Mitä elitistit katsovat?

Kundun (tv) ***½

Ei parasta Scorsesea muttei huonokaan.



Diary of the Dead *****

Perkele. Vihdoinkin. Kauanpa tätä sai odottaakin. Romero teki jälleen hyvän zombileffan. Nyt voi unohtaa Land of the Deadin tuottaman pettymyksen. Tässä on sitä oikeaa asennetta mitä Romeron aiemmista hyvistä zombileffoista (Night, Dawn ja Day) on löytynyt. Mutta älkääpä uskoko minun sanaani vaan katsokaa tämä itse ilman ennakko-odotuksia. Pakkohan tälle on antaa täydet pisteet kun kerta Rambollekin, ihan samanlaiset fiilikset tämä herätti vaikkei tämä missään nimessä mikään täydellinen elokuva olekaan.

Donovan:

The Tuxedo ***

Heh, tämähän oli Chanin jenkkituotantojen parhaimmistoa.



Yip: Flash Point ***

Melkoisen unohdettava, mutta varsin viihdyttävä kertakatselu (vaikka tämä olikin uusinta ennen myyntiä).



Fukasaku: Sympathy for the Underdog ****

Hieno ja hieman rauhallisempi yakuzaelokuva Fukasakulta. Hyvien näyttelijöiden roolisuorituksia on ilo seurata, kun ei koko aikaa hosuta ympäriinsä.



Fukasaku: Steet Mobster ***

Sitten sitä, mistä Fukasaku parhaiten tunnetaan. Hektinen tyyli vakuuttaa, mutta käy paikoin myös voimille.



Noda: Soul of Chiba ****

Ei niin väkivaltainen kuin odotin, mutta silti ihastuttavan räkäinen ja hyvässä mielessä halvan oloinen. Sivuosassa nähtävä Etsuko on aivan ihana.



Sekimoto: Story of a Nymphomaniac *

Voi Toei, mitä menitte tekemään. Näin unettavat pehmopornot kuuluisi jättää Nikkatsun tuotettavaksi. Toistamiseen en kyllä maksa sokeana 4500 jeniä Sekimoton leffasta.



Ja lopuksi Girls Bravon kaudet 1&2. Eka kausi on ihastuttavan viatonta (lue: piilopervoa) ja hillittömän hauskaa tissianimekomediaa, jälkimmäinen taas vähemmän peiteltyä ja huomattavasti epähauskempaa kohellusta.

Hiljaiset kaksi viikkoa, ja samanlaisena tulee jatkumaan.

95. Rovdyr

http://elitisti.net/review.php?id=1322 ***



96. Blues Brothers

Joopa joo, etenkään kun musiikki ei iske, niin aika vähän tästä jää käteen. Edellisen kerran nähnyt kai joskus 90-luvun alussa, eikä elokuvan status oikein avautunut. Ei nytkään. Naurahdin kerran, ja onhan 2h 20minuuttia aika paljon liikaa. Toki auton romutus lopussa on klassikko, mutta ei riitä. Dan Aykroyd (kirjoitetaanko se noin?) ei ole mikään suosikkini, mutta Belushikin on pliisu. Vaikka eipä Delta-jengin Blutoa tässä olisi ehkä kannattanut uusiksi tehdäkään. **

Stanley:

The Secret Glory (dvd) ****

Shindô: Alaston saari (tv) *****

Panahi: Peili (tv) ****

Scorsese: Who's That Knocking at My Door (35mm) ***

Ford: The Grapes of Wrath (dvd) ****

Andrea & Canepa: Dead End (dvd) **

35mm:

109. Auf der anderen Seite. Laatukamaa, vaikkei ollutkaan yhtä päräyttävä kuin Suoraan seinään.



"HD DVD"



110. In a Valley of Eliah. Kelpoa kertakäyttöviihdettä.



DVD



111. Bullets over Summer. En ole näitä Wilson Yipin muita elokuvia nähnyt, mutta tämä toi kokeellisuudessaan mieleen Tat-Chi Yaun työt. Tämä on tietysti hyvä asia.



