Mitä hiekkalaatikon väki katsoo?

Jaffa ( 23.6.2008 20:35)

One Tough Bastard ***

Brian Bosworth yrmyilee koviskenraalina joka lähtee jahtaamaan perheensä tappajia herättyään kuukausien koomasta. Lopulta Bosworth päätyy sabotoimaan pahisten asekauppoja ja auttamaan teini-ikäistä poikaa pysymään poissa kadulta. Viihdyttävää perustoimintaa, Bruce Payne ylinäyttelee pahisroolinsa mahtavasti ja väkivaltakohtauksissa veri lentää, mutta toimintaa kuitenkin löytyy yllättävän vähän ja onhan tämä elokuva aika laimea verrattuna johonkin Stone Coldiin.



Legion of the Dead ***

Toisaalta aika vitun urpo elokuva, mutta toisaalta aika viihdyttävä tapaus. Paljon törkyhuumoria, verenlennätystä (takakannessa ikärajana K15, WTF?!), erittäin huonoa näyttelemistä ja From Dusk Till Dawn – plagiointia. Taidan pitää hyllyssä, eiköhän tämäkin elokuvataiteen merkkitapaus tule vielä tarkistettua kavereiden kera.

Mistä tuon One Tough Bastardin repäisit? Suomilevy?





Legion of the dead on rautaa! UUULLAAAAAAFFFFFFFF!

Ehetyz ( 23.6.2008 23:32)

Mistä tuon One Tough Bastardin repäisit? Suomilevy?

Suomikasettina katsoin. Ilmeisesti leikattu jonkin verran, mutta verta ja väkivaltaa on runsaasti jäljellä.

Ekaks ranskalainen pätkä A L'Interieur (Inside) 2007: Kaveri sanoi tän olevan raainta mitä on nähny ja tokaissu leffan aikana 3-5 kertaa "Hyi *ittu", jonka takia mun oliki pakko se hankkia. No ei se kyllä raainta oo mitä mie olen nähnyt, mut toimiva kuitenki.

En suosittele ihan herkimmille enkä raskaana oleville naisille. ***½



30 Days of Night 2007: Hiukan erilainen vamppyyripätkä. Näillä hepuilla on suu täynnä teräviä hampaita kahden sijasta ja puhuvat omaa omituista kieltä ja päästelee omituisia korkeita ääniä. Paikoin turhauttava tarina, mut toimivaa joka tapauksessa. ****



Rambo 4 2008: John Rambo Rulez! \o/ Ihan parasta Ramboa ever ja taatusti yks parhaimmista leffoista mitä oon tänä vuonna nähny. Verta, luuta ja suolenpätkiä! *****



The Eye 2008: Tökeröt möröt, tökeröt säikytyskohtaukset, tökerö loppu.

No tulipahan katottua ja pääsinpähän edes jotain leffaa haukkumaan tänä vuonna.

Elokuvasta olis voinu tulla ihan hyvä, jos ois ollu paremman ohjaajan käsissä, joka tajuaa jotain jännityksestä. Koska tarina ei oo niin paska, vaikka vähä loppuun koluttu aihe onki. **

kekkuli ( 23.6.2008 21:55)

Cobra **½

Screenplay: Sylvester Stallone. Olihan tässä muutama yllättävä viite. Jeesus varjelkoon (leffan) kasarimusiikkia ja ‑muotia.

En tiedä millä vuosikymmenellä olet syntynyt mutta Cobran soundtrack edustaa yhtä täydellisintä kokonaisuutta mitä elokuvissa tuolloin oli ja mitä elokuvan muotiin tulee, ei siinä sellaista ole.

No niin, taas vähän tiirailtua, nyt enemmän kuin viime kerralla.

Lau Kar-Leung: The Lady Is the Boss (dvd)



Kovaa kamaa kyllä. Uskomattoman mautonta huumoria ja honkkari-cinemaa parhaimmillaan noin muutenkin. Lopussa meno vähän rauhoittuu perseilypuolella, mutta todella kova lopputaistelu vie erittäin pätevästi huomion pois tästä faktasta. Gordon Liun pöksyt ja ohjaaja/näyttelijälegendan näkemys nuorisosta ovat myös kokemus itsessään. ****



Kinji Fukasaku: Battle Royale (dvd)



Häpeäkseni myönnän, etten tätäkään peruskauraleffaa ollut aiemmin nähnyt. Erehdys korjattu. Fiksu ja erinomaisesti kokonaisuutena toteutettu teos, jossa olevat muutamat epätasaisuudet ja rosoisuudet vievät hieman makua jättäessään katsojan leijumaan tyhjän päälle. Nosti mielenkiintoa nähdä kyseisen ohjaajan muut tuotokset. ****



