Mitä elitistit katsovat?

The Man Without a Face on nolosti kyllä näkemättä. Muut menevät siis näin:

Braveheart ****½

The Passion of the Christ **

Apocalypto ***

Loppuvuoden vähäistä satoa.

Lapinlahdenlinnut: Kuudesti laukeava (dvd). Mitä kyynisempi katsoja, sen enemmän hän saa ammennettua tästä aliarvostetusta sarjasta, joka meni ainakin itselläni tasoihin Seitsemän kuolemansynnin kanssa. Hannu Lemola onnistuu varastamaan shown käsittämättömän monessa sketsissä. 4/5



Fry & Laurie, kausi 3 (dvd). Todella takellellen liikkeelle lähtenyt sketsisarja alkaa toimia jouhevasti vasta tällä kolmannella kaudella. Ylipitkistä sketseistä on otettu ainakin jossain määrin opiksi. Kenties paras kausi, sillä neloskaudellahan sorruttiin yhdentekevään talkshow-meininkiin sketsien kustannuksella. 4/5



Little Britain, kausi 3 (dvd). Vanhoista hahmoista revitään viimeisetkin mehut. Näyttäisi myös siltä, ettei sarja tule jatkumaan samanlaisena, sillä sketsijatkumoita kääritään pakettiin, niiden tarinoita lopetetaan siinä määrin. Pikkuisen sarjan ideaa syö myös se, että pahat ja ilkeät hahmot saavat palkkansa. Tuottajien vaatimuksesta? 4/5



Monty Python: Elämän tarkoitus (dvd). Nyt noin kymmenennellä katselukerralla elokuva oli parempi kuin koskaan. Sujuva, älykäs, groteski, monitasoinen. Monty Pythonin aktiiviuran hieno ja pirun pessimistinen lopetus. Naispuolinen ystäväni, joka katsoi elokuvan ensi kerran, selitti Mr.Creosoten ikään kuin pahoin voivana hyvinvointivaltiona, jolle tarjotaan enemmän kuin mitä tämä pystyy sulattamaan. Miten voi olla, että Brianin elämästä nousi pirummoinen haloo, muttei tästä? 5/5



Risto Jarva: Jäniksen vuosi (tv). Krapulapäivänä katsottiin porukalla, ja tämähän oli ihan suomifilmien top3-kamaa! Upea tarina, hyvät näyttelijät, nostalginen ajankuva, poissa olivat kaikenlainen spedeily ja pekkoilu. Katsojaa aliarvioimaton elokuva ei ole vanhennut pätkääkään, eikä tule vanhenemaankaan. Hieno ratkaisu on myös tuoda loppupuoliskolla fantasiamaisia ja mystisiä elementtejä mukaan. Ja loppuratkaisuhan on oma lukunsa. On häpeällistä, että näin tämän vasta nyt. Meillä skandinaaveilla on ehkä hiukan eri käsitys vapaudesta kuin jenkeillä. 5/5



Park: Oldboy (dvd). Vaikeaselkoista ja tyylittelyllään masturboivaa, paikoitellen ylihilseen menevää adhd-aasiakamaa. Kieroutunut ja kieltämättä näppärä tarina, musiikitkin luovat tunnelmaa mukavasti. Ilmeisesti leffalla on vankka kannattajakunta, kun on oikein imdb:n top 250:een tämän saanut. Ei huono, mutta mukasiistiä no jaa-osastoa. 3/5



Ketonen & Myllyrinne (dvd). Toimii vaikka kahdessa erässä katsottuna, 8 jaksoa. Ensimmäinen, hyvin valju jakso antaa koko sarjasta väärän kuvan, sillä paikoitellen meno on hyvin nautittavaakin tykitystä. Niminäyttelijät ovat hyvin taitavia, Myllyrinteessä näkisin jopa nuorenpolven Kari Heiskasen. Naishahmoissa on hyvin tavoitettua suomalaisuutta. Valitettavasti sketsien rytmitys on välillä perseestä, mitäänsanomattomatkin jutut kestäisi, jos ei niitä venutettaisi ylipitkiksi. Eli muutaman jakson kun vielä tekisivät ajatuksella, niin tästähän nousisi seuraava huumori-ilmiö. Onko Peteliuksen tuotantoyhtiö Säihkystä tulossa suomalaisen sketsiviihteen Love Records? 3,5/5

