Mitä elitistit katsovat?

Goose ( 17.12.2008 07:26)

Young Hova ( 16.12.2008 08:30)

Gran Torino (35mm)

Helvetin hyvä. Tuli tippa linssiin.

Pakko udella sen verran, että onko nimen mukaisella autolla suurikin rooli?

Se on sellainen mcguffin josta ennen kaikkea puhutaan paljon, mutta on se ihan kohtuunäyttävästi esillä.

Vajaan parin viikon ajalta:

Tim Burton: Pee-Wee’s Big Adventure (35mm) ***

Parhaimmillaan tämä on mitä oivaltavinta antologiaa amerikkalaisesta road- ja b-elokuvasta, mutta heikoimmillaan epähauskaa Pee-Wee Hermanin haahuilua Danny Elfmanin musiikin säestyksellä, joka ajoittain koettelee ärsyke-refleksejä. Burtonilla on kyllä ihan kristallinkirkas näkemys siitä, mitä haluaa ja onnistuu siinä suurimmaksi osin hyvin. Se käy ilmi jo noista ekoista lyhäreistä, mitä tässä näytöksessä esitettiin. Tosin arkiston Burton-retrospektiivistä loistava Mars Attacks on jostain syystä oikeastaan ainoa, mikä erityisesti kiinnostaa nähdä valkokankaalta.



Hans Steinhoff: Hitlerjunge Quex (35mm) ***

Natsipropagandaa oikein suurella sydämellä. Manipulointi on niin yliampuvaa, että se tuntuu paikoin tahattomalta satiirilta. Hitlerjunge vs. Kommarinuoret. Tokassa näytöksessä oli yllättävänkin paljon jengiä. Joku myös jopa taputti tälle.



Hsueh Li Pao: Iron Monkey Strikes Back (dvd) ***

Keisarin vaimo salamurhataan ja rikosta ratkaisemaan palkataan Coolhead –niminen agentti, jonka tutkimuksien jälkeen dynastian sisältä alkaa nousta esiin salaliittoa ja vaiennettuja todistajia. Kung Fun ja koreografioidensa puolesta tää ei ole mitään siisteintä osastoa, mutta kyllä mättöjä kuitenkin kelpaa katsella. Osittainen viehätys piilee tarinan ja draaman puolella, joskaan ei sielläkään mitään huutoaplodeja ansaita. Omalaatuinen wtf-kiina-huumori näyttää taas kyntensä loppukohtauksessa, joka on taas yksi esimerkki siitä, kuinka näitä on aina yhtä suuri ilo katsella.



Liu Chia-Liang: Shaolin Challenges Ninja aka Heroes Of The East (dvd) ****

Parhaita Shaw Brothers kung fuja mitä olen nähnyt. Gordon Liu tappelee japsimestareiden kanssa kiinalaisten ja japanilaisten taistelulajien paremmuudesta. Upeita flaidiksia, monipuolisia hahmoja, typerää huumoria, sekä flow pysyy koko ajan kasassa. Sisältää myös hienoa matskua kahden maan välisistä kulttuurieroista ja tavoista. Monipuoliset taistelukoreografiat ovat taattua Liu Chia-Liang laatua. Jonkun Chinese Super Ninjasin ohella ihan viihdyttävintä kamaa, mitä vähään aikaan on tullut vastaan.



Fred Williamson: Mean Johnny Barrows (dvd) **

Johnny Barrows saa fudut armeijasta vedettyään esimiestään turpaan, jonka jälkeen palaa kotihoodeilleen etsimään duunia suht heikolla menestyksellä. Paskaisen huoltoasemapestin aikana Johnny on totaalisen lyöty ”The Manin” harjoittamasta syrjinnästä ja rasismista, käy sitten pitkän moraalikamppailun, mutta päättääkin loppuen lopuksi ottaa tarjotun hitman-duunin vastaan amerikanitalialaiselta mafiaperheeltä. Eihän tämä Williamsonin oma ohjaus ole oikein mistään kotoisin, mutta onneksi miehen kiistämätön karisma pelastaa tätä jonkin verran. Toimintakohtaukset ja musiikit ovat siinä ja siinä, dialogi ei ole lähellekään bläkkistä viihdyttävimmillään ja kummisetämäiset kliseet lähinnä puuduttavat. Käsikirjoituksessa on ihan hyviä ideoita, mutta vain ideoita. Elliott Gould tekee tässä hassun näyttäytymisen.



