Mitä elitistit katsovat?

C.W. Leadbeater ( 28.6.2009 20:10)

233. Kazan: A Streetcar Named Desire (digiboksi) *

Olkoon vaan vaikka kuinka näyttelyn juhlaa ja psykologisesti oivaltava, mutta onhan tämä aivan juukelin puuduttavaa venkoilua.

Hehe, mulla tais käydä tämän kanssa vielä pahemmin. Oli perjantai, alla viiden tunnin junamatka Hesaan ja kolme R&A leffaa. Sitten lopulta kaverin kämpille päästyä tämä päättää sivistää minua keskellä yötä Brandon loistoelokuvalla. Kyllä väsytti. Ja kyllä oli se puupenkki kova. Selvisin silti hengissä.



En silti syyllistä kaveria. Taisin tykätä leffasta, ja kaverikin on ylihyvä.

Yates:

Harry Potter and the Order of the Phoenix (tv) **

Gens: Hitman (tv) **

Fulci: Don't Torture a Duckling (dvd) ****

Miller: Mad Max II: The Road Warrior (dvd) *****

Gibson: Apocalypto (dvd) ***

Russell: Women in Love (tv) ****

Cheang: Dog Bite Dog (dvd) *

Damiano: Deep Throat (dvd) ***

Anderson: The Darjeeling Limited (tv) ***

Lenzi: Eaten Alive! (dvd) **

Judge: Office Space (dvd) ***

Bava: Rabid Dogs (dvd) *****

Currie: Fido (dvd) ***

Mann: Manhunter (dvd) *****

Dixon: The Spook Who Sat by the Door (dvd) *****

Trans Europ Express 8/10



Mutily on the Bounty (30-l) 7/10

Paha pettymys. Hyvä mutta jää kaikilla tasoilla ohuemmaksi ja mitättömämmäksi kuin 60-luvun versio. Kuvaus ei ole erityisen hyvää (tai sitten devari on vaan huonosti masteroitu) joten merenkäynti ja eksotiikka eivät nouse elämää suuremmalle tasolle. Draama on simppeliä ja näyttelijät hyviä mutta eivät erinomaisia. Teemat jäävät henkilöhanmojen tavoin yksioikoisiksi.



Niskavuori (Kassila) 7/10

Kuvaukseltaan vähän koreileva mutta muuten pätevä.



Masters of the Universe 6/10



Izo 7/10



Alice in Wonderland XXX 6/10



Experiments in Terror 3

Pari hyvää lyhäriä mutta selkeästi heikompi paketti kuin ykkönen.



Freddy vs. Jason 6/10

Mainio fanileffa. Freddy vetää muay thaita.



Hand of Death aka Friday the 13th part 25 5/10

Hyvää ajankuvaa.



Tyson 8/10

Viikko New Yorkissa:

Soderbergh: The Girlfriend Experience (35mm) ****1/2



Jones: Moon (35mm) ***



Coppola: Tetro (2K?) **



Sakaguchi: Yoroi Samurai Zombie (35mm) ***



Tsujimoto: Hard Revenge, Milly + Hard Revenge, Milly: Bloody Battle (Digibeta?) **1/2



Anwar: Pintu terlarang / Forbidden Door (35mm) ****



Miyano: Lalapipo (joku digi) **1/2



Bay: Transformers: Revenge of the Fallen (IMAX) ****

Flash ( 1.7.2009 08:20)

Viikko New Yorkissa:



Soderbergh: The Girlfriend Experience (35mm) ****1/2



Jones: Moon (35mm) ***

Nämä ois molemmat siistiä nähdä jollain festareilla Helsingissä. Moon on se David Bowien pojan ohjaama scifi, josta olen jo joskus aiemmin maininnut täällä. Elokuva voitti äskettäin Edinburghin festareilla parhaan brittiläisen elokuvan palkinnon.

hamitu ( 30.6.2009 11:54)

Dixon: The Spook Who Sat by the Door (dvd) *****

Minkäs tasoinen julkaisu on kyseessä?

52. Lumet:

Prince of the City (1981) [dvd] ****



Laatu-Lumetia Hikisen iltapäivän ja Networkin kannoilla. Erityisen tyylikkäästi liikutaan vaihtuvissa tunnelmissa visuaalisesti hillityin keinoin, kun elokuvan eri osuudet on kuvattu, valaistu ja lavastettu lähes huomaamatta tarkoituksenmukaisin painotuksin. Treat Williams luultavasti uransa parhaassa roolissa mutta ei silti aivan vakuuta kaikissa kohtauksissa. Vakuuttavaa näyttelimistä koko sivuosakaartilta, 126 puheroolia ja amatöörejä on sekoitettu ammattilaisnäyttelijöiden joukkoon täysin luontevasti. Kolme tuntia menee hujauksessa ja kiinostaisi nähdä myös se nelituntinen tv-versio. En ollut huomannutkaan tästä ilmestyneen kotimaisen (tupla-)dvd:n ennen kuin löysin kirjastosta.



