukset olisi vielä kuvattu hieman pimeämmässä valaistuksessa... skidinä muinoin katsottu vhs versio toimi siksi paremmin kuin dvd. Kyllä meihin druideihin voi luottaa.

Heh, itse lähinnä naureskelin ja pyörittelin päätä tälle. Oli varmaan hölmöin kauhuilu, jonka olen nähnyt (en tosin ole genren ystävä joten en ole montaa nähnyt). Friedkin poisti häpeässään jopa nimensä krediiteistä TV-versiossa. Yksi tähti täältä.

Höpö höpö, Friedkin ei poistanut nimeään häpeissään, vaan koska TV-version loppuhan oli muiden toimesta raiskattu poistamalla kaikki vaikuttavimmat visiot.

Ok, sitten netissä oli epämääräistä tietoa. Joka tapauksessa, leffa sai kyllä enemmän naurukohtauksia kun kauhua aikaiseksi täällä.

Lex ( 1.11.2012 10:00)

Joka tapauksessa, leffa sai kyllä enemmän naurukohtauksia kun kauhua aikaiseksi täällä.

Kyllähän tuo vaatii jonkinlaista tunettautumista ja vastaanottavaisuutta, muuten voi mennä kokemus koomiseksikin. Siltikään en ymmärrä miten tuosta ei nyt yhtä tähteä enempää huvia saisi irti.. siinähän puu rouskuttaa miehen kappaleiksi!



Lisää katsottuja:



[font=Arial][background=transparent]154. Dredd 3D ****[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Supertiukka toiminta-dredd, hauskaa satiiri-dreddiä vielä odotellaan. Kohta tarkemmin etusivulla. [/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]155. Sixth Day **1/2[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Urpo Kämmikäpälä Roger Spottiswoode ohjaa ja käsikirjoittajina häärää hämmästyttävä WIBBERLEYN PARISKUNTA – hämmästyttävät aina lähinnä urpoilla ja naiiveilla kässäreillä, tällä kertaa miltei jokaisesta kohtauksesta tulee mieleen Total Recall ja se, kuinka siinä asiat tehtiin oikein. Ja Arska ei koko ajan perinpohjaisesti nolannut itseään kuten Sixth Dayssa. [/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]156. Vegas Baby **-[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Netflix pakotti katsomaan tämän karmivan käppäisen Hangover-koulukunnan komedian. Nytpä sain sitten nähdä mitä olisi Las Vegasissa seurannut jos olisi soittanut johonkin siellä kaikkialla tuputettaviin huorulimainoslappusten numeroon. Tässä oli jotain pornotähtiä ja vapaaottelijoita sivurooleissa, kuin kalat kuivalla maalla hekin. [/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]157. Final Destination 5 **1/2[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Tyhmäähän näitä olisi draaman vuoksi katsoa, joten pisteytän erikseen onnettomuusjaksot:[/background][/font][list]

[*][font=Arial][background=transparent]silta ****+[/background][/font]

[*][font=Arial][background=transparent]telinevoimistelu ****1/2 (OUCH!)[/background][/font]

[*][font=Arial][background=transparent]akupunktio ***[/background][/font]

[*][font=Arial][background=transparent]laserleikkaus ***1/2[/background][/font]

[*][font=Arial][background=transparent]tehdas ***[/background][/font]

[*][font=Arial][background=transparent]lentokone **1/2[/background][/font]

[/list]

[font=Arial][background=transparent]Harmittaa nyt etten nähnyt 3D:nä, näytti olevan kovasti yritystä heittää sälää katsojaa kohti. Onnettomuuksissa oli sarjan ehkä nokkelinta peloilla pelaamista ja traumojen synnyttämistä. Onneksi kävin silmien laserleikkauksessa ENNEN tämän katsomista..[/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]158. Green Street Hooligans ***1/2[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Loppupuoli vähän lussahtaa, muuten jees kertomus. Elijah Wood tietenkin täysin epäuskottava menninkäinen, mutta ei onnistu vesittämään koko leffaa. [/background][/font]



[font=Arial][background=transparent]159. Robocop ******[/background][/font]

[font=Arial][background=transparent]Bio Rexin näytös oli ekstaattinen, mutta joku jurpelo onnistui pilaamaan tunnelman juuri ennen leffan alkua törkeällä huutelullaan. Maanpetostuomio on olemassa juuri tuollaisia mätäpäitä varten. TOISAALTA oli kyllä huonoa pelisilmää sillä Verhoevenin haamukirjailijalla alkaa liikaa puffaamaan Jeesuskirjaa juuri ennen leffaa – pikainen maininta olisi riittänyt. “Jeesus” on nimittäin sana joka saa helposti ihmiset raivon valtaan muutenkin. Onneksi Miguel Ferrer, Ronny Cox ja Kurtwood Smith saivat palautettua fiiliksen kattoon. Huuhuu huu it’s the law of the jungle![/background][/font]

407.

