30.7.2008 00:28
A Nightmare on Elm Street. Tämän katsoin viimeksi yläasteella (noin 21 vuotta sitten). Silloin elokuva oli erittäin valuuttavaa viiden tähden kamaa. Kyllä eka Elm Street edelleen tuntuu, kaikesta kasarimaisuudestaan huolimatta, mainiolta elokuvalta. Ilmestymisajankohtaansa nähden monet elementit olivat todella tuoreita ja itse idea on hyvä. Langenkamp on todella onneton näyttelijä, mutta toisaalta neidin vaisuus toimii aika hyvin, koska tarkoitus on kuvata hyvin väsynyttä henkilöä. Sivuosissa on paljon parasta a-ryhmää.
Ekasta katselusta on kulunut suunnilleen saman verran aikaa ja vaikutelmat olivat muutenkin samantyyppisia... Leffa tuntui yllattavan off-Hollywood-maiselta, yleisen epamaaraisuuden ja ‑loogisuuden seka surrealistisen ja stydin painajaiskuvaston yhdistelmista tuli hyvassa ja pahassa mieleen 1980-luvun Lucio Fulci – myos loppuratkaisussa, joka tuntui silloin joskus pelkalta vedatykselta, mutta sisaltaa myos mielenkiintoisia tasoja. Hyvaa musiikkia. Ja hauska huomata, etta mr Krueger ei ollut debyytissaan nimeltaan "Freddy" vaan ihan vaan Fred.