Mitä elitistit katsovat?

Jeremias Rahunen 17.2.2009 20:26

David Slade :

Hard Candy (2005) ***

Tyttö on sopinut treffit nuoren miehen kanssa johon on tutustunut aiemmin netissä. Mies on mitä ilmeisemmin pedofiili mutta eipä ole tytölläkään puhtaat jauhot pusissa. Alussa käyty dialogi työtön ja miehen välillä lupailee hyvää elokuvaa mutta kun alkaa "tapahtua", huomataan ettei tässä oikein olekaan mitään niin erikoisen hyvää. Loppu onkin jo aika uskomatonta kamaa. On tämä silti hyvin näyteltyä ja dialogi vetää paikoin kiintoisasti eteenpäin. Tarinan käänteet ovat sitten elokuvan heikoin lenkki



Larry Charles : Borat: Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan (2006) ***½

Hauskahan se tämä Borat on mutta liekkö kestää uusintakatseluita? Toivon aidosti että mahdollisimman moni kohtaus olisi ollut ei-lavastettu.



Giuliano Carnimeo : Simone e Matteo: Un gioco da ragazzi aka Kid Stuff (1975) **½

Eli Trinity-kavereiden romuralli. Pääosassa Terece Hill & Bud Spencer – kaksoisolennot. Elokuvana ei häviä alkuperäisen kaksikon toilailuille. Ihan kivaa italohalpisviihdettä. Kaksikko on palkattu rekkakuiskeiksi ja matkaa tehdään Italiasta Ranskaan. Perässä tulevat rikolliset ja myös paikan päällä Ranskassa on luvassa lisää gangstereita. Grindhouse Experiencen Spagehetti bible – boksissa julkaistu versio on loppupuolella pahasti ylivaloittunut (vai mikä lie onkaan virallinen termi kuvalle jossa brightness-arvot ovat ihan täpöillä), eikä kuvasta tahdo ottaa kunnolla selvää. En itse asiassa muista milloinkaan nähneeni niin pahaa kuvanlaatua kuin tämän elokuvan lopussa. Julkaisuna siis laaduton mutta elokuvana ihan katsottava.
Disco Studd 17.2.2009 20:34
k-mikko ( 16.2.2009 23:28)
Burmalaisista sotilaista tehdään niin vastenmielistä sakkia, että normaalilla katsojalla ei ole mitään muuta mahdolisuutta kuin hihkua riemusta kun Rambo ampuu niiltä pään paskaksi.


Lopputeurastuksen kipeysastetta nostaa se seikka, että aikaisemmin elokuvassa näytettiin kuinka osa sotilaista oli Burman armeijaan pakotettuja talonpoikia jotka eivät ole tehneet kenellekään mitään pahaa.
Disco Studd 17.2.2009 23:11
Alien vs. Predator – odotukset olivat alhaalla ja loppufiilis elokuvan jälkeen katatoninen. Predatoreihin tällainen aivoton möykkäuho sopii hyvin, mutta majesteettisen Alien-franchisen pilaaminen koskee sydämeen.



Seittien linna – paikoitellen tahmeasti kulkeva, mutta tehokkaimmissa kohtauksissa todella tiukka samuraileffa.



Epäilyksen varjo – erinomainen vanha sarjamurhaajaelokuva ilman murhia. Joseph Cottenin esittämän tappajan kylmä ja laskelmoiva psykoottisuus on uskottavaa, ja ympärillä pyörivä "tyypillinen amerikkalaisperhe" on karikatyyrina hienoviritteinen.
Antti Näyhä 18.2.2009 07:52
k-mikko ( 16.2.2009 21:28)
Perkele, kun elokuva oli menty pilaamaan tällä tällaisella "nykivällä" toimintakuvauksella (jätetäänkö tässä aina silloin tällöin frame välistä vai mistä on kyse?), josta kaiketi Gladiatorin jälkeen on tullut kulunut de facto standardi.


Käytetään lyhyttä suljinaikaa, jolloin yksittäisiin ruutuihin jää vain vähän / ei lainkaan liike-epäterävyyttä. Ota Rambosta pysäytyskuva ja vertaa sitä vaikka johonkin 80-luvulla kuvattuun action-kohtaukseen, niin hoksaat.



Tosiaankin ärsyttävä muoti-ilmiö, jonka muuten popularisoi jo ystävämme Spede Spielberg kuvaajineen Saving Private Ryanissa pari vuotta ennen Gladiatoria.
k-mikko 18.2.2009 09:36
Antti Näyhä ( 18.2.2009 06:53)
Tosiaankin ärsyttävä muoti-ilmiö, jonka muuten popularisoi jo ystävämme Spede Spielberg kuvaajineen Saving Private Ryanissa pari vuotta ennen Gladiatoria.




