Mitä elitistit katsovat?

Humphrey Bogart ( 28.5.2009 00:27)

Alex_r ( 27.5.2009 21:03)

199. Richard Fleischer: The Boston Strangler (dvd) ****½

No olipahan helvetin kovaa kamaa, yllätti aika puun takaa. Korutonta ja karua realismia, josta parhaimmillaan tulee mieleen mm. Henryn kaltaisten sarjamurhaaja-elokuvien nihilismi. Jatkuvat split- ja multiscreen-kikkailut jaksoivat ihastuttaa, vaikka ajoittain se meni "hitusen" överiksi. Rakenteesta ehdottomasti plussaa. Ensimmäinen tunti seurataan tapahtumia poliisien näkökulmasta (murhakohtauksia ei näytetä), sen jälkeen siirrytään tappajan seuraan ja meininki äityy yllättävänkin nastyksi. Musiikkia ei kuulla elokuvassa about lainkaan. Tony Curtisilta erittäin uskottava roolisuoritus. Melkoisen tylyn paketin Fox on pistänyt ulos 60-luvun lopulla.

Kannattaa tarkistaa saman ohjaajan 10 Rillington Place, jos on katsomatta.

Thanks, pitääpä ottaa tsekkaukseen.

102.

Gravedigger Eye Pollution ‑mixtape

Huono ja aivan erityisen tylsä.



103. Evil video 1 ‑mixtape

Tylsä tämäkin. Mukana tais olla jotain koirantappoa tms...



104. joku: Teens hooked on porn

Nimensä mukainen BBC:n (muistaakseni) tuottama dokkari. **



105. Vytautas Zalakevicius: Niekas nenorejo mirti

aka Kukaan ei tahtonut kuolla. Hienoa mustavalkokuvausta ja fiilistelyä paikoitellen, mutta enimmäkseen todella tylsää kamaa. Heikoin arkiston Neuvostosarjasta. **



106. Cabanne/Emerson: Mystery of the Leaping Fish

Todellinen kokkelihelmi vuodelta 1916. Coke Ennydayn seikkailuja ajalta ennen sensuuria. Kässäristä vastasivat Tod Browning ja D.W. Griffith ***½



107. Todd Phillips: Hated

Good shit. ****-



108. Exploring Your Inner Demons: A Sampling of American Underground Cinema

eli Jack Stevensonin kokoama lyhärikokoelma. Martha Colburnille erityismaininta lyhytelokuvasta Spiders in Love: An Arachnogasmic Musical, mutta kokoelman todellinen huippukohta oli Siamese Twin Pinheads, 6 minuutin lyhytelokuva vuodelta 1972. Siis ihan huippukamaa.



109. Curt McDowell: Thundercrack!

Raskas (ja ylipitkä!), mutta silti erittäin katsomisen arvoinen kuriositeetti muutenkin kuin gorillan takia. ***+



110. Le/Velasco: The Ninja Strikes Back (Xiong zhong)

Bruce Le, Bolo Yeung, Harold Sakata. Hyvä exploitaatiopaketti. ***+



111. Jean Rollin: Living Dead Girl (La Morte Vivante)

Oiskohan viides kerta. ****+



112. Sofia Coppola: Marie Antoinette

Hienoa karkkia ilman mitään sen ihmeellisempää tai kiinnostavampaa sisältöä. **½



113. Takafumi Nagamine: Kekkô Kamen

Hyiiiiiiii. *½

Alex_r ( 27.5.2009 21:03)

199. Richard Fleischer: The Boston Strangler (dvd) ****½

No olipahan helvetin kovaa kamaa, yllätti aika puun takaa. Korutonta ja karua realismia, josta parhaimmillaan tulee mieleen mm. Henryn kaltaisten sarjamurhaaja-elokuvien nihilismi. Jatkuvat split- ja multiscreen-kikkailut jaksoivat ihastuttaa, vaikka ajoittain se meni "hitusen" överiksi. Rakenteesta ehdottomasti plussaa. Ensimmäinen tunti seurataan tapahtumia poliisien näkökulmasta (murhakohtauksia ei näytetä), sen jälkeen siirrytään tappajan seuraan ja meininki äityy yllättävänkin nastyksi. Musiikkia ei kuulla elokuvassa about lainkaan. Tony Curtisilta erittäin uskottava roolisuoritus. Melkoisen tylyn paketin Fox on pistänyt ulos 60-luvun lopulla.