Koji Hashimoto: The Return of Godzilla (dvd)



Eka näistä 80-luvulla alkaneista versus-sarjan Godzeista. Ei ihan yhtä kauheaa paskaa kuin alkuperäinen, jonka klassikkoasema lepää allekirjoittaneen mielestä vain ja ainoastaan sen vaikutuksessa filmikulttuuriin, ei missään katsojan kannalta näkyvässä arvossa. Itseasiassa tämä on jopa kierolla tavalla ihan viihdyttävä ja iloa tuottavat mm. SUPERX-aluksen tunnari ja tällä kertaa täysin perustelematon vaikkakin pakollinen "Godzilla ei oo oikeesti paha" ‑lässytys. **½



Hal Ashby: Being There (tv)



Yllätti. Loistava filmi, rauhallinen kokonaisuus, satiirina ensiluokkainen ja monin tavoin tulkittavissa oleva käsikirjoitus, erinomaisia ja uskottavia roolisuorituksia ja loppuun asti ajateltu mietteliäs kuvaustyyli tekivät tästä monella tapaa koskettavan kokemuksen. Sellersin suuruus ei ole koskaan aiemmin oikein minulle avautunut, mutta tämä filmi ehkä hieman jo raotti minulle mistä miehen taiteessa on kyse. ****½



Leontine Sagan: Murrosiässä (tv)



Jos on olemassa elokuvia, jotka ovat suorastaan ikävystyttävällä tavalla selkeitä mestariteoksia, tämä on yksi niistä. *****



Matti Kassila: Tulipunainen kyyhkynen (tv)



Tauno Palo-fanina ja Kassilan elokuvista kiinnostuneena kolahti aika mukavasti. Kassilan hieno ja Suomen piirissä varmasti hyvin harvinainen filmi, jossa on lukuisia hyviä oivalluksia, kaunista kuvausta ja erinomaista musiikkia. Käsikirjoituksen puoliksi improvisaatiolla / kiireessä söherrettyjen ratkaisujen läpinäkyvyys vei nautinnosta hieman pois, mutta muuten oikein nautittavaa. ***



Yrjö Norta: SF-paraati (tv)



Koko leffa tuntuu aivan kännissä tehdyltä. Kohelletaan ympäri Helsinkiä ja lauotaan täysin hatusta vedettyjä järjettömyyksiä. Tauno Palon laulaessa taksiasemalla, jollakin kuskeista on mukanaan hanuri. Paria renkutusta toistetaan ärsyttävyyteen asti. Sitten viimeiset 10 – 15 minuuttia onkin silkkaa magiaa renkutusten muuttuessa uusilla sovituksilla suomalaisen elokuvamusiikin klassikoiksi ja mukaan tulee aimo annos Taunon ja Ansan karismaattisuuden voimaa, jonka olisin suonut olevan koko leffan ajan kantavaa. Nyt vain vitutti kun hienot näyttelijät tuhlasivat lahjojaan. **



Clarence Fok Yiu-Leung: The Black Panther Warriors (dvd)



Mielisairauskuninkaan megaperseily uudelleen katsottuna. Edelleen hämärän rajamailta revitty ja ehkä täydellisin näkemäni honkkari-sekoilu The Diary of a Big Manin lisäksi. Mestariteos. ****½



Kazuki Omori: Godzilla kohtaa Biollanten (dvd)



Seuraava versus-sarjan iso G. Ihan kuraa, mutta SUPERX2, arabiagentti ja lopun totaalinen typeryys estävät silti vihaamasta tätä. **



Andrzej Zulawski: Possession (dvd)



Ainutlaatuinen kokemus. Näyttelijöiden esiintyminen hyvin... powell&pressburgerilaista (eli täysin ylivedettyä, mutta siksi niin hemmetin vakuuttavaa). Zulawski tekee ihmeitä kameran pyörityksellä, erinomaisen häkellyttävillä roolisuorituksilla, loistavalla musiikilla, muutamilla wtf-hetkillä, kokemuksen raastavuudella ja lopun avaruuskahvitteluilla tajupullan kera. Erinomainen teos ja antaa odottaa miehen muilta töiltä erittäin paljon. ****½



Kazuki Omori: Godzilla vs King Ghidorah (dvd)



Sitä samaa tuupaa. Enpä muista miksi annoin näinkin paljon. Yksi huomio: joskus tulee "Bela Lugosi" ‑hetkiä, kun katsoo filmiä. Ne ovat niitä hetkiä, kun näkee noin 60-vuotiaita arvokkaita herroja ja rouvia esittämässä tärkeitä ihmisiä (esim. ministereitä, professoreja tms.) jotka käyvät Vakavaa Keskustelua ja mukana on mm. repliikkejä, joissa pohditaan ulkoavaruuden vieraiden suhdetta Godzillaan. Niitä oli tässä elokuvassa noin 78 prosenttia ajasta. Ehkä siksi **.



