Mitä elitistit katsovat?

Atonement / Sovitus (Joe Wright, 2007) ****

Monsieur Verdoux / Ritari Siniparta (Charles Chaplin, 1947) *****

Sabrina (Billy Wilder, 1954) *****

Only Angels Have Wings / Vain enkeleillä on siivet (Howard Hawks, 1939) ****

Renzo Cerrato, Jean-Pierre Desagnat ja André Hunebelle: Murha myytävänä (VHS) Aika helposti unohdettavaa James Bond-meininkiä.



Giulio Questi: Kuoleman ansa (VHS) Aivan mainio kanala-giallo.



Joseph Lai: Golden Ninja Warrior (VHS) No nyt mä oon nähnyt tän leffan kolme kertaa.



Nico Mastorakis: Sky High – agenttien metsästäjät (VHS) Aika uuvuttavan tylsä, mutta paikoitellen niin typerä, että jaksoi huvittaa, varsinkin eräs votkabaarifiilistelykohtaus.



Adelchi Bianchi ja Andrea Bianchi: Ja tuhon hetki koitti (VHS) Keskitasoa heikompi mafiameiningillä höystetty italocrime.



Jacques Deray: Yksinäinen tappaja (VHS) Tosi hyvä crime.



Cirio H. Santiago: Ebony, Ivory & Jade (VHS) Keksitasoa parempi Santiago. Harmittavan vähän alastomuutta tosin.



Mika Kaurismäki: Zombie ja kummitusjuna (VHS) Varmaan Mikan paras leffa.



Carlos Puerto: Escalofrío (DVD) Hyvä Rosemaryn painajainen-aiheinen espanjakauhu.



Norman Cohen: Confessions of a Pop Performer (VHS) Confessions-sarjan ehkä paras.



Bruno Gantillon: Morgane et ses nymphes (DVD) Ihan hyvää lesbotunnelmointia, mutta ei mitään ikimuistettavaa menoa. Plussaa kääpiöstä.



Duccio Tessari: Kaksi kovanaamaa (VHS) Lino Ventura on kova kostajapappi ja Isaac Hayes cool neekeri.



Enzo G. Castellari: Street Law (DVD) Aika keskinkertainen italovigilante. Hyvät musat ja pari hienoa hetkeä, mutta siihenpä se oikeastaan jääkin. No, Franco Nero tuskailee kyllä hyvin Napolin rikollisuuden uhrina. Barbara Bach hänen kumppaninaan hukataan taas ihan täysin.

Buddy Van Horn :

Dead Pool (1988) **½

Todennäköisesti huonoin Likainen Harry – elokuva, mutta silti ihan katsottava. Vaikka Don Siegelin tyylikkäistä visioista ollaan tiputtu kevyeen toimintasarjaan, on tässä pari ihan hyvin toteutettua kohtausta (esim. takaa-ajokohtaus joka ei välttämättä ole maailman realistisin, mutta näppärästi kuvattu). Muuten juoni on heppoinen ja tilkkutäkkimäinen, hätäisesti yhteenkoottu sarjamurhatarina. Liam Neesonin rooli ok. Jim Carreyn rooli aika yllättävä.



Alfred L. Werker : Shock (1946) ***

Nuori Vincent Price pahiksena tarinassa, jossa miestään hotellissa odottava nainen todistaa murhan hotellin ikkunasta ja vaipuu tapauksen johdosta syvään shokkitilaan. Nainen saa myöhemmin hoitajakseen psykiatrin, joka on sama mies joka murhasi aiemmin vaimonsa hotellissa. Psykiatri pääsee pian selville miksi nainen on shokissa ja pyrkii tekemään kaikkensa, ettei nainen puhu tapauksesta kenellekään. Ihan hyvää pienimuotoista Film-Noiria.

Artisan ( 2.10.2007 15:13)

Roland Emmerich: The Patriot (Blu-ray) ***

Potentiaalia olisi ollut parempaankin, mutta ohjaaja ei tunnu tietävän onko tekemässä raastavaa draamaa vaiko kepeää komediaa ja niinpä yrittää tehdä molempia yhtä aikaa. Tulos on aika jakomielitautinen.