Ja thanks kun kehuit tätä, antoi mullekin yllykeen kaivaa heti hyllyn pohjilta. Tää sun kehu osuu hyvin kohdalleen!



056. Fleischer: The Boston Strangeler (1968) 8/10

Murhaaja tappaa naisia tyttösistä mummoihin samalla seksuaalisesti pahoinpidellen heitä mm. ja Yllättävän rankkaa sisältöä, jota lähestytään realistisen toteavasti. Lähestymistapa vain korostaa sisältöä, jossa isossa osassa ovat fetissit, perversiot, raiskaukset, seksuaalivähemmistöt jne. Ja näin suoraviivaiseen ja peittelettömään leffaan on saatu näyttelemään sekä Fonda että Curtis, huh huh. Pidän siitä kuinka rohkeasti tämä on kirjoitettu, ja kuinka tinkimättömästi; sekä poliisit että murhaaja ovat kaukana kliseisestä, ja jännitteet/vastakkainasettelut ovat aika yllättäviä. Tuo kuvakikkailu toimii välillä todella hyvin, mutta ylikäyttö tosiaan vie hieman parhaimpia tehoja, tai ainakin käy ärsyttämään... vissiin Fleischer innostunut hieman liikaa, kun monia täysin merkityksettömiäkin kohtauksia on menty pilkkomaan split screenillä. Viimeisen puoli tuntisen osio on myös toteutettu hienosti (ja on todellista Curtisin näyttelijäjuhlaa, hieno rooli), kun menneisyys ja nykyhetki sekoittuvat toisiinsa.



Ja näkyyhän tässä ne tissitkin pari kertaa.



057. Vadim: Barbarella (1968) (uusinta) 9/10

Alusta loppuun paskaa, mutta ihanaa, valloittavaa, viihdyttävää, hauskaa, värikästä paskaa. Ja Jane Fonda on paljon kauniimpi kuin Henry Fonda.



edit. typo arvosanassa

Yoshua Ben Yosef ( 29.5.2009 10:43)

edit. typo arvosanassa

Naita nyt tuntuu esiintyvan tietyilla foorumipersoonilla aika tiheaan...

Mario Bava :

Sei donne per l'assassino aka. Blood and black lace (1964) ***½

Näitä alkuaikojen gialloita. Ihan hyvä, vaikka muistutti välillä enemmän ihan perustrilleriä ja murhamysteeriä kuin myöhemmän ajan genretovereita. Toki oli verisempi verrattuna esim. tuon ajan Amerikkalaisiin vastaavan genren elokuviin. Lopusta myös plussaa. Näyttelijöistä ei kukaan jäänyt oikein mieleen mutta värimaailma oli kaunista katsottavaa.



Lee Tamahori : Next (2007) **

Vuonna 2007 Cage astui paskaan oikein urakalla. Ghost Rider oli varmaan huonoin supersankarielokuva miesmuistiin, vaan eipä sci-fi-elokuva Nextkään vakuuta. Perusidea muutaman minuutin tulevaisuuteen näkevästä miehestä tuntuu jotenkin höperöltä ja tarina on aikamoista huttua muutenkin. Tamahorin ohjaus on myös heikkoa. Ja muuten ne jotka listaavat Jessica Bielin vielä johonkin "seksikkäimmät elokuvanäyttelijät-listalle" voivat puolestani hommata jostain ammattiapua itselleen. Mielummin katson vaikka Julianne Moorea, jolla tässä elokuvassa nähdään kyllä niin raivostuttuvan karrikoitu hahmo että oksat pois. Tämä saattoi tosin johtua myös huonosta henkilöohjauksesta ja siitä, että hahmo oli kirjoitettu juuri tällaiseksi yli "itsenäiseksi naiseksi". Itseään monistava Cage oli myös melkoinen näky.



