Mitä elitisti-foorumin väki katsoo?

k-mikko ( 10.5.2010 15:28)

KCrimso ( 8.5.2010 18:24)

69. John Milius: Conan The Barbarian (dvd, 1982) ****

Parasta Conanissa on ehdottomasti Basil Poledouriksen upeat musiikit. Poledouriksen Conan Carl Orff-vaikutteinen score on elokuvamusiikin kirkkainta kärkeä.

Katsoin eilen Seagalin On Deadly Groundin . . . Poledouriksen lisäksi tulee mieleen äkkiseltään ainakin Elfman ja Zimmer.

James Horner ja Michael Kamen, etenkin jälkimmäinen. Ja On Deadly Ground on omalla tavallaan aika huikea maistiainen siitä, miltä maailma näyttää Seagalin silmin katsottuna.

Chameleon 2 : Death Match (1999) **

Tämä piti katsoa Bobbie Phillipsin takia. Huonompiakin scifi leffoja on tullut katsottua.





Le Mans (1971) **



Itseäni ei oikein säväyttänyt. Jos, joku pitää kilpa-ajo leffoista, varmaan löytää jotakin.





Knight Rider 2000 (1991) *



Muistikuvat nuoruudestan murenivat, kun katsoin tämän...





American Gangster (2007) ****



Kertakaikkisen loistava gangster leffa. Ei kuitenkaan Scarfacen veroinen.





Scarface (1932) ****



Jälleen Paul Muni varastaa koko shown. Yksi eniten arvostamiani näyttelijöitä.





Jack Books Moster Slayer (2007) ***



Perus mättöä. OK.





Beowulf (2007) ***



Parempi, mitä odotin.





Leaving Las Vegas (1995) ****



Mielestäni paras Nicolas Cagen leffa. Cagehan osaa näytelläkin.





Elizabeth – The Golden Age (2007) ***



Perus kauraa. Cate Blanchett on aina loistava.





Krótki film o zabijaniu – A Short Film About Killing (1988) ****



Krzysztof Kieslowski osaa asiansa. Ohjaajan parhaita Kolme Väriä : Sininen kanssa.

La Bestia In Calore – The Beast In Heat (1977) *

Surkein SS leffoista, joita olen nähnyt. 90 minuttia kidutusta.





Boxcar Bertha – Vapauden Verinen Laulu (1972) ***



Martin Scorsesesin alkupään tuotantoa. Hyvä leffa.





Zerkalo – Peili (1975) ****



Andrei Tarkovskyn ohjaama leffa, todella raskasta katsottavaa. Itselläni vaati useamman katselu kerran, että leffa aukesi. Hyvä.





Stalker (1979) *****



Todellinen helmi. Helpoimmin lähestyttävä Andrei Tarkovskyn leffa.

Jon Favreau:

Iron Man 2

Pettymys! Ei yllä edeltäjänsä tasolle kuin ihan hetkittäin. Tarinaan on tungettu ihan liikaa kaikenlaista ja ensimmäisen osan sujuvuus on poissa lähes tyysti. Ja meinataanko mahdollisten jatko-osienkin tarina vetää joka kerta sillä tavalla että Starkin hahmo pistetään jostain syystä taantumaan henkisesti että saadaan kuvata sama henkinen kasvu joka kerta uudestaan? Eniten kyllä harmitti se että komedia on vedetty ihan överiksi. Ja varmaan osittain tästä johtuen Downeylta ja Rockwellilta lähtee homma muutaman kerran pahasti lapasesta. Puhumattakaan leffan turhimmasta hahmosta jota näyttelee ohjaaja itse. Monta komediallista hahmoa leffaan oikeen tarvitaan? Toimintapuoli toimii oikeastaan vain Monacon radalla ja lopputaistelun ihan lopussa kun Rourke ilmestyy. Muuten aika sekavaa ja kertaalleen nähtyä lentelyä ja ampumista.



