Mitä elitistit katsovat?

J.Kanerva ( 9.1.2007 20:51)

Kerropa vähän miten tuon elokuvan loppu erosi virallisesta dvd:stä. Itse olen nähnyt tuosta vain raa'an leikkauksen.

Tuon näkemisestä on jo aikaa enkä muista tuosta muuta kuin hyvin säilyneen ja jopa jalostuneen Bobbie Phillipsin.

Kuten tuossa mainitsinkin, niin olen nähnyt nyt sitten vain tämän virallisesti julkaistun DVD:n lopun. Rough Cutistahan (ainakin siitä versiosta minkä minä olen nähnyt) loppu puuttui kokonaan ja tuon käsikirjoitusmuodossa netistä löytyvää loppuratkaisua en siis vielä ole lukenut joten vertailu ei tähän hätään onnistu. Tämän virallisen version loppu kuitenkin oli tavanomaisen kliseinen hirviökauhuleffan lopetus. Eli juuri kun luulet olevasi turvassa... jne. Vähän tuota koitettiin maustaa henkiinjääneen loppuilmeellä/olemuksella/viime hetken teoilla mutta jätti lähinnä vain ärsyyntyneen WTF-olon, niinkuin kyllä koko leffakin.

Kaikki dvd:ltä

Half Baked

Pössyttelyhuumoria parhaimmillaan. 8/10



Last Days

Tykkäsin Elephantista ja Gerrystä mutta tätä katsoessa koin samanlaista hypnoottisuutta vain hetkittäin. Pittin ja Cobainin yhdennäköisyys on häkellyttävä. Plussaa Harmony Korinesta ja Asia Argenton stringipyllystä, lisämiinusta pakollisesta gusvansant-homosuutelosta. 4/10



The Brown Bunny

Japani-kiekon kommenttiraita löytyi mp3:na joten tämä tuli katsottua sitä kuunnellessa. 8/10



Ghostbusters 8/10



Invasion of the Body Snatchers (1978)

Aivan hyytävän loistokas. 9/10



Shadyac: Ace Ventura: Pet Detective

Ei mee jakeluun miksi elitistit hehkuttavat juuri tätä. 5/10

Hung Fist ( 9.1.2007 17:59)

Matti Erholtz ( 9.1.2007 13:03)

Hung Fist ( 8.1.2007 19:14)

To: Exiled ****

Uusintakatselu. Leffan syvempi merkitys selvisi

Mikä se oli?

Spoileri

Leffa kertoo miehistä matkalla kohti kuolemaansa. Wo tietää kohtalonsa alusta lähtien, loppuporukka viimeistään Wo:n kuoleman jälkeen. Ja leffan toteutuksesta päätellen ohjaaja tietää sen alusta lähtien. Varsinkin jälkimmäisen puoliskon "epävireisyys" tuntuu paljon luonnollisemmalta tästä näkökulmasta katsottuna. Esim. kolikon heitot (viimeistä lukuunottamatta), kulta-lastin ryöstö huvin vuoksi ym. selittyvät sillä, että miehiä ei enää kiinnostanut pätkän vertaa kuollaanko tänään vai huomenna.



Ehkä olen ihan väärillä jäljillä, mutta ainakin itse alkaisin käyttäytyä hieman tuolla tavalla, jos tietäisin että olevani kusessa ja hengenlähdön vain ajan kysymys.



Jossain määrin elokuvan jokainen hahmo tuntuu haluavan tulla tapetuksi. Wo muuttaa takasin kaupunkiin, vaikka tietää mitä siitä seuraa. Simon Yam järjestää itsensä tietoisesti tulitaistelun keskelle ravintolassa. Päähenkilöt (EDIT: oikeastaan vain Wong ja Lam) rikkovat gangsteripomon käskyjä, vaikka tietävät seuraukset. Lopussa he sanovat kultakuorman kuskille lähteä venellä ilman heitä. Ei heillä ollut tarkoituskaan ostaa itseään vapaiksi, vaan ainoastaan pelastaa Wo:n vaimo ja kuolla sen jälkeen.



Mutta kuten sanoin, ei se nyt niin "syvä merkitys" ollut. Mutta ihan kiva silti.

Ok.



