Mitä elitisti-foorumin väki katsoo?

John Lee Hancock:

The Alamo

Billy Bob Thorntonin roolisuoritus vaikutti. Mutta vaikka Dennis Quaid onkin yksi lempinäyttelijöistäni, jäi tämän rooli hieman vaisuksi. Katsottava, muttei nyt mikään äärettömän huikea kokemus. 3/5



Jason Reitman: Thank You For Smoking

Tylsän ja ennalta-arvattavan täysi vastakohta. Hauska ja erittäin viihdyttävä tarina moottoriturvasta joka "ei koskaan ole väärässä", vaikka väittäisi vaniljan olevan paras jäätelömaku maailmassa. 5/5



Paul Haggis: In the Valley of Elah

Hyvä, koskettava ja todentuntuinen. Vaikkakin jälleen kerran nationalismissa (omalla rauhallisemmalla tavallaan) lähes uppokeitetty, mutta siitä huolimatta katsomisen arvoinen. 3/5



Sofia Coppola: Marie Antoinette

Epätasaista vaahtokarkkia, tapahtumaköyhä. Historiaa ei oikein nimeksikään, käsitellään teinitytön ja vasta-avioituneen (joka nyt vain sattuu olemaan kuninkaallinen ranskan hovissa) ongelmia. Musiikit olivat hyviä, ne olisi pitänyt laittaa vain johonkin toiseen leffaan. Hittirokkipopin pläjäyttäminen sellaisenaan ranskan hoviin tökki kovasti. Valitettavasti juonta pitäisi olla pikkuisen enemmän ja parempaa, puvustus (vaikka loistavaa ja loisteliasta olikin) ei jaksa kantaa 123 minuuttia. Jos on nähnyt Tom Hulcen näyttelemässä Amadeusta, ei voi arvostaa tätä kovinkaan korkealle. 1/5



Peter Hyams: A Sound of Thunder

Kiva idea, toteutus todella kökkö.Käsikirjoituksessa oli oiottu kulmia jotta päästiin elokuvan ongelmaan ja taas jotta ongelma voitaisiin ratkaista (jotta ihmiset voivat jatkaa eloaan kädellisinä), oiottiin lisää kulmia. Sattuman varaan jätettiin vähän liikaa asioita eli ei millään tapaa vakuuttava. 1/5



John Maubury: Sidottu

Aivan loistava! Todella yllätyksellinen. Alun tapahtumat olivat niin käsittämättömän epäreiluja ja outoja, ettei oikein osannut kuvitellakaan tarinan muuttuvan vieläkin ahdistavammaksi ja epätoivoisemmaksi. Kunnes sitten saikin huomata että juuri tuosta epätoivosta löytyikin se pelastus. Toivo. Adrien Brody oli kuin luotu tähän osaan ja Daniel Graigin hahmo oli käsittämättömän epädanielgraigmainen. Vaikka aikaa rukkaavissa tarinoissa onkin aina aikaparadoksidilemma ei Kris Kristofferssonilla ryyditetty leffa voi mennä metsään. Loistavaa työtä joka taholta. 4/5



Christopher Nolan: Inception

Kaikki mätsäsi. Loistava, riittävää ajatustyötä vaativa leffa toimintaa unohtamatta. 5/5



Jim Jarmusch: Broken Flowers

Hiljaisen hauskahko. Todella verkkainen. Päähenkilö ei mielestäni potenut yksinäisyyttä ja loppuratkaisukin oli aivan ilmiselvä. Vihjailuja siihen kyllä riitti aivan tarpeeksi. Unettava ja mietteliäs tarina vanhasta poikamiehestä joka tuntui loppujen lopuksi olevan aivan tyytyväinen elämäänsä ja sen perheettömyyteen. 3/5