Obayashi:

Hausu **

Ohjaaja vissiin luotti siihen, että jos elokuvaan tunkee jokaisen ihmiskunnan tiedossa olevan visuaalisen trikin, niin lopputulos on laatua. Onneksi 70-luvun tekniikat ovan paljon siedettävämpiä kuin, jos leffa olisi tehty 2000-luvulla. Kaunis pianomusiikki ja lähes koko leffan pikkuhousuissaan viihtyvä Kung-fu pelastavat hieman.



Chan: Rob-B-Hood *½

Pari vuotta sitten napakan New Police Storyn ohjannut Benny Chan on nyt päästänyt käsitään huonoimman koskaan näkemäni Jackie Chan leffan. Ärsyttävästä sähellykomediasta ei löydy oikein muuta hyvää kuin siedettävät toimintakohtaukset ja Nicholas Tse:n hillittön cameo panssariauton hintahtavana kuljettajana.



Yamashita: Realism no yado ****½

Huhu kertoi että Linda x 3 olisi pelkkää pintaa miehen aiempiin töihin verrattuna, ja niinhän se näyttäisi olevan. Kahdesta pikkukaupungin katuja talsivasta rahattomasta elokuvaohjaajasta kertova leffa on kaunista ja vähäeleistä elokuvaa parhaimmillaan.



Zwigoff: Bad Santa **½

Ärsyttävän teennäisiä joskin kohtalaisen viihdyttäviä elokuvia tekevä Zwigoff tekee parhaansa pilatakseen hyvät aineksen, mutta Thorntonin roolisuoritus onneksi pelastaa aika paljon.



Cheang: Dog Bite Dog ****½

Taitaa olla synkin näkemäni rikoselokuva. Joku sanoikin osuvasti, että tämä saa Se7enin näyttämään Ihmemaa Ozilta. Asenne on todella kohdallaan ja visuaalinen ulkoasu on kohtalaisen täydellinen. Paljon parjattu lopetus toimii hienosti aivan viimeisiä minuutteja lukuunottamatta. Olipas hyvä valinta jouluaaton leffaksi.



Sekiguchi: Survive Style 5+ **

Aika uhkaa tulla pitkäksi tällaista muka-hauskaa kikkailu-söhellystä katsoessa. Onneksi jälkimmäinen puolisko on kelvollinen ja Reika Hashimoto söpö. Vinnie Jonesista tietysti plussaa, Chiba taas oli täysin turhassa roolissa.



Murakawa: Resurrection of Golden Wolf ****½

Tämä meneekin sitten 70-luvun parhaiden rikoselokuvien listalle. Mahtavan nihilistinen maailmankuva ja uskomattoman hienosti rakennettu päähenkilö, joka on eräänlainen antisankari ilman minkäänasteista coolness factoria. Silti hänestä ei tehdä myöskään tuomittavaa tai etäiseksi jäävää hirviötä, vaan mies tuntuu oikeala ihmiseltä. Sountrack on täydellinen, ja leffan sisältämien puhdasta neroutta ilmentävien kohtauksen laskemiseen ei yhden käden sormet riitä.

Joulupyhien elokuvat:

Segura: Torrente 3: El protector (dvd)

Toka kerta. Sain toimimaan vaikka olin juonut! Ei läheskään yhtä hyvä kuin edeltävät. Nauroin silti. Paljon. ***



Lawrence: Constantine (dvd)

Toka kerta. Edelleen aika hyvä. Visuaalisesti todella miellyttävä. Ei kyllä ihan parasta sarjakuvaelokuvaa, mutta selvästi keskiverron yläpuolella. ***



Mäkinen: Yön Saalistajat (vhs)

Aika mones kerta. Täydellistä. Tämä pitäisi katsoa vähintään kerran vuodessa. Paras vuoropuhelu: "Millainen hän on?" "Hyvin naisellinen: kaunis, mutta tyhmä" *****



Reiner: This Is Spinal Tap (dvd)

Liian mones kerta. Onhan se hauska. Jäi kyllä hieman kesken kun alkoi väsyttää. ****



Kesken jäi myös de la Iglesian 800 Balas kun kavereita ei elokuva napannut.



