Mitä elitistit katsovat?

Ilja Rautsi ( 7.8.2006 19:00)

Perhosvaikutus



Aston Kutchner on kyllä tosi uskottava, toivottavasti jätkä palkataan joskus Taksikuskin remakeen. Aika sarjakuvamainen elokuva.



* 1/2

***½

Puzzle (L´uomo Senza Memoria)

Oliks tää nyt giallo? Enemmänkin crimen ja giallon sekoitus. Musiikki on kyllä tutusta tuutista ja muotista (naisulinaa, lapsikuoroa). Ja mysteeriä pukkaa. Ja muistinmenetystä. Ja tietenkin mukana on pari älyvapaata ja järjetöntä kohtausta. (Nainen esim. säilyttää keittiössään moottorisahaa.)

Keskivaiheilla elokuva raahaa ja kitkuttaa juonta eteenpäin aika kivuliaasti mutta lopun verestyminen vie homman kuitenkin maaliin ja kotiin ihan ok. Meininki oli välillä vähän liian arvattavaa, mutta jälleen tuo loppu auttaa asiaa, älyttömyyksineenkin. Tai ehkä juuri niiden ansiosta.

Ihan perusovelajuoninen crime/giallokieroilu.

Humphrey Bogart ( 8.8.2006 10:48)

Ilja Rautsi ( 7.8.2006 19:00)

Perhosvaikutus



Aston Kutchner on kyllä tosi uskottava, toivottavasti jätkä palkataan joskus Taksikuskin remakeen. Aika sarjakuvamainen elokuva.



* 1/2

***½

Olen kyllä Iljan linjoilla, Ashton ei todellakaan ole mikään draamanäyttelijä typerine ilmeineen, ei tämä tosin muutenkaan jaksanut kiinnostaa. Pöhkö ja kovin mielikuvitukseton juoni käydään elokuvan aikana rautalangasta vääntämällä läpi eikä mitään jätetä katsojan oman mielikuvituksen varaan. Ehkä juuri siksi tämä on otettu joissain piireissä innostuksella vastaan (imdb-arvosana 7.7). Osittain samaa aihetta käsitellyt Donnie Darko oli minusta huomattavasti onnistuneempi ja kiinnostavampi kokonaisuus. **

Time and Tide: Todella hienon ja tyylikkään näköistä toimintaa. Välillä meinasi mennä sekaisin, että kukas tässä nyt vehkeili kenenkin kanssa, mutta homman sai kuitenkin pidettyä kasassa. Ehkä lopussa pistettiin jo vähän överiksi, mutta hauskalla tavalla.



Syriana: Aika hankalasti seurattava, mutta mielenkiintoinen. Matt Damon oli aika laimea, mutta Clooney hyvä.



Brother: Piristävän erilainen mafia-elokuva, jossa ei säästelty verta eikä suolenpätkiä. Todella hauska. Lopusta olisi voinut jättää viimeisen kohtauksen pois. Pidin aika itsestäänselvänä, että jotain tuollaista tapahtuu.



The Butterfly Effect: Mielestäni normaalia teinilleffaa parempi, mutta muuten lattea. Pääosanäyttelijät kävivät hemoille ja juoni oli helppoa kauraa, vaikka käsikirjoittaja olikin varmaan luullut kirjoittavansa uusinta Lynch-elokuvaa... Hauskinta hupia tämän leffan yhteydessä on lukea keskusteluja siitä, kuinka elokuva on oikeasti "niiiiiin vaikea ymmärtää". Ongelmansa kullakin.



The Terminator: Vanha kunnon. Tosin itse en ole tätä pitkään aikaan nähnyt, joten kokemus oli itseasiassa aika jänittävä. Arska pääsi taas kerran loistamaan ääntämisellään: "Fuck you asshoool". Hieno paketti takaa-ajoa ja räskintää. Draama toimii mielstäni kakkosessa paremmin, mutta action on suoraa tästä.



Rambo III: Taattua Ramboa. Paljo toimintaa, vähän puhetta. Alkoi jo hiukan kyllästyttää.