Kjell Sundvall: Uhka

En tiedä mikä siinä on että harva pohjoismainen toimintaleffa tuntuu miltään muulta kuin B-luokan rainalta. Tämä ei ollut poikkeus. Lisäksi päähenkilö tuntui olevan niin aivoton nössö, että oli todella vaikeaa uskoa armeijan palkkaavan edes teknikoksi tuollaista ihmistyyppiä. Aivan sama olisiko tämän katsonut vai ei. Suomalaisetkin sivurooleissa, muumaman lauseen olivat saaneet. Ja Reinin nauru roolinsa viimemetreillä... no voi jessus sentään. 1/5



Stephen J. Anderson: Riemukas Robinsonin perhe

Menoa niin että hitaammat putoaa kyydistä jo ensimetreillä. Futurama-simpson ‑tyylisiä sivujuonia sekä juonenkulkua mikä tuntui todellakin aivan päättömältä. Eli oikein kunnon tykitystä! Mielenkiinto säilyi koko leffan ajan ja todella usein ihastuin yllätyksellisiin juonenkäänteisiin.Pahiksesta tuli mieleen Lazytown-sarjan säälittävä isoleukainen honkkeli joka ei sekään ole oikein todellinen pahis vaan vain väärinymmärretty tomppeli. Aikaparadoksia (taas) lukuunottamatta logiikkakiemuroita aivotyötä kaipaaville. Tätä leffaa ei katsota aivot narikassa. 4/5



Paul Thomas Anderson: There Will Be Blood

Ei alkua, ei loppua, ei selittelyjä. Daniel Day-Lewisin työ on kiehtovan hyvää. Vaikka joissain kohdissa vaarana on pitkästyminen, ei katsetta silti saa irrotettua. Musiikki oli suorastaan pahaenteisen häiritsevää ja samoin kun jäi kaipaamaan päähenkilön alkuelämän tapahtumia, jäi kaipaamaan myös kunnollista loppua. Mutta kumpikaan näistä ei kuulunut elokuvan luonteeseen.Kuvaus vihaisesta ja katkerasta miehestä joka aivan varmasti rakasti omalla tavallaan poikaansa ja osasi olla kohtuullinen työntekijöilleen. Valitettavasti alussa mietinnän alle jäänyt leffan nimivalinta selvisi myöhemmin oikein hyvin. 4/5



Jorge Blanco: Planeetta 51

Keskinkertainen. Alien-koira oli hauska idea mitä olisin toivonut käytettävän enemmänkin. Meet the Robinsons ‑leffan jälkeen tämä ei tuntunut miltään muulta kuin unettavalta. Ja sitähän se olikin. Vanhoja vitsejä ja köyhä juoni. 2/5



Mike Mitchell: Shrek ja ikuinen onni

Hyvä tarina, uusiakin vitsejä oli, mutta vanhoihin verrattuna liian vähän. Ensimmäinen on yleensä aina se paras ja loput laskevat melkein kuin lehmän häntä eikä tämäkään tehnyt siihen poikkeusta. Tosin oli tämä parempi kuin kakkonen tai kolmonen. Kannattaa katsoa 3D:nä niin saa enemmän irti. Upeat ilmeet jälleen kerran kuitenkin. 3/5



Chan-wook Park: Sympathy for Mr. Vengeance

Mikä epäonnen, surun, murheen ja kuoleman raina. Lohduttoman hyvä leffa.Kaunista ohjaustyötä ja aivan upeita, valokuvamaisia kohtauksia. Erityisesti mieleen jäi rappusia ylös nousu elinkauppiaan luo. 4/5



Jon Turteltaub: Noidan oppipoika

Nicholas Cagelta löytyi iso kasa muitakin ilmeitä kuin säälittävä koiranpentuilme. Vanhuus ja pummimainen tukka on tuonut lisää vakuuttavuutta. Teinipääosanäyttelijä pitäisi lähettää takaisin sinne mistä oli tullutkin. Kertakaikkisen huono – nörttihahmoksikin. 3/5



Kevin Smith: Pari kyttää

Keskinkertainen. Pari hauskaa ja uutta juttua mutta muuten tasapaksua tahnaa maustettuna ylinäyttelyllä. Bruce Willisin ammattitaito suorastaan loisti toisiin näyttelijöihin verrattuna. 3/5