Lisäksi Jackassin 2. ja 3. tuotantokaudet.

Cukor:

My Fair Lady ****½

– Audrey Hepburn. Ei hyvä elokuva juuri muuta tarvitse.

Shunya Ito: Female Convict Scorpion Jailhouse 41 ***½

– Ito vakuuttaa ohjaajana elokuva elokuvalta enemmän. Komeaa kerrontaa. Harmi että loppu tyytyy . Meiko Kaji on ehdottomasti yksi 70 ‑luvun valokuvauksellisimmista naisista.

Crounse: Eyes of Fire (Polttava katse) ***

– Monia hienoja ideoita. Lopulta tarina hyytyi lievään tyhjäkäyntiin.

Hamilton: Tendres cousines **½

Hunt: Cave, The **½

Dahl: Great Raid, The **

Nacho Libre ***



Black kuulostaa ihan Antonia Banderasilta, mutta jää tämä hieman puolitiehen. Saa nähdä kehittyykö Hess, mutta kyllä Napoleon Dynamite ja tämä ovat ihan piristävän omalaatuisia.



The Woods ***



Yllättävän pätevä tämäkin. Bruce Campbell todella alikäytetty ja kliimaksi tuo elokuvan kannalta Brucen osalta ihan vääriä mielikuvia, mutta hyvää tunnelmaa, haalea visuaalinen tyylittely toimii ja Scarlett Johanssonin näköinen Agnes Bruckner sopii pääosaan.



Ilsa Tigress of Siberia



Onko näitä mitään järkeä tähdittää? Olihan tässäkin kuitenkin omat "hauskat" puolensa, mutta yllättävän vähän kidutusta.



Tina *****



Ben Kamrasin mestariteos kesti hyvin toisen katselun.



Bad Santa ****



Helvetin hauska kolmannella katselullakin.



Masters of the Universe



Katsottiin jouluaattona äidin luona.



Gun Crazy ***



Jees meininkiä.



Night and the City **** 1/2



Ihan upea.



Polkupyörävaras **** 1/2



Samoin, myös saatanallisen ahdistava.



Katkeraa riisiä ***



Jotenkin höyrähtänyttä minun ajatusmaailmalleni erotisoida riisiviljelyä. Hyvä alku ja hieno loppu joka tapauksessa.



Le jour se lève ****



Tässäkin vähän lässähti fiilis keskivaiheilla, mutta silti aika kova.



Dead of Night ***



Crichtonin golf-komediaepisodi oli paras, mutta ei oikein sopinut joukkoon. Hyvä antologia kuitenkin.



Apocalypto *** 1/2



Lisäksi Extrasin ykköskausi (hienoa), Knowing Me Knowing You with Alan Partridge uusintana sekä Tommi Läntisen 25-vuotisjuhlakonserttia dvd: ltä. Kyllä Tommi todella kulkee ajassa kiinni kun päästään Syvälle sydämeen sattuu klassikkoon ja The Läntinen laulaakin "Mutsi hei mä tahdon uuden videon" ‑kohdan: "Mutsi hei mä tahdon uuden dvd: n"...musavideot olivat odotetun aivovammaisia, pari jopa pisti paremmaksi kuin uskalsi pelätä.

Pianistin sivunkääntäjä 7-8/10



Invasion of Body Snatchers (1978) 6/10



Sähköputkimies 4/10



Galaxy Quest 6/10



Hurrah for Betty Boop 7/10

70-80-luvun vaihteen musikaali joka kierrättää vanhaa mutta väritettyä BB-matskua. Vaikuttaa aika tuntemattomalta tekeleeltä, ei löydy IMDB:stä, lieneeköhän Fix kansainvälisesti harvinainen.