**½ /5



Matthew Vaughn: Kick-Ass

Varsin mainio. Vaughn lunastaa vihdoin ainakin osittain Layer Cakella luomiaan odotuksia heikohkon Stardustin jälkeen. Sujuvaa ja veristä toimintaa sekä suurilta osin toimivaa huumoria. Pätevää näyttelijäntyötä nuorisolta ja Cage tekee pitkästä aikaa mainion ja kiinnostavan roolin. Aika perinteisen supersankarimaisesti leffa päätetään vaikka vastakkaista yritetään kaupata.



****- /5



James McTeigue: Ninja Assassin

Kakka! Kai tätä aika raa'aksi voi luonnehtia mutta kyllä vähän vituttaa tuo CGI-veri joka ei yksinkertaisesti näytä "realistiselta" ainakaan noin suurissa määrin ja lisäksi turhan usein katoaa kuin tyhjään. Tarina on tallaa tuttuakin tutumpia polkuja. Hahmot ja näyttelijät tyhjänpäiväisiä. Lopputaistelu sanalla sanoen urpo! Eikö tätä tosiaan olisi voinut tehdä ihan ilman että pitää laittaa ninjoille kaiken maailman yliluonnollisia voimia? McTeigue pistää kätensä kyllä paskaan pahemman kerran.



*½ /5



Dan Reed: Straightheads – Koston aika

Onhan tässä ihan lupaava lähtökohta mutta aika nopeasti katsoja saa huomata että pahisten teurastuksen sijaan keskitytäänkin lähinnä jaaritteluun ja koston oikeutuksen pohtimiseen. Yhden roiston teon motiivien selittely ihan typerää skeidaa.



* /5



Richard Jobson: New Town Killers

Ihan lupaavan alun jälkeen menettää kierroksia loppua kohden. Loppuratkaisu on tyhmä ja ei tässä oikeen aukea mitä halutaan sanoa. Pörssimeklarit ja investointipankkiirit on pahoja?!



**- /5

Buddy Giovinazzo:

Combat shock (1986)



Rankka ja Nihilistinen kuvaus vietnam-veteraanin arkipäivästä. Näin tylyä settiä harvoista nykyleffoista löytää.



***1/2



Buddy Giovinazzo: Live is hot in cracktown (2009)



Tiukasti otteessaan pitävä raina amerikkalaisen suurkaupungin slummista. Leffa pyörii muutaman ihmiskohtalon ympärillä. Perustuu Giovinazzon novelleihin.



****

Wait Until Dark – Yksin Pimeässä (1967) ****

Loistava leffa. Audrey Hepburn on uskottava sokeana. Hyvin piti otteessaan.





Holiday – Vakka Kantensa Valitsee (1938) ***



Mukavaa helatorstain viihdettä. Hyvän mielen elokuva.





Bat*21 – Taistelutunnus Bat 21 (1988) ***



Varsin viihdyttävä. Selvästi keskitasoa parempi Vietnam leffa.

70. Christopher Nolan:

Memento (dvd, 2000) ****

Uusintakatselu. Nokkelasti rakennettu thrilleri.



71. Jon Favreau: Iron Man 2 (elokuvateatteri, 2010) ***

Ihan viihdyttävää ja hauskaa meininkiä edelleen vaikka tämä kärsiikin normaalista jatko-osa ähkystä. Kaikkea on liikaa ja mihinkään ei sitten ehditä syventyä kunnolla. Ja Favreau ei edelleenkään ole kovin taitava toimintakohtausten rakentaja. Hyvät näyttelijät (Robert Downey Jr:n ohella Sam Rockwell pääsi hyvin esiin) ja onnistunut huumori pelastivat paljon. Vanhana Marvel-nörttinä myös lukuisat viittaukset Marvel-maailmaan ja tulevaan Avengers-elokuvaan pitivät myös osaltaan yllä mielenkiintoa vaikkeivat kyllä sinänsä tehneet hyvää elokuvan eheydelle.