Louis Leterrier: Titaanien taistelu

Hienot tehosteet. Siniharmaa aavikkotyyppi oli kähee, muuten tylsähköä kolistelua. 2/5



Stephen Gaghan: Syriana

Hidastempoinen mutta mielenkiintoinen. Erilainen loppu. 4/5



David Fincher: Benjamin Buttonin uskomaton elämä

Mielenkiintoinen mutta lopussa vähän uuvahti. Silti katsomisen arvoinen. 4/5



Edward Zwick: Uhma

Tämähän oli suorastaan loistava! Tositapahtumiin perustuvia leffoja ainakin amerikkalaiset tuppaavat aina värittämään vähän liikaa, mutta tämä tuntui sellaiselta mitä ei oltu ainakaan ihan hirvittävissä määrin kaunisteltu ja vääristelty. 5/5



Andrzej Wajda: Katyn

Häiritsevän vangitseva aiheensa vuoksi. Suorastaan itkettävä. Hyvä kuvaus puolasta toisen maailmansodan aikoihin. 4/5



Steve Buscemi: Interview

Lähes pelkkää sananvaihtoa. Kaksi aivan erityyppistä ihmistä kohtaavat. Ja sitten se pieni twist. Aina kannattaa tarkistaa taustat. 3/5



Josef Fares: Zozo

Hyvin kerrottu tarina mikä ei vaivu liikaan hempeilyyn. 3/5



Paul Greengrass: Green Zone

Politikointia ja toimintaa. Juoni oli vähän liian kiltti jotta olisi uponnut oikein kunnon salaliittoteoriana ja toimintaa olisi saanut olla muutakin kuin juoksentelua ympäriinsä. 3/5



Sylvester Stallone: The Expendables

B-luokan leffa tähditettynä huippunimillä. Jäin kaipaamaan juonta, parempia vuorosanoja sekä selkeämpää kuvausta taistelukohtauksissa. Jason Statham sekä Mickey Rourke olivat ainoat joiden vuoksi tämän leffan juuri ja juuri katsoi, kaikki muu oli naurettavaa ilman että teki mieli yhtään nauraa. Musiikkia on liikaa ja vaikka rokki genrenä kuinka miellyttäisi, ei sillä kertakaikkiaan voi korvata puuttuvaa oikeaa tunnelmaa kohtauksissa.Ja mitäs ihmeen pelleilyä oikein on tuo K15, aikuisen kanssa K13? Ottaen huomioon sen että puolet ajasta porukkaa vain tapettiin veri lentäen uholausahduksilla höystettynä, olisi pitänyt olla se K18.Odotin jotain aivan muuta, yleensäkin jotain paljon parempaa.

Leffan juoni:

‑Jos kusetat mua niin syötän sut pieninä palasina koiralleni.

‑Äitis oli!

‑AAAAARGGGHHH!

1/5



Miguel Sapochnik: Repo Men

Aivan loistava! Yllätyin siitä kuinka vakuuttava Jude Law osasi olla tappajana. Forest Whitakeria on vaikea päihittää rooliin uskottavuudessa sekä näyttelijätyössä, mutta kyllä Jude Law samalle tasolle pääsi.

Kertakaikkiaan yllättävä ja erikoinen juoni pienine piristävine yksityiskohtineen ja juonenkäänteineen. Leffa sai myös viimeisen sanan juuri siinä kohtaa kun luulin että nyt tämä muuttuikin sitten naivin typeräksi rainaksi. 5/5

Håfström:

Derailed – Houkutus ***

Tosi elämään liian monta epäonnen sattumaa mutta tämä onkin elokuvaa ja siksi nautittavan hyväksyttyä. Owen, Aniston & Cassel olivat miehiä ja nainen paikallaan.



Hooper: Toolbox Murders *1/2

Ei sitten mitään järkeä.



Hillenbrand Brothers: National Lampoon Presents Dorm Daze

Katselukelvoton, jäi kesken puolentunnin kohdalla.

