Urheilukanava

Kyllähän sen huomasi, että pelasivat yhdellä kärjellä 2 vikaa peliä (vaisun) Torresin loukkaantumisen takia. Keskialueella homma toimi kuin unelma, mutta ahneita maalintekijöitä ei ollut kuin yksi, joka oli liian yksin, ja silloin kuin palloa saatiin useammalla miehellä lähemmäs maalia, ainoa joka laukoi. Harmi, että mestaruus ratkesi hivenen "kyseenalaisesti" ja Iniesta syyllistyi muutamiin filmeihin lopussa. Hollanti oli pelannut niin sikaa, että mihinkään filmeihin ei olisi tarvinnut syyllistyä ja silti peliä olisi pelattu alle 11 miehellä. Van Bommel ei olisi ollut enää edes kentällä tokalla puoliajalla Iniestan huidottavana. Mutta suosikkini voitti. En selkeästi ole sitä mieltä, että Espanja oli paras jengi kisoissa, mutta Saksan pyörittäminen täysin aseettomaksi oli kyllä kova temppu, mikä vakuutti mahdollisuuksista vaikka mihin.

Äh, Espanja pelasi just sitä konemaista peliä mitä pelkäsinkin. Ja nihkeä nolla-ykkönenhän se tuli. Nukahdin kaksi kertaa matsin aikana, mikä on jonkn sortin ennätys. Vasta tokan puoliajan lopulla alkoi tapahtumaan.

Hollanti pelasi taktisesti täysin oikein. Tiesivät ettei Webb aja helposti ulos pelaajia, vaan antaa pelata kovaa tietyissä rajoissa. Käyttivät tätä tietoa kuten pitääkin. Hollantia voi toki syyttää sikailusta (esim. se rintapotku oli törkeä), mutta kyllähän Espanjan rikkeitä tsekkailtiin vähän punakeltaisten lasien läpi. Robbenia vedettiin sukille surutta, eika aina kortti heilunut vaikka Hollannille vastaavista tilanteista heilui. Mm. Robben sai suun soitosta (aiheesta) mutta samanlaista hölinää ja inttämistä tuli katalaaneilta joka tilanteen jälkeen. Koko skabojen aikana ollut sama meno: espanjalle ei kortti nouse samoista rikkeistä kuin muille. Tuomareiden lempilapsi, vähän niinkuin Brasilia ennen vanhaan. Ja sitten nämä filmatut tilanteet, voi pojat. Hauskin oli se kun jatkoajalla kolme espanjalaista juoksi rankkarialueelle, kaatui about samaan aikaan ja jokainen vaati itselleen pilkkua. Iniestan maali oli asiallinen, mutta eihän tollasesta jätkästä voi pitää. Yök.



Pelaajapalkinnot menivät kerrankin oikeaan osoitteeseen. Forlan oli kisojen paras, no doubt about that.



Kysymys: Mikä oli kisojen ainoa joukkue, joka ei hävinnyt peliäkään (eli siis se oikeasti paras joukkue)?



Vastaus:

Robbenin kisoissa saama hehkutus kyllä ihmetyttää. Mun silmiin tää finaali oli mieheltä jo jotain sellaista että ei se ihan turha äijä ole, muuten mieleen jäi lähinnä kaatuilu, itkeminen, itsekkyys ja käsittämättömän typerät kulmapotkut.

Humphrey Bogart ( 12.7.2010 14:04)

Robbenin kisoissa saama hehkutus kyllä ihmetyttää.

Siis missä Robbenia on jotenkin erityisesti hehkutettu? Kyllä mun mielestä on ihan muita äijiä hehkutettu. Robbenhan pääsi kentällekin vasta kolmannessa matsissa, ja avaukseen neljännessä (jossa teki sitten maalinkin). Robben on omalla paikallaan maailman parhaimpia, mutta näissä peleissä mies on ollut puolikuntoisena.

Red Right Hand ( 12.7.2010 14:18)

Humphrey Bogart ( 12.7.2010 14:04)

Robbenin kisoissa saama hehkutus kyllä ihmetyttää.

Siis missä Robbenia on jotenkin erityisesti hehkutettu? Kyllä mun mielestä on ihan muita äijiä hehkutettu. Robbenhan pääsi kentällekin vasta kolmannessa matsissa, ja avaukseen neljännessä (jossa teki sitten maalinkin). Robben on omalla paikallaan maailman parhaimpia, mutta näissä peleissä mies on ollut puolikuntoisena.

No jos se oli ehdolla kisojen parhaaksi pelaajaksi niin kyllä mä näen siinä jonkinlaista hehkutusta. Ilmeisesti mies pääsi listalle vanhoilla meriiteillä.

Nyt jos koskaan! Siis karsinnoista läpi.

Red Right Hand ( 3.9.2010 16:53)

Nyt jos koskaan! Siis karsinnoista läpi.

Humphrey Bogart ( 4.9.2010 00:28)

Red Right Hand ( 3.9.2010 16:53)

Nyt jos koskaan! Siis karsinnoista läpi.

"Tämä oli varmasti suuri pettymys niin heille (yleisö) kuin meillekin. Ei saatu sitä mitä tultiin hakemaan, eli kolmea pistettä"

– Shefki Kuqi



"Hollantia vastaan pitää skarpata"

– Tintti Johansson

No ainakin parempi joukkue voitti!

