Mitä elitistit katsovat?

Ehetyz 14.4.2008 20:18
C.W. Leadbeater ( 14.4.2008 19:39)
Kaufman & Herz: Sgt. Kabukiman N.Y.P.D. ***½




wacko.gif

Kerro lisää.
SickBoy 14.4.2008 20:31
Ehetyz ( 14.4.2008 19:19)
C.W. Leadbeater ( 14.4.2008 19:39)
Kaufman & Herz: Sgt. Kabukiman N.Y.P.D. ***½




wacko.gif

Kerro lisää.




No onhan toi ainakin Troma-asteikolla varsin hauska ja onnistunut filmi, mikäli siis pystyy elämään sen asian kanssa että elokuva kertoo syömäpuikkoja aseenaan käyttävästä supersankarista.
JMustonen 14.4.2008 21:45
Flash ( 14.4.2008 11:31)
ja Score ehkä vieläkin parempi.
Scoresta ei taida vieläkään löytyä leikkaamatonta dvd-julkaisua?
Flash 14.4.2008 22:13
JMustonen ( 14.4.2008 21:46)
Flash ( 14.4.2008 11:31)
ja Score ehkä vieläkin parempi.
Scoresta ei taida vieläkään löytyä leikkaamatonta dvd-julkaisua?


Ei varmaan löydykään mutta teki vaikutuksen leikatulta 35mm-printiltä Vinokinossa viitisen vuotta sitten.
C.W. Leadbeater 15.4.2008 03:45
SickBoy ( 14.4.2008 19:32)
Ehetyz ( 14.4.2008 19:19)
C.W. Leadbeater ( 14.4.2008 19:39)
Kaufman & Herz: Sgt. Kabukiman N.Y.P.D. ***½




Kerro lisää.




No onhan toi ainakin Troma-asteikolla varsin hauska ja onnistunut filmi, mikäli siis pystyy elämään sen asian kanssa että elokuva kertoo syömäpuikkoja aseenaan käyttävästä supersankarista.


Siinähän se tuli kiteytettynä. Hyvällä tavalla hölmöä kuraa, joka liiallisesta pituudestaan huolimatta yltää siihen mihin on pyritty, mitä ei tosiaan voi sanoa useimmista Troma-tuotoksista.



Vertailun vuoksi voisin mainita Ehetyzille, että erehdyin noin vuosi sitten poimimaan lähidivarin ulosheittokaukalosta hehkuttamasi White Ghostin. Eipä tuntunut enää katsomisen jälkeen kovin hääviltä löydöltä.
Humphrey Bogart 15.4.2008 14:29

Viikonlopun aikana:





von Stroheim: Wedding March – kyllähän nämä von Baghin elämää suuremmat pitää aina tarkistaa. ***



Cimino: Year of the Dragon
– oikein hyvä, parempi mitä odotinkaan. Rourke oli elämänsä vireessä. Onhan tässä ihmissuhdevatvontaakin riittämiin, mutta Ciminon tylyt ratkaisut pelastavat paljon. Sopivin väliajoin tarjotaan myös tarpeeksi veristä väkivaltaa, mutta draamapuolikin on siis kunnossa. ****½



Rollin: Living Dead Girl • heikompi kuin Fascination, parempi kuin Lips of Blood. Nämä kolme siis Rollinilta vasta nähty. Hyvää tunnelmointia, vaikka paikoitellen hiukan puuduttavaa tyhjäkäyntiä. Rollinin fiilistelyyn eivät valitettavasti oikein istu englanninkieliset repliikit, saavat kuulostamaan dialogin vain naurettavalta, kun taas runollinen ranska saa järjettömätkin lausahdukset kuulostamaan järkeviltä kuin se nyt tällaisessa stoorissa suinkin on mahdollista. Kokonaisuutena ihan ok. ***



Wilder: Kiss Me, Stupid • ensimmäinen puolitoistatuntinen oikein hauskaa menoa, mutta henkilöiden toiminta ei loppua kohden oikein toiminut mun ajatusmaailmassa. ***½



Barker: Hellraiser • edelleen hyvä, vaikka ei yhtä päräyttävältä tunnukaan kuin silloin ennen. ****
Shocky 16.4.2008 02:11

073.

Blade Runner (Final Cut) *******

Tuntuu suorastaan epätodelliselta, kuinka täydellisesti BR:ssä onkin mennyt kaikki nappiin.



