Mitä elitistit katsovat?

Viime päivät:

Hyvä viinalaki – huonot toteuttajat



By Hannu Karpo. Kasarikännit. Digiboksin kovo.



Rocky Balboa (2006) Dvd



Aika puuduttava muistelu.



Rocky IV (1985) Digiboksin kovo.



Rocky III (1982) Digiboksin kovo.



Bloodfist (1989) Vhs ntsc Usa



Huono pökkelöturnausleffa. Sai vielä 7 jatko-osaa, uskomatonta.



Lo Strano vizio della Signora Wardh (1971) Kreikka vhs



Il Grande racket (1976) Tanska vhs



Tällaisia elokuvia ei vain tehdä enää.

Ragazza tutta nuda assassinata nel parco aka Naked Girl Killed in the Park (1972) SweX vhs



Lupaava alku mutta osoittautuu pliisuksi höttögialloksi.



...e tanta paura (1976) SweX vhs



Aka Too Much Fear. Tai tässä tapauksessa "Too much cropping". Ruotsi vhs oli kropattu alhaalta jotta enkkutekstit peittyisivät ja alkuperäisen masterin kuva oli enemmän tai vähemmän 4:3. Elokuvana ihan ok, mutta versio oli aivan kauhea.



La Casa della paura (1973) Japani vhs



No huh huh.



Saw (2004) Digiboksin kovo



Riget (1994) Digiboksin kovo



Ernst-Hugo Järegårdia on ilo katsella. Äijä varastaa shown melkein jokaisen kerran kun ruudussa näyttäytyy. Danskjävlar!



La Morte è di moda (1989) Japani vhs



Kasarigiallo jonka huonoutta on vaikea ylittää. Atorina tutuksi tullut Miles O'Keeffe psykiatrina. Muutama tällainen elokuva ja sitä ollaan itse valmiitä psykiatrille.



+ muutama dokumentti ja viikon Penn & Tellerit.

Pitäisi ilmeisesti tarttua taas uuden vuoden lupaukseen. Viikon ainoa elokuva oli sekin dvd-extran tasoinen ja pituinen Baadassss Cinema. Mielenkiintoinen aihe, muttei kovin mielenkiintoinen dokkari.

Mendes:

Jarhead (tv) ***

Fincher: Zodiac (35mm) ***

Guggenheim: An Inconvenient Truth (tv) **

Earp & Jhally:

Hijacking Catastrophe: 9/11, Fear & the Selling of American Empire (2004)



Oikein hyvä, mutta olisi pitänyt katsoa jo aikoinaan: nyt ei mitään kovin uutta asiaa enää.



Romero: Land of the Dead (2005)



Ei toimi. Muutama hienohko otos, muuten turhauttavan vammaista paskaa. Nolointa dialogia, mitä muistan pitkään aikaan joutuneeni kuuntelemaan.



Scorsese: The Departed (2006)



Odotukset olivat jatkuvasti madaltuneet, mutta ei tämä silti hyvältä tuntunut. Ihmetyttää mm. jenkkikriitikoiden lähes varaukseton hehkutus, hankala käsittää miten joku näkee tässä mitään erinomaista. Paras Scorsese sitten Mafiaveljien? Ei todellakaan – epäkiinnostavimpia Martyja ikinä, viimeaikaisistakin esim. Gangs of New York ja Bob Dylan-doku todella paljon parempia. Sentään sen verran osaavasti rakennettu, ettei tuntunut aivan niin pitkältä, miltä olisi vonut.



Soavi: Dellamore Dellamorte (1994)



Edellisten Hollywood-hömöilyjen jälkeen pitikin sitten katsoa jotain puhdistavaa eurotaidetta. Sekä 90-luvun parhaita italialaisia että kauhu- ja fantasiaelokuvia. Täydellisesti sitä, mitä jonkun Tim Burtonin aina toivoisi olevan. *****

J.Kanerva ( 2.6.2007 23:23)

La Casa della paura (1973) Japani vhs

No huh huh.