Ohjaajalla sama ongelma lähes jokaisessa elokuvassa.

Artisan ( 30.9.2007 15:47)

Goose ( 30.9.2007 16:42)

Franco: Marquis de Sade: Justine

Kaikinpuolin tyylikäs Jess Franco elokuva. On kaiketi edelleenkin ohjaajan kallein elokuva.

Kirjan paras filmatisointi on kuitenkin ylivoimaisesti Claude Piersonin ranskalainen Justine de Sade.

Kauhean tylsä. Francon versio parempi, ja tuo Goosen katsoma parempi kuin Francon Justine de Sade.

k-mikko

Marquis de Sade's Justine Heikohko esitys Francolta, Palancelta paljon parempi. Kuvaaja Merino olisi saanut kuvata kaikki Francon elokuvat. Yllättäen Justine de Sade on paljon explisiittisempi, mutta siitä pidin vielä vähemmän. Francon haastattelu Anchor Bayn levyllä on monta kertaa parempi kuin elokuva.

Fantomas ( 1.10.2007 10:55)

Rumble in the Bronx

Vanhempaa Jackie Chania, hauskaa kasarimenoa ja Jackie on ketterä ja notkea kuin kissa.

Ei ainakaan valmistusvuoden puolesta kasarimenoa (1995), punkkarit sopisivat kyllä paremmin 80-luvun Lontooseen kuin Bronxiin...

Foley:

Glengarry Glen Ross

Miesten elokuva raa`asta bisneksestä, jossa ainut motto on tulos tai ulos. Paineet, vittuilu, vitutus, työpaikkakiusaus, valehtelu, huijaus, varkaus etc. Elokuvasta löytyy kaikki ja vielä paljon enemmänkin. Elokuva kuuluu niihin harvoihin täydellisiin, joissa käytännössä ei tapahdu mitään. Silti otsalta saa pyyhkiä hikeä ja pulssikaan ei ole lepomallilla. Se kuumotus mitä elokuva tarjoaa pilkan, häpeän, alistamisen ja muiden epämiellyttävien tunteiden kautta on käsinkosketeltavissa.

Scarface voittaa fuck sanoissa 207 vs. 138 mutta on otettava huomioon, että sen kesto on lähes puolitoista tuntia pitempi! Harva näyttelijä ja rooli lyhykäisyydessä on yhtä muistettava, kuin Alec Badwinin avautuminen Mr. 80.000$ BMW:n roolissa. Viime vuonna Alan Arkin liittyi Oscar kastiin, joten nyky spekseillä elokuvassa on 4 Oscar voittajaa. Elämää suurempi elokuva!



Kaurismäki: Pidä huivista kiinni, Tatjana

Taidankin ruveta tästä kahvin keittoon.

KCrimso ( 26.9.2007 22:25)

Heh heh, HD- kuva parempaa kuin filmi.

Kyllä filmikuvaan on päässyt pettymään jo silloin kun HD-laitteista kotona saattoi vain uneksia. Muistaakseni täälläkin on ollut puhetta kuinka kopioita monistetaan kiireellä kun leffat pitää saada kaikkialle samaan aikaan ja laatu kärsii. Entäpä digitaalisen jälkikäsittelyn vaikutus, eikös melkein kaikki mene nykyään sen kautta jotta sävyt voidaan helposti säätää kohdalleen, ts. onko siinä resoluutio aina riittävä?



Mitä itse aiheeseen tulee niin äsken katsoin Babylon 5: Lost Tales. Odotukset itse sarjan jälkeen olivat turhankin korkealla joten selvä pettymyshän tämä oli. JMS ei ole kertaakaan oikein onnistunut näissä tv-elokuvissa, vaikka tavallaanhan tässä oli kaksi erillistä lyhyempää tarinaa. Ne limittyyvät toisiinsa vain nimellisesti ja molemmista paistaa läpi resurssien puute. Uudet efektit näyttävät toki kivoilta 90-luvun malleihin verrattuna.