The Kindred (1987) **



– Jaa... Olipas pettymys, muistelin paljon paremmaksi.





Lisa, Lisa (1977) – Axe **



– Toinen pettymys peräjälkeen...





Beyond the Door (1982) – Suljettu Ovi ***



– Kyllä Marcello Mastroianni on kunkku!





Night at the Museum: Battle of the Smithsonian (2009) – Night at the Museum 2 **



– Paljon huonompi, kuin ykkönen.





Grizzly (1976) **



– Harmaakarhu syö ihmislihaa.

Robert Altman:

Prêt-à-Porter: Ready to Wear [1994] ***1/2



Urs Egger: An die Grenze [2007] (TV) ***1/2



Douglas Sirk: Written on the Wind [1956] ****



Frank Beyer: Nikolaikirche [1995] (TV) ****



Denis Dercourt: Demain dès l'aube ("Tomorrow at Dawn") [2009] ***



David Mirkin: Romy and Michele's High School Reunion [1997] **



Tiffanie DeBartolo: Dream for an Insomniac [1996] ****



John Frankenheimer: Seconds [1966] ***



James Cameron & Ovidio G. Assonitis: Piranha Part Two: The Spawning (Piranha II: Flying Killers) [1981] **



Douglas Sirk: Imitation of Life [1959] ***



Eran Riklis: Lemon Tree (Etz Limon) [2008] ****1/2

103. Louis Leterrier:

Clash Of The Titans (bd, 2010) **½

Järjetön, mutta hetkittäin näyttävä ja viihdyttävä tehostespektaakkeli. Sam Worthington on kyllä turhan karismavapaa tyyppi kantamaan tälläistä elokuvaa. Tosin eipä käsikirjoituskaan hänelle hirveästi työstettävää antanut.



104. :Glenn Ficarra & John Requa: I Love You Phillip Morris (dvd, 2009) ***

Ok homoisa draamakomedia. Jim Carrey oli hyvä.



105. Douglas Trumbull: Silent Running (digiboksi, 1972) **

Uusintakatselu. Tylsää hippi-scifiä. Trumbullin ohjaus oli vetelää ja käsikirjoitus todella naurettava. Omaperäisyydestä voi kuitenkin hieman antaa pisteitä.



106. Vincent Gallo: Brown Bunny (digiboksi, 2003) *

Vincent ajaa moottoripyörällä, Vincent ajaa autolla, Vincent suutelee nuorta vierasta tyttöä, Vincent ajaa autolla, Vincent ajaa lisää autolla, Vincent suutelee vierasta kypsää naista, Vincent ajaa autolla, Vincent itkeskelee, Vincent ajaa autolla, Vinjent ajaa moottoripyörällä, Vincent bongailee prostituoituja, Vincent ajaa autolla, Vincent suutelee Chloë Sevignya, Chloë Sevigny imee Vincentin munaa (pornografisessa lähikuvassa), Vincent itkeskelee, flashback, Vincent ajaa autoa. Jotain muutakin tapahtui mutta se ei ollut mielenkiintoista. Olipas kyllä todella puuduttava taidepläjäys. Harmi, koska Vincent Gallon edellinen ohjaus Buffalo '66 oli varsin kiinnostava ja lupaava elokuva.



107. Francis Ford Coppola: Tucker: The Man and His Dream (digiboksi, 1988) ***

Uusintakatselu. Kiinnostava, mutta aika ohueksi jäävä biopic autotehtailija Preston Tuckerista joka sai valmistettua "tulevaisuuden autoaan" vain 50 kappaletta.

Dugan:

National Security **

Sikäli hieno ja näyttävä stunt painotteinen toiminta menee tyystin hukkaan kokonaisuutta ajatellen. Martin Lawrencen rooli on yksi rasistisimpia mitä vähään aikaan on tullut vastaan.



Ganatra: Cake **

Pikkutuhma tyttöjen komedia ikisinkusta, josta sattuman kautta tulee häälehden päätoimittaja.



