Mitä elitistit katsovat?

Giù la testa (1971)

Fast Times at Ridgemont High (1982)

The Hoax (2006)

Gonzo: The Life and Work of Dr. Hunter S. Thompson (2008)

Vantage Point (2008)

Be Kind Rewind (2008)

Silja – nuorena nukkunut (1956)

Premonition (2007)

Teemalauantai: Jörn Donner (Ammatti: Suomalainen elokuvaohjaaja ja Mustaa valkoisella (1968))

The Mighty Peking Man (1977)

Half Baked (1998)

Kikujiru (1999)

1408 (2007)

Q & A (1990)

The Alarmist (1997)

Disturbia (2007)

First Snow (2006)

Purple Rose Of Cairo (1985)

Control Factor (2003)

Tropa de Elite (2007)

Porco Rosso (1992)

Transformers (2007)

21 (2008)



En nyt jaksa enempää kommentoida, mutta todettakoon että Taru Mäkelän ja Esko Rautakorven Donner-haastatteludokumentti oli erittäin hyvä ja antoisa, vaikka kohde itse ei kaikkia ammattisalaisuuksia Naisenkuvia-stondiksesta suostunutkaan paljastamaan. Pirteätä ja terävää 75-vuotiasta kuunteli ilokseen. Itseironinen ja narisevan kuivan huumorin sävyttämä Mustaa valkoisella oli myös ns. täyttä tavaraa. Hoax ja Gere myös erittäin hyviä, kannattaa tsekata jos on jäänyt väliin.

Hiljainen kostaja (Spasms)



Arto Pajukallion kolmen tähden Katson Videoraati ‑kritiikin (1983?) ansiosta olen kuvitellut tätä yliluonnollista kanadalaista käärmekauhuleffaa jokseenkin viihdyttäväksi. Romerolta Videotrage-kasetin ostettuani voin todeta olleeni oikeilla jäljillä kaikki nämä vuodet. Täytyy taas ihmetellä näitä IMDb:n kommenttiosaston pikkumestareita joiden medialukutaito osoittautuu köykäiseksi ja mielikuvituksettomaksi, jos pitäisi olla jotain mieltä esim. marginaalisemmista kauhuelokuvista, eikä vain toistaa jonkin horror-merkkituotteen tai valmiiksijauhetun kulttiklassikon hypeä. Takaisin itse elokuvaan: epäuskottavassa ja dialogiltaan tyhmässä mutta vetävässä tarinassa tiedemiehet Oliver Reed ja Peter Fonda jahtaavat afrikkalaista paholaiskäärmettä, jonka liikkeitä seurataan sinisävyisten kalansilmä-steadycam-point of view ‑otosten kautta. Siistiä ja menevää stalk and slash ‑kuvioiden variointia psykopaattileffoja lennokkaammin ja filmaattisemmin, mukavan maanisella Tangerine Dreamin musiikilla vahvistettuna. Käärmeenpureman uhrien pullistelua kuvaavat efektit ovat selvästi Cronenbergin varhaisteosten inspiroimia ja useista esikuvistaan poiketen niitä ei näköjään ole Suomi-julkaisusta leikattu.

Harsh Times



Se parempi Christian Bale elokuva, unohtakaa siis pimeät kalsariritarit. Sanottakoon nyt tässä vielä, että ei se Ledgerin Jokeri kummoinen ollut, Nicholsson teki senkin paremmin.

Camp Rock (tv)

Aivopesua. Puuttui vain teinityttö jonka alastonkuvat leviävät netissä, mutta se taitaakin olla vasta jatko-osan promootiota.



Nettisensuurin ja koulusurmien sijaan pitäisi olla oikeasti huolissaan tälläisten elokuvien vaikutuksesta nykynuorisoon. Siis ihan vakavasti, tämän kaltaiset elokuvat tekevät ihmisestä tyhmiä, aivottomia lampaita joilla ei ole omaa mielipidettä asioista vaan seurataan ainoastaan viimeisimpiä muotiseurauksia, kulutetaan yhä enemmän ja luotetaan siihen että kukin yksilö on tähti joka voi nousta ainakin hetkeksi kuuluisuuteen vaikka todellisuudessa suurin osa ihmisistä on lahjattomia taviksia joiden ei edes tarvitse nousta kuuluisuuteen ollakseen onnellisia. Tämän kaltaiset elokuvat ovat isompi syy nuorison pahoinvointiin kuin mitkään väkivaltaelokuvat sillä näitä katsomalla tulee pakostakin kohdanneeksi maailman pahuuden ja huomaavan ettei olekaan se elokuvan päätähti joka nousee oman tylsän elämänsä kurjuudesta tähdeksi joka tahkoo rahaa pelkällä olemassaolollaan.