Bernard Vorhaus: Three Faces West (1940)

Tämä elokuva on melkoinen coctail: John Wayne, 40-luvun tomumyrskyt keskilännessä ja lopussa esiin nousevat Elokuvan ns. moraaliset kysymykset on tehty niin mustavalkoisiksi, että typerinkin tajuaa koska asiat ovat oikein ja koska väärin. Hyvä on kirkasta, puhdasta ja kaunista, paha puolestaan mustaa ja ilkeintä mahdollista – harmaan sävyjä ei ole, eikä niitä kaivata, kun Jumala ja Amerikka ovat oikealla puolella. Olipahan taas melkoista propaganda-paatosta.



408. Iain Softley: The Skeleton Key (2005)

Voodoo/hoodoo ‑säikyttely leffa, joka kasvaa kahden vahvan naisen taistelutantereeksi. Kate Hudsonin nuori hoitaja ja Gena Rowlandsin vanhempi rouva ovatkin melkoinen pari otellessaan kirjaimellisesti hengistä. Jännitys on todella tiivis huipentuen loppua kohden ja mainiosti valitut musiikit vain korostavat New Orleansin laitamilla sijaitsevan vanhan kartanon uhkaavuutta. Lopussa riittää taas twistiä ja isoa ääniraitaa, mikä hiukan latisti alun mainiota rakentelua.



409. Alex Proyas: The Crow (1994)

Lokakuun 30. päivä, eli Devil's Night. Mihinpä muuhun iltaan sopisi paremmin tämä pian 20-vuotias action pläjäys kuin juuri vanhan vihtahousun yöhön? Hieno tarina ja näyttävä kuvaus Detroitin tapaisesta kaupungista jossa näyttää lähes aina satavan ja olevan yö.



410. Tim Burton: Sleepy Hollow (1999)

Halloween on vain kerran vuodessa, joten illan leffatrion avaaja oli aika helppo valita. Puhdasta fantasiakauhua pienellä huumorin pilkkeellä, ja kuinka monta Jack-o'-lanternia tässä mahtoikaan yhteensä olla?



411. Henry Selick: The Nightmare Before Christmas (1993)

Helppo valinta tämäkin oli Samhain-juhlaan ja samalla tuli nähtyä sesongin ensimmäinen jouluelokuva. Elfmanin musiikit ovat aivan puhdasta parhautta ja itse tarina on pikku lapsellisuuksistaan huolimatta – tai ehkäpä juuri niiden takia – toimiva. Ken Pagen ääninäyttelemä Oobie Boogie nousee katselukertojen myötä yhä ylemmäs ja ylemmäs värikkäässä hahmokatraassa.



412. John Carpenter: Halloween (1978)

Halloween-illan virallisen osuuden päättäjä oli itsestään selvä jo ennen kuin sessiot edes alkoivat. Kaikki kunnia lukuisille jatko-osille, mutta Carpenterin mestariteos on yhä edelleen se toimivin ja hyytävin koko sarjasta. Säännöt ovat alusta saakka selkeät ja Laurie Strode on kiltein sekä siveellisin Haddonfieldin tyttö, joten hän jää henkiin kun sukulaispoika Michael saapuu harventamaan väestöä.



413. Rick Rosenthal: Halloween II (1981)

Ja lisää verta pakkiin! Halloweenin bonus-kierros toi katsottavaksi vielä sen järjellisimmän jatko-osan, jossa Michael kohtaa loppunsa tavalla johon kaikki olisi kannattanut lopettaa. Alussa nähty lyhyt pätkä Night of the Living Deadista oli aivan uskomaton, enpä muistanut tuotakaan enää lainkaan. Ruumiita kirjaimellisesti tippuu vasemmalle ja oikealle, kuten jatko-osissa pitääkin ja kytät ovat edelleen yhtä paksukalloisia. Eli kaikki pakolliset kuviot ovat kohdillaan.

100.