Clarence Fok Yiu-Leung: Chicken à la Queen (dvd)



Luulin nimen perusteella, että tämä olisi jonkinlainen kasarikomediahassuttelu, siis tahallinen sellainen. Sen sijaan Clarence lähtee kertomaan koskettavaa tarinaa kahdesta ystävysilotytöstä, heidän miehistään ja rikollisuuden täyttämästä maailmasta. Yritys on taattua Clarencea: yhdistelmä täysin epäsopivia toimintakohtauksia, ajoittain häkellyttävän komeita visuaalisia anteja (erityisesti toimintakohtausten yhteydessä), surkeaa huumoria ja aivan päin helvettiä mennyttä draamankaaren kuljettamista / Syvällisiä Pohdintoja aiheuttaa sen, että huutonaurua ei vain voi pysäyttää. Loppua kohden elokuva junnaa paikallaan liikaa ja muutenkin kyseessä on heikoin näkemäni Clarence Fuck You. Siitäkin huolimatta ***



Chris Marker: La Jetée (dvd)



Tässä ei ole mikään pielessä. Lyhyt novellitutkielma kuolemasta, muistoista, todellisuudesta, ajasta/liikkeestä ja filmin käsitteestä. Tulen palaamaan tähän vielä varmasti uudestaan. *****



Jan Nemec: The Party and the Guests (dvd)



Erinomainen symboliikalla ladattu satiiri. Esimerkki siitä miten suututetaan valtio ja sen presidentti kutsumalla kavereita ja sukulaisia viettämään hauskaa päivää luonnon helmaan ja jo sen takia arvokas teos. Myös banned forever-leima ja teoksen esittäminen Tsekin presidentille välittömästi sen valmistumisen jälkeen huolimatta siitä, että tiedettiin tämän varmasti raivostuvan, nostaa pisteitä huomattavasti. Toinen teos, johon varmasti palaan vielä. ****



Masaki Kobayashi: Harakiri (dvd)



Tässäkään ei ole mitään pielessä. Nakadai loistaa, Tetsuro Tamba on itsensä eli Mies, lavastuksen ja kuvauksten tyyli on lakonisen komea ja yhtenäinen koko filmin ajan, ja Takemitsun yllättävä ja jälleen kerran tehokas musiikki tekevät tästä loppuunviilatun, tyylipuhtaan ja merkittävän teoksen. *****



John Boorman: Point Blank (dvd)



Katsottu sen verran myöhään yöllä, että en voi väittää saaneeni kaikkea irti. Lee Marvin-diggarina arvostan miehen suorastaan välinpitämättömän oloista roolisuoritusta huomattavasti. Boorman on visionääri, elokuva on rohkeasti omaperäinen ja omalla tavallaan hyvinkin ainoa lajissaan. Tempo tuntui hiipuvan hieman fataalisti loppua kohden, mutta tämä saattaa johtua siitä, että jouduin pitämään pienen tauon hieman puolivälin jälkeen, jolloin lumous rikkoutui. ***½, vaikka tuntuukin näin jälkikäteen liian vähältä.



Simon Chung & Lin Yi-Hsiu: 8 Strikes of the Wild Cat (dvd)



Kökkökungfuta, luonnollisesti hollantisubeilla ja dubbauksella. Tämänkin katsoin erittäin myöhään yöllä. Siitäkin huolimatta osaan sanoa, että tää leffa on ihan täyttä paskaa. *

Eipä kesälllä ehdi paljon vilimejä vahtailla:

96. Robert Schwentke: Flightplan (tv) 2/5

‑yhdentekevää viihdettä. Jodie Foster on kovin huolestunut koko ajan.



97. Michael Gondry: Be kind Rewind (35mm) 3/5

‑Jack Black on kohtalaisen hauska mies ja heppu tarjoaakin suurimman osan tämän leffan huvista. Käsikirjoitus on vähän sekava varsinkin alkupuolella leffa poukkoilee liikaa eri suuntiin juonen kärsiessä. Hauskoja juttuja sen verran ettei perse puutunut, mutta ei tästä paljon käteen jäänyt.



98. Jeff Burr: Straight into darkness (dvd) 4/5

‑aika helvetin toimiva pätkä vaikka aluksi aika kankealta tuntuikin.