Traces of a Dragon: Jackie Chan & His Lost Family ****½

Jackie Chanin isän ja äidin todelliset taustatarinat. Isä toimi mm. vakoojana ennen kuin pakeni Hong Kongiin ja häntä yritettiin salamurhata pariinkiin otteeseen, tästä todisteena jalassa ja päässä olevat haavat. Äiti puolestaan mm. salakuljetti oopiumia elättääkseen silloisen perheensä. Molemmat joutuivat jättämään edellisestä avioliitoista syntyneet lapset Kiinaan kun kommunistit pääsivät valtaan 1940-luvun lopulla. Molempien puolisot olivat tuolloin jo kuolleet joten lapset jäivät aika pitkälti ilman vanhempia ja tulivat toimeen lähinnä kerjäämällä tai työskentelemällä aamusta iltaan. Molemmat pakenivat Hong Kongiin jossa menivät naimisiin ja heille syntyi ainut yhteinen lapsi, Jackie Chan.

Sidney Lumet :

Fail-Safe (1964) ****

Amerikkalaisten "pomminvarma" puolustusjärjestelmä tekee tepposet ja ydinaseilla varustettu pommikone lähtee viimeiselle missiolle kohti Moskovaa. Kone olisi saatava kääntymään ennen kuin Venäläiset tekevät ydinaseilla vastaiskun. Hermopeliä pelataan Yhdysvaltojen sotilastukikohdasta käsin, jossa armeijan viskaalit ja itse presidentti yrittävät selvittää asioita kuuman linjan kautta Moskovaan. Kylmän sodan pelkoja hyvin käsittelevä elokuva.



Christian Marquand : Candy (1968) ****

All-star castingillä varustettu elokuva nuoresta ja kauniista Candystä, jota likaiset vanhat herrat jahtaavat. Mukaan on saatu mm. Marlon Brando, Richard Burton, James Coburn, Walter Matthau ja Ringo Starr. Hapokasta menoa alusta loppuun. Burtonin esittämä pop-runoilija MacPhisto, Ringon esittämä Meksikolainen puutarhuri Emmanuel ja toki muutkin tähtiroolit ovat melkoista wtf-trippailua. Elokuvana hitusen epätasainen, mutta kuitenkin ihmeen viihdyttävä trippi. Myös soundtrack toimii. MacPhisto youtubessa.

Casino Royal 8/10



Scalphunters 4/10

Jees perusideasta saatu aikaan kankea lännensatiiri. Pollackin ohjaus, Lancaster pääosassa.



Austin Powers ja Kultamuna 6/10

Ihan kelvollinen jatko-osa, Austin itse vähän väsy mutta sivuhenkilöt mainioita Foxy Cleopatraa lukuunottamatta. Junassa PSP:ltä katsoessa pissapatsas- ja silhuettikohtaukset olivat melkoisia toleranssitestejä ettei olisi nauranut ääneen.



PotC: At World's End 4/10

Viimeinen tunti oikein kiva.



002 operazione Luna 5/10

Fulcin komedia kahdesta italialaisesta idiootista jotka KGB lähettää avaruuteen.



Dark Angel 6-7/10



In the Folds of the Flesh 8/10

So sweet, so sick.



The Secretary 6/10

Hetkittäin mainio.



Dr. Mabuse the Gambler 7/10

Hypnoosia, hulluutta, haamuja ja tuikkaa kaupunkisotaa. Pahimmillaan vaan tylsistyttävä, parhaimmillaan aivan timanttisen nerokasta mykkiskuumotusta.



Blast of Silence 8/10

Post-noir ‑61. Hienoa varhaisen jenkki-independent-leffan tuntua. Pienimuotoinen palkkatappajan muotokuva. Synkkä ja sleazy.



Black Candels 6-7/10

Suoraviivaista ja kiitettävän roisia noitalahkosleazea.