Oscar Williams: The Final Comedown (dvd) ***

L.A.:n kaduilla käydään sissisotaa rasistipoliisien ja rotusorrosta tarpeekseen saaneiden mustien militanttien välillä. Billy Dee Williams on radikaali-liikkeen johtajana hyvä. Tämä on ihan ok yhteiskuntakriittinen bläkkis, mutta jatkuva white man vs. black man ‑asetelma ja sarjatulella käyvä hössötys tasa-arvosta alkaa loppua kohti pyörryttämään. Suurin osa leffastahan perustuu Williamsin henkilöhahmon takaumiin, jotka on toteutettu paikoin aika hienostikin. Grant Greenin soundtrack on myös kova. Joka tapauksessa joku Black Gestapo on kuitenkin tähän verrattuna ihan mestariteos.



Ole Bornedal: Nattevagten (dvd) ***½

Tämä onkin pitänyt nähdä jo pitkään. Oikein tyylikäs tanskalainen murhatrilleri, joka on ajoittain aika giallo meininkiä. Liiallisen draaman sijasta, kun oltaisiin enemmän pysytty ruumishuone –miljöössä ja body count olisi korkeampi, niin tää saattaisi olla ihan napakymppi. Kuitenkin ihan onnistunutta sadismia, vaikka odottelinkin astetta häiriintyneempää tavaraa.



Anders Thomas Jensen: De Grønne slagtere (dvd) ***

Mads Mikkelsen lihakauppiaana, jonka kylmiössä roikkuu muutakin kuin sianruhoja. Draamapuoli jätti aika kylmäksi ja musta huumori ois saanut kukkia ronskimmin. Myös sikailuastetta vaan rehdisti härskimmäksi, kun kerran sille linjalle lähdetään. Ok elokuva, mutta ei mitään Ebola-neroutta, tosin tässä ollaankin tähdätty aivan muualle, hieman epäonnistuen.



Tony Randel: Hellbound: Hellraiser II (dvd) ***

About samaa tasoa kuin ykkönen. Pitkä inferno-osuus on suurimmaksi osaksi aika huikaisevaakin katsottavaa ja gore toimii totta kai.



Paul Anderson: Event Horizon (dvd) ***½

Ei mikään Alien, mutta erittäin viihdyttävää scifiä/kauhua.



Joseph H. Lewis: The Big Combo (tv) ***½

Oikein hyvä noir. Juonta ja omaperäisyyttä on nimeksi, mutta tyyli ja visuaalisuus ennen kaikkea. Dialogi on elävää, nasevaa ja täynnä hyviä punchlineja.



Alfred Hitchcock: The 39 Steps (dvd) ****

Hitchcockit ennen 40-lukua ovat olleet mulle aiemmin ihan tuntemattomia, mutta viime viikolla tuli korjattua näitä aukkoja. Mulla on erityisesti tämän kohdalla odotukset olleet erittäin korkealla ja vaikkakin tää oli muuten kaikin puolin loistava, niin jotenkin jätti hieman kylmäksi, kun mysteerin loppuratkaisu ei tuntunut sittenkään niin nerokkaalta, kuin pari vuotta myöhemmässä Lady Vanishesisisississä.



Alfred Hitchcock: The Lady Vanishes (dvd) ****½

Ihan parhaita Hitchcockeja, mitä olen nähnyt. Käsikirjoitus on pieniä yksityiskohtia myöten ihan uskomatonta tavaraa. Ehkä snadisti pisteitä pois tarinan muutamien epäloogisuuksien takia, mutta eipä niillä toisaalta ole pahemmin merkitystä. Tämä on myös parhaita junaelokuvia koskaan.



Alfred Hitchcock: Sabotage (dvd) ***

Ok.