Clint Eastwood : Gran Torino (2008) ***½

Tästä elokuvasta onkin ollut puhetta jo niin paljon, että kaikki tietävät / arvaavat mistä elokuvassa on kyse. Clintin esittämä vanha jäärä taistelee perusarvojen puolesta ja on varsin ennakkoluuloinen erilaisia etnisiä vähemmistöjä kohtaan. Lopussa setvitään välejä väkivaltaisesti. Ihan hyvä viimeinen elokuva Clintiltä, joskaan ei noussut mielestäni ihan kaiken hypen tasolle. Edusti kai jotain välimuotoa Tohkan kommenttien ja toisaalta muiden esittämien kehujen välimaastossa.

Aldrich:

The Last Sunset ****

Kahden suuren kohtaaminen Hudson & Douglas. Miehet olivat kaiken lisäksi teko hetkellä uriensa huipulla ja sen kyllä aistii terveenä kilpailuna, jota itse tarina vielä ruokkii hienona vastakkain asetteluna. Omaksi suosikiksi nousi romanttinen mutta tarpeen tullen häikäilemätön murhamies Kirk Douglasin muodossa. Elokuvan korvaamaton suola on sen naisroolit, jotka ovat kaukana aikansa lukuisista stereotyyppisistä naisrooleista amerikkalaisissa westerneissä.



Donner: Assassins ***

Muistikuvat olivat aavistuksen kovemmasta toimintaelokuvasta. Varsinkin Julianne Mooren mukana olo oli tällä erää jotenkin puuduttavaa eikä nainen istunut rooliinsa ollenkaan. Elokuvan pelastaa Puerto Ricossa kuvattu loppu puolituntinen. Ei pelkästään miljöönsä vaan hikisen ja onnistuneen jännityksen/toiminnan osalta. Wachowskin sisarukset ja Brian Helgeland olivat varastaneet elokuvan .

Child's Play • no joo, ehkä tää olisi pitänyt olla nähtynä jo teininä ekan kerran, niin olisi saanut jotain nostalgiapisteitä. Yllättävänkin vaisu ja tapot melko mitäänsanomattomia. Loppua kohden hieman meno parani, mutta ei tätä tarvitse enää koskaan katsoa. **½



The Last House on the Left – uusioversio tältä vuodelta. Ihan ok, parempi mitä osasi odottaa. Sopivan tyly ilman turhaa pölhöhuumoria, mutta ei tää silti Cravenin näkemykselle pärjännyt (Bergmanin Neidonlähde on katsomatta). Ei tää saanut aikaan samanlaista ahdistusta, vaikka etenkin alussa oli yritystä. Craven sai aikaan realistista tunnelmaa ja tuntemaan sympatiaa tyttöjä kohtaan. Tässä pimut olivat selkeästi Hollywood-tytsyjä eikä niiden kohtalo sillä tavalla onnistunut koskettamaan. Dillahunt Krugina oli kyllä jees ja sopivan tyly pahis, mutta Hessin limaisuuteen oli matkaa. Dillahunt oli kuitenkin pohjimmiltaan liian kiiltokuvapahis tiukkoine vatsalihaksineen, kun taas Hess oli likaisen oloinen ja vittumainen nilkki, jonka käsiin ei toivonut kenenkään joutuvan. Lisäksi tässä oli loppujen lopuksi jouduttu pehmentämään tarinaa, sillä Itse asiassa olin jossain vaiheessa jopa antamassa puoli pistettä enemmän, mutta loppu menee puuduttavan pitkäksi kissa ja hiiri ‑leikiksi pimeässä talossa, joita on nähty joka toisessa perus Hollywood-trillerissä. Ihan perinteiseen Hollywood-kauhukuvastoon verrattuna LHonL sisältää kuitenkin yllättävän rankkaa kuvastoa, ei varmasti tämäkään ihan herkimmille ole helppo nakki. ***