53. Aldrich: Hustle (1975) [dvd] ***



Hyvähän tämä muttei mikään kummoinen. Hieman tylsä, ei oikein jaksanut välitä siitä mitä Reynoldsin ja Deneuven pääparille tapahtuu. Varsinaisen "mysteeri"juonen ja tyttärensä menettäneiden vanhempien edesottamukset sentään pitävät mielenkiinnon yllä.



54.Holland: Child's Play (1988) [tv/boksi] **



Yllättävän katsottava suhteessa siihen kuinka vähän hyvää tässä on. Eka katselu ja aika kilttiä menoa, mieleen tuli lähinnä Gremlins. Huumorijutut toimivat tässä parhaiten ja muistelinkin että Bride of Chucky olisi huomattavasti onnistuneempi kokonaisuus. Kakkonen meni kuitenkin myös kovalevylle kun on niin kauniit muistot epäonnistuneista yrityksistä vuokrata sitä junnuna.



55. de Bont: Speed (1994) [bd] ****



Kuumana kesäiltana uuvuttavan duunirupeaman jälkeen pimennysverho alas ja mieli tekee katsoa jotain sopivan sliipattua 90s Hollywood-blockbuster-toimintaa. Ja tämähän on aivan täydellinen elokuva tälläiseen tarpeeseen. Viime kerralla tv:stä muistan pettyneeni mutta blu-ray, valkokangas ja hyväksyttävät äänentoistosysteemit nostivat nautittavuuden jälleen aivan toiselle tasolle. Ilahduttavan tyhmästi vedetään monet mutkat suoriksi, Reeves on huono ja sopii tähän kuitenkin täydellisesti, eikä väkivaltaa ole viritetty PG-13-luokitukseen vaikka se tällä vuosituhannella olisi ollut itsestään selvää ja onnistunut aivan pienillä trimmauksilla. Rytmityksen laadusta kertoo ettei olisi meinannut raaskia käydä välissä edes kusella vaikka elokuvan saa napista pauselle. Linkki Prince of the Cityyn kuvaaja Andrzej Bartkowiak, joka tekee hienoa työtä tässäkin.

Pidemmältä ajalta, kuvaavaa on se, etten muista suurimmasta osasta enää juuri mitään:

Hitman

Mission Impossible lisäväkivallalla. **



No Country for Old Men

Jotenkin ei vaan koskettanut meikäläistä. ***



The Mackintosh Man

Ilmeisen turha trilleri. *



Hunt for the Red October

Valitettavasti en nähnyt tätä joskus ilmestyessään, kun Clancyn kirjat kiehtoivat. Harrison Ford on parempi Jack Ryan. Ei ollut missään vaiheessa tarpeeksi jännittävä. ***



Raja 1918

Niin turha kuin vain voi olla rakkaustarina mukana. Muuten jees, yllättävänkin jees. ***



Frankenstein 90

Ihan hauska alku ranskalaisessa kauhukomediassa, mutta tisseistä huolimatta loppu yhdentekevää. **



Last Jaws

Huonohkon kauhuelokuvan huonohko kopio, johon olisi pitänyt saada lisää exploitaatiota. Hai oli kyllä ihan tykki paikoin. **



Strike – Balls of Glory

Komedia, joka yrittää olla liian draama. *



Ipcress File

Lopun kidutuskohtausta lukuunottamatta ei toiminut meikäläiselle, vaikken Bondia odottanutkaan. **



Child's Play

Paskaa, mutta onpahan hyvä esimerkki elokuvasta, jonka jatko-osa (Bride) on alkuperäistä selvästi parempi. *



4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää

Megakrapulassa, muttei ahdistanut silti. Ihme. Tosin saatoin missata pilkkiessäni jotain oleellistakin. Mielenkiintoisesti kerrottu ja mielenkiintoista ajankuvaa. ***



Black Snake Moan

Diggasin. Ei hajua, mitä tällä yritettiin sanoa, mutta ainakin imi mukaansa, vaikka jokainen päähenkilö olikin enemmän tai vähemmän vittumainen. Loppu, jonka ymmärrättävästi voi kokea turhan hollywoodina, oli mulle katarttinen, kun niille henkilöille kaikesta huolimatta toivoi hyvää, ja moneen otteeseen oli fiilis, että kohta käy huonosti. ****

Kesäkuu. Ei mitään mullistavaa, muutama pettymys (Tarzan and his mate, Borzagen äänielokuvat, The Call of Cthulhu). Masters of the Universea yritin katsoa, mutta ei oikein napannut.