Lethat Weapon 4: Paljon toimintaa. Kohtuu hauskoa vitsejä, mutta ilmeisesti kierrättää aika paljon aiempien osien huumoria (olen nähnyt niitä x kertaa joskus aikoja sitten, nyt pitäisi alkaa paikkailla). Viihdyttävä. Kaksi tuntia meni nopsaan.

Alfred Hitchcock :

The Birds (tv) **½

Uusintakatselu. Ei ihan niitä parhaiten aikaa kestäneitä Hitchcockeja. Henkilöhahmoja pohjustetaan käsittämättömän antaumuksellisesti ja pitkään. Kun lopulta alkaa tapahtumaan vaihtelee niin lintuhyökkäysten taso vaihteelee erittäin tyylikkäistä melko naurettaviin. Leffan lopetus on ihan hieno vaikka sitä edeltänyt Tippi Hedrenin yläkerta vierailu olikin aika käsittämättömän typerä. Hedrenistä ja hänen esittämästään hahmosta tuli tässä jotenkin mieleen Paris Hilton. Ei muuta kuin remakea kehiin…



Matti Kassila : Komisario Palmun erehdys (dvd) **

Aika lailla heikompi kuin seuraavana vuonna ilmestynyt Kaasua Komisario Palmu. Huumoria oli lisätty, valitettavasti noin puolet läpästä oli tosi kehnoa. Ja jumalauta, Pentti Siimes (tai ainakin roolihahmo) oli tässä ärsyttävä (”ihan pöbiä!”.



Woody Allen : Crimes and Misdemeanors (tv) ***

Ihan ok, mutta mielestäni kahden kevyesti toisiinsa yhteydessä olevan tarinan formaatti ei oikein toiminut. Martin Landau oli hyvä.



Alfred Hitchcock : Dial M For Murder (tv) ***½

Yllättävän hyvä puheliaaksi yhden huoneen elokuvaksi.



Michael Mann : The Insider (dvd) *****

Uusintakatselu. Täydellinen elokuva. Tätä katsoessa tajuaa aina jossain vaiheessa hymyilleensä koko ajan elokuvan mestarillisuutta ihastellessa.



Michael Mann : Miami Vice (35mm) ****





Lisäksi:

Babylon 5 Season 5 (dvd)

Uusintakatselu. Aika kehno lopetus pääosin hienolle scifi-sarjalla. Kausi alkaa vastenmielisiin hippitelepaatteihin keskityvillä jaksoilla(Byron!), keskivaiheilla tulee mielenkiintoista kamaa Centauriin liittyen kunnes lopulta sarja ”huipentuu” täysin antiklimaattisiin noin viisi jaksoa kestäviin jäähyväisiin ja sentimentaalisiin muisteloihin.

Messenger of Death (dvd) **½

Lupaavasti kolmen naisen ja näiden lapsien overkill-tyylisillä murhilla alkava leffa on oikeastaan aika tylsä ja yhdentekevä, Bronson ei pääse sivistyneen reportterin roolinsa vuoksi koskaan oikeuksiinsa ja taustalla väijyvä mormonien alalahko ‑sivu/pääjuoni on hämäävä ja naurettava. Saman ohjaajan 10 to Midnight ‑leffasta tuttu murhaajarunkkari mukana vähän sovinnaisemmassa roolissa.

70mm:

Vertigo 9/10



35mm:

Psycho 10/10

Miami Vice 7/10





Jos noita tarkastelee kuvanlaadullisesti niin täytyy todeta, että eteenpäin ei olla menty.

Hitchcock:

The Birds ***½

Odotin jotain psykologisempaa ja visuaalisempaa. Loppu oli mahtava, juuri sitä mitä toivoinkin.



Hitchcock: The Man Who Knew Too Much (1956) ****

Hienosti aikaa kestäny leffa.



Hitchcock: Dial M for Murder ****½

Todellinen nautinto seurata. Ainostaan lopetus tuntui hieman kaukaa haetulta.



Hitchcock: To Catch a Thief ***½

Grace näyttää tässä aivan upealta.



Iwai: Uchiage hanabi, shita kara Miruka? Yoko kara Miruka? ****

Helvetin kaunis ja positiivinen elokuva. Iwain parhaimmistoa.



Iwai: Fried Dragon Fish ***½

B-luokan dekkari Iwailta. Toimii kaikessa hölmöydessään hienosti.