Will Speck & Josh Gordon: Blades Of Glory (dvd) ***½

Ihan silkkaa Will Ferrellin juhlaa. Napoleon Dynamite –jäbä ei ole niin hauska, mutta väliäkö sillä. Tää tulee katsottua jatkossa varmasti helvetin monta kertaa.

207.

The Ninth Gate ****½

Wojciech Kilarin musiikit rulaa rankasti. Kuten koko leffakin tunnetusti.



208. The Pianist *****-

Loppupuolella on turhan pitkä piileskelyjakso ilman erityistä syytä, mistä pieni miinus. Kilarin musiikit ovat hienot ja onneksi hillitymmät kuin Ninth Gatessa, koska tarkoitus ei ole varastaa showta.



209. Cube (1969) ****

Tässä Jim Hensonin muinaisessa tv-elokuvassahan oli ennustettu kaikki tulevat leffat Cubesta Monty Pythonin kautta Avaruusboltseihin! Hämmästyttävää ja hyvällä tavalla surrealistista.



210. Story of Ricky ******

Aivan uskomattoman tarkka sarjakuvafilmatisointi, lukuunottamatta sitä että vankilanjohtaja on vaihdettu kääpiöstä hujopiksi ja sitä pikku seikkaa, että koko tarinassa ei ole yhtään mitään järkeä, koska elokuvassa ei kerrota miksi Riki oikein halusi vankilaan ja hengaili siellä niin pitkään. En tosin ihmettele, että miksi tuottajat halusivat päättää tarinan eivätkä tehdä enää jatko-osaa, sillä Riki-Oh mangassahan Riki päätyy vankilan jälkeen... KESKITYSLEIRILLE. Siellä lavasteet, hahmot ja tappelut menevät aiempaa paljon kunnianhimoisemmiksi ja kalliimmiksi/mahdottomiksi toteuttaa.



211. Elf ?

Enpäs sanokaan mitään, katsokoot uteliaat itse.



212. Se7en *****

Mahtiesimerkki käsikirjoituksen hiomisen tärkeydestä. Nyt vasta huomasin kuinka Saw oli vetänyt vaikutteensa tästä.







213. Hercule Poirot: Death On the Nile (2004) **

(TV-elokuva) Avainkohtaus on niin tökerön paljastavasti kuvattu ja näytelty, että vie pohjan koko leffalta. Keissin seuraaminen ei sen jälkeen kiinnosta tai palkitse.



214. Dr. Phibes Rises Again ****

Mielipuolista. Ei kuitenkaan yhtä koherentti ja nautinnollinen kuin ykkönen. Lisäksi tykkäsin enemmän ekan leffan Vulnavia-näyttelijästä, vaikka tää uusikin oli ihan söpö. Parhaita kohtauksia ever: Dr. Phibes jäähdyttää telttaa aavikon yössä jättimäisellä tuulettimella.



215. So Close **

Muutama kekseliäs toimintakohtaus taattuun Corey Yuen ‑tyyliin sekä hysteerisen hölmöt hakkerointikohtaukset eivät riitä pitämään mielenkiintoa yllä ekan puolen tunnin jälkeen, ja loppu on jo vaivaannuttavaa ja piinallista skeidaa. Jotain tähtiä silti reippaasta murhatahdista.



216. My Name Is Bruce ***½+

Todella mahtavaa sikailua ja brucenpalvontaa ekan tunnin ajan, mutta valitettavasti sitten homma romahtaa samalla tapaa kuin Bubba-Ho-Tepissä: ketään kiinnosta noi monsterit oikeasti. Kattava Bruce-tuntemus on tietenkin tarpeellinen katsojalle jotta yksityiskohdat aukeavat. BC 5000 moottorisahasta tuli mieleen läppä japanilaisesta zombieroskasta Stacy – Attack of the School Girl Zombies, jossa oli moottorisaha nimeltä "Bruce Campbell's Right Arm 2" (teksteissä vielä hassummin "Blues Campbell's").