Wim Wenders: Room 666 ***

Rupert Wainwright: The Fog *

Cedric Gibbons: Tarzan and His Mate **½

John Ford: Judge Priest ****

Reginald Barker & Thomas H. Ince: The Coward ****

Frank Borzage: Song O' My Heart **

Ed Harris: Appaloosa **½

Wim Wenders: The State of Things ****

Irving Rapper: Now, Voyager ***

William Wyler: Wuthering Heights ****

Joe Dante: Piranha ***

Fred M. Wilcox: Lassie Come Home ***

Jalmari Lähdenheimo: Pohjalaisia **½

Clint Eastwood: The Bridges Over Madison County ****½

Frank Borzage: Liliom **

Steven Spielberg: Raiders of the Lost Ark ****

James Whale: The Old Dark House ***½

Jack Arnold: Creature from the Black Lagoon ***½

Fred C. Newmeyer & Sam Taylor: The Freshman ****½

John Huston: Maltese Falcon ***½

Andrew Leman: The Call of Cthulhu **½

Wim Wenders: Der Himmel über Berlin *****

Stanley Kubrick: A Clockwork Orange ****

Isao Takahata: Hotaru no haka (aka Grave of the Fireflies) ***½

Il Pinguino ( 1.7.2009 11:22)

hamitu ( 30.6.2009 11:54)

Dixon: The Spook Who Sat by the Door (dvd) *****

Minkäs tasoinen julkaisu on kyseessä?

Tämä julkaisu: http://www.dvdpacific.com/item.asp?ID=588874. Ok anamorfinen 16:9 ‑kuva, ok (2.0-)ääniraita. Ei mitään tekstityksiä, mutta sitä ei kannata pelätä sillä puheesta saa erittäin helposti selvää. Ekstroina pari melko turhaa haastattelua (Greenlee mielenkintoisempi, Townsendia en jaksanut loppuun) ja lisäksi elokuvan alussa pakotettu (!) jonkun toimittajan esittely leffasta. Esittelyssä varoitellaan leffan olevan kontekstistaan irroitettuna tylsä/epäuskottava/hölmö tms ja että pitää ymmärtää missä tilanteessa Greenlee romaaninsa rustasi. Ja paskat sanon minä, toimisi ilman mitään selittelyjäkin mainiona bläkkistoimintana. Tuohon DVDPacificin hintaan oikein hyvä ja suositeltava ostos.

Reilun viikon aikana:

Viikon Bronsonit/Winnerit:



Death Wish • toimii edelleen. ****



The Mechanic • tämä taas toimi paremmin kuin joskus teininä. Silloin pidin elokuvaa jossain määrin tylsänä tjms., mutta varsin hyvää meininkiä tässä oli. Bronson on Bronson, mutta Vincent antaa hyvää taustatukea. Kyllä silloin seitkytluvulla vaan osattiin genren kuin genren parissa. Kummankin elokuvan lopetuskin on kyllä niin tyly ja tyylikäs, Mechanicin viimeinen kuva ja lyhyet lopputekstit, that's it. Ei mitään turhaa näissä leffoissa. ****



Viikon Carpenter:



The Fog – mukavan vanhakantainen kummitusleffa. Tekee hyvää katsella näiden nykypäivän kauhuleffojen väliin taas tällainen hitaasti etenevä tyylittely. Perussäikyttelyä kyllä, mutta pelotteluefektejä ei tungeta joka väliin kuten nykyään, vaan tiputellaan tasaisesti ja tehokkaasti. Ei Carpenterin ihan kärkeä, mutta siellä selkeästi hyvien joukossa. Musiikkikin luo taas hyvää tunnelmaa, vaikka ei ihan Carpenterin klassikoihin kuulu. Taisi olla neljäs tai viides katselu. ****



Viikon klassikot:



Lubitsch: The Shop Around the Corner – ihan kiva vanhan ajan romanttinen komedia. ***½



Curtiz: Mystery of the Wax Museum • ihan jees, mutta ei mitään unohtumatonta. ***



Mamoulian: Dr. Jekyll and Mr. Hyde • varsin hyvä. ***½



Viikon Herzogit:



