Mitä elitistit katsovat?

DVD:

Rob Zombie: The Devil's Rejects ½

Tästä ei voi enää elokuva juurikaan huonontua. Ei ansaitse edes kokonaista tähteä.

Artisan ( 21.2.2007 09:12)

DVD:

Rob Zombie: The Devil's Rejects ½

Tästä ei voi enää elokuva juurikaan huonontua. Ei ansaitse edes kokonaista tähteä.

Hmm... Yksi tähti nyt pitäisi tulla jo äärityylikkäästä soundtrackista.

Ja kolme lisää vielä soundtrackin päälle äärinihilistisestä asenteesta.

Ja pari Sheri Moon Zombiesta.

Eli Devil's Rejects on siis kuuden tähden elokuva.

Humphrey Bogart ( 21.2.2007 13:02)

Eli Devil's Rejects on siis kuuden tähden elokuva.

Lopuksi kuitenkin vähennetään neljä tähteä turhanpäiväisyydestä. Sheri Moonkin oli muistaakseni seksympi House of 1000 Corpsesisa provokatiivisissa farkuissaan.

Amadeus ( 19.2.2007 16:33)

Dreamgirls (Bill Condon, 2006) *

Voisitko kertoa miksi tämä oli sinulle vain yhden tähden elokuva? Elokuva on saanut hyviä arvioita, joten olisin kiinnostunut vastakkaisesta mielipiteestä.

Goldberg ( 21.2.2007 17:01)

Amadeus ( 19.2.2007 16:33)

Dreamgirls (Bill Condon, 2006) *

Voisitko kertoa miksi tämä oli sinulle vain yhden tähden elokuva? Elokuva on saanut hyviä arvioita, joten olisin kiinnostunut vastakkaisesta mielipiteestä.

Antaisin kaksi tähteä. Se on imelä, ontto, falski, tylsä, tyhjä, tyhjä, tyhjä, ankealla tavalla muovisen näköisen ja musiikkikin on aivan paskaa. Osa noista ominaisuuksista tosin kai kuuluu Broadway-musikaalifilmatisoinnin lajityyppiin luonnostaan.



Antaisin sittenkin puolitoista tähteä.

Young Hova ( 21.2.2007 15:36)

Goldberg ( 21.2.2007 17:01)

Amadeus ( 19.2.2007 16:33)

Dreamgirls (Bill Condon, 2006) *

Voisitko kertoa miksi tämä oli sinulle vain yhden tähden elokuva? Elokuva on saanut hyviä arvioita, joten olisin kiinnostunut vastakkaisesta mielipiteestä.

Antaisin kaksi tähteä. Se on imelä, ontto, falski, tylsä, tyhjä, tyhjä, tyhjä, ankealla tavalla muovisen näköisen ja musiikkikin on aivan paskaa. Osa noista ominaisuuksista tosin kai kuuluu Broadway-musikaalifilmatisoinnin lajityyppiin luonnostaan.



Antaisin sittenkin puolitoista tähteä.

Hova summasikin pääosin elokuvan ongelmat yhteen. Se on tylsä, kaavamainen, ontto, mielikuvitukseton, suureellinen sanan negatiivisessa merkityksessä, liian pitkä ja epätasainen. Lisäksi elokuva ottaa itsensä aivan liian vakavasti ja samalla se yrittää luoda elämää suurempaa tarinaa muovisilla henkilöhahmoilla. Se on turvallinen elokuva katsojaa ajatellen samalla tavalla kuin elokuvassa siisti ja siloiteltu tyttötrio on sovelias ´60-luvun alun valkoiselle yleisölle.

No olipas Hova nyt asian ytimessä. Eli siis juuri tuo puolitoista tähteä ja samoin perustein. Se ei toki estä Oscar-sadetta tässä lähipäivinä, pikemminkin päinvastoin.

Viime viikko:

35mm:



300. Aaah! Miehekästä!



Teeth. Aaah! Feminististä!



Klopka. OK.



Eye in the Sky/Gun chung. OK.



HD-beta:



This Filthy World. Hyvä.



digiboksi:



Mo Money. Paska.



DVD:



Jackass the Movie. Nauroin noin kaksi kertaa.

Artisan ( 21.2.2007 09:12)

DVD:

Rob Zombie: The Devil's Rejects ½

Tästä ei voi enää elokuva juurikaan huonontua. Ei ansaitse edes kokonaista tähteä.

*1000

Dood eind (2006)



Viihdekauhua hollannista (Evil dead/The Haunting risteytys). Meneehän tuo vaikka muistuttaakin liikaa amerikan serkkujaan. Digiefektit oli pidetty siedettävällä tasolla mutta eteenkin leviävä tuli/hiillos näytti enemmän eksyneeltä joulukuusen koristeelta.



When Comedy Was King (1960)



Hauskaa mykkäkauden komediaa mutta kertoja Dwight Weist olisi välillä voinut rahoittua vähän ja antaa hahmojen/klippien puhua puolestaan paljon enemmän.



La Corta notte delle bambole di vetro aka Short Night of the Glass Dolls



Tyly, kylmä giallo joka ei herkutellut hurmeella vaan antoi kuvan puhua. Tosin kreikka-kassun fs kuva latisti tunnelmaa melkoisesti.



Crocodile Dundee II



Jos nyt näkisin tämän ensimmäistä kertaa niin tuskin katsoisin loppuun...

Nostalgiafiilikset kuitenkin pelasti.