112. Before Sunrise.Muutamaa kohtuullisen hyvää kohtausta lukuunottamatta todella ärsyttävää paskaa.



113. Three Extremes. Laatusettiä. Erityissti diggasin Dumplingsista.



Digiboksi:



114. The Queen. Yllättävän viihdyttävä.

Torrente ****½

Ruotsista löytyi suomi-teksteillä varustettu devari (varmaan Suomessakin myynnissä?). LBX 1,85:1, mutta kuva on erinomaisen kirkas ja värikylläinen.



The Duellists ****

Helvetin skarppi kuva tässäkin, hivelevän kauniista maisemakuvauksista puhumattakaan. Äärimmäisen kuumottavaa, kun pitää elää elämäänsä siten, että joku Keitelin piru on satunnaisesti olan takana pälyilemässä.



And Justice for Us All ****½

Täydellinen oikeussalidraama. John Forsytheä, Pacinon arkkinemesistä, paskapäätä tuomaria ja myöhempää Dynastia-patruunaa, tekee mieli vetää itsekin turpaan. Jack Wardenin toinen tuomari sentään pamauttaa pyssyllä salissa jengin hiljaiseksi. Oikeus on tässä elokuvassa kuin läjä perskarvoja – ohutta, eikä koskaan täysin puhdasta.



edit: The Descent ****½

Ja perkele tulihan tämäkin sitten hommattua devarille. Mutta mutta: KUVASUHDE ON KROPATTU suomijulkaisussa alkuperäisestä 2,35:1:stä 1,85:1:een, mikä tarkoittaa tietysti sitä, että pohjoismaiset julkaisut joutavat kaatopaikalle. Ärsyttää, että miksi juuri tämän kohdalla...

Superbad 9/10

Knocked up 7/10

Raiders of the Lost Ark 10/10

Kolmen viikon satsi. Hiljasta pitää...

Andersson: Du levande (Leffassa), Helvetin hyvä. Nauratti välillä ihan kippuraan. ****1/2



Sayles: Honeydripper (Leffassa), Ei missään tapauksessa parasta Saylesia mutta siitäkin huolimatta kevyesti neljän starban laatua. Jälleen kerran Sayles on kynailly mahtavan panoraaman 50- luvun Alabaman rotuerotellun jazziscenen meizingistä. Kaikki kliseet on toki mukana mutta eipä haittaa. Tasalaatuista kokonaisuutta jarruttaa hieman se, että tällä kertaa Sayles tuntuu keskittyvän enemmän musiikkiin kun siihen yhteiskunnallisempaan puoleen, mikä yleensä Saylesin tuotannossa on kuitenkin ollu se koko homman kulmakivi. ****



Peebles: Sweet Sweetback's Baadasssss Song (DVD), Tää tuli ihan puskista, odotin bläkkäriä, mut tää olikin Jodorowsky meets Eisenstein- osaston revolutionary cinemaa. Epätasaisuudestaan ja rosoisuudestaan huolimatta totaalinen must see. ****



D'Amato: 2020 Freedom Fighters (VHS), eli siis Texas Gladiators. Hämärä post-apo/ western. Äityy lopussa kovaan wtf- menoon, mutta alun jahkailut verottaa aika paljon boinzeja. Plussaa kovasta näyttelijäkaartista. UK- VHS oli silmiinpistävän töksähtelevä, eli lie leikelty.