Walker ***

Repo Manin linjalla jatketaan. Alun This is based on a true story ‑ilmoitukseen en suhtautunut hirveän vakavasti. Elokuva on naurettava farssi, jonka katselun hämmentyneisyyttä lisäsi mulla se, etten tiennyt miten siihen piti täysin suhtautua. Reaktiota täydentää seikka, ettei suurinta osaa leffan tapahtumista ei tarvitse ottaa tosissaan, jolloin elokuva tuntuu hätäiseltä ja kieli poskessa tehdyltä. Satiiri on paikoin osuvaa, mutta tietty juosten kustu ‑fiilis vaivaa produktiota. Repo Manissa sama tunnelma toimi paremmin luultavasti siksi, että se sijoittui nykyaikaan. 1800-luvun puoliväliin sijoitettuina samantyyppiset häröilyt sekoittavat pakkaa liiaksi (ajankuvalla ei tosin ole leffassa kovinkaan suurta merkitystä – Time- ja Newsweekia luetaan, hevosvankkurin ohitse porhaltaa auto, lopussa eloonjääneitä palaa hakemaan helikopteri...).



Rodger Dodger ****

Campbell Scottille täydellinen rooli. Kyyninen mainostoimistomies opettaa 16-v. sisarenpojalleen pääasiassa yhden yön aikana Nykissä miten naisia kaadetaan. Baarikohtauksessa veljenpojan kokemattomuuden aiheuttamat uskomattoman kiusalliset tilanteet lähestyvät jo Office-tasoa, mutta Scottin tajuttoman napakat heitot joka väliin antavat helpotusta.

Sigel:

Point of Origin

Varoituksena DVD:n takakansi spoilaa aivan liiaksi! Ei todellakaan mikään hutiloiden tehty TV- elokuva. Mielenkiintoinen, jännittävä ja tosi kovassa vedossa oleva Ray Liotta tekevät tästä monen blockbusterin tappajan. Kuvaajana tunnettu Sigel on panostanut muutamiin kohtauksiin aika kiitettävästi.



Tamahori: Die Another Day

What on earth have they done to James Bond? Katsojan kommentti IMDb:llä, joka kuvaa erinomaisesti omaanikin mielipidettä. Onneksi Casino pelasti tuplanollan.



Lee: H

Etelä-Korean The Silence of the Lambs. Jätti paljon toivomisen varaan. Jatkuva tekemisen meininki ja takaa-ajo päällä mutta jännitys ja mielenkiinto jää hyvinkin kaus genren parhaista.



Kobayashi: Seppuku

Ronin ei ole ihminen eikä varsinkaan samurai. Elämää suurempi elokuva.

...mitäköhän mä viimeviikolla oikein katsoin.

No nää ainakin:



DVD:



Targets. Aika sekava soppa, syyt tosin selviävät tsekkaamalla making of dokkarin.



Digiboksi:



The Cave. Todella surkeaa, varsinkin kun tämä olisi voinut olla myös ihan hyvä.

Robotech-box 1 ‑onkohan leikattu? Myykää mulle se Macross joka on ruotsissa julkaistu DVD:llä...***

Sensuurista ne tiedä, mutta Robotech on editpitu kolmesta eri sarjasta.



Wiki:

Robotech is a story adapted with edited content and revised dialogue from the animation of three different mecha anime series: The Super Dimension Fortress Macross, Super Dimension Cavalry Southern Cross, and Genesis Climber Mospeada.



Originaalin sarjan saa Austraalialaisena boxina ainakin www.videodivari.com :ista.

Starsky ja Hutch 3.5/5 – Ihan hauskaa kohellusta vaan eipä tämä maailmoja kaatele. Paras kohta lopussa, kun alkuperäiset näyttelijät luovuttavat auton näille uusille. Eipä oo äijät pahasti vanhentuneet sitten sarjan teon.

Warriors 3/5 – Hillin varhaistuotantoa ja omalla tavallaan sellainen hölmon hyvä kun ei turhan vakavasti ota.



United 93 4.5/5 – Kyllähän tämä kaikkien kehujen arvoinen. Todella realistisen tuntuinen, sillä voisi hyvin kuvitella, että näinhän se meni. Tuntemattomat näyttelijät korostavat asiaa ja osa lennonjohdon porukasta oli oikeasti paikalla tuolloin.