Onko japski 4:3 vai letterbox?



La Casa della Paura = Kylmäverisen Pedon Kosto

THaavisto ( 4.6.2007 17:29)

J.Kanerva ( 2.6.2007 23:23)

La Casa della paura (1973) Japani vhs

No huh huh.

Onko japski 4:3 vai letterbox?



La Casa della Paura = Kylmäverisen Pedon Kosto

Täyskuvallinen.

Mustan piraatin kosto 6-7/10



Vampire Hunter D: Bloodlust 9/10



Black Friday 7/10

Mainio Universal-horrori, kirjallisuuden professori saa aivojensiirtoleikkauksen seurauksena verenhimoisen gangsterin sivupersoonan.



Kill Baby... Kill 9/10

Järisyttävän upea tuoreelta DVD:ltä katsottuna.



Mechanik 6/10

Dolppa näyttää pekoille ja bruckhaimereille miten niitä leffoja tehdään. Sisältää yhden parhaista moneyshoteista ikinä. Epäilen aidosti että tämä on inspiroinut Stallonea John Rambon teossa.



Nun of Monza 7/10

Tästä eri jäänyt mieleen yhtään kohtausta mutta hyvä meno taisi olla. Luostarierotiikka ei ole oikein mun genreni.



Death Pillow

Lon Chaney Jr. kartanosarjamurhamysteeri. Hyvältä vaikutti puoliunessa katsottunakin.



Better Tomorrow 7/10



Contenders: Series 9 6/10



Mr. Death 7/10



Demon City Shinjuku 5/10

Suht huono leffa Kawajirilta mutta hyvä yksityiskohtia mukavasti.



Cannabis 7/10



Wilde Lust

Girls of the Night Trafficin hc-cutti, tai siis ainakin silloin kun Francon miestähdillä sattuu stondaamaan. Ihan noin teknillis-esteettisesti kauneimmin kuvattuja pokeleffoja mitä olen nähnyt. Tapahtuu ilmeisesti Turkissa ja Allahin sekä Muhamedin nimeen naidaan paljon. Sääli että tekstit puuttui.



Cats aka The Rape aka Because of the Cats 6/10

Kellopeliappelsiini meets Skulls.



Rocky 4 10/10

Unbreakable! Hienoa individualismi vs. kollektivismi ‑temantiikkaa rautaesiripun molemmin puolin.

Cammell: "White of the Eye" – visuaalisesti mahtava ja aika painostava kuvaus sarjamurhaajan psykologiasta ja "silmistä." Käsikirjoitus etenee johdonmukaisesti ja loppupuolen tapahtumat eivät hyppää häiritsevästi silmille, vaikka aika tylyjä paljastuksia se sisältää. Alun murhakohtaus on yhtä hieno ja tuhovoimainen kuin Argenton vastaavat. Läpi elokuvan toistuvat erikoislähikuvat mm. silmästä tuovat häiritsevän sävyn heti alusta lähtien, ja muutenkin leikkaus on nerokasta tässä. Erittäin tarkoituksenmukaista visuaalisuutta ja isolta kankaalta katsottavaa materiaalia.

Paulin: "Bone Sickness" – aika hirveä halpis-dvcam-zombiesplatter jenkeistä. Eihän tällaista voisi yksin saati aivan selvin päin katsoa. Amatöörimäinen kaikilla väärillä tavoilla: lahjatonta kuvausta, ei kunnon rytmiä eikä mitenkään vakuuttavaa äänikerrontaakaan, heh. Autotalliin lavastettu hautausmaa on täynnä vihreää valoa ja savua, jotta tallin takaseinä ei erottuisi kuvasta. Gorekohtausten ääliömäisyys kuitenkin naurattaa useampien katselijoiden kanssa sekä yhdessä kohtauksessa hahmo sulloo oksentamiaan eläviä matoja takaisin suuhunsa (assosiaatiot Hideshi Hinon suuntaan.)