074. Meatball Machine ****

Kenobiitit siirtykää sivuun, täältä tulevat necroborgit! Vahvasti cronenbergiläistä undergroundtetsuocyberpunkhorrormeininkiä yllättävän väkevillä ja kunnianhimoisilla efekteillä. Yudai Yamaguchin aiemmista leffoista Battlefield Baseball ja Cromartie High ovat myös huvittavaa roskaa. thumbsup.gif



075. Sword of Doom ****+

Näin pitää miekkataistelut tehdä. Hyvät koreografiat, nopeaa ja vaarallisen näköistä miekkailua. Vähän vajarithan tästä jää kun Mifune ja tämä Hyoga tyyppi jäävät vaeltelemaan jonnekin katsojan mielikuvitukseen.



076. Laskeva aurinko ****+

Lähti vähän hitaasti liikkeelle, mutta palkitsi sitäkin paremmin tunnelman tiivistyessä.
Spoileri
Tässä sitten saatiin se Mifune vs. Nakadai ‑matsi, mitä Sword of Doomissa lupailtiin muttei toimitettu...




077. Nightmare Detective ***½

Mahtavan alkukohtauksen asettamaa tasoa ei saada pidettyä yllä loppuun saakka, mutta kyllä tämä vahvasti plus-merkkiseksi jää, siitä pitävät huolen vangitseva juoni, mielenkiintoiset näyttelijät (Ryuhei Matsuda, ohjaaja itse, Hitomi, Masanobu Ando) ja säveltäjä Chu Ishikawa. Tsukamoton normaalein leffa?



078. MoH: Imprint ****

Miike rankaisee. Olipa inhottava ja muistettava monella tasolla.



079. Metzger: The Image ***½



080. Goyokin *****-

Tatsuya Nakadai rulettaa leffasta toiseen. Aiemmin olin kiinnittänyt tyyppiin huomiota vain mahtavan Kagemusha-roolin yhteydessä.



Arkiston ja NV:n yhteistykitys alkaa jo väsyttämään pahasti: Unohdin mennä katsomaan Onibaban arkistolle sad.gif Taistelkaas seuraavalla kerralla sarjoillenne pidemmät esityskaaret, nää 3 leffaa /viikko esitykset on aika haavoittuvaisia, jos on vaikka 2 viikkoa ulkomailla niin voi missata samalla kertaa Onibaban, Sword of Doomin, Laskevan auringon, Goyokinin, Lightning Swords of Deathin ja Shogun's Samurain – isku, joka voi jättää ihmiselle ikuisen trauman...
Lauri Lehtinen 16.4.2008 09:57
Shocky ( 16.4.2008 02:12)
075. Sword of Doom ****+

Näin pitää miekkataistelut tehdä. Hyvät koreografiat, nopeaa ja vaarallisen näköistä miekkailua. Vähän vajarithan tästä jää kun Mifune ja tämä Hyoga tyyppi jäävät vaeltelemaan jonnekin katsojan mielikuvitukseen.


Stuart Galbraithin Emperor and the Wolf ‑kirjan mukaan The Sword of Doom tehtiin ensimmäiseksi osaksi suunniteltuun pitempään sarjaan (pohjanaan massiivinen jatkokertomusromaani Daibosatsu-toge), joka loppupeleissä jäi yhteen elokuvaan – ehkä Ryonosukea pidettiin liian kusipäänä massojen kestosuosikiksi... Kiinnostaisi lukea alkuperäistarinaa pitemmälle edes jonain tiivistelmänä, kun käytännössä kaikkien päähenkilöiden "kaari" jäi tavalla tai toisella puolitiehen.
Spiritual Boxer 16.4.2008 11:00
Lauri Lehtinen ( 16.4.2008 09:58)
Shocky ( 16.4.2008 02:12)
075. Sword of Doom ****+

Näin pitää miekkataistelut tehdä. Hyvät koreografiat, nopeaa ja vaarallisen näköistä miekkailua. Vähän vajarithan tästä jää kun Mifune ja tämä Hyoga tyyppi jäävät vaeltelemaan jonnekin katsojan mielikuvitukseen.


