Mitä elitistit pelaavat?

Yotsuya ( 28.3.2009 12:49)

Löytyykö pelifoorumeista jotain elitististä vastinetta?

NEOGAF on varmaan juuri se foorumi mitä haluat lukea. Asiantuntijameininkiä just sopivasti kaiken muun päättömän sekoilun joukossa.

funkstörung ( 28.3.2009 21:43)

Yotsuya ( 28.3.2009 12:49)

Löytyykö pelifoorumeista jotain elitististä vastinetta?

NEOGAF on varmaan juuri se foorumi mitä haluat lukea. Asiantuntijameininkiä just sopivasti kaiken muun päättömän sekoilun joukossa.

Suomalaisista Pelaajalaudalla on ehkä jotain samanhenkistä otetta.

http://www.pelaajalauta.fi/forum/

Tällä hetkellä väännössä

Saint's Row 2 ja Dead Space. Bioshockia ja Mercenaries 2:ta tuli hieman kokeiltua, mutta eivät oikeen vieneet mukanaan. Bioshock ei vain yksinkertaisesti ole hauskaa pelattavaa; taistelu on tuskallista ähellystä, roolipelielementit torsoja eikä edes kunnon kauhufiilistä ole saatu aikaan. Mercenaries 2 taas on kokonaisuutena aika onneton pökäle, mutta siinä voi sentään räjäytellä paikkoja ydinpommilla. Paras tapa pelata tuntuukin olevan, että cheattaa kunnon varaston ydinpommeja ja nukettaa kaiken tieltään matalaksi. Tulee kunnon ilotulitusta.



Saint's Row 2 on nannaa. Kustomoinnin määrä yhdistettynä vapaamuotoiseen sikailuun ja vaivattomaan toimintaan vie pelin ykköskastiin. Buginen ja ruma, kyllä, mutta pelistä tuntuu irtoavan loputtomiin anarkistista hubaa.

Dead Space on parasta kauhua sitten Condemnedien. Ei varsinaisesti samalla tavalla ahdistava, mutta hyvällä tavalla jännittävä, ja sisältää juuri sopivasta säikytyksiä. Taistelu pesee jollain Bioshockeilla ja Resident evileillä lattiaa, aseissa on munaa ja pulssi nousee raajarikon hirviön raahautuessa väjäämättä kohti...

Ehetyz ( 21.4.2009 21:41)

Saint's Row 2 on nannaa. Kustomoinnin määrä yhdistettynä vapaamuotoiseen sikailuun ja vaivattomaan toimintaan vie pelin ykköskastiin. Buginen ja ruma, kyllä, mutta pelistä tuntuu irtoavan loputtomiin anarkistista hubaa.

Samaa mieltä, todella lysti peli! Mieleenpainunein sivutehtävä oli prostituoitujen mielenosoituksen hajottaminen moottorisahalla



Nyt työn alla GTA 4, noin 120 tehtävää takana. Ihan uskomattoman hienohan tuo on, minä kun en koskaan ennen ole edes nähnyt yhtään GTA-peliä.

Dead Space on ollut jonkin aikaa on-off peluussa ja eilen tuli aloitettua MotorStorm: Pacific Rift. Koukutti.

Street Fighter IV:ää on tullut lähinnä pelailtua. Aiheuttaa pirullisen addiktion helposti. Haasteita otetaan vastaan.



Lisäksi Resident Evil 5 läpi co-oppina. Kyllähän tämä jonkinlainen pettymys lopulta oli, johtuen osittain aivan liian pitkästä hypetyskaudesta teasereineen ja trailereineen (jotka spoilailevat muutenkin koko tarinan), ja osittain ihan vaan siitä, että wanhaa RE-fiilistä ei ole mukana juuri lainkaan enää, vitonen on vielä paljon nelostakin toimintapainotteisempi ja suoraviivaisempi. Vaadin takaisin kirjoituskoneet, ammusten vähyyden, crimson headit, keltaiset yrtit, laajennettavan inventoryn, erilaiset avaimet, puzzlet... ylipäätään kaikenlaisia jarruja putkijuoksemiselle. Co-oppina default-vaikeusasteella peli oli muutenkin niin läpihuutojuttu että suosittelen RE-veteraaneja laittamaan heti ekaks vaikeustason tappiin. Jumalaisen kaunishan tuo on, mutta jotenkin afrikkahommasta ei tunnuttu saavan kaikkea irti ja siihen verrattuna taas lopun geneeriset biolabra RE perusskenaariot olivat varsin unettavia. Mercenaries-tehtävät ja nettipeli sen sijaan vaikuttavat hyvin toteutetuilta, joten ei tätä vielä tule arkistoitua pölyttymään.