Djalil: "Lady Terminator" – toinen katselukerta paljasti tämän tiukemmaksi ja brutaalimmaksi kuin muistinkaan. Indonesialaista toimintamielisairautta James Cameron ‑juonella.



Buñuel: "Archibaldo de la Cruz" – lapsuuden traumasta kärsivä yläluokkainen herrasmies yrittää elää patoutumiensa kanssa Buñuelin rakentaessa satiirisia ja pikimustan humoristisia edesottamuksia hänen ympärilleen. Ei juuri surrealistinen mutta hyvin traaginen ja hauskakin sillä Buñuelin tylyllä tavalla.



Lean: "Dr. Zhivago" – eeppistä settiä perfektionistiohjaajalta. Junamatkajakso on kyllä uskomaton, samoin käsikirjoitus ja muutamat aikasiirtymät (Leanhan aloitti leikkaajana.) Ei mässäile avarilla maisemilla ja luonnon mittasuhteilla aivan yhtä pitkällisesti kuin Lawrence of Arabia.



Cammell/Roeg: "Performance" – hämärä kokeilu ja omaperäinen, hauska ja tyly ajankuva. Vähintään yhtä mielenkiintoisia kuvallisia ja leikkauksellisia ratkaisuja kuin White of the eyessa.



Wyler: "Ben Hur" – studion ja lavasteiden juhlaa, mutta ei yllättäen mitään kovin mullistavaa sisältöpuolella. Etenkin viimeiset 20 minuuttia ovat aika tuskaista paatos-seurattavaa. Auttamatta liian pitkä, mutta pääsääntöisesti sentään hyvin etenevä leffa, jossa valaistuksessa kiiltäviä ei-digikäsiteltyjä miesvartaloita.



Frankenheimer: "Black Sunday" – tiukka terroristihyökkäyskuvaus jossa pääsee tutustumaan kumpaankin osapuoleen, etenkin niihin hyökkääjiin. Kiristyy hiljalleen entistä jännittävämmäksi ja onhan se super bowl ‑finaali näkemisen arvoinen. Vähän samanlaista ikävää todentuntuista vainhoharhatunnelmaa kuin Pakulan koviselokuvissa.



Aldrich: "What ever happened to Baby Jane?" – ultimaattinen sisaruselokuva, joka on ikävä mutta myös amerikkalaista naapurieloa mustasti satirisoiva pieni helmi. En tiedä onko lopun twisti elintärkeä, mutta ainakin lisäsekoitusta se aiheuttaa katsojalle.



Miike: "Agitator" – rauhallisin ja normaalein Miiken elokuvista mitä olen nähnyt. Aineksia on hyvinkin vakuuttavaan yakuza-henkilöhahmodraamaan, mutta laahaa välillä pitkällisissä kohtauksissaan. Toisinaan tämä erittäin rauhallinen tempo taas toimii hienosti, 150-minuuttisena tämä vaatii kuitenkin oikean vireystilan. Väkivalta on julmempaa ja ikävämpää kun siinä ei ole perinteistä Miiken hahmosirkusta takana. Kysymys: minkä takia Tartanin dvd:ssä on parranajomurhakohtauksen puukotuksen jälkimainingit (puukon tökkimistä vatsassa) tökerösti optisesti sensuroitu? Kuvaan ei mahdu mitään sukuelimien karvoja ja blurri katoaa heti kun kamera tilttaa ylöspäin uhrin kasvoihin. Oliko tällainen sensurointi kankaillakin, R&A jne.?



Wan: "Saw" – katsoin jo kolmatta kertaa ja vieläkin tämä toimii pirullisen hyvin. Parasta tässä on alkuasetelman naurettava yksinkertaisuus ja toivottomuus, jota korostaa hienosti se keskellä makaava raato. Kun katsoin elokuvan ekan kerran olin varma, että raato on joku joka tiesi enemmän kuin kaksi päähenkilöä ja täten ruhon läsnäolo huoneessa tuntui ja tuntuu erityisen häiritsevältä. Tämä on viihdyttävä, jatko-osat umpisurkeita. Hyvin todennäköisesti tuleva kulttileffa.