217. Demon Seed ******

Ylivoimaista elokuvantekoa. Vie 2001 – A Space Odysseyn jo kunniakkaasti käsittelemää tematiikkaa pidemmälle, ja siitäkin vielä vähän pidemmälle.





218. Resident Evil: Degeneration **+

Uusi cgi-leffa Japanista siis, for fanboys only. Välillä tietokonenäyttelijät ovat hämmentävän aidon oloisia, välillä taas koko homma näyttää huonommalta kuin nykypelien real-time meno. Juoni on action-painotteinen mutta RE-kliseitä ja fiilistä uskollisemmin noudattava kuin live-action versioissa. Degeneration on onneksi englanniksi puhuttu (hahmot lähinnä jenkkejä ja intialaisia) ja mukana ovat Leon S. Kennedyn ja Claire Redfieldin alkuperäiset ääninäyttelijät peleistä (jep, tässä liikutaan about RE2-pelin jälkimainingeissa, mukana melkoisen onnistunut ja inhottava tyrant-variantti). Alun lentokenttä-zombiekohtaus voisi toimia erittäin hyvin live-leffassa tai peliskenaariona, nytkin kohtalaisesti. Ongelmaksi koko tuotoksessa jää tietenkin: Miksi helvetissä katsoa tällaista kun mieluummin pelaisi?

Superbad *

– Nimensä mukaisesti, tekohauska, ylipitkä ja todella huono...



Hana-Bi ***

– Ei Takeshin parhaimmistoa mutta silti viihdyttävä ja varsin kaunis elokuva. Huumori toimii.



Invasion ***

– Yllättävän ok.. Ennakko-odotukset varsin negatiiviset leffaa kohtaan mutta toimi.



Happening –



– Wau, tästä vaikka kuinka monesti katsonut tuben best of clipit mutta jo on.. Huumoria piisaa vaikka muille jakaa, läppä on toivotonta parhaimmillaan ja juoni poukkoilee miten sattuu. Paskuus vaan menee niin yli että leffalla loistavaa viihdearvoa. Shyamalanin paras...

Van Helsing En edes tiedä miksi katsoin tämän kun sekä kovalevyllä että hyllyssä on kymmenittäin katsomattomia ihan oikeitakin elokuvia. Uskomatonta räpellystä joka jaksaa oikeastaan hiukan viihdyttää ainoastaan sillä että väkisinkin odottaa seuraavaa idioottimaisuutta. Onko tässä kaikkien aikojen karismaattomin Dracula? Puolikas tähti Kate Beckinsalen cleavagesta. *½



300 In glorius HD. Tota joo, onhan tätä kiva katsoa. En ole sarjakuvaa lukenut, varmaan pitäisi. ***

Black Christmas (1974) ***

Joulufiilistä pitää vahvistaa tänäkin vuonna elokuvien avulla. Olen pitänyt tätä perus-slasherina mutta kyseessä onkin vähän hitaammin rakentuva ja vakavahenkisempi jännityselokuva, alku on vähän liiankin löysä ja vasta puolen välin jälkeen kuvio alkaa oikeasti toimia. Loppu on Välillä mennäänkin enemmän giallojen puolelle ja Saxonkin tuo ainakin mulle Enter the Ninjan ohella aina vahvasti mieleen Tenebren.



Remakea ei varmaankaan kannata katsoa?

Alive ( 18.12.2008 08:52)

Onko tässä kaikkien aikojen karismaattomin Dracula?

Van Helsingiä en oo nähnyt mutta Dracula 3000 voisi olla vahvoilla tässä kisassa.

Eason:

Journey to the End of the Night

São Paulossa bordellia pitävät isä & poika saavat tilaisuutensa vaihtaa paska hommat makeaan elämään, kun mustasukkaisuus draaman päätteeksi venäläinen huumediileri heittää veivinsä, jättäen jälkeensä salkullisen kokaiinia. Huumeet on tarkoitus kaupata afrikkalaisille joilla kaupantekoon on yksi ainut ehto, kuriirin on puhuttava heidän kieltään. Kaikki on suunniteltu ja sovittu valmiiksi mutta Murhyn laki iskee ja kuriiri kuolee kaupanteko aattona ja kaikki näyttää menevän perseelleen. Isän ja pojan pinna kiristyy edelleen, kun molemmat havittelevat diilin koko pottia ja samaa naista.