Kyttäkoulun kahelit

Vihdoinkin tuli nähtyä tämä "mestariteos" ja italialaisen elokuvan riemuvoitto. Sieluani särkee. Itkettää. Korteksini taisi luhistua päässäni ja halvaannuttaa viimeisen aivosoluni. Siellä se kituu. Se kituu ja itkee. kee kee. nyDT fe menfnetti tajnufntansaAA. . . a- a- a- zz z x x se eif he ngi drä +++\\\\\\ APu!!114999 AOUpu!!0222#### A A A A A A A A – - – - – -------------------------------------------------------------------------------------------------

Jeremias Rahunen ( 16.11.2008 19:29)

Sidney Lumet : Fail-Safe (1964) ****

Dr. Strangeloven hengessä.

Ymmärrän toki mitä ajat takaa mutta eikö hengessä ole vähän korni viittaus näiden elokuvien välillä.

Goose ( 16.11.2008 20:05)

Jeremias Rahunen ( 16.11.2008 19:29)

Sidney Lumet : Fail-Safe (1964) ****

Dr. Strangeloven hengessä.

Ymmärrän toki mitä ajat takaa mutta eikö hengessä ole vähän korni viittaus näiden elokuvien välillä.

Olet ihan oikeassa. Tapahtui ajatusvirhe osaltani. Tarkoituksena ei ollut sanoa että olisivat tyyliltään tai hengeltään samanlaisia (tältä osin pikemminkin vastakohtiahan nämä ovat), vaan aihepiiriltään. Korjasin alkuperäistä viestiä.

Sono:

Suicide Club ****½

Niin onnetonta kuin japanilainen kauhu yleisesti ottaen onkin, niin tämä on kyllä viimeisen kymmenen vuoden parhaita kauhuelokuvia valmistusmaahan katsomatta.



Kitamura: Aragami ***

Näpsäkkä lyhäri, paitsi ettei tämä ollut lyhäri. Olisi voinut tiivistää 15 min. Hyvä silti. Huumori paikoin mainiota.



Aoyama: Eli, Eli, lema sabachthani?

Arvostelu tulossa.

Zombie Strippers

No joo, tämä on hyvä todiste siitä, että From Dusk Till Dawn ei ole hyvä elokuva (pelkästään) siksi, että siinä on verenhimoisia strippareita. Vaikka ei tämä ihan paska ollut, mutta lievästi ylipitkä kuitenkin. Pari naurahdusta elokuva kuitenkin tarjosi. Parhaiten mieleen jäi kohtaus, johon liittyi biljardipallo. **



Omen

Alkuperäinen. Mulla on ollut dvd:llä tämä ainakin 5 vuotta, mutten muistaakseni katsonut. Edellinen kerta siis joskus 90-luvulla. Hieno elokuva. *****



Critters

Hmm, ja tämä oli tullut katsottua 80-luvulla kait edellisen kerran. Ei ollut niin hauska kuin muistin. Nakertajat ovat riiviöitä parempia hahmoja, mutta kyllä esikuva sekä etenkin jatko-osa hakkaavat tämän silti. ***



Juno

Tuli mieleen mulle eniten Ghost World. Tämä on huomattavasti hauskempi ääneen naurattavalla (ja melkein kokonaan dialogiin pohjautuvalla) tavalla, mutta kyllä mä GW:stä enemmän silti pidin. ****



Die Hard 4.0

Ei ollenkaan niin huono kuin pelkäsin. Ei tosin olisi kuulunut olla Die Hard ollenkaan, ja pääosaan olisi silloin voinut ottaa vaikka Stathamin tai edes Dieselin. Eihän Willisissä tosiaan mitään vikaa ollut, mutta ei vain sopinut tähän elokuvaan. Kohtaus Willisin ja tämän aasialaisen tytsyn välillä oli loistava! ***



Unheimliche Mönch

Toistaiseksi (FIXit unohtaen, dvd:ltä about aikajärjestyksessä katsottuna) paras Edgar Wallace. Paljon Peter Thomasin musiikkia ja värilliset alkutekstit viittaavat jo loppupään tuotoksiin. Muutama ulkokohtaus on jopa käyty kuvaamassa Lontoossa, ja usvaiset öiset pihan on hienosti kuvattu ja valaistu ylipäätään. Eddi Arent on mukana tietenkin, muttei onneksi koomisena kevennyksenä. Parasta kuitenkin tyylikäs piiskalla tappava munkki. Erityisen hieno on lopun taistelu, jossa mustaan kaapuun pukeutunut munkki lyö valkoisella piiskallaan kohti kameraa. Jes! Juonikin on parhaimmasta päästä, mutta silti turhauttava ja siksi vain ***