99. Percy Adlon: Bagdad Cafe (dvd) 2/5

‑olihan tässä aika paljon hyvää (varsinkin tyypeissä) mutta jutun laahaavuus alkaa ärsyttämään nopeasti. Kohtauksia on venytetty ja lopputulos on melko tylsä. Saksalainen pullukka on mainio hahmo puhumattakaan karismaattisesta Jack Palancesta.



100. Dagur Kari: Noi Albinoi (dvd) 4/5

‑tämä on kai sitä paljonpuhuttua Kaurismäkeläisyyttä. Oli mitä oli, leffa on mukavan vinksahtanut ja sopivassa määrin arty-farty.



101. Phillip Noyce: Blind fyry (tv) 3/5

‑perustoimintaa Rutger Hauerin sympaattisesti tähdittämä. Tykkäsin tästä paljon kunnes urpoveljekset Lyle ja Tector Pike tuovat leffaan liikaa surkeita letkautuksia ja one-linereita. Naispääosa ei voisi olla enempää kasari-hengen ruumiillistuma.

Sweeney Todd (Tim Burton): Lähinnä sosiaalisesta pakosta kohtuullisen suurin ennakkoluuloin katsottu. Vähemmän huono kuin olisi voinut olla, mutta silti varsin tyhjänpäiväinen sekoitus "ihan kivaa" musikaalia ja turhan tuntuisia väsyttäviä mässäilykohtauksia. Joukkoon mahtui kuitenkin muutamia hyviäkin hetkiä, eikä loppuun asti katsominen tuottanut kovin suurta tuskaa. **1/2

Virgin Suicides (Sofia Coppola): Tuli tämäkin katsottua uudestaan vuosien jälkeen ja toimii edelleen oikein mukavasti. Airin tyylikäs musiikki yhdistyy kepeällä tavalla hyvin seurattavaan juoneen joka ei aiheestaan huolimatta sorru kovin suureen dramatisointiin. Seesteinen tunnelma. ***1/2



Happy Together (Won Kar Wai): Tulipa taas paikattua eräs aukko kaiken kaikkiaan vähäisessä elokuvasivistyksessä. Aidosti erilainen, kaunis ja hauska sekoitus parisuhdekriisejä, karua maailmaa ja muutaman hahmon varassa pelaavaa kerrontaa. Erinomaisia näyttelijäsuorituksia sekä Astor Piazzollan huikeita teemoja (joiden suorahko toistuminen oli ehkä karvan verran liiallista mutta menköön). ****+





Sunshine (Danny Boyle): Oivallista purtavaa ainakin scifinälän yllätettyä. Ei mitään mullistavaa, mutta pitkästä aikaa oikeasti viihdyttävää ja mukaansatempaavaa scifiseikkailua. ***+

Raven ( 24.6.2008 07:36)

Ekaks ranskalainen pätkä A L'Interieur (Inside) 2007: Kaveri sanoi tän olevan raainta mitä on nähny ja tokaissu leffan aikana 3-5 kertaa "Hyi *ittu", jonka takia mun oliki pakko se hankkia. No ei se kyllä raainta oo mitä mie olen nähnyt, mut toimiva kuitenki.

En suosittele ihan herkimmille enkä raskaana oleville naisille. ***½

Kyseinen pätkä on tosiaan ihan toimiva, vaikka hieman loppua kohden spoilattu naurettavuuksilla. Omalla kohdalla kävi myös niin, että joku kommentoi elokuvan raakuutta/rankkuutta tms. melko ylitse ampuvasti tyyliin, että elokuvan jälkeen oli olo kuin joku olisi tehnyt (katsojalle) fyysisesti pahaa. Tietysti odotukset nousivat heti parilla pykälällä eikä elokuva niitä kokonaan täyttänyt.

En todellakaan suosittelisi raskaana oleville naisille.

Tobe Hooper:

The Texas Chain Saw Massacre (35mm) ****½

Klassikko, blaa blaa blaa. Oli siistiä nähdä ensimmäistä kertaa valkokankaalta. En muistanutkaan kuinka hauska tää on. Pakko vaan ihailla kuinka hyvin Hooperilla oli ns. white-trash/hillbilly –estetiikka hallussa.



The Wachowski Brothers: Bound (dvd) ****½

Kaikin puolin lähes täydellinen rikoselokuva rahasta, ahneudesta ja petoksesta. Käsikirjoitus oli hienoimpia miesmuistiin. Musta tässä on paljon samaa, kuin Coenin veljesten Blood Simplessä. Pieni väärinkäsityksien sävyttämä rikostarina, joka on yksityiskohtiaan myöten hiottu hengästyttävään muotoon (ei silti aivan yhtä suvereenia kerrontaa). Ehkä ainoa asia, mikä ajoittain vitutti oli Gina Gershon. Mulla oli jostain syystä Boundia kohtaan suuria ennakkoluuloja, onneksi olin aivan helvetin väärässä. Hieno, hieno. Sääli, että samat jäbät väsäilee nykyään jotain Speed Racereita.