Antti Vanhala ( 2.10.2007 17:56)

Ne limittyyvät toisiinsa vain nimellisesti ja molemmista paistaa läpi resurssien puute.

Ideoiden puutteesta puhumattakaan. Straczynski vilkuttaa tienposkessa, kelkka kulkee eteenpäin.

Ilja Rautsi ( 2.10.2007 19:23)

Antti Vanhala ( 2.10.2007 17:56)

Ne limittyyvät toisiinsa vain nimellisesti ja molemmista paistaa läpi resurssien puute.

Ideoiden puutteesta puhumattakaan. Straczynski vilkuttaa tienposkessa, kelkka kulkee eteenpäin.

Erittäin totta.

Manson Family *** Luettuani Helter Skelterin tuli tämänkin katsominen ajankohtaiseksi. Ei huono, aika sekava tosin.



Get Carter ****½ Caine on THE badass motherfucker. Siis todella. Ei jätä tarvetta katsoa uusintaversiota. Todella timmi.



The Machinist **** Olen aina digannut näistä vainoharhasäpinöistä ja tämä on sieltä parhaasta päästä. Bale on uskomaton, tosin ensin menee aikaa ihan vaan ihmetellessä voiko se todella olla NOIN laiha. Voi se.



Session 9 **** Taas yksi kummitussairaala, mutta toteutus on oivallinen ja parhaillaan aidosti ahdistava tunnelma.



Gamla maend in nya bilar ***½ Täytyy nostaa hattua tanskalaisten huumorintajulle.

Alive ( 3.10.2007 08:09)

Gamla maend in nya bilar ***½ Täytyy nostaa hattua tanskalaisten huumorintajulle.

Precis. Huumori ja toiminta olivat nopeata, mustaa ja kuivaa. Leffan hahmotkin olivat omaeleisiä ja sekäpäisen voimaannuttavia. Lopun toimintaputki tuli vähän liian myöhään. Ja nimi olisi voinut olla myös "Store maend i lille biler". ***½



Edit: Toinen näkökulma: http://viihde.mtv3.fi/arvostelut/elokuva.s.../149118?arkisto

Teresa Woo:

Tian shi xing dong (Angel/Angels/Iron Angels) (dvd/Mei Ah) ****½

Ivan Lai (tässä tapauksessa ilmeisesti Lai Kai-Keung, ei siis Lai Kai-Ming) ohjasi tämän oikeasti mutta viralliset krediitit listaavat Teresa Woon ohjaajaksi, imdb listaa ohjaajaksi myös Raymond Leungin. Runsaasti ammuskelua, kung fua, stuntteja, kasarimusiikkia, Elaine Lui, Moon Lee ja Yukari Oshima joten mitäpä muuta enää tarvitaan. Ehdottomasti yksi parhaimmista Girls With Guns-leffoista.



Patrick Tam: Sha shou hu die meng (My Heart Is That Eternal Rose) (dvd/Mei Ah) ***½

Ihan hyvä mutta taidokkaasta kuvauksesta, puvustuksesta ja lavastuksesta huolimatta hiukan tylsä. Loppuammuskelu oli upean tylyä katsottavaa. Tony Leung Chiu-Wailta hieno sivurooli josta saanut ansaitusti Hong Kong Film Awardin.



I Come In Peace (Dark Angel) ****

Never trust nobody; Caine Manual, Chapter 1, Page 1.



Closer (Closer – iholla) (tv) **½

Alkoi hyvin mutta sitten lässähti. Liian näyteltyä.

Mostow:

Breakdown

Jeeppi tekee tenät middle to nowhere ja ystävällinen rekkakuski tarjoaa kyytiä lähimmälle bensikselle.Vaimo hyppää kyytiin tuodakseen apua pariskunnalle ja jatkumoa matkanteolle. Tästä alkaa Kurt Russelin Jeffriesin unenomainen painajainen, vaimo ei koskaan saavu huoltoasemalle ja seuraavassa rekkakuskin kohtaamisessa tämä ei muista nähneensä pariskuntaa koskaan aikaisemmin.