In Bruges – Todella erinomainen elokuva, osasin tältä jotain odottaa ja silti tämä osoittautui mainettaan paremmaksi. Harvoin on näin onnistuneesti rikoselokuvassa yhdistetyy huumoria, draamaa ja jännitystä ihan loistavan dialogin kera. Farrellin hahmon pelkäsin aluksi olevan rasittava koheltaja rasittavine vitseineen, mutta onneksi näin ei käynyt, vaan hahmosta löytyi yllättäen täysin uusia puolia koskettavuuteen asti. Täytyy myöntää, että Farrell viime vuosina alkanut hiukan kyllästyttämään, mutta tässä äijä on elementissään ja lunastaa niitä odotuksia mitä mieheen aikoinaan asetti. Gleeson ja Fiennes eivät kyllä olleet yhtään sen huonompia, Gleeson oli todella vakuuttavan sympaattinen ja Fiennes pelottava arvaamaton kusipää, josta kuitenkin löytyi jotain inhimillistäkin. Clemence Poesy on myös hyvä sekä persoonallisen kaunis Hollywood-beibeihin verrattuna. Löytyyhän tästä kyyninen kääpiökin. Lisäksi juonenkäänteet ovat sopivan arvaamattomia, ei kuitenkaan mitään väkisin väännettyjä twisteja. Ainoan pienen miinukseen antaisin kohtauksesta jossa En ala tuosta kuitenkaan nipottamaan sen enempää saatikka pisteitä vähentämään. Ihan parhaimpia rikoselokuvia, täydellinen sekoitus kaikkea ja sisältää vielä sitä räjähtävää ja arvaamatonta väkivaltaakin, joka aina piristää elokuvaa. In Bruges on varmaankin se elokuva jonka Guy Ritchie olisi toivonut vielä tekevänsä. Toivottavasti McDonagh ei tämän jälkeen jumitu liikaa Hollywood-koneiston osaksi, vaan pysy omalla linjallaan. Suorastaan vääryys ettei tämä voittanut käsikirjoitus-Oscaria. En ole aikoihin lykännyt elokuvalla viittä tähteä, vielä vähemmän 2000-luvun leffoille, mutta tälle ei voi vähempää antaa!!! *****

EKEK:n lisäksi tällä viikolla:

Swamp Thing

Alkuun ihan maittava supersankari(?)elokuva. Budjetin pienuus tosin tuo mukaan pari typerää kohtausta, ja loppu muistaakseni aika perssiillään. Adrienne Barbeaun sijaan vähän toisenlainen nainen olisi tarvittu pääosaan (mitenkään naista dissaamatta, tähän olisi tarvittu kliseisempi bimbo). **



SS Camp 5 – Women's Hell

SS Experiment Love Campin toisinto ilman päräyttävää loppua. Dokumenttimateriaalin käyttö tällaisen paskan ohessa saa aika niljakkaan olon. *



Sinful Dwarf aka Syntinen kääpiö

Mielenkiintoinen kuriositeetti, mutta liian tylsä, vaikka aineksia olisi A-luokan sikailuun. **



Outland

Sean Conney avaruussheriffinä ja silti menee vituiksi. **

Ekek-ketjussa viimesimmät plus niiden lisäksi MOTHERFUCKING SNAKES ON A MOTHERFUCKING PLANE.

Jensen:

Adams æbler ***½



Shibata: The Chasing World ***



Nakajima: Journey to Japan **

Christina Lindbergin jälkimmäinen JP seikkailu. Hieno kohtaus sillalla, sekä Ichiro Arakin musiikit ovat elokuvan parasta antia. Nakajima ja Araki onnistuivat kuitenkin paremmin Sukeban-elokuvassaan Escape From Reform School.



Nakata: Dark Water ***½

Nakata on parhaillaan pirun hyvä ohjaaja. Saisi vain jättää kauhustaan sen fyysisemmän puolen pois. Tässäkään ei ole muuta huonoa, kuin että Nakata pyrkii hieman kömpelösti muotoilemaan kauhua nähtävään muotoon. Siitä puoli pinnaa pois.



Ja sitten varoituksen sana viime mainitun R1 julkaisua koskien. Koska ADV:n sakki on jotain vitun kusipääporukkaa, niin he ovat leikanneet alkuperäiset lopputekstit pois ja korvanneet omillilla amatöörimäisillä virityksillään. Räikeä temppu repäisee katsojan ulos elokuvan maailmasta sillä sekunnilla, mikä on ärsyttävää varsinkin tällaisen tunnelmallisen kauhuelokuvan kanssa, jonka olisi tarkoitus jäädä vielä hetkeksi mieleen pyörimään.

