Mitä elitistit katsovat?

Sitten viime kertoman:

Shonteff: Devil Doll (Leffassa), MV 75 min riivattu vatsastapuhujannukke- "kauhuilu". Shonteffin varhaistuotantoa. Turhan suoraviivaista, vakavaa ja ennakoitavaa menoa ohjaajalta joka myöhemmällä teki kuitenkin tukun sangen nautittavia huumoripitoisia genreparodioita. **



Kazan: Baby Doll (Leffassa), Huippuluokan Tennessee Williams- filmatisointi. Sleazya meininkiä syvän etelän kuumassa kesäyössä. Uskomattoman hienot henkilöhahmot, Carroll Baker, Eli Wallach ja Karl Malden aivan huippuvedossa. Vaikee tästä on oikein löytää mitään kritisoitavaa, mutta jos pinnistää niin vois vaikka ehdotta, et uskollisuus alkutekstille tietty luo tiettyä näytelmämäisyyttä. *****



Jewison: The Thomas Crown Affair (DVD), Paljon asioita ihan just kohillaan, Steve McQueen cooleimmillaan, Faye Dunaway naiseuden "ongelman" ytimessä, Michel Legrandin musat ihan huippua (Windmills of your Mind on ihan vitun kova gipale!). Mutta mutta, Jewisonin ohjauspa ei ole ihan sillä tasolla et tämä olis aikakautensa kärkeä. Häviää intensiteetin puutteessa Peckinpahin Getawaylle ja tavanomaisuudessaan Altmanin Long Goodbyelle. Hal Ashbyn (et al) kulmikas leikkaus pelastaa paljon. Mutta jo pelkästään McQueenin ja Dunaways uskomattoman kemian ansiosta tämä on unohtumaton. ***1/2



Ophuls: Lola Montes (Leffassa), Kovin kovin nihilistinen, pessimistinen ja kylmä. Mutta niin kovin kovin kaunis. Elokuva naiseuden mysteeristä joka loppuu yhtä mystisenä mitä alkaakin. Mitään vastauksia tässä ei anneta. Mutta matka itsessään on tietty tässä se päämäärä. ***1/2



Dupont: Piccadilly (DVD), Mielenkiintoinen vaan ei kovin hyvä. Ei lähelläkään Varietén tasoa. Toki Piccadilly tarjoaa kiinnostavaa katukuvaa Limehousen ja Sohon kulmilta (näin Lontoolaisen vinkkelistä) ja alkupuolelta löytyy muutama visuaalisesti jakso. Loppua kohden taantuu jäyhäksi rotumelodraamaksi ja visuaalisuus vaihtuu välitekstien paljouteen. BFI:n kiekolla ekstrana oleva ilmeisen hätäseen synkroniäänellä kuvattu "kehyskertomus" (Piccadilly valmistui 1929 jolloin tietty äänielokuva oli jo lyömässä läpi) on huikean hauska kökköydessään. **



Leone: Céra una volta il west (Leffassa), tuli sitten London Film Festivalilla tsekattua vihdoin kankaalta tämäkin. Leffan esittelivät joku Paramountin restauroija- patu ja Sir Christopher Frayling. Odeon Leicester Square oli lähes loppuunmyyty ja fiilis varhaisnäytöksessä kohillaan. Leffaa nyt jaksa sen kummemmin kommentoida, löytyy sorsimuksen all time top kympistä, mutta täytyy kyllä sanoa, että en kyllä yhtään uutta kohtausta bongannu? Eli olikos tätä pidennetty nyt sitten verrattuna siihen suomi- DVD:hen? Mene ja tiedä. *****

Over the Top **



Onneton Stallonen kädenvääntöleffa, jossa mahdollisesti sujuvasti toimivia machotilanteita on vesitetty imelillä isä ja poika ‑kohtauksilla. Toisaalta, vilkaisu kädenvääntökohtauksiin viittaa siihen, että elokuva vaatii samanlaisia aivoponnisteluja kuin esim. mäkihypyn tsiigaaminen. Kuten olettaa saattaa, Robert Loggia murisee elokuvaan vähän väliä hieman virtaa ja Syltty muutamia poikkeuksia (ks. kädenvääntökohtaukset) tyylinsä mukaisesti pikemminkin alinäyttelee. Rekkakuskielämästä ja kädenvääntömaailmasta olisi voitu saada aikaiseksi hyvää sikailua ja miehistä toimintaa, nyt mieleenjäävimpänä lopputuloksena ovat pateettiset Syltty & Son ‑tilanteet.

