Mitä elitistit katsovat?

Baldanello / Golan:

Uranium Conspiracy

Mossad on saanut vinkin, jonka mukaan terroristit aikovat salakuljettaa suuren erän uraniumia ja sehän on estettävä. Hienoa meininkiä nykyisestä Kongosta aina Amsterdamin kujille. Toiminnasta ei ole puutetta. Löytyy Mercruiserin pärinää veneitten kanavarallista, Alfojen kuminpolttoa asfaltilta ja ruudinsavuakin on omiksi tarpeiksi. Yllättäen naiskauneudesta vastaa ruotsalainen kaunotar. Tällä kertaa Janet Agren.



Ruben: Dreamscape

Mielenkiintoinen juoni ja kelpo toteutus. Tosin efekteissä näkyy rahan puute ja 80-luvun tieto/taito. Maurice Jarren musiikit poikkeavat huomattavasti perinteisestä linjastaan, muistuttaa enemmänkin seitkytluvun giallo meiningiltä. Kate Capshaw on HOT. Tästä saisi todella onnistuneen remaken oikeissa käsissä.



Coen: Miller's Crossing

Vaikka elokuvassa on paljon toimintaa päähuomion vie näppärä small talk. Varsinkin Gabriel Byrnen & Marcia Gay Hardenin välillä on lähes samanlaista kipinää, kuin Bogiella ja Lauren Bacalilla oli. Paikoittain rujoa väkivaltaa pehmittää onnistunut aikuisten huumori. Kohtaus jossa palkkamurhaajat tulevat Albert Finneyn asuntoon pahoissa tarkoituksissa on todellinen klassikko kuten koko elokuva.



Fancher: The Minus Man

Owen Wilson sarjamurhaajana. En antanut tuon häiritä vaan annoin mahdollisuuden mutta turhaan. Elokuvassa ei ole mitään potentiaalia eikä järkeä. Syytä välttää.

Artisan ( 5.12.2006 09:15)

k-mikko ( 5.12.2006 08:37)

Dietrich: Ein Armee Gretchen

Tylsä pehmopornoilu. *1/2

Dietrichin mestarillinen Eine Armee Gretchen on yksi harvoista tuon ajan seksploitaatioista, joissa on oikeasti NÄKEMYSTÄ! Ilman muuta vähintään ***½ ja taitaisi olla **** enemmän kohdallaan.

Kuulisin oikeasti mielelläni mestarillisuudesta ja näkemyksestä enemmän.

JMustonen ( 5.12.2006 09:35)

k-mikko ( 5.12.2006 10:37)

Canevari: L'ultilma orgia del III Reich

Jostain syystä tullut katsottua näitä natseiluja aika paljon. Tämä niistä sairain. Tylyä keskitysleiriexploitaatiota yhdistettynä alistusdraamaan ja kaikki vielä kunnianhimoisemmin kuin vain kameran eteen sijoittaen. Överiksihän tämä menee, että oikeasti yököttäisi tms, mutta kyllä olonsa aika sairaaksi tuntee tällaista katsoessa. **1/2

Erikoista. Koin tämän juuri päin vastoin. Mun mielestä joku Lager SSadis Kastrat Kommandantur (SS Experiment Camp), tai KZ9 – Lager di Sterminio (S.S. Extermination Love Camp) ja miksei eka Ilsakin on vastenmielisiä natsieksploitaatioita, kun taas Canevarin elokuva välttää mässäilemistä ja tarina sekä muu tunnelmointi saa tilaa kerronnassa. Esimerkiksi juuri Mattein ja Garronen elokuvat jättävät karvaan eksploitaation maun, eli tarina ei tavoita oikein mitään, sen sijaan nähdään muutama mahdollisimman yököttävä silpominen tjms. tylsän puolitoistatuntisen oikeuttajana. Musta tää elementti puuttuu kokonaan Canevarin kerronnasta. Suurimmat julmuudet tulevat dialogin kautta, joka on hyvin kuvailevaa ja elokuvan vinksahtanut romanssi kerrotaan maltillisesti. Alun taiteellisten eksploitaatioelementtien jälkeen ei nähdä ylilyöntejä, vaan juttu keskittyy Stargerin ja Lisen väliseen myös visuaalisesti tyylikkääseen kamppailuun.