72. Mark Steven Johnson: Ghost Rider (dvd, 2007) *

Todella tyylitajuton ja typerä elokuva. Catwoman, Daredevil ja Ghost Rider. Siinä kolme 2000-luvun huonointa supersankarielokuvaa. Onneksi olkoon Mark Steven Johnson sinä teit niistä peräti kaksi! Ja tämä kaveri yritti saada likaisiin käsiinsä myös Preacherin. Onneksi se projekti taisi jo kurahtaa.



73. Quentin Tarantino: Inglourious Basterds (bd, 2009) *****

Uusintakatselu. Helvetin kova. Miten tästä muka voisi olla pitämättä?

Ridley Scott:

Robin Hood(2010) ***



Kohtalaisen onnistunut "prequel", vaikka draaman kaari ei muodostunutkaan niin kiinnostavaksi kuin alun perustella odotin



Johhiy: Robinnhood(sic!)(2009) **



Intian robbari ryöstää pankkiautomaatteja jokseenkin yhdentekevässä Malluwood-tuotoksessa



Agnès Jaoui: Kukin makunsa mukaan(2000) ***



Hyvä ranskalainen ihmisuhdesoppa



Pratap K. Pothan: Chaitanya(1991) **



Nagarjunan varhaisleffassa on paljon mutta aika heppoista toimintaa



Dong-hun Choi: Woochi (2009) **



Rasittavaa korealaista digiefektisekoilua

Galaxina (1980) *

Aikamoista kökköä.





Alamo Bay (1985) ***



Varsin viihdyttävä. Hyvin piti otteessa. Louis Mallen vakavempaa tuotosta.





Beyond Remedy – Beyond Treatment (2009) **



Aika tyhjänpäinen, mutta kyllä tämän jaksaa katsoa





Facination – Lumous (1979) ***



Jean Rollin ohjaama vampyyri leffa. Selvästi ohjaajan paremmasta päästä.





Cyberflic – Virtual Weapon (1997) **



Aika väsynyttä on Terence Hillin meno. Jos on fanaattinen Hill fani, tämä voi upota.





Ghost Chase – Haamujahti (1987) *



Roland Emmerich alkupään ohjauksia. Ei pysy oikein leffa kasassa. Kökköä.





Teenage Mutant Ninja Turtles – Teini-Ikäiset Mutanttininjakilpikonnat (1990) ***



Yllättävän hyvä. Huumori oli paikoin osuvaa.

139.

Thin Red Line ***

‑Melko päräyttäviä vyörytyskohtauksia mutta toisaalta liikaa jaarittelua



140. The Day The Earth Stood Still (1952) ***½

‑Klatuu Barada Nicto!



141. Robin Hood (2010) *½

‑Tyypillinen nykyaikainen suurelokuva ja Ridley Scott ‑elokuva: mitäänsanomaton hajuton ja mauton keskinkertaisuus.



142. Storm Warning ***

‑Makoisa pikku leffa. Ei mitään muutta mutta sujuvaa lättäystä.



143. Bullet Train *

‑Puuduttava japsifilmi jossa Sonny Chiba on lähinnä statistina. Onkohan Speedin käsikirjoittaja katsonut tämän?



144. Red Dawn ***½

‑Vaikka aineksia parempaankin voisi olla on tämä silti ihan mukiinmenevä WWIII rymistely joita ei vielä tähän päivään mennessä ole tehty liikaa



145. Night of the Creeps ****

‑Tässä vaiheessa iltaa oli promilleja jo melko paljon mutta ei se mitään, tämän klasarin osaa ulkoa



146. Contact ****

‑Hyvää scifiä lässyn lässyn musiikista ja mälsästä alien-kohtaamisesta huolimatta



147. The Shining ****

‑Ei sovellu krapulassa nautittavaksi...