Abyss

Tätä en ollut nähnyt kai 90-luvun alun jälkeen. Silloin muistaakseni pidin enemmän Leviathanista (voikohan olla mahdollista?). Katsoin theatrical versionin, special editionin ylimääräiset minuutit tuntuivat liiallisilta (olisikohan kannattanut kuitenkin? pitää googlailla erot). Oikeastaan koko elokuva on helvetin vauhdikkaasti cliffhangerista toiseen siirtymistä hyvin toteutettuna (päinvastoin kuin muistikuvieni mukaan). Lopetus vain on aivan hanurista, ja koko perusidea yhtä ärsyttävä kuin modernien kummituselokuvien. ****



Critters 2

Ehkä jopa parempi kuin ykkösosa. Ainakin hauskempi. Ja tissit. Viikon ainoat Zombie Strippersin jälkeen. ***

Truffaut:

Peau douce, La (1964) ****

– Truffautin intohimo elokuvataidetta kohtaan näkyy henkilöhahmojen taustoissa, mikä antaa elinvoimaa tälle hitchcockilaiseksi luonnehditulle kolmiodraamalle. Lopetus on ehkä hieman yliammuttu, mutta juuri siksi mielenkiintoinen.

Ray: Born to Be Bad (1950) **½

Kerwin: Deadbeat (1976) *½

– Eksplisiittisesti, mutta mielenkiinnottomasti toteutettu minibudjetin kostofiktio.

k-mikko ( 17.11.2008 01:47)

Abyss

Tätä en ollut nähnyt kai 90-luvun alun jälkeen. Silloin muistaakseni pidin enemmän Leviathanista (voikohan olla mahdollista?).

Tietysti voi. Leviathan on paljon parempi elokuva.

willberg ( 15.11.2008 20:42)

Artisan ( 15.11.2008 17:15)

Katsoin rohkeasti hardcore-version.

Oliko runkkumatskua?

No jos hardcore-yhdynnät teille sellaista ovat niin sitten oli.



Ehkä olin liian tyly Iron Manille vitutuksen puuskassa, olihan siinä joitakin yksittäisiä melkein kiinnostavia juttuja. Lisätään sille vielä puolikas tähti eli yhteensä *½



243. Brian De Palma: Carrie (Blu-ray) *****

Tämä oli pakko katsoa blu-rayltä vastalääkkeeksi Iron Manille. Elokuva ajoilta, jolloin elokuvissa oli vielä sisältöä ja teemoja.



244. Peter Berg: Hancock (Blu-ray) ***

Tässä päivän yllättäjä, tämähän oli paikoin oikein hauska. Tyhmien supersankarijuttujen parodiaa ja hiton hienoja toiminta/efektijaksoja. Ei silti varsinaisesti hyvä, mutta lajissaan oikein toimiva.



245. Neil Marshall: Doomsday (Blu-ray) **

Hohhoijaa. Alku lupaili vielä jotakin keskinkertaista Escape from New York ‑variaatiota, mutta kun nämä naamakuvioidut friikit hiipivät esiin, oli kaikki jo menetetty. Ei niin huono että olisi vituttanut, mutta aika yhdentekevä kuitenkin. Mukavasti ohjaaja muisti kiinnittää huomion kaikkiin lättäystilanteisiin, jopa yliajettu lehmä piti näyttää kuvassa.

Paksuna

Aika hauska toisenkin kerran. Poistetuissa kohtauksissa oli yksi helmi: yksi seth rogenin kamuista heittää parin minuutin kiukkusen monologin Brokeback Mountainin homovastaisuudesta.



Terminator 3

Huomattavasti huonompi kuin muistinkaan. Täähän on ihan skeidaa. huhhuh.





Cosa avete fatto a Solange?

Hyviä juttuja, mutta kokonaisuutena vähän... öö giallo.



Reincarnation Of Isabel

Happoa elokuvan muodossa. Mi piace!