Spoilaa! En ole nähnyt noita kahta mainitsemaasi elokuvaa, mutta ensimmäisen Ilsan pelastaa camp perusidea kyltymättömästä nazibitchista, jonka pasmat menevät sekaisin kun löytyykin mies, joka jaksaa loputtomiin (itse asiassa perusidea sama kuin Canevarin elokuvassa). Mutta helppo on uskoa, että Mattein elokuva ei varmasti ole laadultaan tätä tasoa, nautittavampi se voi olla. Yleensä exploitaatio kalkkunuudessaan ei onnistu aidosti olemaan loukkaavaa, L'ultima orgia del III Reichissa kalkkunaelementit (esim. ne "rotat") jäävät vakavan(?) draaman ja paikoin hyvin tehdyn elokuvan varjoon, mutta ei niitäkään oikein vakavasti voi ottaa. Ja jotkut kidutukset, raiskaukset ja muut pikkutuhmuudet ovat musta aika pientä kuusysiin kuolemaan sidottujen äidin ja tyttären tai ruuaksi laitetun juutalaissikiön rinnalla. Päinvastoin kuin Lutka J., niin allekirjoittanut ei vaan kostu millään tavalla S/M-suhdekuvauksista, ja draamanakin ko. osasto ei millään tavalla näyttäydy uskottavana. Oli sitten kyse tästä, pehmoporno-O:sta tai taidebore Night Porterista. Mutta sanotaan näin, että Caligula Reincarnated poikkesi muista genreläisistä, eikä katsomaan ryhtyessään oikein osannut odottaa mitä vastaan tuli.

Berman & Pulcini:

American Splendor (DVD- projektio), hieno "elämänkertaelokuva" miehestä, naisesta ja sarjakuvasta. Toimi kybällä, vaikka en ollut koskaan edes ko. sarjiksesta kuullut. ****1/2



Peckinpah: The Ballad of Cable Hogue (DVD- projektio), aukkojen paikkailua. Hieno ja herkkä pieni western (post- western? =)). Erittäin sympaattinen ilmiömäisessä 60-70-lukulaisuudessaan, toki myös muuten varteenotettava ja kiinnostava elokuva. "Butterfly mornings... and wild flower afternoons". Aah! *****



Hathaway: From Hell to Texas (TV), erikoinen melodraamawestern, isoilla tuotantoarvoilla tehty, scope/technicolor- mutta ei tähtinäyttelijöitä. Perus kostojuoni, mutta päähenkilöt ovat siihen "epäsopivia". ***1/2



Miike: Ichi the Killer (DVD- projektio), Jaaha, tää meidän katsoma versio olikin sitten leikattu useammalla minuutilla, eli parempi olla sanomatta muuta, kun että tää oli niitä "parempia Miikejä". ***



Russell: The Billion Dollar Brain (TV), Suurelta osin Suomessa kuvattu Ken Russellin ohjaama Len Deightonin Harry Palmer- kirjaan pohjautuva Harry Salzmanin tuottama agenttiseikkailu (-sekoilu), pääosissa Michael Caine, Karl Malden ja Francoise Dorleac. Ja kaikesta tästä huolimatta umpipaska leffa. Ei uskoisi. Hienot Maurice Binderin alkutekstit, tosin *1/2



Andersson: Härlig är jorden (DVD- projektio), mykistävä lyhäri pelkistämisen mestarilta. Omaa yhden kaikkien aikojen järkyttävimmistä alkukuvista riisutussa kylmyydessään. Anderssonin uutta "Du Levandea" odotan kuin ns. kuuta nousevaa. *****



