Mitä elitisti-forumin väki katsoo 2013

Vinterberg: Jagten (Jahti, 2012) Pakko tästä on kirjoittaa tuoreeltaan. Mikkelsenin olanylikatsominen avainkohtauksessa iskeytyi kertaheitolla Elokuvan klassikkokuvastoon(i). Vähän on paljon, tauotkin ovat musiikkia. Upea lynkkausmentaliteetin eskaloitumisen kuvaus, hieno loppukohtaus. Onneksi eivät käyttäneet "alkuperäistä" lopetusta. Semmoinen tässä kiinnitti yllättävän paljon huomiota, että meininki on yllättävän suomalaista: monessa tilanteessa kommunikoidaan mieluummin vaikenemalla, ryyppääminen näyttää olevan vähintään samaa leveliä kuin meillä puoliryssillä, ja päähenkilön selviämistä haittaa suuresti kotimaassamme hyvinkin yleinen "ei tartte auttaa"-asenne. Piiitkästä aikaa katsottu dvd jäi hyllyyn. Ja tietenkin tuttuun tapaan myös se "eikö me suomalaiset nyt perkele opita tekemään tämän tason draamaa koskaan!"-vitutus iski. Hemmetti, kun nuo ruotsalaiset ja tanskalaiset ovat herrakansoja. ****1/2

Mubi osa 5:

Aleksey Balabanov: Pro urodov i lyudey [Of Freaks and Men] (1998) **** Todellakin erilainen Balabanov, jossa siamilaiset kaksoset, S&M-leikkejä, pornon kuvaamista ja hemmetin loistava Balabanovin vakinäyttelijä Sukhorukovin suoritus seepiaan vivahtavassa unenomaisessa Pietarissa.

Christoph Schlingensief: Freakstars 3000 (2004) ***½ Paljon helpompi ja oivaltavampi kokemus kuin edellinen Kierin tähdittämä farssi. Tällä kertaa sukelletaan mukadokumentin voimalla kaikenlaisten friikkien ja lievästi kehitysvammaisten avustuksella TV-show maailmoihin. Schlingensief itse pääosassa ja antaa kyllä itsestään symppiksen vaikutelman. Silti leffan jälkeen ei oikein ole varma onko nauranut friikeille vai friikkien kanssa.

Jafar Panahi: Dayereh [The Circle] (2000) ****½ Vasta toinen Panahi itselleni ja kylläpä osaavat olla silmiä aukaisevia. Kiarostami on aina halunnut sivaltaa Iranin yläkertaa enemmän piiloviestein, kun taas Jafar Panahi räjäyttää kaiken suoraan silmille. Ei ihme, että kaveri on, tai ainakin oli pannassa elokuvan teosta Iranissa pitkän aikaa. Kapinasielun elokuva ei odotetusti ole mikään auringon paiste keskelle sydäntalvea, vaan tunkeutuminen syvälle sinne ihteensä.

Wojciech Has: Rekopis znaleziony w Saragossie [Saragossan Salaisuudet] (1965) ****½ Valitsin Mubimaratonin viimeisiä huolella ja eipä kyllä ole valittamista. Useita juonikuvioita ja takaumia takaumissa pyörittävä Saragossan salaisuudet piti pärstäni huolella ruudussa, vaikka pituutta olikin reippaat kolme tuntia. Välillä surrealistiseksi yltyvä visuaalinen – upeasti lavastettu – anti ja hieno tunnelma takasivat nautinnon ja kuriositeettina pääosan Cybulskin ainoita rooleja, missä tummennetut kakkulat jäi kotiin.

Agnés Varda: Cléo de 5 á7 [Cléo Viidestä Seitsemään] (1962) ***** Täydellinen elokuva! Syvällisesti koskettava ja unohtumaton elokuvanautinto, täytyy katsoa jonkin ajan kuluttua uudelleen ja avautua sittemmin lisää.