Totta joo. Taisin itse nähdä Private Ryanin vasta Gladiatorin jälkeen, ja siksi jälkimmäinen painunut mieleen.
KCrimso 18.2.2009 11:01
k-mikko ( 18.2.2009 09:37)
Antti Näyhä ( 18.2.2009 06:53)
Tosiaankin ärsyttävä muoti-ilmiö, jonka muuten popularisoi jo ystävämme Spede Spielberg kuvaajineen Saving Private Ryanissa pari vuotta ennen Gladiatoria.




Totta joo. Taisin itse nähdä Private Ryanin vasta Gladiatorin jälkeen, ja siksi jälkimmäinen painunut mieleen.




Efekti toimii upeasti Saving Private Ryanissa. Heikomman ohjaajan käsissä jälki voi tosiaan olla kyllä rumaa.
Bad Rain 18.2.2009 11:19
KCrimso ( 18.2.2009 11:02)
Efekti toimii upeasti Saving Private Ryanissa. Heikomman ohjaajan käsissä jälki voi tosiaan olla kyllä rumaa.


Heikompi=tyylitajuttomampi. Vähemmän on enemmän, pätee varsinkin kyseisen tyylikeinon käyttämisessä.
k-mikko 18.2.2009 11:53
Bad Rain ( 18.2.2009 10:20)
KCrimso ( 18.2.2009 11:02)
Efekti toimii upeasti Saving Private Ryanissa. Heikomman ohjaajan käsissä jälki voi tosiaan olla kyllä rumaa.


Heikompi=tyylitajuttomampi. Vähemmän on enemmän, pätee varsinkin kyseisen tyylikeinon käyttämisessä.




Ongelmahan tässä on se, että se on nykyään kaikissa. Oli toki ensimmäisillä kerroilla hienoa.



Voisikohan tässä olla myös sellainen syy, että CGI:t on helpompi tehdä jos jokainen kuva on valmiiksi tarkka sen sijaan että CGI:n pitäisi olla aidon näköisesti "blurraantunutta."
Antti Näyhä 19.2.2009 10:48

En tunne CGI-hommia hirveän hyvin, mutta käsittääkseni se liike-epäterävyys on todella helppo mallintaa ja päinvastoin blurraus auttaa peittämään efektien mahdollista kökköyttä.





Mitä tyylitajuun tulee, niin Rambossahan sitä oli enemmän kuin 90- ja 2000-luvun Spede-elokuvissa yhteensä – ainakin jos tuota pientä epäkohtaa katsotaan sormien lävitse. thumbsup.gif
Alive 19.2.2009 14:52

Digiboksi:





Pink Flamingos ** Öh... joo. No tulipa nähtyä. Kyllä tää jollain tavalla varmasti kuuluu elokuvayleissivistykseen, mutta ei jäänyt kyllä tarvetta katsoa uudestaan.



HD DVD



Dawn of the Dead (Unrated director's cut) (2004) ***½ Olen nähnyt tämän aiemmin, mutta olin niin tuubassa etten muistanut juuri muuta kuin alkukohtauksen (joka onkin todella hieno). Ihan tykki, Rautsin arvostelu on ns. nappiin tähtiä myöden.
Artisan 19.2.2009 21:22

39. John Carpenter:

Assault on Precinct 13 (Blu-ray) ****

Muistikuvat olivat vain jonkin verran keskitasoa paremmasta jännäristä, ja siksi ei ole tullut vuosiin katsottua, mutta kyllähän tämä nyt osoittautuikin varsin mainioksi.



40. Rob Bowman: The X-Files: Fight the Future (Blu-ray) ***

Hyvä alku, sitten vähän lässähtää kun menee jossain maissipelloissa juoksenteluksi. Kuitenkin reilusti uudempaa X-Files ‑elokuvaa parempi.



41. Bryan Bertino: The Strangers (Blu-ray) ***

Tätä on mollattu paljon, mutta en löytänyt tästä mitään suurempaa vikaa. Ihan kelpo jännitystä.



42. Clint Eastwood: Gran Torino (35 mm) ***½

No ehkä tämä hivenen parempi oli kuin Changeling, mutta ei tämäkään sen suurempaa vaikutusta tehnyt. Clintin roolihahmo on kuin Likainen Harry 80-vuotiaana. Epäilemättä allekirjoittaisi tuon signature-tekstini. Kiitettävän itseironinen ote ja monin paikoin hyvää tilannekomiikkaa.
Marienbad 19.2.2009 23:42

Zulawski: "Trzecia czesc nocy / Third Part of the Night" – alkupuoli on päräyttävintä vaihoharha/pahaenteisyys-kujanjuoksua mitä olen hetkeen nähnyt. Tämän erittäin nopeatempoisen ja verevän alun jälkeen elokuva muuttuu rauhallisemmaksi, muttei vähemmän intensiiviseksi Gestapo-allegoriaksi ja psykologiseksi jännitystarinaksi, jossa paljon yhteistä Polanskin (Vuokralainen, Rosemary) ja miksei myös Frankenheimerin hurjan Secondsin kanssa. Ehdottomasti vaikuttava kokonaisuus. Tapa jolla Zulawski kuvaa äkillisiä ampumisvälikohtauksia on helvetillisen tehokas:

Spoileri
ampujia ei näytetä, korkeintaan suoraksi ojennettu käsivarsi pistooleineen näkyy kulman, kaiteen tms. takaa, tai sitten laukaus tulee vain kuin tyhjästä.