The Hills Have Eyes(2006) ****



‑todella erinomainen



Pianistin sivunkääntäjä **1/2



‑hyvää näyttelemistä jne. mutta odotin jotain pirullisempaa kostoa



Drunken Tiger **



‑aloituskohtaus sai odottamaan jotain Shaolin Drunkardin tapaista menoa mutta leffa lässähti sitten

The Robots ***

Ihan ok animaatio.



Hills Have Eyes (-06) ****

Häpeäkseni täytyy myöntää, etten ole nähnyt orig. versiota, mutta tämähän oli varsin mainiota teurastusta



Casshern **

Piirrettyjen taustojen ja värifilttereiden over dose. 1-2 hyvää toimintakohtausta, muuten ylipitkä ja hölmö.



Batman Begins ***

Uusintakatselu.



Over The Hedge ****

Mainio.



Ölüm savasçisi aka Death Warrior

Melko järjetöntä.. mutta samalla äärimmäisen päräyttävää.



Lisäksi mm. Heroesia.

Gibsonin Apocalypto on kyl hiton hieno leffa, vaik hetkittäin olikin hieman turhan ylidramatisoitu, lähinnä protagonistin lähellä piti tilanteet. Pelastajamyytti oli myöskin taas niin tyypillistä Mad Melia ja vahvan ja itsenäisen miehen rimpuilu "keskusjärjestelmän" sortoa ja väkivaltaa vastaan. Hlevetin hieno leffa visuaalisesti ja äänet toimi, viidakko oli upeasti kuvattu ja atsteekkien Tenochtitlan (vai oliks se sittenkin joku mayojen suurkaupunki, näytti ja tuntui ainakin täysin atsteekkimeiningiltä) oli todella vitun kuumottavasti kuvattu mesta. Hui. Isot propsit, tos on ainakin yksi jenkkiohjaaja joka ei tingi visioistaan ja rahaa tuntuu olevan törsäykseen asti.

Loppuvuoden ja alkuvuoden satoa dvd:iltä ja vhs:ltä.

Liikkuva linna ja Kissojen valtakunta täytyi ostaa ja katsoa, kun anttilat noita myivät hyvin kohtuulliseen hintaan. Ensinmainittu oli niin rönsyävä, että se jo hieman häiritsi katsomiskokemusta. Japanilaiseen tyyliin siistejä juttuja oli ympätty yhteen selkeyden kustannuksella, ja mikäettei, pojattykkää pojattykkää. Itse pidin enemmän Kissojen valtakunnasta, se oli kompakti söpöilypaketti, joka ei yrittänyt tavoitella kuita taivailta. Eri tavalla hyviä kumpikin, ***1/2.



50-luvun kauhuelokuvista kannattanee suht tarkkaan valita, mitä suvaitsee katsoa, koska eivät ne kaikki nyt niin hyviä ole. Yön pedot (Them!) oli paitsi sopivasti tahattoman koominen, myös sujuvasti ohjattu ja kirjoitettu: homma kulki alusta loppuun, missään ei jääty junnaamaan. Töksähtävä, saarnaava lopetus on jonkinasteinen klassikko. Dvd:n ääniraidassa alkoi jossain välissä kuulua kummaa sivuääntä, toivottavasti se ei tullut päästäni. ***1/2



Attenboroughin Chorus Linestä piti oikein tilittää erikseen toisessa ketjussa, sen verran traumaattinen kokemus oli. Kyseessä on siis pastellinsävyinen peepshow-kasari-menestymis-klisee ‑fantasia. Michael Douglas on uransa noloimmassa roolissa. Ei tätä oikeastaan elokuvaksi voi kutsua, mutta täytyy sanoa, että kyllä ihmisruumis taipuu mitä kummallisimpiin kommervenkkeihin! **



Naked Video (kausi 1) on yksi niistä sarjoista, joiden uudelleennäkemistä me kolmekymppiset pierut odotamme kusi sukassa, että onko kestänyt aikaa, onko kestänyt aikaa. Sitä en ymmärrä, miten joku imdb:ssä on voinut noteerata tämän kaikkien aikojen parhaaksi komediasarjaksi. Pari ekaa jaksoa on vanhentunutta, kankeaa, lähes paskaa, olen pahoillani. Matkan varrella tulee sentään jonkinlaista ryhdikkyyttä, jota kuitenkin syö karmealla tavalla umpiärsyttävä ylinäytteleminen ja naamanvääntö. Onneksi mukana on Helen Lederer, joka on ihana. Plussaa myös yllättävän paljon läsnäolevasta kyynisyydestä: joka toinen sketsi tuntuu välillä päättyvän joko ydinpommiin tai ‑hyökkäykseen. Käsikirjoittajia on miljoona, silti ainakin tämä kausi oli lapsena hauskempi. ***