148. Thunderbolt And Lightfoot ***

‑Kiva pikku buddy-filmi



149. Invinsible Shaolin *

‑Miksiköhän mä näitä Shaw-leffoja edes katson? Ei anna mitään muutamaa hyvää taistelukohtausta lukuunottamatta

3 Godfathers – Pako Yli Aavikon (1948) ****

Taattua Ford / Wayne yhteistyötä. Toisenlainen länkkäri.





Babe – Urhea Possu (1995) ****



Hyvä ja hyvin tehty. Juonikin oli ok.





Zombies! Zombies! Zombies! – Strippers Vs Zombies (2008) **



Tylsä zombieleffaksi. Ei edes paljasta pintaa tarpeeksi.





Dentist 2 – Hammaslääkäri 2 (1998) **



Ei yllä ykkösen tasolle. Tästäkin löytyy muutama hammaslääkäri kammoa aiheuttava kohtaus.





Barracuda (1977) **



Kyllä tämän kerran katsoo. Ajankohtainen aihe, merien saastuminen.





He´s Just Not That Into You – Jätä Se! (2009) ***



Turhan pitkä, muuten hyvä.

Pitäiskö sitä jotain ittekin laittaa:

Redford: Lions for Lambs – aika keskinkertaiseksi ja pinnalliseksi jäi tämä Afganistanin sotaa käsittelevä poliittinen draama. Varmasti Redford oli ajatellut tässä tekevänsä jotain todella syvällistä ja arkaa aihetta rohkeasti käsittelevää elokuvaa. Sinänsä tietysti posiitivista että uskalletaan tehdä lähes pelkästään dialogiin keskittyvää poliittista elokuvaa tänä päivänä nimekkäällä porukalla mutta ei tässä mihinkään 70-luvun parhaisiin sfääreihin päästä. Tom Cruise esittää nousevaa poliitikkoa jota Meryl Streepin esittämä toimittaja haastattelee uuden taktiikan tiimoilta Afganistanin sodan suhteen. Michael Pena ja Derek Luke taas ovat kaksi opiskelijaa jotka ovat värväytyneet sotajoukkoihin ja pääsevät juuri ensimmäisinä testaamaan Cruisen laatimaa suunnitelmaa. No, huonosti siinä käy ja hemmot tippuvat keskelle Afganistanin vuoristoa vihollisten keskelle. Kolmas osa elokuvaa on Robert Redfordin esittämän opettajan pitämä puhuttelu nuorelle lupaavalle opiskelijalle joka on menettänyt uskonsa nykyajan politiikkaan. Ja tietysti nämä em. soltut ovat olleet Redfordin hahmon opiskelijoita. Tällä tavalla saadaan siis kaikki kolme eri paikassa tapahtuvaa tilannetta liittymään toisiinsa. Kukin joutuu sitten kamppailemaan omien arvojensa ja uskomustensa kanssa mutta aika heppoiseksi ns. draama jää eikä tässä oikein saada kunnollista kosketusta mihinkään teemaan ja kaikki hahmot jäävät aika etäisiksi josta seuraa se että ihan sama miten kenellekin käy. Elokuvan kesto on ilman lopputekstejä noin 1 h 20 min ja tässä olisi varmasti ollut lisäminuutit hyväksi jos olisi haluttu saada jotain terävää kritiikkiä irti. Tosin eriasia sitten olisiko sitä jaksanut kauempaa katsoa. Näyttelijät toki tekevät hommansa ammattitaitoisesti mutta ilmaan suurempaa intohimoa. Elokuvan traileri kyllä taas antaa turhan toiminnallisen kuvan leffasta, tietysti siihen on koottu ne vähät ammuskelut ja räjähdykset mitä Afganistan-osuudessa nähdään, mitään sota-actionia leffalta on kyllä turha odottaa. ***