Stuart Galbraithin Emperor and the Wolf ‑kirjan mukaan The Sword of Doom tehtiin ensimmäiseksi osaksi suunniteltuun pitempään sarjaan (pohjanaan massiivinen jatkokertomusromaani Daibosatsu-toge), joka loppupeleissä jäi yhteen elokuvaan – ehkä Ryonosukea pidettiin liian kusipäänä massojen kestosuosikiksi... Kiinnostaisi lukea alkuperäistarinaa pitemmälle edes jonain tiivistelmänä, kun käytännössä kaikkien päähenkilöiden "kaari" jäi tavalla tai toisella puolitiehen.


Muistaakseni Sword of Doom esittää tarinasta puolet, mikä on jaksanut verottaa leffasta nauttimista kun tarkoitus oli tekijöilläkin jatkaa tästä. Raizo Ichikawan tähdittämä Satan's Sword ‑trilogia kertoo koko ko. tarinan (Lone Wolfien ym. mestari Kenji Misumi ohjasi kolmesta elokuvasta kaksi), minkä lisäksi kirjallisesta lähteestä taitaa olla myös ainakin vanhempia sovituksia.
xav 16.4.2008 11:18
Fukasaku: Jingi naki tatakai (Battles Without Honor And Humanity)

Nyt kun vihdoin sain iskettyä soittimeni aluekoodittomaksi pääsi aloittamaan tämän eepoksen (siis koko Yakuza Papers pläjäys).

No mitähän tästä osasta sanoisi... Oikein hyvähän tämä, tosin henkilöhahmojen tolkuton määrä sai minut ymmälleen.

Loppua kohti onneksi naamaparaati hieman väheni ja tempokin hieman rauhoittui. Lopussa ei edes tarvinnut miettiä että "kukas vittu se tämä jamppa on".

Yhtä poikkeusta lukuunottamatta wink.gif
Cloud 16.4.2008 11:36
Die Hard 4.0 (Live Free or Die Hard) (dvd) ***

Aika kädetöntä meininkiä kaikin puolin jos vertaa aiempiin osiin. Loppu oli naurettavan tyhmä
Spoileri
hävittäjäpelleilyineen
mutta kyllä tämän silti katsoi ja varmaan joskus uudestaankin. Willis ei oikein missään vaiheessa löytänyt sitä aiemmista osista tuttua McClanea vaan oli lähinnä yksikseen vitsejä laukova sivuhahmo ja Deadwoodissa loistavasti näytellyt Timothy Olyphant oli yksinkertaisesti väärässä roolissa.



Transformers (dvd) ***

Tämä MTV-kuvaus/editointi tai paremminkin ADHD-kuvaus/editointi alkaa pikkuhiljaa tosissaan vituttamaan kun ei näitä uusia Hollywood-leffoja pysty katsomaan enää ilman että räpäyttää silmiään koska tuntuu että silloin menettää suurinpiirtein puolet juonesta vaikkei näissä juuri mitään juonta olekaan. Mutta olihan tämä silti helvetin siistiä robottimättöä vaikkei tässä mitään järkeä ollutkaan. Musatkin oli kopioitu osittain Terminator 2:sta.



xXx (tv) ***

Kyllähän tämä toimii edelleen yllättävän hyvin.



xXx 2: The Next Level (xXx: State of the Union) (tv) *½

Peruspaskaa. Tulipahan katsottua.
Ilja Rautsi 16.4.2008 12:42
Cloud ( 16.4.2008 11:37)
Die Hard 4.0 (Live Free or Die Hard) (dvd) ***

Deadwoodissa loistavasti näytellyt Timothy Olyphant oli yksinkertaisesti väärässä roolissa.




Minä syytän viiksien puutetta. Tämä jos mikä asettaa Hitmaninkin entistä kyseenalaisemmaksi.
Cloud 16.4.2008 13:02
Ilja Rautsi ( 16.4.2008 12:43)
Cloud ( 16.4.2008 11:37)
Die Hard 4.0 (Live Free or Die Hard) (dvd) ***

Deadwoodissa loistavasti näytellyt Timothy Olyphant oli yksinkertaisesti väärässä roolissa.




Minä syytän viiksien puutetta. Tämä jos mikä asettaa Hitmaninkin entistä kyseenalaisemmaksi.




Viiksistä olisi tosiaan voinut olla apua. Olyphant näyttää ilman viiksiä kovasti Josh Duhamelilta ja Casper Van Dieniltä joten sekin vie uskottavuutta varsinkin tuollaisesta pahisroolista.
THaavisto 16.4.2008 17:48

Shoji Kawamori:

Spring and Chaos

– Taide-animea, aika ota-tai-jätä. Itse pidin. Paljon.