Bernie Hirschenson: Pick Up (dvd) **

Melko tylsä 70-luvun lopun eksploitaatio huuruilu, jota on selvästi väsätty hapoissa. Kaksi nuorta naista liftailee kyytiä jossain eteläisessä osavaltiossa ja pääsee bussia ajavan pelimiehen kyytiin. Lisää juonesta: tissejä, pilveä, maantietä, perverssi pappi, sekä pellolla pomppiva paha klovni. Hyvää musaa.



Noel Nosseck: Best Friends (dvd) ***½

Road-elokuva 70-luvulta. Kaksi nuorta miestä ovat päässeet armeijasta ja lähtevät ajamaan tyttöystävineen asuntoautolla kohti Kaliforniaa, jossa olisi tarkoitus viettää tuplahäitä. Toinen kundeista ei haluaisi naimisiin, vaan haikailee vapauden ja Amerikan maanteiden, sekä sen varsilla olevien baarien ja naisten perään. Pattitilanteen pohjalta heppu flippaa ja tekee kanssamatkustajiensa elämästä helvettiä. Kaunista kuvausta ja maisemaa, tarinakin on ok, mutta näyttelijät puisia ja meininki naiivia. Tärkeintä on kuitenkin fiilis, jonka saavat aikaiseksi matkustaminen, erämaa, nuhjuiset huoltoasemat, olutpullot ja loputon tie. Se riittää mulle.



Robert Anderson: Cindy And Donna (dvd) *½

Pikkutuhma b-elokuva teini-ikäisten tyttöjen seksuaalisesta heräämisestä amerikkalaisessa esikaupungissa. Sisältää mm. lesboilua ja insestiä. Pilveä palaa kiitettävä määrä, tissit on esillä about joka kuvassa ja kaikki on muutenkin 60-luvun lopun tapaan groovya. Kaiken kaikkiaan suht puuduttavaa katseltavaa, satunnainen hyvä musiikki ja täydellinen wtf-lopetus pelastavat snadisti fiilistä.



Roger Vadim: Barbarella (dvd) ***

Aukko sivistyksessä korjattu, mutta eihän tää ollutkaan niin vaikuttava wtf-trippi, mitä olin etukäteen odotellut. Elokuva ois kaivannut enemmän toimintaa ja kuvittelin Barbarellan olevan täysin ylivoimainen galaksien soturi, mutta siitähän oltiin tehty liian avuton ja sehän on ottavana osapuolena about joka taistelussa (!), joka sotii muuten täysin ristiriidassa sen faktan kanssa, että Fonda leikkii tässä jotain voimakasta ja itsenäistä naista, jaellen pesää ties mille karvanokille ja sokeille enkeleille. Nipin napin kolmen tähden arvoista 60-luvun avaruuspsykedeliaa, jossa mennään turhan kesyllä puolella. Duran Duranin ja Dildanon kaltaiset nimet vaan silti jaksaa naurattaa.



Noburo Iguchi: Machine Girl (dvd) ***

Tästäkin oli niin kauhea ennakkohype, että nyt elokuvan nähneenä vois sanoa, että jo trailerista löytyy kaikki oleellinen. Silti ajoittain varsin viihdyttävää verellä läträilyä ja gorejuhlaa. Ohjaus loppupeleissä melko lahjatonta räpistelyä, jossa näkemyksen puute korvataan läiskimällä verta jatkuvalla syötöllä kuvaruudulle, eipä se toisaalta liikaa haittaa, siitähän tässä on kuitenkin kyse. Ihan viihdyttävää kertakatselu-kamaa.



William Lustig: Maniac Cop 3: Badge Of Silence (vhs) **

Matt Cordell ei vaan delaa millään. Kevyesti sarjan heikoin lenkki. Lustigilta kadonneet ideat ja toteutus, mitä kakkososassa oli vielä jäljellä (joka on muuten trilogian paras). Muutamia viihdyttäviä toimintajaksoja on kuitenkin mahtunut mukaan, mutta ei tarpeeksi. Robert Forster oli piristävää nähdä pikku roolissa.



Wim Wenders: Der Amerikanische Freund (dvd) ****½

Erinomainen. Rautatieasema- ja juna-kohtaus ovat melkeinpä parasta, mitä Wenders on saanut aikaiseksi. Paris, Texasin ja Himmel Über Berlinin ohella miehen parhaita elokuvia. Im Lauf der Zeitia yritin joskus katsoa ilman tekstejä ja eihän siitä tullut mitään, se taitaa ollakin viimeisiä Wendersin elokuvia, mitä on vielä näkemättä, sitten alkaakin herran ura olla takaraivossa. DVD:n kommenttiraidat olivat muuten varsin mielenkiintoista kuunneltavaa: Wenders ja Hopper muistelevat leffan kuvauksia, Nicholas Rayta ja Sam Fuelleria. Hopperin huumehoureisesta 70-luvusta on viihdyttävää läppää, jne.