Hallström: An Unfinished Life ****

Voisi kuvitella, että elokuva on tehty suoraan kantribiisistä Convoyn tapaan. Elämä on tunteiden virtaa, jota aina ei voi itse ohjata. Pidin elokuvasta paljon.

Dorian Gray (2009)

Aivan hirvittävän huono elokuva vaikka perustuukin Oscar Wilden romaaniin ja aineksia siis olisi ollut parempaankin. Ainoa hieman pelastavampi ominaisuus on Colin Firthin roolisuoritus Dorianin korruptoivana henkilönä. */5



The Prestige (2006)

Christopher Nolan on ohjannut useita elokuvia joista pidän ja tämä on häneltä ensimmäinen näkemäni selkeä epäonnistuminen. Mielenkiintoiseksi tämän tekee se että IMDb:ssä tämä on äänestetty sivuston 72 parhaaksi elokuvaksi. Eli kovin moni on eri mieltä. Mutta jotenkin tarina kahden taikurin välisestä kilpailusta ei vain jaksa sytyttää. Edes Michael Caine ei pelasta. Piper Perabo on soma. Parhaana päivänäkin vain kaksi tähteä. **/5



No Reservations (2007)

Viihdyttävä romanttinen komedia kahdesta kokista. Pääosissa Catherine Zeta-Jones ja Aaron Eckhart. ***/5

The Gnome-Mobile (1967) – Punaisen Metsän Salaisuus **



– Perus Diseny satu.





Bikini Beach (1964) *



– Kaikessa älyttömyydessään aivan järjetön leffa.





Viskningar Och Rop (1972) – Kuiskauksia Ja Huutoja **



– Itselleni paha pettymys. Liv Ullmann ei sovi värileffaan. Kaikesta hypetyksestä huolimatta, pidän tätä Bergmanin huonoimpana tähänasti näkemistäni.





The Coca-Cola Kid (1985) **



– Harmitonta viihdettä. Mitäänsanomaton.





Ghost Warrior (1986) – Swordkill – Tappava Miekka ***



– Uusintakatselu, edelleen varsin mukavaa viihdettä.

Gaspar Noé:

Enter the Void(2010)



Aikamoista buddhalaista propagandaa. Noé voisi lopettaa näiden taidepaukkujensa väsäämisen ja mennä oikeisiin töihin.



P.Vasu: Uzhaippali(1993) **



Ei tää oikein kulkenut.



Sidney Lumet: The Offence(1972) **



Tavallaan kiinnostava tavallaan ei.



Naoko Ogigami: Megane(2007) ****



No siis ihan mielettömän kova!

108. William Friedkin:

Cruising (digiboksi, 1980) ***

Uusintakatselu (tosin edellinen kerta oli josku parikymmentä vuotta sitten...). Viiksiä ja nahkaa riittää tässä Nykin homo-undergroundiin sijoittuvassa sarjamurhaaja-leffassa. Al Pacino on jotenkin eksyneen oloinen pääosassa. Sinänsä ehkä ihan syystäkin. Plussaa yleisestä nihkeydeystä joka luo autenttisuutta (tai ainakin illuusiota siitä) ja nuhjuisista 70-80-luvun taitteen New York kuvista. Cruisingin loppu on aika hämmentävä.



109. Anton Corbijn: Control (dvd, 2007) ***½

Kohtuullisen vahva elämäkertaelokuva Joy Divisionin laulajasta Ian Curtisista. Sam Riley on mainio pääroolissa ja mustavalkokuvaus on kaunista. Elokuva jää vähän latteaksi koska Curtisin kärsimät päänsisäiset ongelmat on aika vaikea pukea vakuuttavaksi draamaksi ilman että Curtis vaikuttaisi vain rasittavalta ja itsekeskeiseltä vässykältä. Siitäkin huolimatta että Riley tekee erittäin hyvää työtä. Noh, plussan puolelle tämä silti selkeästi jäi.