Playstation Storesta saatavilla oleva Noby Noby Boy on kyllä jotain todella friikkiä, Katamari Damacyn tekijän uusi "peli", johon verrattuna Katamari on arkisen harmaan näköistä puurtamista. Matomaista oliota venytellään pelimaailmassa, popsitaan kansalaisia ja esineitä, paskotaan niitä ulos, kaadetaan ja raahataan esineitä ja rakennuksia... tarkoituksetonta, mutta koukuttavaa.



DS:llä pitäis jaksaa Apollo Justicen vika keissi vielä läpi, niin ois noikin kaikki pelailtu. Sitten olisi vuorossa Atluksen Dark Spire, old school länsi ‑tyylinen (Wizardry yms) rpg, joka on saanut paljon kehuja Asioiden Tajuajilta ja Oikeassa Olijoilta.

Call Of Duty 4. Nyt vasta tutustuin tähän peliin. Aivan loistavaa meininkiä. Modernin kaupunkitaistelun fiilis on tavoitettu todella vakuuttavan oloisesti. Kuin olisi itse keskellä Black Hawk Down-elokuvaa. Nettipelaaminen on myös erittäin lystiä. Onkos täällä ketään Xboxilla tätä tahkoavia?

KCrimso ( 27.4.2009 14:05)

Call Of Duty 4. Nyt vasta tutustuin tähän peliin. Aivan loistavaa meininkiä. Modernin kaupunkitaistelun fiilis on tavoitettu todella vakuuttavan oloisesti. Kuin olisi itse keskellä Black Hawk Down-elokuvaa. Nettipelaaminen on myös erittäin lystiä. Onkos täällä ketään Xboxilla tätä tahkoavia?

Ourr so-called leaderrrs prrrostituted us to the west... Vaikka sotapelit ja fps:t yleensä ovat mielestäni tappavan tylsiä ja turhia, CoD4 on kyllä neroutta. Introjakso jo osoittaa, että nyt ollaan korkealla keskinkertaisuuden yläpuolella, ja lisäksi kiireisenä ihmisenä nautin suuresti pelin tavasta jättää kaikki turha säätö pois ja keskittyä olennaiseen toimintaan. Pitäis tänä iltana pelailla viimeinkin läpi. Nettipelinä en kyllä tällaistakaan jaksaisi, ehkä sitten kun saa jotkut kunnon 3D-immersiosysteemit ja jotkut wii-tyyppiset motion sensor värkit. Suosittelen vahvasti.

Shocky ( 27.4.2009 13:59)

Lisäksi Resident Evil 5 läpi co-oppina. Kyllähän tämä jonkinlainen pettymys lopulta oli, johtuen osittain aivan liian pitkästä hypetyskaudesta teasereineen ja trailereineen (jotka spoilailevat muutenkin koko tarinan), ja osittain ihan vaan siitä, että wanhaa RE-fiilistä ei ole mukana juuri lainkaan enää, vitonen on vielä paljon nelostakin toimintapainotteisempi ja suoraviivaisempi. Vaadin takaisin kirjoituskoneet, ammusten vähyyden, crimson headit, keltaiset yrtit, laajennettavan inventoryn, erilaiset avaimet, puzzlet... ylipäätään kaikenlaisia jarruja putkijuoksemiselle. Co-oppina default-vaikeusasteella peli oli muutenkin niin läpihuutojuttu että suosittelen RE-veteraaneja laittamaan heti ekaks vaikeustason tappiin. Jumalaisen kaunishan tuo on, mutta jotenkin afrikkahommasta ei tunnuttu saavan kaikkea irti ja siihen verrattuna taas lopun geneeriset biolabra RE perusskenaariot olivat varsin unettavia. Mercenaries-tehtävät ja nettipeli sen sijaan vaikuttavat hyvin toteutetuilta, joten ei tätä vielä tule arkistoitua pölyttymään.

No voihan vittu, ja iso sellainen sittenkin: Tuo peli on ollut about ainoa syy jonka vuoksi olen edes ajatellut nykyisen sukupolven konsolin hankkimista, mutta tämän ja monien muidenkin lausuntojen perusteella alkaa vaikuttaa siltä josko olisi lopultakin parasta unohtaa ko. pelisarjan seuraaminen ja siirtyä kohti uusia seikkailuja. Nelosesta tykkäsin mutta ei siinäkään enää pelaajaparkaa kummoisilla päänvaivoilla kiusattu, joten vielä siitä toimintapainotteisempi jatko-osa kuulostaa todella pahalta.