Wojciech Has: Sanatorium pod klepsydra [The Hourglass Sanatorium] (1973) *** Jälleen kuviltaan ja tunnelmaltaan vaikuttava, mutta minkäs voi kun meni tarina yli hilseen. Fiksummat tai ainakin tarkkaavaisemmat voivat toki puhua allekirjoittaneen pöydän alle.

QCine (8.1.2014 21:30)

Vinterberg: Jagten (Jahti, 2012) Pakko tästä on kirjoittaa tuoreeltaan. Mikkelsenin olanylikatsominen avainkohtauksessa iskeytyi kertaheitolla Elokuvan klassikkokuvastoon(i). Vähän on paljon, tauotkin ovat musiikkia. Upea lynkkausmentaliteetin eskaloitumisen kuvaus, hieno loppukohtaus. Onneksi eivät käyttäneet "alkuperäistä" lopetusta. Semmoinen tässä kiinnitti yllättävän paljon huomiota, että meininki on yllättävän suomalaista: monessa tilanteessa kommunikoidaan mieluummin vaikenemalla, ryyppääminen näyttää olevan vähintään samaa leveliä kuin meillä puoliryssillä, ja päähenkilön selviämistä haittaa suuresti kotimaassamme hyvinkin yleinen "ei tartte auttaa"-asenne. Piiitkästä aikaa katsottu dvd jäi hyllyyn. Ja tietenkin tuttuun tapaan myös se "eikö me suomalaiset nyt perkele opita tekemään tämän tason draamaa koskaan!"-vitutus iski. Hemmetti, kun nuo ruotsalaiset ja tanskalaiset ovat herrakansoja. ****1/2

Vahva sama.

Päähenkilön fiilikset ja elokuvan ilmapiiri on ahdistavan käsin kosketeltavissa. Jäi vaivaamaan pitkään katselun jälkeen. Jos jokin on sitä "väkevää draamaa" niin tämä. *****

grooves (10.1.2014 12:31)

QCine (8.1.2014 21:30)

Vinterberg: Jagten (Jahti, 2012) Pakko tästä on kirjoittaa tuoreeltaan. Mikkelsenin olanylikatsominen avainkohtauksessa iskeytyi kertaheitolla Elokuvan klassikkokuvastoon(i). Vähän on paljon, tauotkin ovat musiikkia. Upea lynkkausmentaliteetin eskaloitumisen kuvaus, hieno loppukohtaus. Onneksi eivät käyttäneet "alkuperäistä" lopetusta. Semmoinen tässä kiinnitti yllättävän paljon huomiota, että meininki on yllättävän suomalaista: monessa tilanteessa kommunikoidaan mieluummin vaikenemalla, ryyppääminen näyttää olevan vähintään samaa leveliä kuin meillä puoliryssillä, ja päähenkilön selviämistä haittaa suuresti kotimaassamme hyvinkin yleinen "ei tartte auttaa"-asenne. Piiitkästä aikaa katsottu dvd jäi hyllyyn. Ja tietenkin tuttuun tapaan myös se "eikö me suomalaiset nyt perkele opita tekemään tämän tason draamaa koskaan!"-vitutus iski. Hemmetti, kun nuo ruotsalaiset ja tanskalaiset ovat herrakansoja. ****1/2

Vahva sama.

Päähenkilön fiilikset ja elokuvan ilmapiiri on ahdistavan käsin kosketeltavissa. Jäi vaivaamaan pitkään katselun jälkeen. Jos jokin on sitä "väkevää draamaa" niin tämä. *****

Komppia täältäkin. Paras elokuva, jonka näin viime vuonna.