Donner: Lethal Weapon – ässäkamaa, parasta kasaritoimintaa. *****



Stallone: Rambo – ässäkamaa, parasta 2000-luvun toimintaa. ****½



Walton: April Fool's Day • no joo, olihan tää aika heikko kasari-slasher. Ei tää nyt ihan jäteläjä ollut, kyllä siellä loppupuolella ihan vähän onnistuttiin saamaan tunnelmaa aikaiseksi, mutta se oli aika vähäistä ja varsinainen loppuratkaisu kyllä veti tarinalta maton alta ja latisti viimeistään koko aikaisemman 1,5 tuntisen. Ja se pakollinen loppushokki oli kyllä niin laimea ja naurettava että harvoin kauhuleffassa sellaista nähty. Olisi tästä voinut saada ihan kohtuullisenkin räpellyksen jos olisi vähän vaivaa nähty. Eristyksissä oleva saari on toimiva paikka kauhuleffalle mutta ei sitä tässä osattu hyödyntää. Pientä yritystä ehkä siellä täällä. Näyttelijät olivat peruskauraa, mm. Paluu tulevaisuuteen ‑trilogiasta tuttu Thomas F. Wilson joka varmaan toikin eniten uskottavuutta hahmoon... Ja Deborah Goodrich oli ihan pantava kasarivosu. En tiedä onko tää Suomi-julkaisu leikelty mutta harvinaisen veretön leffa oli, mikä sekin tietysti painoi arvosanaa alas. **





Welles. Touch of Evil • toinen katselukerta tälle klassikolle ja samantapaiset fiilikset taisivat olla ekallakin katselulla vuosia sitten. Elokuvassa on paljon loistavaa materiaalia mutta sitten välillä vajotaan turhaan koomisuuteen tai yleiseen sekavuuteen. Welles on loistava roolissaan mutta sitten muut näyttelijät eivät mielestäni ole aina samalla tasolla. En ole koskaan mikään Heston-fani ollut ja tässäkin mies tuntuu välillä olevan väärässä roolissa, eikä vähiten siksi että Heston joutuu näyttelemään meksikolaista... Kuitenkin Hestonin ja Wellesin välinen kemia toimii mainiosti mutta taas Hestonin ja Janet Leighin välillä ei oikein kipinöi sitten millään. Lisäksi sivurooleissa tuntuu olevan välillä aika pökkelöitä tyyppejä tai sitten se johtuu sitten että osittain dialogi on paikoitellen aika tönkköä eikä siitä parempikaan näyttelijä saisi muuta irti. Miinuspuolelle menee pahasti myös Dennis Weaverin esittämä "koominen" motellin yöportieeri joka olisi puolen minuutin roolissa ollut ehkä hauska mutta mitä enempi hahmoa näytetään sitä enemmän se alkaa vituttamaan. Positiivista leffassa on tunnelma joka on hikinen ja painostava, kuten Wellesin hahmokin. Kokonaisuutena leffa toki menee plussan puolella mutta en mä saa tästä irti ihan sellaista noir-klassikkoa mitä monet muut. ***½



Favreau: Iron Man – parhaita Marvel-leffoja toisenkin katselukerran jälkeen. ****



Favreau: Iron Man 2 – Iron Man toimii edelleen mutta pidän ensimmäistä osaa parempana. Robert Downey Jr. on kyllä nappivalinta rooliin ja Rourkekin on hyvä, tosin olisin halunnut miehelle enempikin aikaa elokuvassa. Muuten tässä tuntuu kyllä menevän iso liuta ns. isoja näyttelijöitä aika hukkaan, tai roolit ovat lähinnä niin pieniä tai sellaisia joissa ei ole hirveästi annettavaa. Scarlett Johansson on nätti, ei muuta. Paltrow, Cheadle, Jackson... Ei näiden hahmoissa ole hirveästi luonnetta ja Jackson tekee Nick Furysta ihan jacksonmaisen. Rockwell on ihan hyvä nilkkinä vaikka toisenlaisiakin mielipiteitä on kuullut. Mutta onneksi on Downey. Ehkä leffassa on liikaa hahmoja ja käänteitä että homma ei pysy niin hyvin kasassa kuin eka osa. Lisäksi keskivaiheilla on ehkä liikaa tyhjäkäyntiä ja lässynlässyä... Etenkään Paltrowin hahmon ja Iron Manin välinen suhdekiemurointi ei jaksa oikein innostaa. Pikkupojatkin mun lisäksi kävivät jo teatterissa levottomaksi. Joku kunnon action-osuus olisi kyllä tehnyt siinä vaiheessa terää. Lisäksi Iron Manin ja Whiplashin ensimmäinen matsi autokisoissa on paljon hienompi kuin lopun finaali joka jää turhan laimeaksi. Mutta hyvähän tämä silti kaiken kaikkiaan oli ja jatkoa odottaa ihan mielellään. ***½