Brendan Fraser komediallisempana, kuin koskaan litra tolkulla viskiä juovana ja Tony Montanan kaltaisesti kokaiinia imuroivana kuumakallena. Myös parhaat päivänsä nähnyt puupökkelö Scott Glenn aiheuttaa tahatonta komiikkaa. Yllättäen räppäri Mos Def vie ylivoimaisesti pisimmän korren mitä tulee näyttelijöihin. Kokonaisuutena varsin tyhjänpäiväinen ja väsyttävä reaaliajassa etenevä diilielokuva.



Rapp: Winter Passing

Näytelmäopiskelija Reese lähtee kotikonnuille boheemikirjailija isänsä luokse aluksi pelkästään bisnes mielellä, kun kustantaja ottaa häneen yhteyttä kertomalla, että hänen äidiltään oli perintönä jäänyt iso liuta rakkauskirjeitä jotka tämä olisi valmis julkaisemaan kansien välissä. Isän kohtaaminen ei olekaan niin helppoa kaiken nuoruudessa kokeman katkeruuden jälkeen, puhumattakaan edesmenneen äidin henkilökohtaisten muistiinpanojen luovuttamista koko kansan luettavaksi.

Elokuvasta tuli pitkälti mieleen Zach Braffin ohjaama Garden State. Vakavaa draamaa johon on lisätty kuivaa ja innotonta huumoria. En pitänyt Garden Statesta, enkä liiemmin Winter Passingista.

Matti Lehto ( 18.12.2008 17:24)

Alive ( 18.12.2008 08:52)

Onko tässä kaikkien aikojen karismaattomin Dracula?

Van Helsingiä en oo nähnyt mutta Dracula 3000 voisi olla vahvoilla tässä kisassa.

En kyllä millään haluaisi katsoa D3000 vain vahvistaakseni/kumotakseni tämän.

Alive ( 19.12.2008 10:07)

Matti Lehto ( 18.12.2008 17:24)

Alive ( 18.12.2008 08:52)

Onko tässä kaikkien aikojen karismaattomin Dracula?

Van Helsingiä en oo nähnyt mutta Dracula 3000 voisi olla vahvoilla tässä kisassa.

En kyllä millään haluaisi katsoa D3000 vain vahvistaakseni/kumotakseni tämän.

Vaikka cast onkin poikkeuksellisen kova niin ei tosiaan kannata katsoa

Waterloo Bridge (1931)



***



Red-Headed Woman (1932)



****



Baby Face (1933)



***½



Una Farfalla con le ali insanguinate / The Bloodstained Butterfly (1971)



***



Chosen Survivors (1974)



Satunnaisesti valittu joukko yksityishenkilöitä viedään futuristiseen pommisuojaan alkavan ydinsodan takia jotta ihmiskunta säilyisi. Syvällä maan alla olevan pommisuojan pitäisi olla turvallinen, mutta

Yllättävän hyvä vähän kauhua ja vähän seikkailua tarjoava henkiinjäämispätkä mielenkiintoisessa miljöössä. ***



Gui da gui / Encounter of the Spooky Kind (1980)



Hulvattoman hauska kauhukomedia Sammo Hungilta . Loistokamaa! ****½



Xiao sheng pa pa / Till Death Do We Scare (1982)



Katsastuksessa Fortune Star Legendary Collection ‑sarjan DVD. Kuvan- ja äänenlaadultaan ihan hyvä julkaisu.



Kummituspätkä, jonka teossa mukana ollut muun muassa herra Tom Savini. Hauskaa kalkkunameininkiä tarjosi tämäkin ! ***½



Siu nin Wong Fei Hung ji: Tit Ma Lau / Iron Monkey (1993)



**½

Bitnik ( 18.12.2008 13:16)

Remakea ei varmaankaan kannata katsoa?

Ei todellakaan.