Passer: Cutter's Way (Cutterin kosto, 1981) Tästäkin on arvioitu ytimekkäin pihvi jo muualla. Elitistin arvion "vasuri-Rambo" osuu naulan kantaan, ja muuallakin foorumissa oli näemmä laillani kiinnitetty huomiota siihen, että kyllä tämä hyvin 70-lukulaisen verkkainen filmi on. (Mitä, 1.1.1980 ei päätettykään yhtäkkiä, että "nyt aletaan ohjata elokuvia näin"!) Tuntuu hyvin epäreilulta, että Jeff Bridgesin pärställä mainostetaan tätä elokuvaa, joka on kuitenkin äärimmäisen vahvasti John Heardin show. Vastaavan sympaattisen kusipään olen kankaalla tainnut nähdä viimeksi 20 vuotta sitten, kun käytiin elokuvakerhossa katsomassa Leighin mestariteos "Naked". Mielestäni olisi ollut elokuvakokemuksellinen itsemurha, jos olisin lukenut tästä elokuvasta liikaa ennen katselua. Tätä ei missään tapauksessa kannata katsoa minään "dekkarina" tai "trillerinä", vaan antaa sen sanoman ja kiireettömän kerronnan viedä, ja tsekata, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuukaan. Tai no, edes mitään "tapahtumista" ei kannata odottaa. Paikoittaisesta tyhjäkäynnistä on pakko mussuttaa, mutta täytyy kyllä sanoa, että tässä elokuvassa nähdyn kaltaiset in-your-face ‑lopetukset: nehän lämmittävät syöntä. Fuck you, Aristoteles! ***1/2

Kennedy: Support Your Local Sheriff! (Varokaa sheriffiä, 1969) Kimmoke tämän elokuvan katsomiseen tuli uusimmasta MAD-lehdestä, jonka pikkujutussa legendakäsikirjoittaja Dick DeBartolo listasi lempisatiireitaan. Mainittakoon, että ne kolme muuta olivat Allenin "Love and Death", Simonin "Murder by Death" sekä "Spinal Tap". No, odotetusti tämä Richard Garnerin tähdittämä supersheriffi ‑länkkäri on sangen kevyttä kamaa, jos lähtee odottamaan melbrooksia tai spagetismia. Mutta varmasti tämä on aikoinaan iskenyt kilttiin kokoperheenhuumoriin ehdollistetuille jenkkimuksuille ja ‑teineille, sen verran on anarkian siemeniä kylvetty matkan varrelle. Toki, jos nyt ajatellaan, että onhan jo tuolloin ollut kreisijuttujen saralla ammennettavaa vaikka mitä Marx-veljeistä lähtien, niin loppujen lopuksi sangen kiltti teoshan tämä on. Mutta mielenkiinnolla tämän passelin mittaisen perustarinan katsoo läpi, vaikkei mitään vatsanpohjanauruja taidakaan meille 2010-luvun kaikennähneille paskiaisille olla luvassa, ja onhan Joan Hackett ihan pirun ihana. ***

Loppuvuoden raporttirästien siivoilu jatkuu...

Sodis 2013

71. Brac: A World Without Women (Un monde sans femmes, 2011) [DCP] ***½

Piristävä, sopivan kompakti laatudraama.


72. McCarey: Oi, ihana vapaus (Liberty, 1929) [35mm] ***½

73. Horne & McCarey: Kuusikauppiaat (Big Business, 1929) [35mm] ***½

74. Kennedy: Iloiset soittoniekat (You're Darn Tootin', 1928) [35mm] **½

Pätevästi säestetty Ohukainen & Paksunainen ‑sikermä. Eivät kyllä ole mun suosikkimykkiskomiikoita – tai oikeammin, tämä slapstickin tyyli (mm. paikkojen kostoksi hajoittaminen Kuusikauppiaissa ja housujen repiminen Iloisissa soittiniekoissa) ei pure täysillä. (Keaton rules!) Hyvää hössötystä silti etenkin kahdessa ekassa pätkässä. 


75. Kaufman: Olemisen sietämätön keveys (The Unbearable Lightness of Being, 1988) [35mm] ****

Hieno leffa, pitäis kai kirjakin lukea.