The Exorcist – Manaaja (1973) ****

Aina yhtä hyvä. Lapsuuden ajan ykkös pelokki.





Alphaville, une étrange aventure de Lemmy Caution – Lemmy Caution – piru mieheksi (1965) ***



Vaikka lukeudun Jean-Luc Godard ja ranskalaisen elokuvan faniksi, niin tämä leffa ei jostakin syystä aukea minulle. Joku varmaan pitää tästäkin?





Week End – Viikonloppu (1967) ****



Tästä tykkään. Todella hämärä ja groteski Godardin leffa. Ehkä ohjaajan hämärin tuotos?





Bande à part – Laittomat (1964) *****



Tämä on varmaan ensimmäinen ranskalainen uuden aallon leffa, jonka olen nähnyt? Tästä alkoi kiinnostukseni ranskalaisiin leffoihin. Itse leffa loistava!

Persona (1966) *****

Erittäin hieno.



Pandorum (2009) ***

Geneeriset hirviöt, mutta muuten yllättävänkin hyvä.



Sunrise: A Song of Two Humans (1927) ****

Hieno.



Октябрь [October: Ten Days That Shook the World] (1928) ****

Tämähän oli ehkä jopa parempi kuin Panssarilaiva Potemkin.



The Kid Brother (1927) **

Ensimmäinen Harold Lloyd leffani ja ei kyllä innosta, hauskuuden sijasta kovin tylsä.



Trancers (1985) **

Trancers II (1991) **

Trancers III (1992) **

Trancers 4: Jack of Swords (1994) **

Trancers 5: Sudden Deth (1994) *

Trancers-maratonissa katottiin kaikki nämä putkeen. Mitäänsanomaton taso pysyi aika hyvin yllä, johtuukohan humalatason tasaisesta nousemisesta. Kakkonen oli paras lopun tulitaistelun ja Jeffrey Combsin ansiosta. Vitonen oli jo niin turha että huh.

Mike Newell:

Prince of Persia (2010) ****



Eeppistä kamaa, nautin joka minuutista. Tästä on muiden kesäblockbustereiden vaikea pistää paremmaksi.



Neil Burger: The Lucky Ones(2008) ***



Yllättävän hyvä road-movie kolmesta Irakin sodan veteraanista lomailemassa Usassa. Yhtä pätevästi kirjoitettu, näytelty kuin ohjattukin.



Richard Fleischer: Tora!Tora!Tora!(1970) **



Tylsähkö, kuten nämä "perustuu tositapahtumiin"-rekonstruoinnit tuppaavat olemaan.



T. Hariharan: Kerala Varma Pazhassi Raja(2009) ***



Malluwoodin suurtuotannossa käydään sissisotaa viidakossa brittien Itä-Intian komppaniaa vastaan. Elokuvalla oli ongelmansa (lähinnä länsimaisten näyttelijöiden rooleihin liittyen), mutta olihan tämä varsin pittoreskia menoa, ja tappelukohtauksissa hyödynnettiin ilmeisesti autenttista keralalaista kalaripayatta-itsepuolustusjärjestelmää.