Wim Wenders: The End Of Violence (dvd) **

Huonoimpia Wendersin elokuvia, mitä oon nähnyt. Käsittämätöntä, minkälaista tarkoituksetonta skeidaa (kuten tää) se on pääasiassa kyennyt tekemään 90-luvusta tähän päivään, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.



Anders, Rockwell, Rodriguez & Tarantino: Four Rooms (dvd) **½

Jotenkin aina onnistunut missaamaan tän, mutta ei ole paljosta tullut jäätyä paitsi. Tarantinon episodi on viihdyttävin, Rodriguezin siedettävä, mutta kaksi muuta onkin sitten aika turhaa ja unohdettavaa tavaraa. Andersin episodi on lähinnä puhdasta vitutusta aiheuttavaa pelleilyä. Rockwellin In The Soupista tykkäsin paljonkin, mutta Andersilta en ole nähnyt mitään (kannattaako?).



Jack Cardiff: The Girl On A Motorcycle (tv) ***

Nainen, moottoripyörä, Euroopan maantiet, sekä 60-luvun psykedeliaa. Marianne Faithfullkin oli joskus kuuma tyttö ja Alain Delon komeimpia ja karismaattisimpia miehiä valkokankaalla koskaan. Mitään ihmeellistä tällä ei kuitenkaan ole annettavana.



Michele Soavi: Dellamorte Dellamore (dvd) ****

Omaperäisimpiä ja älykkäimpiä zombie-elokuvia koskaan. Soavi osaa ohjata, se nähtiin jo loistavassa Stage Frightissa. Falchi on jumalatar.



Lukas Moodysson: Tillsammans (dvd) ****

En jostain syystä muistanutkaan, että olin nähnyt tän joskus vuosia sitten. Hauskaa, joskin ajoittain rasittavaa satiiria 70-luvusta. Hyviä henkilöhahmoja ja feel-good-matskua, elokuvan lopetus on ehkäpä vähän liian blaah. Helvetin siistiä kuulla Bo Hanssonin musiikkia elokuvassa, sais kuulla vain enemmänkin. Pakko todeta taas vanha fraasi: Ruotsissa osataan.



Kim Ki-duk: 3-Iron (dvd) ****

Kaunis, kaunis draama, täynnä upeita kuvia ja metaforia. Jäljittelemätöntä ohjaustyötä. Kim Ki-dukiin pitää tutustua paremmin, tähän mennessä 3-Ironin lisäksi nähtynä vain Viisi Vuodenaikaa, joka on mestariteos.



Lamont Johnson: Spacehunter: Adventures In The Forbidden Zone (tv) **

Melko kökkö scifi-elokuva Mad Max-vivahteilla. Michael Ironside hirviöpahiksena.



Joseph Ruben: The Sister In Law (dvd) *

Aivan paska.



Aki Kaurismäki: Rikos Ja Rangaistus (dvd) ****

Hyvää Kaurismäkeä.



Aki Kaurismäki: Leningrad Cowboys Meet Moses (dvd) **

Huonoa Kaurismäkeä. Melko pointitonta ja merkityksetöntä sekoilua ympäri maapalloa. Ensimmäisessä osassa sanottiin jo kaikki tarpeellinen.



William Szarka: South Bronx Heroes (vhs) *

Roskaa. Ultimaattisen dorkan näköinen Mario Van Peebles surkean räpellyksen surkeassa pääosassa.

102. Mika Kaurismäki: Zombie ja kummitusjuna (dvd) 4/5

‑miehen parhaita leffoja Rosson kera.



103. Dave Payne: Reeker (dvd) 2/5

‑ei mikään susipaska, mutta yllätyksetön ja junnaava halpis. Huonosti tehdyt ja vammaisen näköiset efektit jäi kyllä mieleen.



104. Sean Penn: Into the wild (35mm) 5/5

‑vuoden parhaita tähän mennessä. Hieman häiritsi liiallinen hippimeininki, mutta kaiken kaikkiaan loistava ja ajatuksia herättävä paketti. Sean Penniltä en ole huonoa ohjausta nähnytkään.