Wilder: Piukat Paikat (DVD), täydellisyyttä niin kovin monella rintamalla. *****



Peckinpah: Pakotie (DVD), kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä rujonkaunis timantti alkaa nousta kovalla vauhdilla meitsin suosikki- pekkikseksi. Ei todellakaan maailman syvällisin tutkielma juuri mistään, mutta yhtälailla äijämäisessä karheudessaan ylittämätön. *****

Der Dibuk / The Dybbuk (1937)



Jiddishin kielellä kuvattu spiritismipätkä. ***½



Ostre sledované vlaky / Tarkoin vartioidut junat (1966)



Uusintakatselu. Upea elokuva! *****



MGM Midnite Movies Double Feature ‑tarjontaa:



The Incredible Two-Headed Transplant (1971) ***



The Thing with Two Heads (1972) ***



Molemmat erittäin viihdyttäviä tapauksia, joista ensimmäinen enemmän kauhupainotteisempi ja jälkimmäinen taas komediallisempi.



Purple Rain (1984)



Loistava elokuva mahtavan soundtrackin kera. Varsinkin Purple Rain-kappale on elokuvan kohokohta. ****

Vuoden sadas elokuva tuli katsottua 26. huhtikuuta, joten tasaisella vauhdilla yllän sittenkin yli 300:n. Etukäteen odottelin, että hyvä jos edes 200 menisi rikki. Enkä ole edes laskenut Masters of Horror ‑sarjan jaksoja mukaan, niitä on tullut katsottua 6 kpl.

98. Mel Gibson: Apocalypto (Blu-ray) ***

No joo. Komea kuvanlaatu blu-rayssä.



99. John Carpenter: The Fog (HD DVD) ***

Kaukana ohjaajan parhaista, mutta muutamia tunnelmallisia jaksoja ja ihan hyvä perusidea vaikka sen toteutus ei läheskään kaikissa kohdin toimi.



100. Noah Baumbach: The Squid and the Whale (DVD) ***½

Varsin hyvä.



101. Sydney Pollack: The Interpreter (HD DVD) ***

Taas näitä tapauksia, "oli pakko ostaa kun halvalla sai". Hyvin keskinkertainen hollywood-trilleri.

075. Gondry:

Be Kind Rewind (2008) **½



Ihan kelvollinen. Kuitenkin vain paikoin samankaltaista hyvää meininkiä kuin Block Partyssa (joka on paljastunut kestävän n. kerran vuodessa uusinnan), eikä turhan paljoa nauruja. Mikäli trailerin tai castin (=Jack Black) peruusteella epäilee rasittavaksi, niin tuskin kannattaa vaivautua. Kertaistunto viihdytti silti ok.

Ooh. Pitkästä aikaa onnistuin katsomaan jopa kolme elokuvaa samana päivänä.

Ricco the mean machine

Honkkelin Mitchumin potkut eivät oikein vakuuta(oho/vau), mutta musat, pahisten happoiset ilkeilyt ja kahden pääosapimun nakuilu tekevät gutaa. On sitä parempiakin kostoelokuvia, mutta meno on verkkaisesti rytmitettyä ja sympaattista. Alun välienselvittely nousi parhaimmaksi kohtaukseksi kaikessa selittämättömyydessään.



Don't go near the park

Tuntui siltä että on ollut ideoita johonkin noitaelokuvaan, kannibaalielokuvaan ja johonkin saatanan kieroon asunnottomat-hyväksikäytetyt-skidit-koittaa-pärjätä elokuvaan. Video nastyksi päätyminen naurattaa paatunutta gorehoundia ja keskitienoilla junnataan aika pahasti. Hetkittäiset hauskat one-linerit ja ylipäätään pölhö meno pitävät hereillä. Hieno 'mä tuijotan sua ja sit mennään naimisiin ja sit saadaan lapsi ja sit sen lapsen synnyttyä me ei mitään muuta kuin riidellä' osuus. Plääh. Kahvia kuppiin ennen playta.



Invincible Barbarian – Barbaarinaiset

Kaikki Franco Prosperin barbaarirainoja nähneet tietävät millä tasoilla mennään. Silkkaa muskelien, karvan ja teräksen balettia. Paras erikoisefekti ei ole juokseva Tom Cruise vaan hidastetusti juokseva barbaari vitullinen miekka selässä. Jee! Barbarians Rule! Niin ja siis Barbaarinaiset? Pfrt! Joopa joo.