Chronological Donald vol. 4:n sain hädintuskin hankittua ns. normihintaan, koska perinnetietoiset yhdysvaltalaiset perheet putsaavat kaupoista nämä Disney-kokoelmat nähtävästi ennätysvauhdissa eli vain parissa viikossa julkaisusta (joka tapahtui joulun alla 2008). Vol. 4 on viimeinen kokoelma Akun lyhäreitä, joista tälläkin kertaa parhaimmat lähentelevät neroutta (esim. psykedeelinen Donald in Mathmagic Land) osan ollessa sitten silkkaa keskinkertaisuutta. From the Vault ‑osaston "kyseenalaisemmat" lyhärit sisältävät yhden hillitöntä asehulluutta uhkuvan metsästyslyhärin. Ronskeimmathan ylilyönnit löytyvät vol. 2:sta, jossa on kattaus WW2-ajan hurjia propaganda-Akuja. Leonard Maltinin moraalisesti oikeamielisiä huomautuksia ennen näitä lyhäreitä ei voi taaskaan ohittaa.
Antti Näyhä 20.2.2009 10:39
Disco Studd ( 14.2.2009 13:26)
2000-luvun yksiulotteiset ja mielikuvituksettomat kauhuklassikoiden remaket


Nähty vaihteeksi 2000-luvun kolmiulotteinen ja mielikuvitukseton kauhuklassikon remake, eli My Bloody Valentine. Ei tätä nyt hirveästi jaksa innostua kehumaan, mutta sinänsä hupaisaa itsetarkoituksellista 3D-gorekikkailua piisasi. Nyt särkee päätä helvetisti. Elokuva sisältää myös yhden erittäin tarpeettoman (ja tarpeettoman pitkän) nakuilukohtauksen, harmi vaan että scream queeneissakin oli ennen enemmän tyyliä...



Tulossa ilmeisesti toukokuussa Suomeen, joten tiedoksi että tätä ei ole mitään järkeä katsoa 2D:nä. Kolmatta ulottuvuutta lukuunottamatta elokuva oli visuaalisesti ankean halpisdigivideomainen, mikä soti ikävästi kasarihenkistä sisältöä vastaan.
Yotsuya 20.2.2009 11:33
Antti Näyhä ( 20.2.2009 11:40)
Tulossa ilmeisesti toukokuussa Suomeen, joten tiedoksi että tätä ei ole mitään järkeä katsoa 2D:nä. Kolmatta ulottuvuutta lukuunottamatta elokuva oli visuaalisesti ankean halpisdigivideomainen, mikä soti ikävästi kasarihenkistä sisältöä vastaan.


Kyllähän suurin osa esim. Friday the 13th ‑jatkoistakin on ihan hiton huonosti kuvattu, poikkeuksena lähinnä osa 3(D), mutta ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. Sääli ettei tohon ole panostettu, Matka maan keskipisteeseenkin kärsi nimenomaan ankeasta kuvauksesta ja digilookista.
Jeremias Rahunen 20.2.2009 17:29

Michael Reeves :

Witchfinder General (1968) ***

Brittikauhua jossa Vincent Price esittää sadistista noitienmetsästäjää. Ei nyt elokuvana mikään älyttömän hyvä. Tuntuu että pääosin halutaan vain esitellä julmia yksityiskohtia ja juoni on varsin suoraviivainen. Price vetää kyllä hyvin ja onhan tässä tiettyä vanhan ajan tunnelmaa. Kohtuullinen kokonaisuus siis.



Robert Clouse : Ultimate Warrior (1975) **½

Tästä on ollut juttua elokuvan omassa topicissa. Yul Brynner post-apocalyptisessä visiossa puukkomiehenä joka sotkeutuu erään yhteisön elämään. Setuppi on valmis mutta ohut tarina syö elokuvan tehoja. Kuten toisaalla jo todettiin, puukkotappelut ovat hienosti toteutettu. Onhan tämä tietyllä tapaa elitistinen elokuva.



Monte Hellman : Two-Lane Blacktop (1971) ***½

Taitaa olla paras autoelokuva jonka olen nähnyt. Silti aika seesteinen, ehkä liiankin. Vaatisi kyllä toisen katsomiskerran.