HOMOfilmi

Ohoh, olipas pettymys. Eikös tää voittanu kottikärryllisen oscareita ja kaikenmaailman mitaleja? Tuli semmonen olo että jengi on palkinnut tätä josoittaakseen suvaitsevaisuuttaan. Likaset homot! Paikoin sain jonkinlaisen otteen tosta mutta enimmäkseen jotenkin helvetin epäkiinnostava elokuva ainakin puolestavälistä loppuun asti. Musiikki oli epäonnistunut, "love theme" oli jotain karmeeta ja heitti kiusalliset huumoriarvot kaikelle mitä kuvassa tapahtui. No mut ainakin homostelu oli ihanan kiihkoizaa.

Uusintoja:

Hitchcock: North by Northwest (1959) ****½

Larraz: Vampyres (1974) ****(½)

– Puoli tähteä jää roikkumaan ilmaan. Lähinnä, koska elokuva ei vain yksinkertaisesti yllä samankaltaisen La Morte vivanten tasolle.

Argento: Profondo rosso (1975) ****(½)

– Ei niin päräyttävä kuin muistin. Suurimmalta osin kerronnallisesti rikkonainen, joskin loppu nivoo paketin hienosti kasaan. Kai nyt on pakko todeta, että Suspiria on Argenton _se_ elokuva.

Wise: Star Trek: The Motion Picture (1979) ***½

Fisher: Frankenstein and the Monster from Hell (1974) **½

– Fisherin viimeinen elokuva.



Pari uutta:



Segawa: Beautiful Teacher in Torture Hell **

Waters: Pink Flamingos **

Ilja Rautsin haastattelussaan mainitsema 260 elokuvan vuosivauhti menee niukasti rikki, mutta kyllähän saldo aika lähelle sitä silti jää.

254. Larry & Andy Wachowski: The Matrix Reloaded (HD DVD) ***½

No, onhan tässä viihteellisiä arvoja vaikka on paikoin hiukan vaivaannuttavakin. Tuntuu hieman huonommalta jokaisella katselukerralla.



255. Paul Greengrass: United 93 (DVD) *****

Erittäin vaikuttavaa edelleen, uusinta parin vuoden takaa.



256. Christopher Nolan: Batman Begins (HD DVD) ****

Hyvä.



257. Christopher Nolan: The Dark Knight (Blu-ray) ****

Myöskin hyvä, mutta nyt edellisosa alkoi tuntua kiinnostavammalta origin storynä. Tässä vaan mennään eikä meinata, eikä yhtäkään hahmoa enää pohjusteta kunnolla. Osin parempi, osin huonompi kuin edeltäjänsä.



258. Jaume Balagueró & Paco Plaza: [[color="#FF0000"]●REC] (Blu-ray) ***½

Toisella katselulla tämäkään ei tuntunut enää yhtä tehokkaalta, kun lopun tiesi, oikeastaan se tuntui jo vähän tyhmältä.



259. David Fincher: The Curious Case of Benjamin Button (35 mm) ***

Ylipitkää ja ylettömän romanttista draamaa, periaatteessa hyvin tehtyä mutta hiukan on ikävä 90-lukua jolloin yhdistelmä Fincher + Pitt tiesi aina jotakin uraauurtavaa. Nauroin ääneen kohdassa, jossa

260. Guy Ritchie: RocknRolla (35 mm) **½

Ääh. Muutama hyvä yksittäinen toiminta- ja dialogikohtaus, muuten todella tylsää rikollista kieroilua Lontoossa.



261. Frank Darabont: The Mist (Blu-ray) ****

Laadukasta kauhuviihdettä, mutta loppuratkaisu tuntui vielä väkinäisemmältä ja epäonnistuneemmalta kuin ensikatselulla. Olisi ollut parempi pitäytyä Kingin lopussa, tämä loppu on liian koominen, vaikka en sille vielä tällä kertaa nauranutkaan. [spoiler]On epäuskottavaa, että bensan loputtua ase otetaan välittömästi esiin. Eloonjäämisvietin olisi luullut saavan porukan pitkittämään vielä tilannetta.