Jeder für sich und Gott gegen alle/Kaspar Hauserin tapaus – oikein hyvä, sympaattinen ja koskettava. ****



Herz aus Glas • ja sitten taas toiseen ääripäähän. Sinänsä mielenkiintoinen idea, mutta toivottoman tylsähän tämä oli. Lyhärinä olisi voinut toimia, nyt meinasi uni tulla. Alkuun oli ihan hauska seurata hypnoosissa olevia näyttelijöitä, mutta sekava lässytys alkoi puuduttaa nopeasti. Lasinvalmistus oli elokuvan mielenkiintoisin hetki. **



Viikon kidutussessio:



Roth: Hostel • no nyt tuli tämäkin katsottua. Jossain vaiheessa jatkuva höpötys leffasta ja rankoista kidutuskohtauksista sai kiinnostuksen elokuvaa kohtaan laimenemaan, mutta nyt tämä kolahtikin oikein hyvin. Oikeastaan tämä kohu tuntui nyt taas aika hassulta, ei tämä nyt taas niin järkyttävä ollut. Hypetykseen nähden kidutuskuvastoa oli oikeastaan aika vähän, millä en siis tarkoita että kyseessä olisi joku "löysä" elokuva. Se islantilainen tyyppi oli näistä bailaajista kaikista ärsyttävin, amerikan kollitkin vaikuttivat aluksi aika rasittavilta, mutta loppua kohden sympatiat etenkin Paxton-hahmoa kohtaan lisääntyivätkin. Viimeinen vajaa puolituntinen oli jo varsinainen trilleri, Paxtonin kohtalo sai ihan oikeasti jännittämään. Ja tottakai tissejä oli varsin mukavasti, tämä Natalya oli oikein Kakkososa odottaa hyllyssä. ****



Viikon häröily:



Cheech & Chong Get Out of My Room: no joo, eihän tää nyt mikään neronleimaus ollut, mutta oli tässä hauskojakin juttuja, Born in the East L.A. kärkipäässä. Cheech on aika rasittava, pisteet menee Chongille. Ei tää nyt mitenkään saanut aikaiseksi halua nähdä muita herrojen tuotoksia. Kesto oli tosin vain vähän päälle 50 minuuttia, ei tätä pidempään olisi kyllä juuri jaksanut. ***



Viikon leffateatteri:



Raimi: Drag Me to Hell – ihan näppärä ja kiva. Ei mitään uutta klassikkoa tarjottu, mutta nykypäivän tarjonnassa ihan kiva piristysruiske. Melko epätasainen kokonaisuus kylläkin, kauhu ja komedia ei aivan kohdanneet koko ajan toisiaan toimivalla tavalla. Muutamia oikeasti kauhistuttavia kohtauksia, paikoitellen sitä kliseistä säikyttelyä. Visvaa ja limaa, mutta ei juurikaan verta ja suolenpätkiä. Loppupuolella ollut spiritismi-istunto meni kyllä sinne epäonnistuneiden kohtausten joukkoon, juuri sitä ei hauskaa kauhukomediaa, vaan pikemminkin vain nolostuttavaa. Sen jälkeen taas nostettiin tasoa. Muutenkin oli sellainen vuoristorata-ajelu, välillä itsekin innostui ja sitten taas palattiin arkeen ja ajatukseen ettei tää nyt oikein. Plussaa myös Alison Lohmannista, nainen on jotenkin raikas ja aidonoloinen tapaus näiden perus Hollywood-beibien rinnalla. Plus veden ja mudan peitossa tiukka paita päällä kuitenkin myös varsin hot! Kaiken lässytyksen jälkeen annan ****, vaikka tää vähän siinä rajoilla olikin että olis ***½.

Godzilla kohtaa Biollanten / Godzilla kohtaa King Ghidorahin / Godzilla ja Mothra – plussaa vanhan koulun tehosteista, kohtuullisen päräyttävistä käsikirjoitusideoista ja japanilaisuudesta. Miinusta kaikesta muusta.



Ringu 0: Bâsudei – onneton prequel pilaa sarjan aikaisempien osien juonikuviot epäjohdonmukaisuuksilla ja lattealla kauhulla.



Banaani Joe – sympaattinen, mutta anteeksiantamattoman kömpelö ja hidastempoinen koko perheen Bud Spencer ‑komedia.



Puhelin – edellinen tv-esitys vuonna 1991 ei ollut mieleenpainuva kokemus. Eikä aika ole tehnyt elokuvalle hyvää. Yhtä tylsä kuin ennenkin. Mutta näinhän se on kaikkien Suomessa kuvattujen amerikkalaisten agenttielokuvien kohdalla.