Kounen: Gisele Kerozene (DVD- projektio), Hauska ja vauhdikas lyhäri Dobermann/Blueberry- Kounenilta. ****



Reggio: Koyyanisqatsi (DVD- projektio), Kovaa kamaa kankaalta. Tätä on ihan turha koittaa tsekkaa esim. läppärin ruudulta. Ei mikään maailman ihmeellisin visio, mutta aina kiehtova matka jostain jonnekin. Phillip Glassin musat rulaa! ****

Pari viikkoo tai vajaat:

Vadim: Charlotte (35mm)

Melkoinen aikansa popkulttuuri-potpurri, tykkäsin toki. Sirpan häpykarvat eivät tosin peittäneet sitä, että hahmo itse jäi vähän kalseaksi (niinku miksi hahmon kohtalo oli elokuvan aiheena). Ja pokka ei millään pitänyt enää sen jälkeen kun mopoilu Sikstuksen kappelissa oli mainittu...



von Fritsch & Wise: Curse of the Cat People (vhs)

Sarjassamme "pitänyt katsoa jo vuosia sitten", nätti lasten satu. Lapsinäyttelijä kyllä koetteli säännöllisesti kestokyvyn rajoja, mutta "halpistuotannon henkeen" se tavallaan sopikin. Itsenäisenä elokuvana huomattavasti parempi kuin jatko-osallisuuteen viittaava nimi vihjaa.



P.T. Anderson: Punch-drunk love (vhs)

Ryttää romanttisen elokuvan kaavaa (ekat treffit jossain 40 minuutin kohdalla?), mikä on mukavaa. Sandlerista en todellakaan olisi uskonut olevan tekemään muuta kuin hölmöjä ilmeitä. Ehkä pitäisi ottaa vielä uusiksi, koska älysin elokuvan nimen merkityksen vasta ihan lopussa. "Rakkauden värit", my ass.



Landis: Kentucky Fried Movie (dvd)

Parempi kuin toinen ZAZ, Airplane. Juuri passelin piikikästä kettuilua, hämmästyin seksivitsien terävyydestä ja uskaliaisuudesta. Nykyisin ei varmaan ihan enää tollasta tehtäisi? Mutta: Cleopatra Schwartz! Ja arkkitehti-Lazenby!



Ivory: Maurice (vhs)

Merchant-Ivoryn visuaalista laatutyötä, jota tosin kirjaston kasetti ei suostunut enää näyttämään koko komeudessaan. Soudetaan ja huovataan piilossa virkavaltaa ja juoruilevia ihmisiä, samoja kaaria kuin tv-sarja Tipping the Velvet:ssä jossa tosin naiset pystyivät elämään melko vapaasti piireissään koska lait homostelusta koskivat vain miehiä.



Campbell: Casino Royale (35mm)

Toimintaryskeenä keskinkertaista sakkia, epätasaisuutta ja loppua kohti vaivalloisempaa menoa. Välillä hypätään tyystin eri genreen, mikä on rasittavaa etenkin tapahtuessaan leffan loppupuolella. Tämän takia tuntui pitkähköltä, mutta silti ihan siedettävältä.

Mutta tämä nyt täytyy kuitenkin käsitellä vielä Bondina omassa ketjussaan, niin sanottakoon että tossa omassa kentässään breikkasi ihan kympillä. Suurimmaksi osaksi hyviä valintoja ja uudistuksia, vaikka rutisenkin parista modernisoinnista.



D'Amato: Bloody Vengeance/Emanuelle e Françoise le sorelline (DivX)

Ei-niin-leimallista D'Amatoa. Lopussa lätisteltiin ja mätkittiin toki urakalla (ketsupin seassa), mutta alun tunti menikin lämmitellessä ja pikkutuhmuuksissa. Emmanuelle kostaa siskonsa kohtalon melko mielenkiintoisella tavalla, mies nalkkiin ja katsomaan mistä kaikesta jää paitsi.