Jos joltain jäi tämä suomalaisen jalkapallojournalismin viimeisin huippuhetki huomaamatta, niin laitan tänne vaihtarikaverilleni lähettämäni tiivistelmän ILTA SANOMIEN jutusta. Toinen yhtä hieno väläys oli YLE:n raportti Unkarista jalkapallokansana, jossa reportterin käsitys aiheesta oli pelata fudista muutaman paikallisen kanssa kadulla pieniin maaleihin.

JARI LITMANEN vs. FERENC PUSKAS



Nickname:

Puskas: The Galloping Major

Litmanen: The King

-> Litmanen 1 point



Statues in homeland:

Puskas: 2

Litmanen: 1

-> Puskas 1 point



European Cups

Puskas: 3

Litmanen: 1

-> Puskas 3 points



European Cup Goal Scoring Trophys

Puskas: 2

Litmanen: 1

-> Puskas 2 points



National Caps/Goals

Puskas: 85/84

Litmanen: 135/31

-> Puskas 4 points



PUSKAS 10p. vs. LITMANEN 1p.



The final category:



Is he playing today?:

Litmanen: yes

Puskas: DEAD

-> Litmanen 10 points



The Final Result:

JARI LITMANEN 11 – FERENC PUSKAS 10

Kaikin puolin nappiin meni tämä matsi. E-katsomon portit olivat aivan tukossa ja päästiin sisään kun matsia oli pelattu 15 minuuttia. Vain huomataksemme että jotkut olivat vieneet meidän mestat. "No kun jotkut istuu meidän paikalla" Kivaa, vahinko kiertämään. No, otettiin omat paikat takaisin väellä ja voimalla. Erätauko. Menen kusijonoon ja valitsen jostain syystä tietenkin hitaimman. Jää taas näkemättä ekat 15 minuuttia. Unkarin maalin sentään aistii alhaalla aika hyvin – yhtäkkiä koko stadion meni hiljaiseksi. Frendit lähettää tekstareita: "Missä vitussa sä oot? Tuli maali!" Heitin elämän pisimmät vedet, sekin kesti valehtelematta lähes 5 minuuttia. Sitten takaisin matsiin, kaveri tarjoaa huikan. On kylmä, niin vitun kylmä. Suomi tasoittaa, Unkari voittaa – jippikayjei.

Lähtetään alas, kaverit haluavat ostaa hodarit. Nakkisämpylöiden jälkeen kaverini tiivistää matsin jälkeiset tunnelmat: "Ei oo viinaa eikä douppia. Voi hitto mikä matsi."

Huhuh, onneksi peli on ohitse, niin voi taas keskittyä olennaiseen,

Baxter ja Daniel Sjölund vs. kaikki muut ‑vääntöön. Turhautuneelta mussuttajalta vaikuttaa Baxter, tottakai tällaisten pelien jälkeen sataa kritiikkiä. Baxter suhtautuu tietenkin suomalaisten kritiikkiin peribrittiläisellä valkoisen miehen taakka ‑asenteella: "Minä tulen tänne Suomeen täynnä oikeaa käsitystä ja tietoa jalkapallosta, ja te runkkarit vain valitatte".



Serie A:n avauspelaaja ei tue pelisuunnitelmaa edes vaihtopenkkipaikan arvoisesti, ja joukkueen ainona ennalta-arvaamattoman ja luovan pelaajan laittaminen kentälle on tietenkin itsemurha. Toisaalta Tim Sparv tukee täysin joukkueen pelitapaa, joka on pelata 0 – 0 kunnes vastustaja tekee johtomaalin. Samoin joukkueen pelitapaa tukee Daniel Sjölundin laittaminen juoksentelemaan päämärättömästi laidalle.

Aah, sieltä se tuli. 6-1 ja Ruotsi on löyty!

No huh uh. Kauppatorilta bongattuna muun muassa skumppalasi kädessä hyörinyt Osmo Soininvaara sekä Espan jätskikiskan Valio-pingviini, jonka joku oli irrottanut heiluteltavaksi voitonmerkiksi

Saa nähdä onko paikat enää pystyssä aamulla, jopa Kappelin katolle oli kiivennyt jengiä ja ikkunoita rikottu.





Mutta siis vau, ihanaa!

Uskomatonta. Niin hieno vika erä että. Maistuu helvetin hyvältä sen jälkeen kun rakas vihollisemme oli etukäteen hehkuttanut varmaa voittoa joka lehdessä. In your face motherfuckers... Harvoin näkee että svedut luovuttavat kesken matsin! Ketkäs nyt ovat niitä vaippahousuja, häh? Ehkä nyt vähään aikaan Suomea ei pidetä ns. unelmavastustajana finaalissa. Hienoja maaleja, hienoa taistelua, hienoa joukkuepelia. Paras

joukkue kerrankin voitti, no doubt about it.



Jos jotain tulkintaa pitää heittää, niin jotenkin musta toi Matikaisen mukaan tulo valmennusportaaseen oli se viimeinen niitti joukkueen kokoomisessa ja pelitavan natsaamisessa. Jotain samaa jengissä on kuin Bluesissa Matikaisen aikana.



Turnauksen virallinen tähtikentällinen oli kyllä läppäläppä