105. Duncan Tucker: Transamerica (35mm) 3/5

‑hyvä roadmovie ja sisältää hyviä pointteja ihmisistä. Päähenkilön roolin hapuileva feminiinisyys on välillä vähän epäonnistunutta, mutta oikein mainio leffa silti. Jotenkin tästä odotti pienen ennakkohypen perusteella vähemmän viihteellistä komediaa, mutta hyvä näinkin.



106. Pete Walker: Frightmare (dvd) 4/5

‑alun laiskuuden jälkeen viihdyttävä kauhuilu. Alkupuolella vähän tylsää lätinää, mutta aika pian päästään vaiheeseen jossa perusjuoni ja suht iisisti esitetty väkivalta kulkevat loistavasti rinnakkain. Väkivaltaa ja splatteria tässä on aika vähän mutta se on hyvin tehty eikä nouse itsetarkoitukseksi (missä ei tietysti monessa muussa leffassa mitään vikaa olisi, mutta kun käsikirjoitus ja toteutus on näin hyvä, niin se kulkee mukavasti juonen rinnalla).



107. Neil LaBute: Wicker man (dvd) 1/5

‑tämä on niitä leffoja joista odottaa täyttä paskaa jo ennen katsomista. Ei pettänyt ennakko-odotuksia. Vahanaama Cage patsastelee läpi leffan ja vetää läpi perusmaneerinsa. Jos jotain tässä voi "ihailla", niin sitä maanisuutta millä on esitetty se kuinka yksikään elokuvan naisista ei ole positiivinen tyyppi. Huonojen näyttelisuoritusten, pienellä saarella epämääräisesti edestakaisin harhailun ja rautalangasta väännettyjen hahmojen sekoitus on suorastaan hämmentävän huono. Dvd:llä on mukana versio jossa on "raaka" versio lopusta. Ei liene kenellekään yllätys että tässä kusisessa paskaleffassa ei ole paljonkaan samaa kuin alkuperäisessä.



108. Jean-Jacques Beineix: Betty Blue (35mm) 4/5

‑tämä on kaikkea sitä mitä Amelia voisi olla ellei se olisi niin laskelmoitu. Leffathan ovat aika erilaisia, mutta molemmissa pelataan suurilla tunteilla ja "hullulla rakkaudella" (tjsp...). Molemmissa on myös ranskalaiselle elokuvalle tyypillinen hahmo kavalkaadi. Beineixin Betty Blue on visuaalisesti tyylikäs ja sopivasti yliampuva rakkauselokuva. Tämän lisäksi ole hepun leffoista nähnyt Diivan, joka sekin on hyvä.

Iron Man ***

Ennakkokehuihin verrattuna pettymys, lopulta liian kaavamainen jatko-osan petauksineen ja lopputekstien jälkeisine kohtauksineen. En ole lukenut sarjakuvaa, joten en voi verrata.



Orkesterin vierailu ***½

Sympaattinen, erittäin. Hieman liian pikkunätti.



Madame Satã **

Riolaisen tarinan rytmitys ja ajankaari ei miellyttänyt. Väriä ja karnevaalia olisi voinut olla enemmän.



Garage Olimpo ****

Argentiinan sotilasjuntan aikaista kidutusta yms. Tätä ei oltu sokeroitu liikaa.



The Dancer Upstairs ****

Taas kuohuu terrorismi tms. jossain latinalaisessa Amerikassa. Sujuva, kohtalaisen ovela.



Cobra Verde ***

Herzog ja Kinski vetelevät orjakaupan viimeisiä henkosia. On tällä hetkensä.

109. William Friedkin: The Hunted (dvd) 4/5

‑lakonisen tyylikästä menoa. Benicio del Toro on mainio roolissaan.



110. Jean Rollin: Le Frisson des Vampires / The Shiver of Vampires (dvd) 4/5

‑juonta ei periaatteessa riittäisi mihinkään ja näyttelytyökin on mukavasti vammaista, mutta fiilistä ja tyyliä löytyy sitäkin enemmän. WTF-osaston parhaita pitkään aikaan.



111. Philippe Haim: Daltonin veljekset (dvd) 0/5

-"joo katotaan joku kevyt komedia". Ei taidetakkaan.



112. Martin Scorsese: The Departed (dvd) 3/5

‑laatutyötä mutta ei mitään kovin yllättävää.



113. Yasuzo Masumura:Karakkaze yaro / Kuolemanpelko (tv) 4/5

‑tiukkaa yakuzakuvausta Yokio Mishiman pääosaroolilla.Tykkäsin kovasti.



114. Michael Lehmann: Airheads (tv) 3/5

‑yllättävän hauska.



115. Massimo Dallamano: Bandidos (tv) 4/5

‑visuaalisesti harvinaisen komea spagu. Ohjaaja on myös Sergio Leonen parhaiden leffoja kuvaaja.