Donnelly: Toolbox Murders (DivX)

Parempi kuin odotin. Visuaalisesti hykerryttävien pakkimurhien (naulapyssyllä sai nättiä jälkeä ja etenkin tässä oli tosi huoliteltu kuvaus) päällä annos psykologista jännitettä ja kieroutuneisuutta. Lopun tekstit tosin palauttivat turvallisesti omaan roskagenreensä.



Frears: Dirty Pretty Things (vhs)

Hahmojensa puolesta rehellisen oloinen kuvaus paskaduuni-Lontoosta, vaikka tietty perus valkonassu vieroksuukin ettei päähenkilöistä löydy yhtään "tavallista" nököhampaista peribrittiä. Kolho hyvällä tapaa. Lopun pehmennyksestä tietty miinuksia.



Lucas: SW2: Attack of the Clones (dvd)

Tulipa nähtyä. Mitäänsanomaton välietappi.



von Sternberg: Morocco (dvd)

Sitä leimallista Dietrichia: lauletaan smokissa ja C'est la vie. Katsoin tosi katkonaisesti ja siten muistikuvatkaan eivät ole mitään lujinta sorttia. Nykysilmin Marokon aavikot eivät ehkä näytä niin romanttisilta paikoilta mitä tässä oli ajettu takaa...



Vidor: Gilda (dvd)

Voi hitto, en itsekään käsitä miksi tämä oli mielestäni vain "ihan hyvä". Hayworth oli tietty keskipiste jokaisessa kohtauksessaan, täydellisen kihelmöivää. Ei mikään Casablanca. Pakko ottaa uusiksi.



Moore: Fahrenheit 9/11 (dvd)

Eipä yllä Keilailun tunneskaalaan, haukotus iski kun esiin tuli jo sataa kertaan kieputetut teoriat. Olisi pitänyt katsoa heti kohun alla jotta olisi päässyt oikeassa vihastuksessa näyttämään keskisormea Bushille. Paljastusdokkarimainen luonne takaa, että leffan jännite ei kestä aikaa. Mooren ainainen paluu Flintiin on tässä ainoita persoonallisia juonikuvioita.



Mäkelä: Pahat pojat (dvd)

Vitut mitä sontaa. Menossa paskalistalla Levottomat kolmosen ohi kepeästi, tosin kunhan otan L3:n varmistukseksi vielä uusiksi. Tekninen puoli on taas nättiä, mutta ah niin toimimatonta juonen kanssa. Niko Saarelan äänestä tuli koko ajan mieleen sen dubbaama hahmo Muumeista. Tätä saisivat kukkahattutädit vihata rauhassa: vihamielisyyttä, rikollisten tekojen positiivisena näyttäminen, yleinen junttiutta palvova ääliömäisyys. Onneksi sentään Pääkkösen junnuhahmon misukka ei näyttänyt ihan sakkolihalta.



Borowczyk: La Bête (35mm)

Kuten arkiston lärpäke selitti, unikohtaus oli esitetty ensin ja kehyskertomus oli sitten rakennettu jälkikäteen. Mikä sitten näkyikin, harmi vain. Kehyskertomus oli vähän kohmeinen ryöppyilevään unikerrontaan verrattuna, ehkäpä harkittuakin tai sitten vain ruotsintaidottomuuteni irvisteli. Heppoja, dikkejä ja spermaa sitten piisasikin. On omanlainen taitonsa saada raiskaus näyttämään koomiselta ohjelmanumerolta... Sirpa oli ehdoton kuningatar osassaan.

Mitäs muuten oli se tiistain näytöksen pari sekuntia High Fidelitystä kesken ruusunlehtien? Toivottavasti vain esitysfiba, eikä kelalla ollut moka.