76. Kleiser: Grease (1978) [35mm] **
Ei kovin hyvä edes karaoke-näytöksenä, jota tosin haittasi etenkin ääniraidan osalta heikko printti. Mitättömät laulut, joista en muista enää yhtäkään...


77. Argento: Suspiria (1977) [35mm] *****

Kopiossa upeasti säilyneet värit ja suoranainen elämys filmiltä yöllä teltassa – vaikka alkoikin jo vähän uni painaa silmää.


78. Kaufman: Ryövärit (The Great Northfield Minnesota Raid, 1972) [35mm] ***

Upea, uudenveroinen printti tässäkin. Länkkäri ei ihan lunasta potentiaaliaan, mutta mukavan realistisen mutaista tunnelmaa joka tapauksessa.


79. Ronkainen: Laulu koti-ikävästä (2012) [DCP] ***½
Pari selvästi lavastettua kohtausta hieman haittaavat pääasiassa mainiota dokkaria. Musiikki-insertitkin toimivat lopulta kokonaisuuden eduksi.


80. Spielberg: Kadonneen aarteen metsästäjät (Raiders of the Lost Ark, 1981) [35mm] *****

Periaatteessa iso telttanäytös sateen piiskatessa reikäistä kangasta pitäisi olla täydellinen esitysympäristö tälle seikkailuelokuvan klassikolle, mutta mutta... pehmeä printti vei kokemukselta terävimmän tehon siinä määrin että olin jo lähteä kesken pois, eikä festarivieras, käsikirjoittaja Kaufmankaan vaivautunut paikalle alustamaan näytöstä. Paikoittainen uusinta huippulaatuiselta blu-rayltä tarjoili paljon eloisammat näkymät. 


81. Huber: Harry Dean Stanton: Partly Fiction (2012) [DCP] ***½
Hyvä ja kohteensa näköinen henkilökuva.


82. Keaton & Segdwick: Kameramies (The Cameraman, 1928) [35mm] ****½
Mieleenpainuva konserttinäytös uskomattoman hyvin aikaa kestäneestä Buster Keaton ‑komediasta. Kekseliästä, symppistä ja vauhdikasta menoa läpi keston.


83. Kaufman: Vaeltajat – suurkaupungin jengi (The Wanderers, 1979) [35mm] ****

Jonkinlainen festareita kiertävä "harvinainen director's cut" ilmeisesti kyseessä. En tosin bongannut mitään eroa aiemmin näkemiini versioihin. Erinomainen nostalgiapläjäys ja "coming of age"/aikakauden loppu ‑fiilistely edelleen, vaikka joskus nuorempana pidin vieläkin parempana. Kovana jengielokuvana tyyliin The Warriors tätä ei pidä erehtyä lähestymään.

84. Chan: Chinese Zodiac (CZ12, 2012) [bd] *½
http://www.elitisti.net/arvostelu/2013/08/001566/cz12_2012_jackie_chan.html

85. Ficarra & Requa: I Love You Phillip Morris (2009) [Netflix] ***

Tuskin olisin katsonut ellei olisi "Bad Santan käsikirjoittajilta". Aikas jees. Jim Carrey, jota en normaalisti siedä huumorirooleissa, on hyvässä vedossa.

86. Bress & Gruber: Perhosvaikutus (The Butterfly Effect, 2004) [Netflix] **

Olipas jotenkin kämänen ja halpis. Pointsit lähinnä naurettavuudella saavutetusta viihdearvosta.

87. Martin: Epäilyksen polttopiste: Viimeinen näytös (Prime Suspect: The Final Act, 2006) [Netflix] ****

Komea päätöskausi. Voi olla hankala löytää toista näin hyvää rikossarjaa seuraavaksi katsottavaksi.

88. Fleming: Noitapiiri (The Craft, 1996) [Netflix] *½

Ysäri"klassikko", jota en muistanut ihan näin paskaksi. Alkaa lupaavana pahistyttö/high school ‑elokuvana (joita ei ole koskaan liikaa) mutta eskaloituu tehosteiden myötä pelleilyksi.