Dario Argento: Four Flies on Grey Velvet



Andreas Bethmann: Insel der dämonen

– Paras näkemäni Bethmann, mikä onkin melkoinen saavutus. Toimii sitä paremmin, mitä vähemmän kuvassa tapahtuu. Aika vammaista ostaa tällaisten säätäjien elokuvia. Tai no, onhan mulla hyllyssä Andreas Schnaasiakin.



Erwin C. Dietrich: Rolls Royce Baby



Don Coscarelli: The Beastmaster

– Vähän niin ja näin, liikaa vaeltelua ainakin, puoli tuntia lyhyempänä olisi parempi. Beastmaster itse on selvästi joku vahinkovaraston ale-barbaari, joka ei osaa yhtään mitään. Jos pääosaan olisi pistetty esim. Hawk the Slayerin suippokorva, olisi tämä selvittänyt kaikki hölmöt esteet alle tunnissa ja vastustajat olisivat vain itkeneet ja ottaneet damagea sarjatuli-varsijousen puhuessa. Beastmaster sen sijaan juuttuu joka esteeseen vartiksi ja pistää sitten jotain rottia tekemään hommat puolestaan. EI BARBAARIELOKUVAN NÄIN KUULU EDETÄ.



Sergio Martino: Arizona Colt Returns

– Keskitasoa parempi spagu, potentiaalia vaan olisi ollut kovempaankin suoritukseen. Aldo Sambrell esittää oikeastaan samaa roolia kuin Navajo Joessa ja hyvin esittääkin, johdettavana vielä about kaikki genressä rivipahiksia esittävät vakionaamat. Toimintaa vaan ei ole tarpeeksi ja saluunatappelut/päähenkilön pakolliset rääkkäykset olisi (tästäkin) voinut jättää pois. Double Whiskey ei minua ärsyttänyt ja Nicolain score on ok.



Don Mancini: Seed of Chucky

– Taas yksi 'itseironinen' ja 'genretietoinen' kauhuelokuva, eihän näitä kestä.



Ulli Lommel: Zodiac Killer

– Kamalaa videolle kuvattua roskaa, onneksi sentään Lommelin ja David Hessin tähdittämää roskaa.



Barbet Schroeder: Idi Amin Dada

Parhaat kohtaukset top-5:

1) Ugandan "Pelastakaa Britit" ‑avustusohjelma

2) Idi ui

3) Idin 'rakkauskirje' jonkun toisen Afrikan maan presidentille

4) Idi ja krokotiilien päämaja

5) SEA:n Lahden näytöksen yleisö repeää nauramaan heti alussa kun mustaa pohjaa vasten ilmestyy Ugandan kansanmurhasta kestova teksti
QCine 16.4.2008 18:07
Pakkala: Sotapolulla **1/2 Ensimmäinen suomalainen kansalaissota(mykkä)elokuva vuodelta 1921, luonnollisesti näkökulma on valkoinen. 52 minuutin mittaisen spektaakkelin kohtaukset ovat hyvin lyhyitä, ja henkilögalleria on laaja. Seurauksena on ainutlaatuinen, tietenkin hellyttävän kömpelö sillisalaatti, tahaton avantgarde-pläjäys, jota katsojan on alusta saakka hankala seurata. Elokuvalla on kuitenkin historiallista merkitystä, ja suosittelen katsomaan tämän ainakin kerran, mikäli mahdollisuus tulee.



Black Books, kaikki kaudet 1-3. Hienoa bukowskilaista asiakaspalveluhuumoria, jota kummallisella tavalla alkaa myöhemmin rassata kasvanut budjetti. Ensimmäinen kausi on ****1/2, aivan loistavaa tykitystä, joka kuitenkin 2. ja etenkin 3.kaudella kilpistyy oudoksi sohellukseksi, Bottom-meiningiksi, jossa Bernard Blackin hahmosta tehdään esineitä paiskeleva, liian usein ärsyttävä puolipsykopaatti. Toki kakkoskausi on edelleen neljän tähden kamaa, ja kolmosenkin parissa viihtyy. Tamsin Greig on ihanampi kahdella ensimmäisellä kaudella kuin hieman liikaa stailattuna kolmannella kaudella. Greig kuuluu samaan, persoonalliseen, ideaaliin komediennejatkumoon kuin Helen Lederer 80-luvulla. Lähes kaikkiin noihin brittikomedienneihin voisi rakastua vuoronperään, ahh!