Miike: Ichi the Killer (DVD- projektio), Jaaha, tää meidän katsoma versio olikin sitten leikattu useammalla minuutilla, eli parempi olla sanomatta muuta, kun että tää oli niitä "parempia Miikejä". ***

no HK-versio olisi ollut yli 10min leikattu.

Kounen: Gisele Kerozene (DVD- projektio), Hauska ja vauhdikas lyhäri Dobermann/Blueberry- Kounenilta. ****

Siistiä Norman McLaren-osastoa eikä Svankmajerkaan välttämättä kaukana ole.

Reggio: Koyyanisqatsi (DVD- projektio), Kovaa kamaa kankaalta. Tätä on ihan turha koittaa tsekkaa esim. läppärin ruudulta. Ei mikään maailman ihmeellisin visio, mutta aina kiehtova matka jostain jonnekin. Phillip Glassin musat rulaa! ****

Tsekatkaa ehdottomasti Baraka (1992), joka on Koyaanisqatsin kuvanneen Ron Fricken oma ohjaus. Jos mahdollista, vieläkin hypnoottisempi vaikkakin rauhallisempi. Siinä käydää 24 eri maassa ja se on julkaistu myös briteissä.

Marienbad ( 9.12.2006 00:51)

Tsekatkaa ehdottomasti Baraka (1992), joka on Koyaanisqatsin kuvanneen Ron Fricken oma ohjaus. Jos mahdollista, vieläkin hypnoottisempi vaikkakin rauhallisempi. Siinä käydää 24 eri maassa ja se on julkaistu myös briteissä.

Joo, ens viikolla taitaa olle Baraka vuorossa.

Dahl:

Kill Me Again

Val Kilmer, Las Vegas, Michael Madsen, Nevadan autiomaa, 63 Cadillac ja ennenkaikkea sujuvasti rullaava tarina ovat eräitä hyviä syitä miksi tämä on varsin hyvä neo-noir. Tuli ajoittain mieleen Schlöndorffin Palmetto ja Stonen U Turn hikisestä ja ahdistavasta tunnelmasta.



Garris: Riding the Bullet

Ei pudonnut. Suurimpana kompastuskivenä on ajan, paikan & mielikuvituksen jatkuva herskailu joka tekee elokuvasta liian hankalan seurata. Varsinkin, jos ei ole lukenut tarinaa.



Ellis: Cellular

Puolentoista tunnin alta pois elokuva. Liekö Evans, Biel, Bryant & Statham ollut jotain kimppakivaa sillä samainen nelikko on mukana myös vuoden nuoremmassa ja paljon paremmassa elokuvassa London.



Rydell: The Cowboys

Nyt ymmärrän paremmin miksi Running Scared elokuvassa Anzor oli niin tyrmistynyt Neuvostoliittolaisen ja alkuperäisen version eroavaisuuksista. The Duke puhuu ikääntymisestä, ei saa kauneinta naista, ei ole pyssysankari ja nyrkitkään eivät ole sitä kovinta terästä. Olisi hyvin voinut olla Waynen viimeinen western mutta onneksi Siegelin The Shootist ajaa ehkä vielä paremmin mahtavan miehen mahtavan western uran päätökseensä.

Viikko:

Gore Verbinski: Pirates of the Caribbean: Dead Man's Chest

Jopa huonompi kuin lähes aivokuollut vanhempi veljensä. **+



Sergio Leone: The Good, the Bad and the Ugly (Il Buono, il brutto, il cattivo)

****½



Alfred Hitchcock: Strangers on a Train

****



Robert Florey: The Beast with Five Fingers

Erinomainen irtokäsikauhuklassikko. ****+



Harley Cokeliss: Dream Demon

Tämä olisi varmasti toiminut silloin aikoinaan paljon paremmin. Nyt plussa lähinnä parista kohtauksesta ja etenkin hienosta goresta. **½



Leni Riefenstahl: Triumph des Willens

Vaikuttava. ****



Lisäksi Neverwhere (koko sarja ***-), Lostia ja I Claudiusta.



edit. Muistakaa Rahikainen

Pari viikkoa:

Charlotte 35mm

Hauska, ranskalainen ja Sirpa oli hehkeä.