Balaguero: Darkness • hyvä. Muutamia oikein onnistuneita säikyttelyjä, vaikka sisälsi myös paljon perussettiä. Odotuksiin nähden positiivinen tapaus, näistä kummittelujutuista on ollut jo vaarassa saada yliannostus. Perheenisän sekoilut vähän liikaa velkaa Hohdolle ja Iain Glen jopa ulkoisesti toi välillä mieleen Nicholsonin. Muutama oikein karmivakin yksityiskohta, esim. aiheuttivat säväreitä. Anna Paquin oli hyvä. Lopetus oli onnistunut myös, vaikka aika paljon jäi asioita selittämättä. ****



Hughes: Planes, Trains & Automobiles • edelleen loistava, vaikka ehkä liian montaa kertaa nähty. ****½



Fulci: House by the Cemetery • paikoitellen onnistunutta tunnelmointia, paikoitellen turhan koominen. ***



Reed: Down with Love • suurimmaksi osaksi aivan sietämätöntä paskaa, vaikka överiksi vedettiinkin tarkoituksella. Visuaalisesti kyllä onnistunut pastissi Doris Day ‑leffoille, mikä pelasti elokuvan syvimmästä suosta kuin myös Hyde Piercen Niles-maneerit (äijä vaikuttaa hiukan jumittuneelta näihin rooleihin). MacGregor oli ärsyttävimmilllään, kuin myös Zellweger, joka on lähes aina ärsyttävä. Lähinnä jumituin katsomaan, kun oli hedaria eikä muutakaan jaksanut. **



Loach: Ae Fond Kiss • onnistunut draama. ***½



Dominik: The Assassination of Jesse James by the Coward Robert Ford – ihan hyvä, joskin turhankin "viipyilevä". Affleckin Ford oli kyllä ärsyttävä inisijä. ***½



Verhoeven: Zwaertboek – hyvä, mutta ei erittäin hyvä. Juonenkäänteitä tuntui olevan liiaksikin asti. Mutta hyvä "comeback" Verhoevenilta, usko säilyy vielä miehen tekemisiin. ****



Niccol: Lord of War • ristiriitaisia arvioita saanut, mutta mun listoilla menee hyvien kastiin. Varsin onnistunut. ****

Shawn Levy :

The Pink Panther (2006) ***

Steve Martinin nykytason huomioon ottaen varsin ok komedia. Huvitti tasaisesti vaikka pääjuoni olikin tavallinen höttö.



Geoff Murphy : The Quiet Earth (1985) ***½

Mielenkiintoinen sci-fi elokuva tutulla – viimeiset ihmiset maan päällä – teemalla. Päältäpäin katsottuna askeettinen, mutta silti monet miljoonabudjetilla varustetut genretoverinsa voittava elokuva. Nyt saadaan seurata ihmisiä jättitehosteiden sijaan.



Alfred Hitchcock : Stage Fright (1950) ***½

Juuri ja juuri keskitasoa parempi Hitchcock elokuva, jossa nuori nainen yrittää todistaa miespuolisen ystävänsä syyttömyyden tämän sotkeuduttua murhatapaukseen. Elokuvana jää Hitchin parempien töiden varjoon.



Alan Myerson : Police Academy 5: Assignment: Miami Beach (1988) **

Poliisiopiston porukka heiluu nyt Miamissa ja rikolliset tulevat perässä, kun kaksi laukkua on vaihtunut keskenään lentokentällä. Hahmogalleria kertaa samat vanhat vitsit jälleen kerran.

Darjeeling Limited

Näistä ei pitäisi edes puhua mitään ensimmäisen katsomisen jälkeen, mutta ihan hyvähän tämä oli. Tuskin kuitenkaan osoittautuu aivan edeltäjiensa veroiseksi, vaikka hämmästyksekseni huomasin, että rottentomatoesin mukaan tämä sai kuitenkin paremman vastaanoton Yhdysvalloissa kuin Life Aquatic.