Miami Vice 4/5 – No jos tuo Starsky oli liian pelleilyä, niin tämä on sitten toisessa ääripäässä eli haudanvakavaa meininkiä. Sopii hyvin, sillä mitään rasittavaa hetulanheittoa tähän ei kyllä kaivannutkaan. Mannin visuaalinen ilme on kyllä ollut aina mieleeni ja onhan tässä taas hieno konepistoolikahakkakin.



Wages of fear 5/5 – Tämä on se Clouzotin alkuperäinen teos vuodelta ‑53. Voi kikkelinpää että osasi olla jännä. Varmaan yksi jännittävimpiä elokuvia mitä olen ikänäni nähnyt. Todella upea leffa. En ole nähnyt Friedkinin versiota. Lieneekö millainen?

Beyond : 15+ vuoden jälkeinen uusintakatselu. Juuri tälläisiä olivat ne kauheimmat elokuvat, joita pienenä poikana tuli katseltua. Efektit ihastuttavan retroa ja elokuvan tietynlainen epäloogisuuskin toimii, koska helvetin portinvartijat voivat olla juuri sellaisia kuin haluavat. Miksi nykyajan kauhuelokuvat eivät pidä kliimakseissaan sisällään tälläistä voimistuvaa ja pauhaavaa musiikkia ala Beyond, Suspiria yms.? Tai jos pitävät, niin musiikki voisi olla jotain muuta kuin Ramstainia..

Jean-Luc Godard: À bout de souffle **½

Ei oikein iskenyt tämä ranskalaisklassikko, jonka tarinan keskeisin sisältö tuntui olevan siinä, pääseekö pakomatkalla ollut Jean-Paul Belmondo Jean Sebertin sänkyyn.



Seth Holt: The Nanny **

Bette Davis esittää lastenhoitajaa, jota perheen poika syyttää sisarensa murhasta. Tarina ok, mutta muuten kovin heppoista. Kymmenvuotiasta pikkupoikaa esittävä William Dix vetää ärsyttävyydessään vertoja jopa Stephen Kingin Hohdon Courtland Meadille.



Mika Kaurismäki: Arvottomat ***½

Matti Pellonpää reissaa ympäri Suomea perässään niin velkoja perivät rikolliset kuin poliisitkin. Hauskaa dialogia, hyviä näyttelijöitä ja jonkin verran liikaa pituutta.



William Wellman: The Ox-Bow Incident ****

Henry Fondan tähdittämä synkkäsävyinen länkkäri, jossa murhaajia etsivä lynkkauspartio löytää oletetut syylliset – mutta ovatko he loppujen lopuksi syyllisiä lainkaan? Piristävä poikkeus amerikkalaisten westernien joukossa.



D. W. Griffith: Judith of Bethulia ***

Griffithin vastaus italialaisille spektaakkeleille. Ilman Suvaitsemattomuuden Babylonia-jaksoa vaikutus olisi varmasti ollut suurempi, nyt tämä tuntuu enimmäkseen sitä valmistelevalta kokeilulta.



Maurice Tourneur: The Poor Little Rich Girl ***½

Mary Pickford ‑klassikko, jossa tähti esittää rikkaiden vanhempiensa kaltoin kohtelemaa pikkutyttöä. Opettavaista lopetusta edeltää hieno ja varsin synkkä unijakso.



Lewis Milestone: The Garden of Eden ***½

Joululahjayllätys. Romanttinen komedia naisesta, joka on menossa naimisiin rikkaan aatelisen kanssa. Ongelmaksi muodostuu lopulta, että nainen ei suinkaan ole sellainen, mitä mies luulee. Hienosti toteutettu.

Jakel ( 27.12.2006 23:20)

Miksi nykyajan kauhuelokuvat eivät pidä kliimakseissaan sisällään tälläistä voimistuvaa ja pauhaavaa musiikkia ala Beyond, Suspiria yms.? Tai jos pitävät, niin musiikki voisi olla jotain muuta kuin Ramstainia..

Niinpä. Tää luovuuden degeneraatio on huolestuttavaa seurattavaa. Onneksi on vielä iso nivaska näkemättä 60-80 ‑lukujen elokuvia.