Aliprandi: "Un Sussurro nel buio" – italialainen perhe-elokuva asiaankuuluvin kummitusvivahtein. Aivan erityisen hyvä kässäri, jonka myötä hahmoista voi kiinnostua alusta lähtien, sillä perheen sisäisiä jänniteitä aletaan pedata taidokkaasti. Törkeän hyvät kuvauspaikat, jotka saavat kaupungin sykkimään omaa tunnelmaansa. Myöskin tyylikkäimmät usvaisat kummituskamera-ajot sitten Evil Deadin. Laatuitalo ja englanniksi siis A Whisper in the Dark.



Tati: "Playtime" – Tatin pisin elokuva jakautuu jämäkästi kahtia. Ensin tarkkaillaan modernien laitteiden ja yhtiöiden kehtoa lasisessa kerrostalossa mistä illan saavuttua siirrytään hillittömän pitkään ravintolakohtaukseen. Ovat nämä nerokkaita ideoiltaan ja ääniltään, ja tämä kaksituntinen tuntuu lyhyemmältä kuin esim. 90min Trafic.



Peckinpah: "Major Dundee" – jälleen Peckinpah kuvaa kahta päähenkilöään ympäröivän sodan ja väkivallan keskellä. Dundeen hahmo alkaa paljastua tylyn ulkokuoren alta ja kas näin Peckinpah on jälleen luonut hienon allegorian yksityisen ja yleisen (sisällissota) välille. Muutama aivan mahtava dialogin- ja katseenvaihtopätkä Dundeen ollessa aiheestakin epävarma joukkionsa suhteen. Ei aivan yhtä upea kuin tätä edeltänyt Ride the High Country.



Kubrick: "Barry Lyndon" – melkoisen kattava tarina miehen matkasta sosiaaliselle huipulle ja sieltä alas synkkyyteen. Kubrickin elokuvissa on aina hienoa kun hahmo seisoo täysin kameraa päin arvatenkin tavoitellen niitä tunnetiloja, jotka ohjaaja hetki sitten hänelle pyrki välittämään. Hyvää dialogia ja kuvauksessa paljon kuvakokoa laajentavia zoomeja, jotka toimivat tällaisessa rytmissä hyvin.



joku porukka: "Kwaheri" – aika hiljentävä Afrikka-mondo 60-luvulta. Kuvamateriaali sisältää ehdottoman ainutlaatuista heimomateriaalia ja siis sellaista, jonka nähdessään hetkeksi tuntuu aika pysähtyvän. Kertojaääni on alituisesti läsnä ja vallitsevana mutta se ei ole aivan niin typerä kuin voisi olla. Pöyristyttävimmät kohtaukset liittyvät lämpimän ilmaston sairauksiin ja hirveään kallo-operaatioon taikauskoisten natiivien onnistuneesti toteuttamana. Eläinkuvissa paljon lumoavaa kamaa, kuten jättiläishämähäkin tiheä ja lähes surrealistisen laaja-alainen verkko johon on tarkertunut kaikkea linnuista lähtien. Tämän lisäksi käärmeitä, virtahepoja ja hyönteisiä! Vain muutama selkeä kusetusyritys mm. myrkkykäärmeen "hyökkäyksen" muodossa.

Boyle:

Life less Ordinary (DVD- projektio), sekava ja poukkoileva komediamelodraama joka toi mieleen Coppolan parjatun One from the Heartin. Sisältää nerokkaitakin hetkiä, mutta niitten väliin mahtuu liikaa ennata- arvattavaa mössöä. Holly Hunter enkelinä on ihq. **1/2



Jodorowsky: El Topo (DVD- projektio), Kyllä. Toimii. Mulle. Edelleen. *****



Clooney: Confessions of a Dangerous Mind (DVD- projektio), Clooneyn debyytti on upeannäköinen (lavastus, ajankuva) ja nokkela vedätys kiinnostavasta aiheesta. Yllättäen Charlie Kaufmanin kässäri alkaa kuitenkin laahaamaan loppua kohden ja dramaattisesti loppupuoli olisi kaivannut tiivistystä. Silti plussan puolella. ***