Prom Night 2: Hello Mary Lou (dvd) *** Surutta eikä kovinkaan peitellysti lainataan Manaajaa, Carrieta, Nightmare on Elm streetia ja jopa Evil Deadia, lisätään vähän (typerää) huumoria ja paljasta pintaa ja voila! meillä on melkein jopa viihdyttävä kauhukomedia joka meinaa lipsua tosin parodian puolelle. Eihän tämä oikein millään mittarilla hyvä ole, mutta viihdyttävä, ainakin kertakatselussa.



101. Stage Fright aka Deliria (dvd) **** Tarpeeksi simppeli ja verinen ollakseen hyvinkin viihdyttävä ja pöllönaamariin pukeutunut mielipuoli-tappaja on oikeasti varsin greepy. Mukava yllätys. AWEn levyllä on 4:3 ja 16:9 –versiot, onko nämä pituudeltaan identtiset?



102. The Unborn (2009) (tv) *½ Hesarin semipositiivinen arvostelu sai jotenkin kuvittelemaan että tässä olisi jotain potentiaalia. Alku onkin aika hyvä ja muutama ihan tehokas kohtaus löytyy, mutta sekopäinen juoni ja todella syvältä ollut manauskohtaus vievät koko leffan nopeasti unholaan. Kummituslapset on kyllä aina helvetin pelottavia, ei voi mitään.



103. The New Barbarians (dvd) Avaustaistelun kohdalla meinasin jo luovuttaa. Kökköys saavutti tason joka ei edes naurattanut, puistatti vain. Mutta oudosti silti elokuva onnistui vetoamaan todella kaiken logiikan ulkopuolella olevalla juonellaan, aivan erityisen paskoilla hiekkakuoppataisteluilla ja todella naurettavilla autovirityksillä. Välillä viljellään hämmentävää huumoria ja välillä heitellään sekaan vähän random-gorea. Tuskainen katselukokemus, jota on mukavampi muistella jälkikäteen. Tätä kirjoittaessa naurattaa paljon enemmän kuin elokuvaa katsellessa...

132.

Black Sunday (1960) ****

Ihan vakuuttavaa jälkeä tämäkin Bavalta. Black Sundayn vahvimpia puolia on sen lumoava tunnelma joka toimii vielä yli 50 vuoden jälkeenkin. Pienestä budjetista on otettu kaikki mahdollinen irti ja Bavan näppäryys näkyy monessa kohtaa. Toisaalta lavasteissa haahuilu tökkii hieman muutamassa kohdassa mutta tuo ei radikaalisti laske arvosanaa. Tästä elokuvasta puhuttaessa ei voi olla mainitsematta Barbara Steelen erinomaista roolisuoritusta, hänen koko olemuksensa on kuin tehty tätä elokuvaa varten ja noissa silmissä sekä kasvoissa on yksinkertaisesti jotain vaikuttavaa. On siis selvää että Steelen panos on tärkeä osa Black Sundayn tunnelmaa.



133. Taxi Driver (1976) ****½

Elokuvan tarina ‑dokkarisarjan innoittamana tämä tuli katsottua. Täytyy sanoa että Robert De Niro on kyllä elämänsä vedossa tässäkin Scorsesen klassikossa, hienosti tulkittu päärooli kantaa jo Taxi Driverin pitkälle. Toinen tämän elokuvan vahvuuksista on se vahva tunnelma mikä velloo koko ajan elokuvan yllä ja parhaiten sen voi aistia noiden öisten ajokohtauksien aikana, juuri nuo kohtaukset ovat itselleni se Taxi Driverin suola. Kaikenkaikkiaan oli mukava huomata että vaikka vuodet kuluvat niin tämä elokuva on yksi niistä joka herättää tunteita katsojassa vielä tänäkin päivänä.



134. Bandidos (1967) ***½

Tarpeeksi viihdyttävä spagu jonka katsoo kepeästi läpi suhteellisen suoraviivaisen juonensa takia. Toki muutamia twistejäkin on saatu mukaan mutta loppujen lopuksi Bandidos on lähellä tyypillistä kostotarinaa, onneksi Massimo Dallamanon käsissä tästä syntyi kuitenkin keskivertoa parempaa spagu-viihdettä ja sen huomaa kyllä muutamien hyvin rakenneltujen kohtauksien myötä. Propsit vielä Egisto Macchin tyylikkäästä soundtrackista ja Enrico Maria Salernon kelpo suorituksesta pääosassaan.



135. Saw IV (2007) **½

136. Saw V (2008) **

137. Saw VI (2009) **

Leffasarjan omassa topikissa lisää näistä.