Kurt Russelilta vahva jokamiehen rooli epätoivoisena aviomiehenä, jonka elämä romahtaa täysin mutta man's got to do what a man's got to do.

10 vuotta vanha unohdettu klassikko, jossa jännitys luodaan perinteisin keinoin jota Basil Poledouriksen piinaava musiikki palvelee loistavasti. Rekkakuskin roolissa aina vittumaisen loistava J.T Walsh.



Sollima: Revolver

Ennen aikaan miehen mittarina oli kuinka hyvä hän on työssään ja miten kova oli viinapää. Jos Oliver Reed pystyi parhaimpina päivinä juomaan 106 tuoppia olutta ja näyttelijän lahjat Revolverin Vito Ciprianin roolin luokkaa niin mille tasolle miehen pystyi nostamaan? Todella koskettava elokuva, jossa pakotetaan miettimään mitä mies on valmis tekemään, miksi ja minkä takia. Voiko moraaliset arvot sivuuttaa ja jos miten elää sen kanssa. Elokuvan loppu on huikea, joka jättää vain arvailuja ja kysymyksiä. Päinvastoin, kuin huomattavasti suoraviivaisempi ohjaajan Città violenta. Ennio Morriconen musiikit jälleen kerran huikaisevan kauniin melankoliset. Varsinkin Daniel Berettan Un ami kappale, joka toimii myös elokuvassa Fabio Testin Milon teemana.

Olisi kohtuuton vääryys sanoa elokuvaa pelkästään viihdyttäväksi italo-crimeksi. Tämä on yhtälailla taide-elokuva ja väkevä draama.

R&A vielä kertauksena:

Paul Verhoeven: Black Book (Zwartboek)

****+



David Cronenberg: Eastern Promises

****+



Srdjan Golubovic: The Trap (Klopka)

****-



Kim Ki-duk: Breath (Soom)

****-



Satoshi Kon: Paprika

***½



Juan Antonio Bayona: The Orphanage (El Orfanato)

***½



Cristian Mungiu: 4 Months, 3 Weeks and 2 Days (4 luni, 3 saptamani si 2 zile)

***+



Takashi Miike: Like a Dragon (Ryû ga gotoku: gekijô-ban)

***-



Chan-wook Park: I'm a Cyborg, But That's OK (Saibogujiman kwenchana)

**+



Kiyoshi Kurosawa: Retribution (Sakebi)

**-



+



Antony Hoffman: Red Planet

Tylsä, mutta tyhjänpäiväinen scifistely. **



Joseph Ruben: The Stepfather

Huomattavasti parempi kuin muistinkaan. Viihdyttävä kasarihelmi. ***½



Brian Trenchard-Smith: Night of the Demons 2

Ensimmäisestä osasta tykkäsin kovasti ja tämäkin oli ihan katsottava. Kuuden vuoden aikana Angelan musiikkimaku oli vaihtunut Bauhausista johonkin heavyyn. ***



Jim Kaufman: Night of the Demons 3

Sarjan surkea päätös. Heavyn tilalla soi nyt joku ihme afrikkamusa. Oli tässä pari aivan ok kohtausta ja jopa yksi hyvin (ainakin mielestäni) kirjoitettu hahmo, mutta suurin osa kaikesta muusta oli sen verran vaivaannuttavaa kuraa, että pahaa teki. Molemmissa jatko-osissa oli sentään paljaan pinnan määrä pyritty maksimoimaan. Tässä sitä oli eniten, mutta sekään ei auttanut. *½



Fred Vogel: August Underground

Vogel ym: August Underground's Mordum

Fred Vogel: August Underground's Penance



Katsoin kaikki kolme yhteen putkeen... Aidon ja vakuuttavan näköistä brutaalia menoa. Virtsaa, paskaa, oksennusta, verta, väkivaltaa, rumia ihmisiä, raiskauksia, alistamista yms yms. Eka osa oli ehkä paras noista, viimeisin osa huonoin. Koko paketille vaikkapa **.



Lisäksi ainakin South Parkia ja Futuramaa.