Shocky ( 27.4.2009 14:18)

Ourr so-called leaderrrs prrrostituted us to the west... Vaikka sotapelit ja fps:t yleensä ovat mielestäni tappavan tylsiä ja turhia, CoD4 on kyllä neroutta. Introjakso jo osoittaa, että nyt ollaan korkealla keskinkertaisuuden yläpuolella, ja lisäksi kiireisenä ihmisenä nautin suuresti pelin tavasta jättää kaikki turha säätö pois ja keskittyä olennaiseen toimintaan. Pitäis tänä iltana pelailla viimeinkin läpi. Nettipelinä en kyllä tällaistakaan jaksaisi, ehkä sitten kun saa jotkut kunnon 3D-immersiosysteemit ja jotkut wii-tyyppiset motion sensor värkit. Suosittelen vahvasti.

Pariin otteeseen pelasin läpi kuukausi pari sitten ja vaikeimmalla tasolla on sellainen hermoja riipivä skriptihelvetti että meinasi järki lähteä. Pripyat osuutta rakastin siihen asti kun kuulin "enemy choppers inbound!" huudon miljoonannen kerran. Myös "pasilan" televisiostudio aiheutti yhden jos toisenkin hermoromahduksen. Epilogin läpäisy vaikeimmalla puuttuu, mutta niin masokistinen en ole että sitä enää yrittäisin... ainakaan hetkeen. Verkossa en ole innostunut pelaamaan vaikka kaikki moninpelikartat on tullut ladattua.



Crackdown tuli pelattua läpi yksin ja kaksinpelinä. Kaksinpelinä oli varsin hauskaa hommaa kun molemmilla oli kohtuu timmissä kunnossa olevat agentit ja jengiläisten lahtaaminen oli niinkuin olisi liiskannut vähän tavallista ilkeämpiä itikoita. Kiinalaisten kaupunginosa oli tosin paha paikka niinkin. Hauskempi peli kuin demo antoi odottaa ja siitä mukava tapaus, että kaverini oli hommannut lisäpaketin siihen ja sen sai itsekin käyttöön kun kaveri oli pelinjohtajana. Esimerkiksi agenttikärry sai ihan uudenlaista katu-uskottavuutta kun naulasi muutaman jengiläisen harppuunalla auton kylkeen kiinni.



Toinen nyt kovassa pelaamisessa ollut on Tom Clancy perheen viimeisin tulokas HAWX. Vaikka tämä tuntuu tosi köyhän miehen Ace Combatilta, niin iso konevalikoima, ainoa osa-alue missä pieksee AC:n, on saanut palaamaan pelin ääreen jatkuvalla syötöllä. Kokemuspisteitten karttuessa yhä enemmän koneita avautuu käyttöön ja kaikkiaan niitä on 50+ kappaletta. Tämän pelin myötä sitten Ubisoft taisi liittyä Namco Bandain leiriin jossa levyllä on lukittuna tavaraa ja saat rahaa vastaan niitä sitten auki. Ainakin ensimmäinen konepaketti vaikutti juuri sellaiselle tapaukselle. Kokoa vain muutamia satoja kiloja. Nyt olen tasolla 32 ja neljään kymmeneen on vielä kovasti matkaa. Verkossakin tätä on tullut tahkottua, mutta on aika kuppaista puuhaa kun ensin pitää odotella että aivan kaikki sanovat että joo olen valmis pelaamaan. Tätä saa parhaillaan odotella useampia minuutteja. Järjettömällä pingillä pelaavat ovat ihan mahdottomia ampua alas. Ja viimeisenä herkkuna sitten jos matseissa on useampia eriä, niin tavallisesti kaikki tappiolla olevat ottavat erien välillä hatkat. Viimeinen mohikaani ottaa ritolat viimeistään hetkeä ennen erän loppua ja hoplaa taas tuli pelattua ihan turhaan tiettyjen pelin sisäisten tavoitteitten saavutamiseksi, josta saa ylimääräisiä kokemuspisteitä.

CoD4:sta tullut pelattua tarpeeksi mutta World at Waria voisin testata joskus co-oppina vaikka se onkin selkeesti huonompi kuin Modern Warfare.

Itsellä edelleen Far Cry 2 peluussa, hardcore-vaikeusaste melkein lopussa.

Alter Egon takia hankittiin aikanaan kuusneloselle levyasema:



http://www.theblackforge.net/alterego/alterego



Elämäsimulaattorilla on omat kömpelöytensä ja silmiinpistävät amerikkalaisuutensa, mutta addiktiivinenhan tämä on edelleen kuin perkele, etenkin, kun nyt osaa englantiakin paremmin. Tällä kertaa pääsin vanhaksi saakka, mutta kuolin aivan odottamatta.