Curse of the Red Butterfly 4/10

Ihan symppis turkkilainen seikkailuleffa.



Evil in the Woods 1/10

Pahimman laatuista kasari-indiecamphorrorpaskaa.



Into the Wild 6-7/10

Sisällön puolesta tuli seurattua vähän puolella silmällä mutta reissausfiilistelyt kivoja kuten kuolaava nalle.



Blackblooded Brides of Satan 4/10

Saatana kutsuu minua The Movie. Haaviston jouhevin ja sleazyin leffa tähän mennessä. Sikailun ohella toimi parhaiten Elg-osaston ruohonjuuritason saatananpalvojien kuvauksena.



Chopping Mall 3/10

Hitusen alitti melko alhaiset odotukset mutta katsoihan ton silti.



Castle of the Creeping Flesh 5/10

Michael Lemoine jättää ehkä kiivaimmassa tuijotteluroolissaan Howard Vernonin täysin varjoonsa. Myös Jaynine Reynard tuo pop-henkeä saksalaisittain erittäin tyylitajuttomaan menoon. Adrian Hoven on kyllä aika paska ohjaaja. Hämärä tekele silti, kirurgiainsertit hämmensivät.



Monaco Forever

JCVD vilahtaa "homohierojana" tässä seksifarssiarstyilyssä. Natsifetissifläsäreitä, keskitysleiriarkistomatskua ja tissejä. Alunperin ilmeisesti 48 minuuttinen leffa on lyhennetty puolituntiseksi.



Long Good Friday 8/10



Man with the Golden Arm 6/10

Nelson Algrenin kirjan sovituksena aikakautensa leffaksi tunnelmiltaan ja näyttelijöiltään hyvä mutta kässärin puolesta aika kamala. Score toki loistava mutta aika overkilliä tälläiseen lowlife-kuvaukseen.



Yes Man 6/10

Stamp toistaa Bowfingerin sivuroolinsa lahkojohtajana.



The Professionals 7/10

Aika simppeli ja toiminnallinen spaguja ja Wild Bunchia edeltänyt vallankumousbandiittiwestern vm. 1966. Palance suht nuorekkaassa roolissa Claudia Cardinalen esittämän pohatan vaimon kidnappaajana. Sankaritiimissä Burt Lancaster, Lee Marvin, Robert Ryan ja Woody Strode.



Acid ‑Delirio dei sensi 7/10

Italialainen draamaksi pikkuhiljaa muuttuva huumemondo. Mukana takkailuarvoltaan komeita trippailukohtauksia.



Be Kind And Rewind 7/10

Hyvä mieli tuli.



Wanted 3/10

Parit hyvät toimintamomentit, muuten turha ja lattea. Stamp voisi pitkästä aikaa mennä johonkin hyvään leffaan.



EKEK:



Detective Belli

OK festarileffalta vaikutti.



Antichrist 9-10/10



Murder Clinic

Varmaan paperilla kiinnostava kuriositeetti.



Drag Me to Hell 7/10

Perussäikyttelyä josta vitutuksen sijaan tuli hyvä mieli. Tykkäsin myös humoristisesta ällöilystä.



Samson and the Seven Miracles of the World

Kuten Murder Clinic.



Sibelius

Vaikea kommentoida millään epäilmeisellä tavalla.



Cruising 10/10

Oma viikko:

35mm:



Antichrist. Parempi kuin ennakkokuvauksen perusteella odotin. Armoton ja mielenkiintoinen.



Drag Me to Hell. Oliskohan Raimin paras elokuva? No ehkä Evil Dead ygönen on snadisti parempi. **½.



Koivusalon Sibbe. Ihan helvetin hyvin sopi EKEK slotillensa. Monitasoinen paskuus jaksoi kiinnostaa täydet kaksi tuntia.



Cruising. Klubikohtauksissa on poppersmaista räjähtävyyttä. Juoni on niin omituinen, että on mahdotonta tietää, mistä tässä elokuvassa on kyse.



16mm:



Detective Belli. Ihan ok, vaikkakin hieman kömpelö krime. Plussaa lopusta.



Murder Clinic. Uskomattoman tylsä ja lattea "giallo". Kuten Yotsu tuolla kirjoittikin, paperilla näytti kiinnostavalta.