89. Aschan: Apinatytöt (Apflickorna, 2011) [Netflix] ***

Eurooppalaista "laatudraamaa" sekä hyvässä että pahassa.

90. Colquhoun & Ledesma: Food Matters (2008) [Netflix] *

Oletin että dokkari olisi käsitellyt enemmän ruokafirmojen kieroilua ja siihen liittyvää politiikkaa, mutta tämähän oli lähteetöntä pseudotiedettä promotoivaa paskanjauhantaa ja elokuvallisesti täyttä ankeutta. Haastateltavien pätevyys on sen verran kyseenalaista, ettei oikein mihinkään pointtiin voi suhtautua kovin vakavasti.

91. Nakache & Toledano: Koskemattomat (Intouchables, 2011) [Netflix] ***½

Laskelmoivuudessaan ja kaavamaisuudessan hieman ongelmallinen (kuten myös maailmankuvaltaan), mutta paria heikompaa kohtausta lukuunottamatta pääparin kemia ja loistelias näyttelijätyö yhdistettynä vetävään toteutukseen tekevät tästä joka tapauksessa aika vastustamattoman hyvänmielen pläjäytyksen.

92. Coppola: Twixt (2011) [tv/digiboksi] *½

Omaperäisyydestä plussaa mutta olihan tämä elokuvana ihan kohtuuttoman paska.

93. Hazanavicius: Agentti 117: Tehtävä Riossa (OSS 117: Rio ne répond plus, 2009) [bd] **

En tiedä olinko jotenkin huonolla tuulella vai mikä tökki kun ei juuri naurattanut. Ensimmäinen osahan oli varsin valloittava. Dujardin edelleen täydellinen.

94. McQueen: Shame (2011) [bd] ****½

Lähivuosien kovimpia leffoja; melko lailla virheetöntä elokuvataidetta. Odotukset 12 Years a Slavea kohtaan katossa.

95. Scherfig: Sinä päivänä (One Day, 2011) [bd] **

Tavallaan oli ihan hyvä syy katsoa tämä. Ei silti kannattanut.

96. Allen: Midnight in Paris (2011) [Netflix] ***

Ovela konsepti, jolta odotin ehkä jotain vieläkin parempaa.


97. Hill: 48 tuntia (48 Hrs., 1982) [bd] ***

Viihdyttää edelleen vähän vanhentuneenakin.


98. Suzuki: Princess Raccoon (2005) [dvd] *

En vaan jaksanut yhtään... Alussa vaikuttaa ihan hauskalta, mutta kun musiikki & koreografia ovat heikkoa ja pääosan esittäjät latteita, niin ei tässä ole oikein mitään.


99. Harris: Cop – kyttä (1988) [dvd] ***
James Woods ja lopetus nostavat rutiinitrillerin tasoa.


100. LaBute: Lakeview Terrace – tarkkailun alla (2008) [bd] ***

Freesisti rotupoliittinen trilleri, joka jossain määrin pilataan loppukohtauksella. Mukava nähdä pitkästä aikaa laatusuoritus Samuel L. Jacksonilta (en pitänyt Django-vedosta yhtään).

101. Hitchcock: Vuokralainen (The Lodger: A Story of the London Fog, 1927) [DCP] ***
http://www.elitisti.net/forum/topic/9973-alfred-hitchcock/?p=200013


102. Ho: Bloody Mary Killer (1993) [dvd] ***

Tällä kertaa aasialainen versio, jotta saatiin Elitistin arvostelun versioinfoon oikeaa tietoa. Ekkudubbi tuo kiistatta lisähauskuutta, eli suosittelen "Undefeatablea" ohi tämän.