Yön kasvot (Fukushû suruwa wareniari) 35mm

Alkutekstissä hehkutettiin, kuinka tämä paljastaa kaiken, mikä on pielessä sen päivän Japanissa ja epäilemättä myös sen teki. Nythän homma on kääntynyt vielä pari kertaa ajastaan päälaelleen. Tosi hyvä.



Akira FI VHS

Olen tästä joskus kovasti pitänyt mutta nyt meni vähän ohi...



Kapina (Seljacka buna) FIx VHS

Sekavahko historiallinen jugoslaavialaiselokuva. Rytmillisesti kehno, huippukohdat eivät tule esille vaan vain viuhahtavat ohi. Toisaalta epookki näyttää hyvältä. Olisikohan enkkudubbiversio lyhennelty, joka tapauksessa Reijo Westin harvinaisen järjettömät tekstit eivät juuri filmiä selvittäneet. "Siunattu Jeesus nimi"



Babel 35mm

Paras elokuva vuosiin! Todella aito ja väkevä ajankuva. Tarinoiden nivoutuminen oli tajuttu pitää boonuksena, eikä todellisuudesta irroittavana tekijänä. Tässä oli myös nykypäivän jatkoa Yön kasvoille.

Delicatessen: Hehe... Olen aina luullut nimen perusteella, että tämä on joku ranskalainen eroottinen elokuva. Tulipa todettua tuokin luulo vääräksi. Delicatessen oli kerrassaan riemukas kokonaisuus, joka hurmasi sekä näyttelijöillään, että ihanan mustalla huumorillaan.



L'empires de loups: Paikoin aika jännä ja oteessaanpitävä, mutta lopussa mentiin sitten jo sellaista kuperkeikkaa, että koko elokuvalta katkesi selkäranka. Tämä olisi ollut ihan menevä trilleripätkä, mikäli lopun invaasiot Istanbuliin olisi jätetty kokonaan tekemättä.



X-men 3: En ole koskaan ollut mikään X-men ‑fani, joten aika hankala heitää kovin syvällistä arviota. Mielestäni sarjan heikoin osa.



Amadeus: Uusintakatselu. Toimii kuten Mozartin nuottikorva: täydellisesti.



Mission Impossible 3: Aika pitkälti sitä, mitä tältä osasi odottaakin. Moninpaikoin ihan viihdyttävä, mutta ne naamiot olisi saanut myydä Lordille jo aika päivä sitten. Mutta, oli tässä silti Hoffman. Piste siitä.



Inside Man: Kohtalaisen jännittävä ryöstäkuvaus. Pituutta olisi kuitenkin saanut karsia jonkin verran. Loppu on kohtuu yllättävä ja monet vitsit hauskoja. Pisteet kotiin.



Cars: No jaa. Ihan katsottava, mutta Ihmeperheeseen ja Nemoon verrattuna aika turha tekele. Autoista on aika vaikea vääntää uskottavia henkilöhahmoja. Luulen, että ymmärrätte kyllä miksi. Liian pitkä.



Saw 2: Uusintakaselu. Ensimmäisellä katselukerralla pidin tätä ihan paskana, mutta nyt kun odotin paskaa, niin elokuva näytti jopa ihan mukiinmenevältä. Päihittää sentään joten kuten normikauhun, joka pääsee teatterilevitykseen. Käsikirjoitukseen olisi voinut satsata aika reilusti enemmän ja monet juonellisesti idioottomaiset ratkaisut olisi ollut helposti vältetävissä. Kaipa tuo kolmonenkin tulee kuitenkin jossain vaiheessa katsottua...