Varda: Cleo de 5 a 7 (DVD- projektio), Minä: feministisen elokuvan klassikko, naisten elokuvaa naisten ehdoilla ja lujaa. Kaveri: Pointless excercise in self- indulgence, utter bullshit. *****



Smith: Clerks II (Läppäri), Yhtä hyvä kuin eka osakin. ****

Burger:

The Illusionist (DVD) ***½

Ihan hyvä, mutta ei alkuunkaan pärjää The Prestigelle. Norton ei oikein ole sinut roolinsa kanssa.



Gilliam: Brazil (DVD) ***½

OK. Ampuu monin paikoin vähän yli.



Sluizer: Spoorloos (DVD) ***

OK.



Landis: The Kentucky Fried Movie (DVD) ***

Hauskuutta ja tyhmyyttä vuoron perään. Rehellisenä kunnianosoituksena vanhoille eksploitaatiofilmeille A Fistful of Yen selättää Death Proofin ylivoimaisen helposti.

Ullakko (FIx)

Ei tää niin huono ollukkaan kuin olin antanut itseni ymmärtää. Tunnelmassa vähän samanlaista mukaansatempaavaa nihkeyttä kuin The Pitissä. Nimivalinta vähän metsään, kun koko ullakkoa ei pahemmin tuoda esille kuin loppukohtauksessa, mutta ehkä se on valittu että on saatu mainoksiin "älä mene yksin ullakolle" lauseet.

Marienbad ( 5.6.2007 04:07)

Miike: "Agitator" ...

Kysymys: minkä takia Tartanin dvd:ssä on parranajomurhakohtauksen puukotuksen jälkimainingit (puukon tökkimistä vatsassa) tökerösti optisesti sensuroitu? Kuvaan ei mahdu mitään sukuelimien karvoja ja blurri katoaa heti kun kamera tilttaa ylöspäin uhrin kasvoihin. Oliko tällainen sensurointi kankaillakin, R&A jne.?

Oli sensuroitu myös R&A-näytöksessä. Tai oikeastaan kyseessä ei ole käsittääkseni sensuuri, vaan elokuvantekijän tyylikeino. Miikehän on käyttänyt samaa kikkaa ties kuinka monessa muussakin leffassa, yleensä kuitenkin kohtauksissa, joissa on helpompi nähdä että kyseessä on vain yleinen vittuilu tarkastajille ja elokuvasensuurin konseptille. Ja onhan tämä kätevä optio aina jos ohjaaja huomaa, että efektimiehet eivät saaneetkaan tarpeeksi vaikuttavaa goreilua aikaiseksi tai haluaa tehdä hc-porgekohtaukset todella halvalla...

Johnson:

Ghost Rider ***

Ei näin, sanoo sisäinen sarjakuvanatsi, mutta eihän tästä voinut olla tykkäämättä. Jatkuva läskiksi vetäminen ja Cagen Elvis-maneerit vetävät homman plussan puolelle, vaikka loppu on mitäänsanomaton ja Blackheart säälittävä goottipelle.



Roth: Cabin Fever ***

Holland: One Crazy Summer ****



Bogdanovich: The Thing Called Love **½

Ei mikään Nashville.



Farrow: Plunder of the Sun ***



Coraci: Around the World in 80 Days **½

Meluisa ja muovinen.



Lisberger: Hot Pursuit ***

Mountaintop Motel Massacre (1986) *½

Sekopäinen mummo ahdistelee ja tappaa hoitamansa motellin asiakkaita. Kohtuullisen puuduttava, alku lupaili parempaa.



Needful Things (1993) **½

Stephen Kingin kirjaan perustuvaa köykäistä pelottelua. Saatana vaihtaa tarpeellista tavaraa pirullisiin vastapalveluksiin. Tippunee keskiarvon huonommalle puolelle.