Digiboksi:



One Missed Call (remake). Helpostihan sitä luulisi, että ei Miiken originaalia huonompaa voisi tehdä. No näemmä aivan kevyesti voi. Pohjanoteeraus.



Dead Silence. Yllättävän hieno, vaikkakin totaalisen hupsu.



Wrong Turn 2. En yhdy tämän hehkuttajiin. Menee samaan kategoriaan kaikenmaailman Rest Stoppejen kanssa. Ensimmäinen osa selvästi laadukkaampi.

41. Curiel:

The Champions of Justice (Los campeones justicieros, 1971) [dvd] ***

42. Glaser: The Running Man (1987) [tv/boksi] **

43. Solares: Mystery in Bermuda (Misterio en las Bermudas, 1979) [dvd] *½

44. Guerrieri: Detective Belli (Un detective, 1969) [16mm] ***

45. Von Trier: Antichrist (2009) [35mmm] ***½

46. Scardamaglia: The Murder Clinic (La lama nel corpo, 1966) [16mm] *

47. Raimi: Drag Me to Hell (2009) [35mm] ***

48. Koivusalo: Sibelius (2003) [35mm] *

49. Friedkin: Cruising (1980) [35mm] ****

111.

Shinobi – Heart Under Blade ****+

Guilty pleasure.. Japanissahan tämä sai paikallisen razzie-tyyppisen paskaleffa-palkinnon (Bunshun Kiichigo), mutta fakta on että kyllä Shinobi on tyylilajinsa/aikakautensa parhaita ja ylipäätään niitä harvoja siedettäviä teoksia. Yllättävää, koska ohjaajan debyytti Otogiriso oli täysin toivoton räpellys. Azumeista ja muista pökäleistä tämä eroaa hyvillä hahmoilla ja tarinalla, jotka ovat alkuteosten kirjoittajan Futarou Yamadan ansiota. Hienot musiikit ja melodramatiikan reipas annostelu yhdistettynä räväköihin toimintakohtauksiin (etenkin alun Iga ja Koga ‑taitodemonstraatiot) riittävät kestämään halvahkoimpia cgi-efektejä ja Joe Odagirin amisviiksiä. Shinobi jopa inspiroi minut käymään Igan ninjakylässä Japanissa, ja täytyy sanoa että maisemat eroavat kyllä varsin radikaalisti leffassa nähdyistä: Oikea Iga on melkoisen lättänällä seudulla, missä dramaattisia rotkoja yms. ei näy missään. Ninjoja ja ninjasälää siellä toki tulee vastaan kaikkialla.



112. Snakes on a Plane ****



113. Ring of the Nibelungs (2004) (TV) ***

Menettelevä, kivuttomasti katsottava kolmituntinen saksalais-italialais-brittijenkkiläinen Nibelungenlied-eepoksen filmatisointi. Cast oli urpon oloista Siegfriediä lukuunottamatta pätevä, etenkin tummaksi muuntautunut Julian Sands. Tärkein syy katsoa oli kuitenkin Kristanna Loken Islannin kuningattarena Brunnhildena = erittäin coolia ja hottia.



114. Con Air ****

Loisto konsepti, hyvä meno, Cagekaan ei ärsytä millään tavoin.



115. Cabin Fever ****+

Erittäin genretietoisesti pelaava kauhukomedia Eli Rothilta, joka toimii jopa uusintakatseluillakin. Hyvissä ajoin pedattu loppuvitsi on vähintään nerokas.



---- EKEK setti alkaa --------------



116. Detective Belli ***

Mystisistä syistä johtuen myöhästyin alusta ainakin vartin, mutta kyllä tämä toimi. Sääli ettei värejä juurikaan ollut tallella, monet kohtaukset näyttivät erittäin lupaavilta sen suhteen. Lahjuksia vaativan ja systemaattisesti tietoja ihmisistä ulos hakkaavan Bellin menoa katsoisi mielellään lisää, ja sama hahmo näyttäisikin löytyvän leffasta Corruzione al palazzo di giustizia (1975).