Futuren devarissa on paska kuva, paljon taustakohinaa ja ikään kuin koko elokuva olisi kuvattu jonkun ikävän sideharson läpi.



edit. puoli tähteä pois

Godard:

Le Mépris

Tragediaa elokuvan teossa ja sen kulisseissa. Todiste siitä miten pienestä avio-onni tai paremminkin sen menettäminen voi olla. Ikuisen Mars ja Venuksen synnyttämät ristiriidat ja niiden hallinta/käsittely umpikujaan joutumisen kynnyksellä. Henkilökohtaisesti Keskipäivän aave sytyttää ja kiehtoo, koska siinä jätetään lähes kaikki olennainen kertomatta ja katsojan/ihailijan täytyy itse samaistua teryleeniin tai sukkahousuihin. Tuottaja moguli Prokoschin roolissa oleva Jack Palance on aidosti The Boss. Kun hän eräässä kohtauksessa sanoo muille, että hän voi kuvitella miltä jumalilta tuntui. Se tulee niin luonnollisesti ja uskottavasti, että ei jää epäselväksi minkä kokoisesta egosta onkaan kyse sekä Prokoschinin vilpittömyys rinnastaa itseään johonkin kuolevaisista mahtavempaan. Vaikka elokuva on pirun kaunis ei siitä silti pääse mihinkään, että se on samanaikaisesti yksi surullisimmista kautta aikain, jota vielä korostaa surumielinen balladi josta tulee mieleen yhtä pureva Morriconen kaihomielinen balladi Jill's America. Elokuvan aikoihin 29-vuotias BB oli jotain sanoinkuvaamattoman kaunista, joka laittaa toisarvoiseksi jopa Caprilla kuvatut huikeat maisemat. Pikkuhiljaa nousemassa yhdeksi tähdeksi ikisuosikkien joukkoon, jos ei siellä jo olekin.

Pakko listata jo nyt, muuten unohtuu puolet...

edit: oma viikko



DVD:



255. American Ninja 4. Sarjan toiseksi paras.



256. American Ninja 5. Sarjan kolmanneksi paras.



257. Fantastic Voyage. Onhan tämä hieno.



258. Son of Frankenstein. Ihan ok.



Digiboksi:



259. Sicko – Aivan sairasta. Todellakin.



260. Jesus Camp. Olin hieman pettynyt. Eihän tässä ollu biiffiä oikein ollenkaan.



261. Casino Royale. Yksi toimintakierros liikaa, muuten hyvä.



262. Fountain. Parempi kuin osasin odottaa.



263. Invasion of the Body Snatchers (Kaufmann). Toimii edelleen.

Antti Tohka ( 14.11.2008 13:01)

Sick – Aivan sairasta. todellakin.

Pöh. Hieno dokumentti hienosta taitelijasta. Triviatietona olen aloittanut dokumentista löytyvällä Sick-runolla soolokeikkani. Tosin kirja The Supermasochist on paljon syväluotaavampi.

netzach ( 14.11.2008 13:48)

Antti Tohka ( 14.11.2008 13:01)

Sick – Aivan sairasta. todellakin.

Pöh. Hieno dokumentti hienosta taitelijasta. Triviatietona olen aloittanut dokumentista löytyvällä Sick-runolla soolokeikkani. Tosin kirja The Supermasochist on paljon syväluotaavampi.

Luulenpa että AT tarkoittaa elokuvaa Sicko – aivan sairasta.

Young Hova ( 14.11.2008 14:05)

netzach ( 14.11.2008 13:48)

Antti Tohka ( 14.11.2008 13:01)

Sick – Aivan sairasta. todellakin.

Pöh. Hieno dokumentti hienosta taitelijasta. Triviatietona olen aloittanut dokumentista löytyvällä Sick-runolla soolokeikkani. Tosin kirja The Supermasochist on paljon syväluotaavampi.

Luulenpa että AT tarkoittaa elokuvaa Sicko – aivan sairasta.

Sillä taitaa olla Nenäpäivä.

Tarkoittaako AT sitten tuolla Fantastic Journeyllä ehkä Fantastic Voyagea? Kyseessähän ei varmaankaan ole Fantastic Four...