110. Albert Hughes & Allen Hughes: The Book Of Eli (dvd, 2010) **

Denzel Washington vaeltaa läpi karmivasti värimääritellyn post-apokalyptisen amerikan Raamattu repussaan ja teurastaa oikeamielisen ylivoimaisuudella kaiken vastaantulevan. Huhheijaa mitä skeidaa. Sponsored by Gideon?



111. Renny Harlin: Cliffhanger (tv, 1993) ***

Uusintakatselu. Kelpo väkivaltaviihdettä. Lieneekö jopa Harlinin paras. Säveltäjä Trevor Jones toisti omaa teemaansa Last Of The Mohicansista. Tunkkaisempana sovituksena vaan.





112 Jay Roach: Meet the Fockers (digiboksi, 2004) ***

Hävettää hieman myöntää, mutta kyllä kaikessa vammaisuudessaan nauratti. Ainakin hetkittäin.



113. Lee Unkrich: Toy Story 3 (3d elokuvateatteri, 2010) ****

Tämän nimi voisi olla hyvin Toy Story 3: To Hell And Back. Lelut joutuvat kokemaan kovia. Tämä on selkeästi yksi parhaista vankileirielokuvista. Kaikesta laadukkuudestaan huolimatta kolmanteen osaan mennessä hommassa alkaa olemaan jo hieman toistoa joten kakkonen jäänee sarjan parhaaksi osaksi. Toy Story 3 on lievästä ylipituudestakin huolimatta erinomaista viihdettä. Hemmetti se apina oli kingi!

077. Jacques Audiard:

Un Prophète – Profeetta (2009) 9/10

omassa ketjussaan



078. Breck Eisner: The Crazies (2010) 6/10

Ihan hyvä. Mulla ei ole alkuperäisen elokuvan painolastia positiivisessa tai negatiivisessa mielessä.



Introon ja hahmoesittelyihin ei käytetä juurikaan aikaa, vaan hypätään suoraan asiaan. Pilalla oleva vesistö saa pikkukaupungin asukkaat sairastumaan pelottavaan raivotautiin, ja kourallinen taudin välttäneitä yrittää selvitä hengissä sheriffi David Duttenin johdolla. Osoittautuu etteivät aggressiivisesti käyttäytyvät asukkaat ole ainoa pelkäämisen arvoinen taho, kun armeija saapuu paikalle aikeenaan lahdata jokainen vesivarantojen vaikutuspiiriin kuuluva.



Lähtökohta on mielenkiintoinen ja hyvä, eikä leffa aluksi nojaa pelkästään halpaan säikyttelyyn, vaan pyrkii tiettyyn tyylitajuun jännityksen rakentamisessa. Homma kuitenkin alkaa lipsua valitettavaan suuntaan: halpoja viime sekunnin pelastuksia alkaa tippumaan ja lisäksi raivotautisten kaupunkilaisten muodostama uhka tuntuu aika mielikuvituksettomalta... ts. parempaa ja päräyttävämpää settiä olisi pitänyt saada irti.



Perusastelmana se, että uhka on läsnä kaikkialla, myös oman seurueen sisällä, riittää kuitenkin aika pitkälle.



079. Joel & Ethan Coen: A Serious Man (2009) 8/10

Larry Gopnik on matematiikanopettaja, joka on yleistänyt oppialansa selkeät kausaliteetin lait myös omaan elämäänsä. Kaikki kuitenkin lähtee perseelleen, kun tuo kausaliteetin laki alkaa tökkiä (elämän puolella, ei matematiikan). Vaikka hän ei ole tehnyt mitään antaakseen tapahtumille syytä, alkaa negatiivisia seurauksia tippua tiuhaan tahtiin... vaimo jättää, ura on tyssätä jne. Larry ei keksi muuta kuin turvautumisen sisäsiittoiseen juutalaiseen uskonnolliseen yhteisöön, hän siis kääntyy Jumalan puoleen kysyäkseen tältä apua elämänsä selittämättömässä kriisissä. Larryn passiivisesta elämäntyylistä ja hänen avuttomasta kädenojennuksestaan revitään eksistentialistista ja kyynistä mustaa huumoria, joskin hienovaraisempana kuin Coeneilla yleensä. Minä arvostan.