Iwai: Undo ***½

Näyttää elävältä taululta, niin hyvässä kuin pahassa. Hienot musiikit (jälleen kerran)



Eastwood: Unforgiven ****

Freeman näköjään esittää joka leffassa samaa hahmoa pienin variaation. Lopetus koettelee turhaan uskottavuutta, muuten loistava elokuva.



Kar-Wai: As Tears Go By ***½

Triad sekoilu ei oikein toiminut, muuten odotettua parempi ja ohjaajansa näköinen elokuva.



Kotcheff: First Blood ***½

Pääsi yllättämään. Vaihteeksi elokuva jossa ei ole sankaria.



Comatose: First Blood: Part II ***

Hauskahan tämä oli, mutta jotenkin tuntuu käyvän puoliteholla. Uskomatonta henkilödraama kyllä löytyi.



MacDonald: Rambo III ***½

Trilogian paras, vaikka kliseet painavatkin. Mahtava loppusota.



Hsiao-hsien: Three Times **½

Todella kaunis, mutta tasapainoilee kiinnostavuuden ja tylsyyden välimaastossa. Seuraavalla katselulla arvosana voi muuttua pari pinnaa kumpaan suuntaan tahansa.



Argento: The Cat o’ Nine Tails **½

En ole genren suurimpia ystäviä, mutta ihan hyvin tämä toimi.



Yanes: Sin noticias de Dios **½

Abril & Cruz. Lisäksi lopun B-tyyli toimi ihan mukavasti.



Taweewat: Sars Wars ***½

Mahtava alku, mutta hidastuu zombie splatterin alkaessa. Silti erittäin hauska.



Malick: Days of Heaven ****½

Yhtä upea kuin Malickin tuoreemmat elokuvat.



Hark: Time and Tide ***

Käynnistyy laiskasti, mutta jälkimmäinen puolisko on loistava. Kerrostalossa käyty ammuskelu oli aivan mieletön. Siinä on sitä sekopäisyyttä, mistä HK leffat joskus tunnettiin.



Pythonit: Monty Python and the Holy Grail ***

Ensi kerralla katson tämän englannin kielisillä tekstityksillä.



Ayoma: Eli, Eli, Lema Sabachthani ****½

Tuntuu hieman teennäiseltä, mutta ei se minua häirinnyt. Viime vuoden paras japsi.



Melville: L’Armée des ombres ****½

Yhtä kohtausta lukuunottamatta todella vakuuttava. Upea lopetus.



Bress & Gruber: The Butterfly Effect ****

Olisi varmaan pitänyt jättää arvosana mainitsematta...



Yukisada: A Day on the Planet ****

Sympattinen leffa, ja Ayumi Ito on uskomattoman söpö.



Ishii: Porno Jidaigeki – Bohachi Bushido ****½

Hyvä soundtrack, kauniit naiset, hienot taistelut, upea visuaalinen ilme ja vielä eeppinen lopetuskin. Paras pinky vilence sitten Sex & Furyn.



Mann: Miami Vice ***½

Tylsää alkua lukuunottamatta varsin viihdyttävä leffa. Saisivat kyllä käyttää perinteistä filmiä ettei leffa näyttäisin kotivideolta.



Cheh: Shaolin Temple ***

Muuttuu hyvästä loistavaksi vasta viimeisen vartin aikana.

Jackson:

Braindead

Alku toimii oikeastaan lopun läträystä paremmin. Parhaita kohtauksia ovat alku ennen krediittejä ("zengaia" tms.) sekä eläintarha. Ylinäyttely ei haittaa kun kaikki muukin vedetään yli, mutta kuitenkin helvetin taitavasti. Vaikka periaatteessa olen tällaiseen totaalisen yläikäinen, niin on tää vaan loistava, vaikka epäilinkin, ettei enää olisi. ****1/2