Good Night and Good Luck: Tyylikäs ja huoliteltu journalismikuvaus taidokkailla näyttelijöillä. Ei tästä voi kovin pahoja sanoja sanoa, ei silti elämää suurempi leffakokemus. Elokuvan pituus on juuri sopiva. Pidempi kesto olisi alkanut jo kyllästyttää.



Interpreter: Uusintakatselu. Suurimmaksi osaksi aika tylsä, mutta sentään muutamia hiukan jännittäviäkin kohtia löytyy. Eipä silti pidä varpaillaan. Ylipäänsä liian pitkä ja Kidman ei vakuuta oikein missään mielessä.



Da Vinci Code: Tunnelma oli samanlainen kuin olisi katsellut ylipitkää tv-sarjajaksoa. Leffa on tyylitön ja "visuaaliset tehokeinot" pahentavat asiaa entisestään. Ei saa missään vaiheessa aikaan edes jännityksen poikasta. Hyvätkin näyttelijät kykenevä uskomattomaan kehnouteen.

DVD:

Shaun of the Dead. Ok.



Cursed. Ei ok.



Million Dollar Baby. Lapsellinen, mutta kiehtova. Toisaalta, jos se white trash- tausta olisi jätetty pois, niin sitten elokuva olisi ollut ainoastaan lapsellinen ja typerä.



3000 Miles to Graceland. Omituinen. Ei ihan paska.



Digiboksi:



Wolf Creek. Toimi mulle aika hyvin.



Kung Fu Hustle. Täytyy tunnustaa, että nauroin makoisasti pari kertaa. Jos ihan vikatmatsit olisi jätetty pois, niin homma olis jäänyt plussan puolelle.

Garizzo:

Amazonia, Catherine Miles Story

Suht sujuva viidakkokannibaaliseikkailu huonoin erikoistehostein. Plussa eläinosaston jäämisestä suht harmittomaksi mondoiluksi. **



Soavi: La chiesa

Muistikuvia oli vain hienosta alusta, kirkon alla haahuilevasta teini-Asiasta ja muistaakseni Gorehoundissa olleesta kuvasta, jossa siivekäs demoni halailee alastonta naista. Aloitus oli yhä edelleen törkeän hieno, ja muuten tämä oli parempi kuin muistin. Osa erikoistehosteista oli ehkä liian kunnianhimoisia, mutta hienoja visioita joukossa. ****



de Martino: Antichrist

Manaaja ei ole ikinä ollut musta mitenkään hyvä, eikä tämä paranna esikuvastaan. Ensimmäinen kohtaus antaa lupaa odottaa paljon, ja saatananpalvontaorgiat olivat kanssa hienot, mutta tuhmien puhuminen huulia lipoen on lähinnä naurettavaa. Myös tässä oltiin tavoiteltu aika vaikeita erikoistehosteita, ja niissä epäonnistuttiinkin aika huvittavasti. ***



Rollin: Levres de Sang

Perus-Rollinia ja selkeä osa kaanonia, muttei mene suosikkieni joukkoon. Alun mysteeri on kiehtova, mutta sitten vähän lässähtää. ***

Zhang:

House of Flying Daggers (tv) **

Bresson: Pickpocket (dvd) ****

Chaplin: The Circus (dvd) ****

Allen: Melinda and Melinda (tv) **

Lau & Mak: Infernal Affairs III (tv) ***

Lee: He Got Game (tv) *

River of No Return ***

The Seven Year Itch ** 1/2 Liian näytelmämäinen ja kesy, ilmeisistä syistä tietysti.



King of the Streets ***** Ihan huippu. Vaikea sanoa suosikkikohtaa.



Raiders of the Doomed Kingdom *** 1/2 Käsittämätön.



Parfyymi *** Omaperäinen ja uskaliaskin, mutta ei kokonaisuutena järjettömän toimiva. Dustin Hoffman on väärässä elokuvassa. Hyvin uskollinen Süskindin kirjalle.



Rocky Balboa *** It's back.



The Circle *** Olin kohtuuväsynyt.