117. Antichrist *****

Kun alla oli Cannes-vastaanoton synnyttämä subliminaalinen pelko siitä, että tämä olisi joku Absolute Evil ‑kaliiberin munaus, pääsi Von Trierin uutuuden täydellisyys yllättämään sitäkin suuremmin. Upean näköinen, pelottava ja kuumottava kuvaus hulluudesta, luottamuksesta ja monista muista teemoista. Tietty jos ei ole itse käynyt jonkinlaisen helvetin porteilla, niin tästä ei pakosti saa aivan maksimitehoja irti, tai tulee jopa täysi torjuntareaktio kuten joillekin.



118. Murder Clinic ?

Nukahdin ehkä puolessa välissä, jonka jälkeen vain katkonaisia muistikuvia. Ei vaikuttanut erityisen hyvältä tai huonolta. Karut maskit sillä ullakon eukolla.



119. Drag Me To Hell ***½

Tyhmästä nimestä ja cgi-yliannoksesta huolimatta oivallisen viihdyttävä. Mekaaninen säikyttely alkoi tosin kypsyttää, mutta kerran Raimi onnistui yllättämään kun suojat olivat alhaalla: Vuohijakson voisi helposti nimetä Evil Dead neloseksi.



120. Samson and the Seven Miracles of the World ?

Noh, peruskonsepti ja tiikerimatsi ainakin huvittivat alussa, mutta sitten päätin siirtyä energiansäästötilaan seuraavaa elokuvaa varten...



121. Sibelius *-

... joka olikin erittäin huonoa huumoria elokuvakulttuurin edistämiskomitealta. KAKSI TUNTIA, ja vitutti niin etten saanut nukuttua kuin lopussa hieman. Noh, kyllähän tuosta välillä irtosi naurut kun kömpelöllä "ranskalaisella kujalla" hengailee vain supisuomalaisen näköisiä ihmisiä ja lavastaja on sitten kiinnittänyt etualalle jonkun kliseisimmän ranska-julisteen pylvääseen, tai kun näyttelijä haravoi minuutin ajan samaa kohtaa.



122. Cruising *****

Yön kuningasleffa. Ekan murhan paikassa, tai ainakin saman nimisessä mestassa, St. James hotellissa on tullut itsekin yövyttyä Manhattanilla, mutta en huomannut mitään erityistä cruisailua, lähinnä töykeän henkilökunnan joka m. ilmoitti eräänä aamuna että muutatte sitten NYT toiseen huoneeseen, koska tulee joku remppa. Varoitus: Tota Willy DeVillen biisiä kuuntelemalla muuttuu kuulemma homoksi.



----- EKEK setti päättyy ------------



123. The Warriors *****

The Ultimate Director's Cut blu-ray.. voi minkä menit tekemään, Walter. Loistava kuvanlaatu lämmittää hieman, mutta comic book transitiot ja prologi pelkästään vesittävät leffaa ja ovat

ei-diegeettisiä elementtejä, joista jatkuvasti huomio pomppaa leffan sijaan Walter Hillin ontuviin selittelyihin siitä, miten tämä on alkuperäinen visio jne. Siitä syystä vähensin yhden tähden. Viikon päästä lähdenkin kanssaelitistin kanssa tsekkaamaan Coney Islandia yms. leffan tapahtumapaikkoja, voisi melkein puhua pyhiinvaelluksesta.

058. Iliadis:

The Last House on the Left (2009) 6/10

Pitääkö verrata alkuperäiseen? Mielestäni kyllä... ja alkuperäiseen verrattuna jotain puuttuu. Elokuvat tehdään kuitenkin aina tietyssä ajallisessa kontekstissa, ja tuo konteksti on aistittavissa lopputuloksesta. Uusintaversio, vaikka sinällään ei ole sen huonompi kuin esikuvansa, ei kuitenkaan pääse samalle tasolle; 2009 huokuu enemmän kliinisyyttä ja laskelmointia, kaupallisuutta. Vanhassa oli aitoa tee-se-itse meininkiä, limaisuutta, vapautuneisuutta, uhmaa.



Ei siinä, tää vanhan kaavan toisintaminen on onnistunut ihan ok... asetelma toimii paikoin vitun hyvin, ja 2009 sisältää paljon hyvää... mutta tuntuu silti jollain tavalla täysin turhalle.