Yuzna: Society

Olisi pitänyt luottaa muistikuviin, että tämä on paska. Yököttävän näköisiä ihmisiä, vaikka 80-luvun bikinimuoti olikin imho aika pornon näköistä. Lopun erikoistehostemyllytys oli dvd:ltä vakuuttavamman näköistä kuin vhs:ltä muinoin. Yuzna, joka parhaimmillaan tekee toki hyviä elokuvia (loistavia ei), putoaa tähän Romero-kategoriaan: pienellä sisällön/kritiikin poikasella splatterfanaatikot voivat uskotella itselleen katsovansa jotain merkityksellisempää kuin mitä itse asiassa katsovatkaan. Ei sillä, että pelkässä splättäyksessä mitään vikaa on, mutta ei tässä silti mitään syvempiä merkityksiä ole vaikka ehkä niin uskotellaankin. **



Mann: Miami Vice

Toisaalta helvetin hyvä, toisaalta aivan turha. Kaikki lienee jo sanottu, mutta sanotaan silti. Istuin liian lähellä kangasta, ja HD-kuva oli ruman näköistä. Voi tosiaan olla, että paranee kotioloissa. Juoni on sivuseikka, joten se tuntuu ehkä monimutkaisemmalta kuin onkaan. Väkivalta oli virkistävän brutaalia, mutta tuntui itsetarkoitukselliselta: teemme rehellistä aikuisille tarkoitettua rikoselokuvaa. Ei silti mitenkään erityisen väkivaltainen. Kulkuneuvot ja asunnot, uuh, olisinpa rikas. Koska Crockettilla oli samanlainen puhelin kuin mulla ja tukan pituuskin melkein sama, oli pakko jättää viikset ajamatta viikonlopuksi. ***1/2 mutta ne tähdet tulee sellaisista asioista, että tämä on pakko katsoa toiste.



Medford: Hunting Party

Ensimmäiset 30 sekuntia paljastavat tekovuosikymmenen: naudalta leikataan kurkku auki, mistä leikataan väkivaltaiseen seksiin avioparin välillä. Western-expertti voi sanoa olenko ihan hukassa, mutta tuntui enemmän Peckinpahilta kuin spagulta, mutta jenkkilänkkärihän tämä onkin. Artisokka-Mikkoa häiritsee sama asia kuin Flesh+Bloodissa: raiskattu nainen rakastuu raiskaajaansa (vähän so-so, vaikka oma aviomies onkin sadistinen). Veripanoksia riittävästi. Tarpeeton huumorikohtaus, joka tosin antaa mahdollisuuden seurata Oliver Reediä lähikuvassa. ***



Kathansky (kuka se nyt olikaan): SS Hell Camp

Terveisiä mielisairaalasta! Suomenkaan mielenterveyshuolto ei voi olla niin huonolla tolalla, että tällaista katseleva kirjoittaa muualta kuin pehmustetusta sellistä. Noin 10 minuuttia sisältöä, 80 minuuttia tarpeetonta täytettä, jossa ei naurata kuin pari repliikkiä ja muista elokuvista pummitut kohtaukset. Mutta niissä 10 minuutissa sitten tapahtuukin ne Sal Boris ‑klassikot häpykarvojen syömisineen ja muna roikkuen raiskaamisineen. Aika uskomatonta, että tällaisia elokuvia on tehty ennen kuin Internet mahdollisti kaiken maailman sonnan levittämisen iisisti. *1/2

k-mikko ( 13.8.2006 20:35)

Kathansky (kuka se nyt olikaan): SS Hell Camp

*1/2

Tämä Ivan Katanskyn elokuva tunnettiin aikoinaan paremmin persoonallisemmalla nimellä Beast in Heat, mutta ovat taas jenkki-dvd-julkaisijat käyttäneet aivojaan. Ja oikea tähdityshän on: ****



Miami Vicelle sen sijaan vain ***½

Parin viime viikon aikana katsottuja:

Teatteri



As tears go by (Wong Gok Ka Moon)

Olipa hienoa nähdä tämä ihan isolta kankaalta. Christopher Doylen eleetöntä kuvausta jää välillä kaipaamaan, mutta muutoin kyseessä on silti varsin hyvä rikosdraama, jossa on jo nähtävissä Wong Kar-Waille ominaisia piirteitä rohkeaa musiikinkäyttöä sekä taitavaa henkilökuvausta myöten. *** 1/2