103. To: Sparrow (2008) [bd] ***

Piti ennen Hongkongin matkaa katsella useampi "Hongkong-elokuva", ja tässä kaupunkia kuvataankin rakastavasti. Kiire tuli ja jäi aikomukset yhteen leffaan. Hienoja juttuja (etenkin loppu"taistelu") muttei kokonaisuutena To'n parhaita. Kelly Lin ei sätele kuten käsis edellyttää.


104. Hitchcock: Puhtauden lunnaat (Blackmail, 1929) [DCP] ***
http://www.elitisti.net/forum/topic/9973-alfred-hitchcock/?p=200317


105. Hitchcock: Epäiltynä murhasta (Murder!, 1930) [35mm] **
http://www.elitisti.net/forum/topic/9973-alfred-hitchcock/?p=200411


106. Goodman: Choke (1999) [dvd] ***½

Eli dokkari jujutsumies Rickson Gracien seikkailusta Japanin vale tudo ‑turnajaisissa ysärin puolessavälissä. Lajihistoriallisesti oleellista nähtävää, vaan ei dokumenttina kovin elokuvallinen. Britti-dvd ei ole paljon parempaa laatua kuin mitä YouTube tarjoaa.


107. Boyle: Trance (2013) [lentokone] *½

Piti hereillä, vaikka twistijuoni on pahimmallaan raivostuttava. Myöskään kemiat eivät toimi yhtään pääkolmikon McAvoy-Dawson-Cassel välillä ja McAvoyn hahmoa on hankala pitää minkäänmoisena naistenmiehenä.


108. Mandel: Kostoisku (The Substitute, 1996) [Netflix] **½

Lupaavasta konseptista päädytään tavanomaiseen räiskintään, mikä ei kuitenkaan Berengerin ansiosta ole sekään aivan hukattua aikaa. Ovatko jatko-osat parempia?


109. Stone: Talk Radio (1988) [tv/digitallenne] ***

Lähinnä ihmettelen, miksen pitänyt tästä enemmän. "Soittajien" liioiteltu ääninäytteleminen ainoa juttu mikä varsinaisesti tökki.


110. Herzog: Karhumies (Grizzly Man, 2005) [Netflix] ****


111. Lindblad: Ripa ruostuu (1993) [tv/digitallenne] ***½

Parhaita 90-luvun kotimaisia. Etenkin Loirin cameo on hillitön. Ostaisin varmaan dvd:n kunhan vaan ilmestyisi.


112. Badham: Dracula (1979) [HBO] **

Vaimolle piti tilata taas hetkeksi HBO uuden Games of Thrones ‑kauden myötä. Leffavalikoimahan palvelussa on melko surkea. Kuten on myös tämä Dracula-filmatisointi. Gotiikka viehättää paikoitellen, mutta siihen se jääkin. Langella on Draculana ok vaikken romanttiseen tulkintaan rakastunutkaan; Van Helsingin roolissa umpisurkeaa Sir Laurence Olivieria käy puolestaan sääliksi.


113. C.K.: Louis C.K. Oh My God (2013) [HBO] ***

Pari hyvin hauskaa läppää, mutta heikoin C.K.-"spesiaali" tähän mennessä.


114. Chan: Wu Xia (2011) [bd] ****

Korotin tähdityksen pyöreään nepaan, koska toimi toisella kerralla yhtä hyvin kuin ensimmäisellä. Edelleen heikkoutena lähinnä se, että jälkipuolisko ei ole aivan niin hyvä kuin ensimmäinen. Kehuvat kommenttini löytynevät jostain viime vuoden ketjusta.


115. West: The Innkeepers (2011) [Netflix] ***½

Verkkaiset kummitustalojutut vaan tippuu meikäläiselle (The Innocents, The Haunting, The Others jne.). Hyvin rakennettua odottelua ja vaikka haamujen konretisoituessa nähtäville tehot tietysti laskevat, niin leffa edustaa juuri sellaista horroria, jota tykkään katsella – ja joka aiheuttaa krapulaisessa kehossa mukavia kylmänväreitä.