Lost Highway (1997) ****

Onnistuneen ahdistavaa katsottavaa.



15 Minutes (2001) ***

Venäläiset sarjamurhaajat jenkeissä paremman elämän toivossa. Mediakritiikki ei omalla kohdalla oikein toiminut ja elokuva oli sangen meluisa, hektinen sekä väkivaltainen. Sinänsä näppärää, että..



Jotenkin epätasainen sillä välillä sinänsä mainioita kohtauksia, välillä taas tyhjänpäiväistä räiskettä.

Brian De Palma:

Body Double (dvd) **

Aika paska. Tahaton huumori, jota tässä oli reippaasti, piti kyllä mielenkiintoa yllä melko mukavasti.



Don Siegel: Escape From Alcatraz (dvd) ***½

Uusintakatselu. Siegelin ekonominen ohjaus tyyli toimii yhdessä minimalistisesti piirretyn mutta mielenkiintoisen tarinan kanssa.



Ratno Timoer : Golok setan (The Devil’s Sword) (dvd) **

Mielipuolinen kalkkuna-toiminta Indonesiasta. Ei järjen häivää, mutta oikeassa mielentilassa (kännissä) ihan huvittavaa katseltavaa.



Danny Boyle: 28 Days Later (dvd) ***

Alkupuoli on tehokas ja mielenkiintoinen, suurin piirtein puolessa välin koko homma lässähtää valitettavasti lähes täysin.



Steven Spielberg: [b[Indina Jones And The Temple Of Doom[/b) (dvd) ****

Uusintakatselu. Toimii.



Steven Spielberg: Indina Jones And The Last Crusade (dvd) ****½

Uusintakatselu. Toimii erittäin hyvin.



Barry Sonnenfeld: Men In Black (dvd) ***

Uusintakatselu. Toimi yhä paremmin kuin pelkäsin. Will Smith ja Tommy Lee Jones ovat kumpikin hauskoja omilla hyvin erilaisilla tavoillaan.



Moon-saeng Kim : Wonderful Days (digiboksi) *

Tylsä ja ruman näköinen scifi-anime. 3d cgi:n yhdistäminen perinteisempään jälkeen ei toiminut lainkaan. Tämän katselu oli pahimman luokan ajan hukkaa.



David Fincher : Zodiac (35mm) ***½

Tämä on paitsi erilainen sarjamurhaaja-elokuva niin myös erilainen Fincher elokuva. Lähes kaikki aiemmissa elokuvissa esiintynyt tyylittely ja kikkailu puuttuu tästä. Kellertävissä sävyissä kulkeva kuvaus on silti jälleen kerran erittäin tyylikästä katseltavaa ja tämä taitaa olla ensimmäinen digitaalisesti kuvattu leffa toistaiseksi jonka kohdalla asiaan ei olisi varmaan kiinnittänyt mitään huomiota jos asiasta ei olisi tiennyt etukäteen. Näyttelijät tekevät vähäeleisissä (No Downeyn roolia lukuun ottamatta) rooleissaan hienoa työtä ja elokuvan kuiva huumori puri ainakin minuun. Valitettavasti elokuvan yltiöasiallinen ja tutkimustyötä realistisesti kuvaava tyyli tekee kokonaisuudesta hieman kuivakan etenkin kun tosiasiat vaativat, että kunnon loppuhuipennuskin jää puuttumaan. Ei tämä siis Se7enille ja Fight Clubille pärjää, mutta hieno elokuva silti ja itse asiassa odotan että tämä tulee kasvattamaan arvoaan uusintakatselujen myötä.



Morgan Spurlock : Super Size Me (digiboksi) ***½

Viihdyttävä ja mielenkiintoinen dokkari vaikkei oikeastaan mitään uutta infoa tarjoilekaan. Mäkkiin teki kyllä mieli tämän jälkeen. Oikeasti.



Quentin Tarantino: Death Proof (35mm) ***½

Vuoroin päräyttävä, vuoroin puuduttava.



Lisäksi Lostin kolmoskausi.