Mar Adentro

Jos tämä olisi tehty Hollywoodissa, ohjaajaksi olisi luultavasti pestattu joku Ron Howard ja elokuva olisi ollut täysin sietämätöntä vetistelyä. Onneksi todellisuudessa ohjaajana on Alejandro Amenabar, joka onnistuu välttämään pahimmat imelyydet tehden kiinnostavasta aiheesta koskettavan ja ajatuksia herättävän tarinan. ****



Dead Man

Kekseliäs ja hauska "western" Jim Jarmuschilta. Hiukan rupesi jo puuduttamaan istuttuani Niagaran penkeillä yhteen putkeen neljä tuntia, mutta leffa olisi puolestani saanut jatkua vaikka pidempäänkin. **** 1/2



DVD



Rashomon

En ymmärrä miten kukaan voi pitää tätä tylsänä. Itse jaksoin yöllä mainiosti katsoa koko 85-minuuttisen elokuvan ilman ajastimen vilkuilua. Hienoja ajatuksia ihmisen heikkoudesta ja sortumisesta valehteluun sekä totuuden vääristelyyn. *****



Djävulens Öga

Bergmanin hersyvä komedia taivaasta, helvetistä ja niiden välimaastosta. Pidin. ****



I Hired a contract Killer

Taattua Kaurismäkeä. ***



Phantom of the Opera (Argenton)

No voi jumalauta! * 1/2



American Pie3

Selkeästi heikompi kuin edeltäjänsä. Kaikkea oli ympätty mukaan aivan liikaa ja kokonaisuus tuntui jotenkin väkinäiseltä. Stiflerin rooli oli myös vedetty turhan överiksi, vaikka pari hauskaakin kohtaa löytyi. **



VHS



Chopper Chicks in zombietown

Lupaavista lähtökohdistaan huolimatta kuuluu heikompaan Troma-osastoon. Kyllä naisista, zombeista ja hautausurakoitsijana toimivasta kääpiöstä pitäisi saada enemmän irti. Nyt lopputulos on epähauskaa ja nopeasti puuduttavaa roskaa. * 1/2



Blastfighter

Lamberto Bavan viihdyttävä toimintaleffa. Alkupuolisko on paikoin pitkästyttävä, mutta mitä pidemmälle elokuva etenee, sitä paremmaksi meininki muuttuu. Loppukohtaus on yliampuvuudessan jo todella huvittava. ***



Pekko aikamiespojan poikamiesaika

Tein tannoin päätöksen katsoa kaikki pekko-elokuvat mahdollisimman pian läpi. Katselussa ollut ensimmäinen Pekko täytti odotukset kokolailla hyvin – en nauranut kertaakaan vajaan puolentoista tunnin aikana. Eräänlainen merkkipaalu sekin, kun otetaan huomioon että kyseessä pitäisi olla "komedia". *



Pekko ja unissakävelijä

Käytännössä yhtä huono kuin edellä mainittukin. Tässä oli nyt yritetty sekoittaa mukaan draamallisiakin elementtejä, ei kylläkään järin onnistuneesti. *



TV



Butterfly Effect **



Hannah and her sisters

Oma Woody Allen- suosikkini Annie Hallin ohella. *****



Crimes and misdemeanors ***

Dvd:

Zozo



En ole edes nähnyt Faresin komediaosastoa, mutta tämä meni kertakatsottavana kohtuuhyvin. Kovasta yrityksestä huolimatta silti vähän vaisu.



** 1/2



Spartacus



Oikeastaan kiinnostavinta tässä on mittasuhteet. Tolkuttoman eeppistä tavaraa ja käsittämätön määrä ihmisiä. Ja Kirk Douglasin leukakuoppa. Olisin silti mieluummin katsonut elokuvaa Peter Ustinovin ja Charles Laughtonin hahmoista. Sinänsä kiehtovaa että Douglas on pääosassa Kubrickin kahdessa ilmeisimmässä elokuvassa, joissa pinnan alla ei ole mitään sen moniulotteisempaa.



***



Millenium Actress



Satoshi Kon osaa. Mies näyttää Paranoia Agentin ja tämän perusteella löytäneen ihan oman kerrontamuotonsa, jossa muisteloihin ja tarinoihin tulevat mukaan niitä kuuntelevat ihmiset, muodostaen kokonaisuudesta jotain odottamatonta ja ihmeellistä. Tällä kertaa kyseessä toivoton rakkaus ja Japanin elokuvahistoria, lopputulos on pirun vakuuttava.