HYVÄÄ NENÄPÄIVÄÄ VAAN KAIKILLE TARKKAAVAISILLE

Joitain poimintoja viime ajoilta:

Rob Zombie: Halloween

kertakatseluna ok, mutta muuten aika turha remake. Alkupuolen kehittely toimi parhaiten. **½



Martin McDonagh: In Bruges

Yllättävän hauska, vastasi nähdyn trailerin asettamia odotuksia. Kääppäristä sata pistettä plussaa "Fuck off, Ken. They're filming midgets." ***½



Sergio Grieco: Agent 077 – Mission Bloody Mary (Agente 077 missione Bloody Mary)

Viihdyttävä Bondsploitaatio. Agentti Dick Malloylla on kunnon Bond-tyyliin kaikenlaista ihmeellistä vekotinta. Esimerkiksi pistooli, jolla voi ampua yhdeksän luotia tavallisen kahdeksan sijaan! ***-



Ruggero Deodato: Waves of Lust (Una ondata di piacere)

Yllättävän heikko esitys muutoin kuin sexploitaatiomielessä. Kai tässä enemmänkin jotain Veitsi Vedessä ‑tyylistä juttua haettiin, muta idea taisi jossain vaiheessa tippua veneestä ja hukkua. **½



Carlo Lizzani: The House with the Yellow Carpet (La casa del tappeto giallo)

Tästä enemmän etusivulla.



George Miller: Mad Max 2 ***½

John Shiban: Rest Stop **+

Paul W.S. Anderson: Death Race **

Mark Warren: The Kinky Coaches and the Pom Pom Pussycats *½

John Gulager: Feast II: Sloppy Seconds **

Alfredo Rizzo: The Bloodsucker Leads the Dance (La sanguisuga conduce la danza) ***

While She Was Out ***

Vähän erilainen joulukertomus. Kim Basinger on kotiäiti joka lähtee kauppareissulle jouluaattona ja saa peräänsä joukon pikkurikollisia kun näkee heidän ampuvat vartijan. Ylikorostettu kerronta toimii tälläisissä elokuvissa yleensä hyvin mutta tässä tehokeinoa käytettiin vähän liikaakin ja se tuntui lähinnä vaivaannuttavalta. Mutta ihan mainio survival-trilleri tämä on ja gorefaneille löytyy muutama herkullinen kohtaus.



The Dark Knight (Yön ritari) ****½

Uusintakatselu. Tuntui kokonaisuutena paremmalta toisella katselulla. Kyllähän tämä harvinaisen laadukas trilleri on kesäleffaksi. Puolikas lisää pisteisiin.

239. Don Siegel:

Dirty Harry (Blu-ray) ***½

Ei minusta ole ihan kovan maineensa veroinen, mutta kelpo poliisielokuva silti.



240. Ridley Scott: Body of Lies (35 mm) ***

Scott jatkaa keskinkertaisella linjalla. Hyvä aihe, josta ei irtoa paljoakaan kiinnostavaa, vaikka lopputulos muodollisesti pätevä onkin.



241. Vidal Raski: The Sinful Dwarf (DVD) ***½

Oikein mainio. Katsoin rohkeasti hardcore-version. Yksi parhaista alkutekstijaksoista koskaan.



242. Jon Favreau: Iron Man (Blu-ray) *

Voi vitun vitun vitun vittu! Miksi tätä supersankaripaskaa yhä tehdään?! Voin ymmärtää, että tämä kiinnostaa ikärajan mukaisesti 13-vuotiaita, mutta jos joku jo 16 vuotta täyttänyt pystyy tätä katsomaan niin on syytä huolestua.



Huomenna on sitten se totinen paikka, kun katseluvuorossa ovat Hancock ja Doomsday blu-rayt!

Artisan ( 15.11.2008 17:15)

Katsoin rohkeasti hardcore-version.

Oliko runkkumatskua?

Death Line / Raw Meat (1972)



Pelottavan hyvä brittikauhu. Hylätyt metrotunnelit miljöönä ja sekopäinen pahis kyllä jäivät mieleen. ****



Superuomini, superdonne, superbotte / Amazons and Supermen (1975)



Hauskaa meininkiä ! ***½



Blood Song (1982)



Siedettävän jännittävä shocker, Frankie Avalon psykopaattisena tappajana oli aika huvittava. Tappokohtaukset tosin jäivät vähäisiksi ja löysän oloisiksi. Odotin pikkuisen enemmän tältä. **



Death Spa / Witch Bitch (1988)



Yliluonnollinen slasher, jossa tapahtumapaikkana kuntosali/kylpylärakennus. Hyvintoteutettuja gorekohtauksia ja kivaa kasarimuotia! ***½



Army of Darkness (1992)



**



Menolippu Mombasaan (2002)



Lapsellisen huono. *

The Strange Love of Martha Ivers (Lewis Milestone, 1946) ****½

La Leggenda del pianista sull´oceano / Legenda nimeltään 1900 (Giuseppe Tornatore, 1998) ***

Kolme viisasta miestä (Mika Kaurismäki, 2008) ***

Les Demoiselles de Rochefort / Rochefortin tytöt (Jacques Demy, 1967) ****½

All About Eve (Joseph L. Mankiewicz, 1950) ****