116. Roger Donaldson: Pankkikeikka / The Bank Job 4/5

‑kesäisin löytyy harvoin mielenkiintoista tarjontaa leffateattereista, mutta tämä oli helvetin hyvää viihdettä. 70-luvun fiilis on erittäin uskottava, ja ne tv-sarjoista(no joo, Life on Marsia ei varmaan tarvitse mainita edes.. vaikka tuntuukin että liian usein se vedetään nykyään tässä genressä, kun sekin vaqin onnistuneesti käyttää jo hyväksi havaittuja tyylikeinoja) esiin tutut kusipää poliisit tuntuvat tuoreilta tässä.



117. Michael Anderson: Operation crossbow (tv) 3/5

‑hyvin tehty sotavakoilu-leffa. Perinteiset roolit kuten hyvä ja rehti liittoutuneiden sotilas versus raivoava hullu sakemanni löytyvät, mutta positiivista on että saksalaiset eivät ole läheskään kaikki kylmänkiskoisia paskiaisia. Lavastukset ovat hienoja mikä näkyy etenkin valtavissa ohjusluolissa. Mukana on myös Sophia Loren mikä ei ole koskaan huono asia.



118. Larry Cohen: It`s Alive (dvd) 4/5

‑sympaattinen halpiskauhu. Tunnelmaa kohotellaan lähes Polaskin Repusionin tyylillä eikä (sinänsä aika ankean näköistä) mutanttilasta turhan usein näytetä. Sen lisäksi että leffassa kuljettiin hyvin kersan metsästysjuonta, kerrottiin avioparin henkinen sekoaminen onnistuneesti. Aika hidashan tämä oli, eli ei mitään perus 70-exploitaatiota.



119. Wes Anderson: Darjeeling limited (dvd) 2/5

‑tässä on ihan mukava fiilis, mutta kun juttu etenee hyväntuulisen ja pienimuotoisen kohelluksen kautta ilman sen suurempaa juonta, ei lopputulos kolahda. Vaikkei tästä mitään ihmeellisempää oivallusta kaipaisikaan, kokonaisuus luottaa liikaa siihen että katsoja jaksaa innostua positiivisesta hengestä ja hienoista miljööistä. Mitä viyttua se Bill Murrayn esittämä hahmo oikein teki tässä? Liikaa irtipisteen keruutas.



120. Robert Hossein: Haudat vailla nimeä (tv) 4/5

‑Argenton käsikirjoittama tyylikäs spagettiwestern. Vähän puhetta ja jopa kohtuullisen vähän väkivaltaa, mutta kokonaisuus toimii. Koukuttava juoni on lakoninen ja uskottava. Tykkäsin myös siitä että jutussa ei oltu menty pahimpiin liiallisuuksiin, vaan loppujen lopuksi leffa oli monessa mielessä aika lähellä peruswesterniä. Nihilistinen juoni on taas korkean tason spagu-osastoa.

spatter ( 23.7.2008 09:21)

120. Robert Hossein: Haudat vailla nimeä (tv) 4/5

‑Argenton käsikirjoittama tyylikäs spagettiwestern. Vähän puhetta ja jopa kohtuullisen vähän väkivaltaa, mutta kokonaisuus toimii. Koukuttava juoni on lakoninen ja uskottava. Tykkäsin myös siitä että jutussa ei oltu menty pahimpiin liiallisuuksiin, vaan loppujen lopuksi leffa oli monessa mielessä aika lähellä peruswesterniä. Nihilistinen juoni on taas korkean tason spagu-osastoa.

Täällä lukee, ettei Argentolla olisi mitään tekemistä elokuvan kanssa.

Elokuvan tyyli muistutti musta paljon enemmän neorealistisia töitä kuin perusspagua.

Antti Tohka ( 23.7.2008 08:45)

Täällä lukee, ettei Argentolla olisi mitään tekemistä elokuvan kanssa.

Elokuvan tyyli muistutti musta paljon enemmän neorealistisia töitä kuin perusspagua.

Paskapuhetta. Mä luin taas luin itse netistä että Argento oli mukana ja jos netissä niin lukee niin sehän on silloin totta... No joo.

Tuli eilen nähtyä tuo uus Batman. Nolan ja kumppanit panevat edellistä paremmaksi, kiitos erityisesti Ledgerin mielipuolisen mainion näyttelijäsuorituksen

. Jotkut ovat ehdottaneet postuumia Oscaria. Kannatan. Pitää penkissä naulittuna kuin tauti, vaikka kesto onkin 2,5 tuntia. Sarjisfilmatisointien aatelia. "Kuole sankarina tai muutu rikolliseksi". Vaan miten tästä enää paremmaksi voi panna...