The Waterboy (1998)



Hassusti puhuvat ovat hauskoja ja maalaiset juoppoja sisäsiittoisia sontakasoja.

Nynny vaikeuksien kautta voittoon.. On jo jonkinlainen voitto katsoa tämä kliseesoppa loppuun.



Bend of the River (1952)



Hyvin keskinkertainen "reilut jätkät voittaa aina" ‑western. Olin jo unohtanut että James Stewart näytteli aika monessa westernissä, Hitchcockit ja draamat kun ovat jääneet päällimmäisenä mieleen.

Somai:

Sailor Suit and Machine Gun ****

Ei lähelläkään Taifu Clubin täydellisyyttä, mutta silti iso kasa pirun hyviä kohtauksia. Somai pitää shown hyvin hallinnassa, eikä elokuva missään vaiheessa repeä ”koulutyttö konekiväärin kanssa” räiskinnäksi. Kolmeminuuttinen kamera-ajo Hirokon asunnossa oli upea. Elokuvan 130 minuuttinen ”complete version” lähti saman tien tilaukseen.



Fukasaku: Battles Without Honor and Humanity: Final Episode ***

Fukasaku ryhdistäytyy sotkuisen nelososan jälkeen ja tuloksena on tarinaltaan ehkäpä sarjan paras elokuva. Lopussa yakuzasaaga vielä solmitaan hienosti yhteen niin, että tekisi mieli aloittaa leffojen katselu heti uudestaan alusta.



Giraldi: Sugar Colt **½

Kohtalaisen viihdyttävä, mutta ei loppujen lopuksi millään lailla muistettava leffa. Genreen vihkiytyneet saavat tästä ehkä enemmän irti.



Woo: Hand of Death ****

Yllättävän hieno old school leffa John Woolta. Jälki on ohjaajansa näköistä, eli taistelukohtaukset ovat hienoja ja miesten välinen ystävyys ja uhrautuvuus hallitsevia teemoja. Monia genren leffoja rasittava huumori puuttuu tyystin.



Jeong: Take Care of My Cat ***

Ei suoranaisesti mitään pahaa sanottavaa. Myönnettävästi leffa iskisi kovempaa, jos se käsittelisi japanilaisia tyttöjä.



Kassel: The Woodsman ****

Pelkäsin, että tämä olisi jotain hollywood lässyn lässyn surkuttelua, mutta lopputuloshan oli aika hyvä. Ei nyt mitään maata mullistavaa, mutta sujuva leffa. Tunnelma toi ajoittain mieleen Monster’s Ballin (joka on ehdottomasti teennäisempi leffa).



Lee: Uninvited *½

Aasialainen kauhu ei ole ennenkään iskenyt, mutta tämä oli jo todellinen rimanalitus. Vakavaa psykologista draamaa höystetään kauhuleffan kuvastolla, ja lopputulos on lähinnä nolostuttava. Kaikki genrekliseet ovat käytössä.



Jeong: Broken Oath ***

Angela Mao pääsosassa Hong Kongin Lady Snowblood remakessa. Ihan mukiinmenevää mättöä, joka tosin häviää esikuvalleen kaikessa muussa kuin toimintakohtausten laadussa. Soundtrack on hieno.



Craven: The Last House on the Left **½

Tytön vanhempien täysin epäuskottava toiminta painaa arvosanaa ikävästi alas. Muutoin mukavan rujo leffa, jonka aloitus on säväyttävimpiä miesmuistiin. Tarinan konnia esittävät miesnäyttelijät ovat paikoitellen upeita.



Jonze: Adaptation ***½

Hieman teennäinen kaikessa nokeluudessaan, mutta leffan kolmitasoinen rakenne (elokuvan käsikirjoittaja, hänen tekemänsä käsikirjoitus, tosielämän Kaufman) on aika nerokas.

35 mm:

Lawrence: Music and Lyrics



DVD:



Payne: Reeker

Tähän ei olisi Rob Zombie pystynyt! Alkaa iskevästi ja jatkuu mielenkiintoisena ensimmäisen puolituntisen ajan. Sen jälkeen menee sitten seisoskeluksi ja hiiviskelyksi, joka on enimmäkseen tylsää. Mutta alku lupasi paljon, ja nasevaa sanailua riitti myöhemminkin.



Pasolini: Salò o le 120 giornati di Sodoma

No tähän ei ainakaan olisi Rob Zombie pystynyt!

Carnimeo:

Anna, quel particolare piacere (DVD), Lattea hybridi genreleffaa ja ruahmaa, liian tylsä viihteeksi, liian lapsellinen ja banaali vakavastiotettavaksi. Huonoa herttasarja- elokuvaa. *1/2



Bava: Danger: Diabolik! (DVD- projektio), Paranee joka katsomiskerralla. ****1/2



Pakula: The Parallax View (DVD- projektio), Imho yksi kaikkien aikojen parhaista elokuvista. Yksi New Hollywoodin suuria saavutuksia. Iskee kuin sukallinen ohrapuuroa. *****



Rollin: Night of the Hunted (DVD), Hieno ja sävykäs elokuva, jota on vaikea karsinoida. Ja hyvä niin. Brigitte Lahaien "näytteleminen" ei kyllä vakuuttanut... ****



Bava jr. Graveyard Disturbance (DVD), Sujuva, näyttävän näköinen ja ilahduttavan hupsu mitätön made for TV- teinikauhukomedia. Hienot lavastukset ja sykkivä kasarisoundi. Miinuspuolella innoton käsikirjoitus ja surkeat näyttelijät. **