Clive Barkerin Nightbreediä on jotenkin mukava lähestyä 2000-luvulta käsin. Joo, ei ollut silloin vielä CGI-efektejä ja plaaplaaplaa, mutta olipahan tarinoita, ja perhana, tämähän oli parempi kuin kirja! Tavallisuudesta poikkeava rakenne ja rakkaudella tehdyt möröt yhdistettynä metaforiin, joita katsoja pystyy helposti halutessaan muodostamaan, tekevät tästä miljoonakertaa paremman kuin mistään hostelpaskasta, jota nykyään tehdään. David Cronenberg tekee loistoroolin maskitappajana, joka panee Jasonia perseeseen. Kunnioitan suuresti Clive Barkerin näkemyksellistä tapaa luoda omia visioitaan valkokankaalle. ****

Mission Impossible: Viihdyttävää toimintaa, jos sitä helikopteria ei lasketa.



Rocky Horror Picture Show: Se oli sellainen ralli. Kyseessä on varmasti klassikko, mutta en voi väittää, että olisin nauttinut ihan suunnattomasti, tosin en kyllä inhonnutkaan. Katsomista häiritsi paljon se, että tekstittäjä oli saanut neronleimauksen jättää lauluosuudet tekstittämättä, joten olennainen osa tarinaa jäi pimeän peittoon.



Match Point: Luulin, että tämä olisi joku tylsä ihmissuhdejankkaus, mutta elokuva oli oikeasti mielenkiintoinen, eikä ollenkaan tylsä, niin kuin monet ovat väittäneet.



FC Venus: Ei ollenkaan niin huono, kuin olisi voinut olettaa. Sai jopa nauramaan muutamassa kohti ja juoni oli ennalta arvattavuudestaan huolimatta ihan sympaattinen.



Haibane Renmei: Piti pyörittää koko sarja uudestaan, kun ostettiin boksi joululahjaksi (Amazonista tosi halvalla, jotain 25 euroa). Loistava edelleen.



The Departed: Huippu! Huippu! Huippu! Viimevuoden parhaita elokuvia. Heatin tasoista jännitystä, joskaan ei sisältänyt niin hyvää toimintapätkää. Ahdistavuus ja väkivalta vakuuttivat uskottavuudellaan ja elokuva kiersi hyvin monet lajityyppinsä sudenkuopat.



Miami Vice: Tylsä, tylsä tylsä. Epäonnistui lähes kaikissa niissä asioissa, joissa Departed onnistui.



Nyt on kierroksella Spacedin eka tuotantokausi. Ihan hauskaa on ollut tähän saakka.

Il boia scarlatto (1965)

http://www.imdb.com/title/tt0058983/



Arriva Dorellik (1967)

http://www.imdb.com/title/tt0062677/



Indagine su un cittadino al di sopra di ogni sospetto (1970)

http://www.imdb.com/title/tt0065889/



Nelle pieghe della carne (1970)

http://www.imdb.com/title/tt0065693/



Un posto ideale per uccidere (1971)

http://www.imdb.com/title/tt0067602/



I familiari delle vittime non saranno avvertiti (1972)

http://www.imdb.com/title/tt0068566/



Vudú sangriento (1973)

http://www.imdb.com/title/tt0070893/



Vai Gorilla (1976)

http://www.imdb.com/title/tt0075377/

Protagonist ( 12.1.2007 23:11)

Miami Vice: Tylsä, tylsä tylsä. Epäonnistui lähes kaikissa niissä asioissa, joissa Departed onnistui.

Huono gag tai olet harvinaisen kujalla.

Goose ( 13.1.2007 13:50)

Protagonist ( 12.1.2007 23:11)

Miami Vice: Tylsä, tylsä tylsä. Epäonnistui lähes kaikissa niissä asioissa, joissa Departed onnistui.