Coach (1978) **



– Pelkästään naiskauneuden takia 2 tähteä.





12 Rounds (2009) ***



– Hyvin Renny Suomea mainostaa. Helsinki.





Murder, My Sweet (1944) – Hyvästi, Kaunokaiseni ****



– Hyvää Film Noiria.





G.I. Joe: The Rise of Cobra (2009) ***



– Vauhtia niin, että hirvittää. Eiköhän tähän tehdä jatkoa?





Silver Dream Racer (1980) – Kilparatojen Unelma **



– Loppu kruunasi.

Ozon:

5x2 ****

Yleensä pieni varaus elokuvalle jonka kannessa hehkuttaa naistenlehtien arvostelu tähditykset. Mutta ainakaan tällä kertaa ne eivät olleet bullshittiä vaan kyseessä on aika pirun napakka elokuva. En tiedä onko tekijöillä ollut tarkoitus mutta minulle jäi se karmaiseva mielikuva, että , jos näin todella kuumottavaa kamaa.



Ross, Jr.: Ride or Die **

Hyvin tyypillisen toimintapitoista konekirjoitusnopeaa huulta Amerikan mustien tyyliin. Vivica A. Fox & Meagan Good



Brady: The Hot Chick **1/2

Pari todella hyvää vitsiä ja gagia mutta se ei valitettavasti riitä puolentoistatunnin komedialle. Adam Sandler bongoja soittavana Afrikka fanina oli mahdottoman hauska, joka päätti jokaisen lauseensa tyyliin "You can put your weed in there".

113

Pride and Glory

Digiboksille oli unohtunut tällainen, jota katsomaan käydessä ei ollut mitään käsitystä, mikä elokuva on kyseessä. Peruspätevä jännäri, josta itselleni tuli vahvasti mieleen Narc ja Dark Blue. ***



114 Total Recall

Pitkästä aikaa, ja yhä edelleen hyvä. Verhoeven osaa tällaisen elokuvan, missä "sisältö" ei tarvittaessa häiritse elokuvan viihteellisyyttä. Lisäksi Arska yrittää kovasti näytellä ****



115 Missing in Action

Olinkohan edes ikinä nähnyt tätä? Hetkensä, mutta toimintana ei tarpeeksi räväkkää. ***



116 Watchmen

No joo, katsoin parissa pätkässä, mikä ei ole optimi koskaan. Tässä oli kuitenkin ihan liikaa matskua. **



117 American Beauty

Loistavahan tämä on edelleen. Nautin ehkä enemmän huumoriosuudesta, mutta draamakin hyvää. *****

Clint Eastwood:

The Eiger Sanction (1975) **

– Clintti on Jason Bournen faija. Muuta sitten ei oikeen tapahtunutkaan.

Komeita maisemia, piukkoja vaatteita ja isoja silmälaseja...



Danny Steinmann:Savage Streets (1984) **

– Elokuvan alussa tapahtuva kovis-misujen iltakävely, tietenkin ilman rintsikoita ja nännit kovina,

olikin sitten leffan melkein paras kohtaus. Jotta kaikki tajuaisivat mitä koviksii ne muijat on, niin vedettiin röökiä sisällä...usein!

Ja se paras olikin



Sylvester Stallone: The Expendables (2010) **

– Odotukset leffaa kohtaa oli todella kovat, mutta Syltyn räpellys osoittautui sittenkin pettymykseksi.

Sekava ja aivan liian vähän sitä odotettua toimintaa.



Phillip Noyce: Salt (2010) ***

– Ihan asiallista toimintaa Jason Bournen tapaan. Käsikirjoittaja Kurt Wimmer on tainnut katsella Meduusan Verkkoa pari kertaa liikaa.



Kevin Smith: Cop Out (2010) *

– Tracy Morgan on ärsyttävyydessään samaa luokkaa kuin isohampainen Chris Rock.

Oli todellisia vaikeuksia katsoa tämä pökäle loppuun asti!