Ilmeisesti sitä teini-iässä koulun katolta hyppäävää kaveria ei voi mitenkään pelastaa?



Olen hiukan kummastellut, ettei peliä ole sen kummemmin lähdetty kehittämään, vaikka yhteistuumin, tyyliin Nethack. Aineksia olisi ikiklassikkoon, jonka jokainen peli olisi erilainen, yllätyksellinen seikkailu. Ihmiset saisivat laajentaa peliä ehdottamalla omia elämänkokemus-ideoitaan jne. Mutta ilmeisesti pelin tekijällä Peter J.Favarolla on sormensa jotenkin pelissä? Äijä saa varmaan kosolti fanipostia koko ajan, ja pyyntöjä, että lähde nyt ihmeessä äijä laajentamaan tätä juttua...

Alter Egon vuoksi valtavia vanhempimassoja torturoitiin 1541-ostoksille.

Alter Egoa markkinoitiin aikoinaan "jokainen peli on erilainen"-uutuutena. Tietysti nykyään olisi teknisesti helppoa jalostaa ideaa aidosti uusiutuvan sisällön suuntaan. Onhan sitä nykyään kaikenlaista Simsiä, Fablea ja sellaista, mutta toisaalta AE:n valintojen henkilökohtaisuus, mustavalkoisuus ja muuttumattomuus on varmaan osa pelin viehättävyyttä. Onhan sitä myös samaan yksinkertaisen valinnan mekaniikkaan perustuvia yhteisöpelejä verkossa, kuten vaikkapa joku nationstates.net.



Tällainen löytyi:

Gnome's Lair: A few gnomish questions / Dr Peter Favaro

jossa Favaro näyttää sanovan vain että tarvitsisi remakeen fyrkkaa ja että Simsit "tekivät jo sen". En kyllä olisi ihan samaa mieltä jälkimmäisestä...

Niin, myös Alter Egoon liittyen, unohdin mainita että olen viettänyt hämmästyttävän pitkiä aikoja

Playstation Homessa. Ihan perussikailun (eli muiden homettajien stalkkaus ja ärsytys, outojen hahmojen luominen, oman kämpän sotkeminen jne) lisäksi siellä tuntuu viihtyvän vähän kuin olisi lomamatkalla; uusia ihmisiä kaikkialla, kuka mistäkin eksoottisesta maasta. Vapautta on juuri sen verran, että pääsee syntymään emergeettisiä ilmiöitä, mutta kovin pahaa terrorismia ei pysty Homessa vielä toteuttamaan. Ympäristöön on integroitu kaikenlaisia pelejä ja lisää tulee jatkuvasti. Suurin osa on nättejä mutta tylsiä casual gameja, mutta ainakin joku laajahkon oloinen Xi tjsp mysteerijuttu on alfatestauksessa, mutta en jaksanut paljoa pelailla ja selvitellä sitä kun on "hieman" muutakin tekemistä. Sinne pääsee jostain symbolista Homen central squaren jonkun talon seinällä.



Homen maisemat ja paikat on tehty tarpeeksi hyvin että jonkinlaista immersiota pääsee tapahtumaan vaikkapa kun kävelee oman kämpän parvekkeelle katselemaan kaunista rantamaisemaa ja nauttimaan auringonpaisteesta. Psyykkinen efekti on yllättävän lähellä oikeaa lomailua.



Homesta huokuu lupaus. Tulevaisuudessa tämä lienee iso juttu, missä viihtyy aina vain paremmin. Resident Evil 5 studiokylä on esimerkki tästä. Pelaaja pääsee rauhassa käyskentelemään pelin 3d-maisemissa (missä RE5 "kuvattiin", paikassa on valaistus ja kamerakalustoa luomaan etäisyyttä itse pelin tunnelmiin). Siellä luonnollisesti hengailee muitakin pelistä pitävää väkeä, ja voi ostella RE-krääsää jne (tosin nyt kaupat yms. tuntuivat olevan aika vaiheessa. RE5-pelin läpäisemisestä palkittiin myös hienoilla virtuaalifiguureilla joita voi sitten asetella omaan kämppään tms. ihqua.



Niin ja tuli pelailtua hieman Bastetia, eli Bastard Tetristä. Peli pyrkii lähinnä antamaan pelaajalle joka tilanteeseen vähiten sopivia palikoita. Jos kärsii alhaisesta verenpaineesta tai apaattisuudesta niin tämä kyllä parantaa.

QCine ( 28.4.2009 23:10)

Ilmeisesti sitä teini-iässä koulun katolta hyppäävää kaveria ei voi mitenkään pelastaa?

Kyllä voi, jos skillsit on riittävät (pelasta itse, älä hae apua).