Huono gag tai olet harvinaisen kujalla.

Protagonist on aika usein yössä.

Goose ( 13.1.2007 13:50)

Protagonist ( 12.1.2007 23:11)

Miami Vice: Tylsä, tylsä tylsä. Epäonnistui lähes kaikissa niissä asioissa, joissa Departed onnistui.

Huono gag tai olet harvinaisen kujalla.

Kujalla. Eihän MV edes yritä mitään samoja asioita kuin Departed.

Young Hova ( 13.1.2007 13:04)

Goose ( 13.1.2007 13:50)

Protagonist ( 12.1.2007 23:11)

Miami Vice: Tylsä, tylsä tylsä. Epäonnistui lähes kaikissa niissä asioissa, joissa Departed onnistui.

Huono gag tai olet harvinaisen kujalla.

Kujalla. Eihän MV edes yritä mitään samoja asioita kuin Departed.

Protagonist ( 12.1.2007 23:11)

Miami Vice: Tylsä, tylsä tylsä.

Jäi deletoimatta Departed osuus. Siihen en ota kantaa, kun on katsomatta.

Hiljaista viikkoa elellään:

Gigli *½

‑Olihan tämä huono, mutta ei nyt sentään ihan niin huono kuin mitä erinäisistä "hehkutuksista" on saanut lukea. Tämähän leimattiin ilmestysmisaikoinaan suunnilleen maailman huonoimmaksi elokuvaksi, mutta taisi tuossa olla mukana vähän J-Lo & Afleck-antipatialisää eli leffaa oli ikäänkuin pakko haukkua suupielet vaahdossa. Tämä nyt vain oli tällainen tavanomaisen pökkelö romanttinen jännärikomedia josta oli romantiikka, jännitys ja komedia aika kaukana. Mutta ihan sujuvasti tuon kuitenkin kertaalleen katseli eli ainakaan minä en pudonnut perseelleni minkään superhuonouden ansiosta.



Anacondas: The Hunt for the Blood Orchid *

‑Tylsää ja kliseistä efektikäärmeilyä.

Howitt:

Johnny English

Ei pääse missään vaiheessa Mr. Beanin tasolle vaikkakin muutamat kohtaukset ovat todella hauskoja esim. totuusseerumi ja lihastenrentouttaja vitsit olivat mannaa. Natalie Imbruglialle olisi suonut rohkeamman ja paljastavamman roolin. Pääpahiksen suunnitelmassa oli ainakin sitä mahtipontisuutta.



Benjamin: Milk Money

Alun onnistuneiden väärinkäsitysten jälkeen elokuva muuttuu Hollywood hutuksi mallia ihka onnellinen Pretty Woman klooniksi. Plussaa 1971 Oldsmobile Cutlass convertiblen mukana olosta.



Friedkin: The Boys in the Band

Seitsemän hinttiä viettämässä syntymäpäiväbileitä jonne yllätysvieraaksi saapuu hetero ja tilanne on valmis. Mielettömän hikinen ja tunnelmallinen vääntö jonka lopputulos ei voi olla kuin konflikti. Friedkinin henkilöohjaus on jotain ällistyttävän upeaa. Tunteenpurkaukset näytetään voimalla mutta silti ylinäyttelemisen pelkoa ei ole. Varsinkin juhlakalua näyttelevä Leonard Frey tekee napit. Elokuva on isojen poikien ja tyttöjen versio Kasdanin The Big Chill elokuvasta. Tätä ei kannata missata!



Huston: Prizzi's Honor

Ukko oli terässä vielä tässä ehtoopuolen ohjauksessaankin. Onnistuneen mustan huumorin viljely kivikovaan gangsterimaailmaan oli onnistunut veto. Tuskin tarvitsee erikseen mainita miten loistava Jack Nicholson on Charley Partannana.

Goose ( 13.1.2007 13:50)

Protagonist ( 12.1.2007 23:11)

Miami Vice: Tylsä, tylsä tylsä. Epäonnistui lähes kaikissa niissä asioissa, joissa Departed onnistui.

Huono gag tai olet harvinaisen kujalla.

Miami Vice oli niin suuri kaupallinen ja taiteellinen megafloppi, että Protagonistin tuomio on aika kesy.