****



Conan barbaari



Conan, what is best in life?



*****



Gothic



Gothic on erittäin hyvä nimi tälle hysteriapommille, joka toimisi varmaan paremmin lyhytelokuvana, ainekset eivät riitä ja on aina virhe valita Julian Sands oikeastaan mihinkään rooliin. Mies on kuin Shakespeare-koulutettu keski-ikäinen Orlando Bloom – yhtä vaihdetta koko ajan samalla intensiteetillä. Russel-shokeerausta löytyi jälleen Gabriel Byrnen tyydyttäessä kuukautisvuotoista naista oraalisesti samaan aikaan kun Timothy Spall hakkaa toisessa huoneessa kättään seinässä olevaan naulaan, josta roikkui sitä ennen krusifiksi.



Paras kohtaus oli varmaan kun Fuselin Painajainen-taulu herää eloon.



** 1/2



+ That Yellow Bastard Sin Cityn pitemmistä versioista, joista mikään ei kyllä ollut erityisen pitempi tai ihmeellisempi, mutta hauskahan näitä on yksittäin katsoa.



Tv:



Nude for Satan



Hämähämähäkki oli kyllä hieno. Nukutti kohtuu paljon elokuvasta johtumatta, mutta eipä tämä miltään mestariteokselta tosiaan tuntunut.



** 1/2



Lisäksi uusintakatselussa Carniválen ykköskausi, vittu että osaa olla hieno sarja.

The Great Lover (dvd)

Erotikon (dvd)

The Birth of a Nation (dvd)

Jack and the Beanstalk (dvd)

Dream of a Rarebit Fiend (dvd)

The Thieving Hand (dvd)

Impossible Convicts (dvd)

When the Clouds Roll by (dvd)

Beggar on Horseback (dvd)

The Fall of the House of Usher (dvd)

The Birth of a Legend (dvd)

The Life and Death of 9413 – A Hollywood Extra (dvd)

The Love of Zero (dvd)

The Telltale Heart (dvd)

Charlie: The Life and Art of Charles Chaplin (dvd)

Gangs of New York (tv)

Mikels:

The Corpse Grinders (dvd) ***

Hällström: Suomalaistyttöjä Tukholmassa (dvd) **

Haneke: 71 Fragmente einer Chronologie des Zufalls (dvd) **

Niccol: Lord of War (35mm) ***

Margheriti: Seven Deaths in the Cat's Eye (dvd) **

Kassila: Tähdet kertovat, komisario Palmu. (tv) ****

Lee: Undercover Brother (tv/vhs) **

Spede – Lentävät luupäät. Mahdollisesti suomen huonoin elokuva. On todella vaikea sanoa että mitä elokuvassa tapahtui. Simo oli salainen agentti(ehkä?), Riitta Väisänen hevosteli ja Pertti lenteli härveleillään ja välillä juoksi Simon kanssa taloa ympäri. Mukana myös Loiri joka joi n. 5 pulloa "viinaa" lomolla, samalla Heikki Kinnunen ja Aake Kalliala hauskuuttivat tapansa mukaan mm. repliikein "on se kova vetään viinaa". Lopun "ilmataistelu" sekä kohtaus jossa joku ukko ja akka lensivät yhdessä päällekkäin vaakaasennossa kun naisen piti tähystää selustaa, vaikka ei se nähnyt kyllä muuta kun liidokin siivet, oli todella hämmentävä.

wtf

Secret of My Success – Mike J Fox hassussa 80-luvun ‑kaikki päättyy hyvin- komediassa jossa maikki, tottakai, ylenee parissa viikossa postituksesta yrityksen johtoon. Aika leppoisaa katseltavaa.



Gangs of New York (2002), Requiem for a Dream (2000) ja Tähdet kertovat, komisario Palmu. (1962) • kanava surffailin kaikkia leffoja, GoNY oli ehkä positiivisempi kuin ensi kerralla nähtynä, RfaD on niin synkkä että sai vähiten katsonta aikaa, Palmu on aina hyvä.