Torso – sekavajuoninen, epäjohdomukainen, verinen ja misogynistinen giallo on parhaimmillaan loppupuolella,

068. Takao Okawara:

Gojira vs. Mosura – Godzilla ja Mothra (1992) 6/10

Tämä oli jo ihan hyvä. Riittävästi hirviöitä ja jopa 'juoni' hirviöiden taustalla on Godzilla-asteikolla ihan mainio. Taistelutkin hauskoja.

084. Jani Volanen:

Rumble (2002, tv) **½

Tv:seen tehty tunninmittainen hetkittäin hyvä, mutta ylipitkä junttikomedia. Tommi Korpela jälleen hyvässä iskussa.



086. Lukas Moodysson: Fucking Åmål (1998, digiboksi) ***

Ihan sympaattinen ja sopivan karhea teinidraama. Sinänsä oli kyllä välillä ärsyttävää katsella kuvaa joka näytti kuin kamerakännykällä kuvatulta.



087. George Miller: Mad Max 2 The Road Warrior (1981, bd) ***½

Uusintakatselu. Lievä pettymys. Muistelin että tämä oli paljon kovempi. Liikaa huumoria (tahatonta ja tahallista). Jännää sinänsä että elementit joidenka olisi kuvitellut eniten tälläisessä elokuvassa kusevan, eli koominen sivuhahmo, lapsi sivuosa sekä sankarin koira, toimivat kaikki yllättävän hyvin. Olihan tässä tietenkin myös joitakin todella komeita aavikkokuvia sekä hienoja kolareita ja stuntteja. Itse Max ja Gibson häntä näyttelemässä oli paljon karismattomampi ja tylsempi ilmestys mitä muistin. Elokuvan väkivalta on myös aika kesyä nykypäivän valossa. Viihdyttävää katseltavaa, mutta olikohan ensimmäinen osa sittenkin sarjan paras?



088. Andrew Dominik: Chopper (2000, dvd) ****

Mainio humoristinen draama tunnetusta australialaisesta pikkurikollisesta Mark "Chopper" Readista. Paljon mainiota dialogia ja ohjaaja Dominik väläyttelee jo visuaalisia lahjojaan tässä esikoiselokuvassaan. Elokuvan ehdoton tähti on kuitenkin Eric Bana läpimurtoroolissaan. Aivan huikea ja magneettinen roolisuoritus. Tälläistä irroittelua näkisi Banalta mielellään lisääkin.



089. Michael Mann: Miami Vice (Director's cut, 2006, dvd) ****½

Uusintakatselu. Tällä kertaa Michael Mannin mielenkiintoisen kommenttiraidan kera. Kommenttiraita tuo jälleen esiin sitä kuinka paljon Mann tekee tutkimustyötä jokaisen elokuvansa eteen ja onkin kohtalaisen hämmästyttävää huomata miten vahvasti Miami Vice-elokuvan tapahtumat perustuvat todellisuuteen. Miami Vice ei toki ole Mannin vahvimpia elokuvia, mutta on silti aivan eri tasolla kuin saman genren elokuvatt yleensä. Oli fiksu veto tehdä elokuvasta tv-sarjaa (joka nykypäivänä tuntuu suurelta osin melko naurettavalta) autenttisempi, rosoisempi ja vakavampi. Eroavaisuuksista huolimatta tässä on riittävästi yhdistäviä tekijöitä sarjaan jotta nimi "Miami Vice" on oiketettu. Tästä olisi ollut kovin helppo tehdä pintakiillotettu buddy-buddy-kyttärymistely tyyliin Bad Boysit ja vastaavat typeryydet. Luultavasti se olisi ollut kyllä myös kaupallisesti kannattavampi veto... Nykyään kun näistä isoista elokuvista suuri osa on pelkkää pelleilyä onkin erittäin ilahduttavaa että Michael Mann-elokuvat ovat yhä huumorivapaata aluetta.

KCrimso ( 3.7.2009 14:59)

089. Michael Mann: Miami Vice (Director's cut, 2006, dvd) ****½

Oli fiksu veto tehdä elokuvasta tv-sarjaa (joka nykypäivänä tuntuu suurelta osin melko naurettavalta) autenttisempi, rosoisempi ja vakavampi.

Tämä naurettavuus voi olla itsestään selvää, mutta kerro nyt kuitenkin. (Dvd-uusintakatseluilla olen itse jumahtanut ekan kauden puoleen väliin, mutta syy ei ole sarjan naurettavuudessa tai ylipäätään sarjassa.)