Mitä elitistit katsovat

spatter ( 14.2.2010 23:17)

k-mikko ( 14.2.2010 23:04)

32 Global Metal

MIelenkiintoinen, mutta aikamoinen sillisalaatti. Ei tää jäbä mikään hyvä dokkarin tekijä ole, mutta jos/kun aiheet riittävän mielenkiintoisia, niin katsoohan näitä. Tässä olisi voitu keskittyä vain yhteen sceneen. **

Totta. Omalla kohdalla voi todeta että jos aihe ei olisi metallimusiikki, niin ei tämä ja Headbangers Journey kovin kummoisia tekeleitä olisi.

Aivan, tässä Global Metalissa ehkä on musiikista kiinnostumattomille enemmän sisältöä Iran/Saudi-Arabia/Indonesia ‑kuvioissaan, joita olisi mielellään katsonut lisääkin, mutta Headbanger's Journeyssa tuskin. Subjektiivisesti rankkaan HJ:n tämän GM:n edelle tiettyjen henkilöiden esiintymisen takia, vaikka varsinaista sisältöä siinä ei ole lainkaan; eri metalligenrejen väliset suhteet ei ole sitä kaikkein hedelmällisintä materiaalia dokumentille.

72. Silva:

Jeepers Creepers ***

Mielestäni niitä parempia nykykauhuja, vaikkei enää niin hyvin toiminutkaan kuin muutama vuosi sitten. Pääosapari oli symppis.



73. Spielberg: Munich ****



74. Lucas: SW: New Hope ****

Lucasin kädenjälki näkyi liian hyvin tietyissä kohtauksissa (tässä SE versiossa erityisesti Mos Eisleyn "parantelut" joissa on täytynyt tunkea jotain elukoita kaikkiin mahdollisiin rakoihin) sekä tietynlaisessa pysähtyneisyydessä kohtauksien sisällä.



75. Kershner: SW: Empire Strikes Back *****

Täydellisyyttä. En muistanutkaan miten upea tämä on visuaalisestikin. Säästynyt parhaiten trilogiasta lucasmaisuuksilta ja erityisesti näiltä nykyaikaistamisilta. Tarinakin parani heti kun Lucas ei ollut käsikirjoitustiimissä mukana.



76. Marquand: SW: Return of the Jedi ***½

Muutama vahva kohtaus (erityisesti lopun Luke ja Vader selvittelyt) mutta liikaa perseilyä, jälleen kerran vahviten lisäilyjen osalta. Minkä helvetin takia Anakin muuttui lopussa Haydeniksi, mutta Obi-wan ei Ewan McGregoriksi?



Trilogiana edelleen hyvä ja niitä harvoja elokuvia joista pidin lapsena ja jotka toimivat hienosti edelleen. Erikoistehosteet eivät (mielestäni) ole vanhentuneet lainkaan ja kuvaavaa onkin että huonoimmat tehosteet ovat nämä Special Edition cgi-lisäykset. Pitää kai ne originaalien DVD-julkaisut sittenkin jostain hankkia.

12.

Hardcore ***1/2

Hyvä, ja George C. Scott on nappivalinta päärooliin. Rankasta aihepiiristään huolimatta jää silti hivenen löysäksi. Schrader ei ehkä ole ohjaajana ihan parhaasta päästä.



13. Primer **

Indie-scifi kahdesta nuoresta insinööristä, jotka rakentavat autotallilabrassaan vahingossa aikakoneen. Teknisesti hyvä, idea kiehtova, juoni totaalinen umpisolmu.



14. Disturbia *

Paska teiniversio Hitchcockin Takaikkunasta.



15. Woyzeck ****

Joku saattaa valittaa liiasta teatterimaisuudesta, kun tarina on muutenkin paremmin tunnettu näytelmänä. Mutta leffa on vaan täydellinen juuri tällaisena. Päärooliin ei enää voi kuvitella ketään muuta kuin Klaus K:n. Repivää tuskaa, epätoivoa ja hulluutta.



16. Mein liebster Feind ***1/2

Mainio, hauska ja koskettavakin dokkari. Mistä ihmeestä tulee suomenkielinen nimi "25.tunti"?



17. The Ambulance ***1/2

Viihdyttävä pikkufilmi. Nopea tempo, hyviä hahmoja ja hyvää läppää New Yorkin aksentilla. Yleensä vastenmielinen Eric Roberts on jopa symppis päähenkilö.

Zodiac ( 15.2.2010 21:19)

16. Mein liebster Feind ***1/2

Mainio, hauska ja koskettavakin dokkari. Mistä ihmeestä tulee suomenkielinen nimi "25.tunti"?

Esitetty tv:ssä osana sarjaa 25. tunti. http://ohjelmat.yle.fi/dokumenttiprojekti/arkisto/25_tunti

k-mikko ( 15.2.2010 22:14)

Zodiac ( 15.2.2010 21:19)

16. Mein liebster Feind ***1/2

Mainio, hauska ja koskettavakin dokkari. Mistä ihmeestä tulee suomenkielinen nimi "25.tunti"?

Esitetty tv:ssä osana sarjaa 25. tunti. http://ohjelmat.yle.fi/dokumenttiprojekti/arkisto/25_tunti

Ach so.

41. Richard Donner:

The Omen (1976)

Uusintakatselussa muutaman vuoden jälkeen. Pitää hyvin otteessaan vieläkin. Mitättömään remakeen ei kannata mennä koskemaan. ****



42. Gordon Parks: Shaft (1971)

Onhan tämä aika tylsä, mutta silti omalla tavallaan kiehtova. **½



43. Rick Bota: Hellraiser: Deader (2005)

Seitsemäs Hellraiser-elokuva ei ole aivan turha, sillä mukana on visuaalisesti hieno "kuollut nainen vessassa" ‑kohtaus sekä metro-orgiat! **+



44. Christopher Speeth: Malatesta's Carnival of Blood (1973)

Erinomaista häröilyä! Mukana matkassa Hervé Villechaize. ***½



45. Pete Walker: School for Sex (1968)

Seksikomedia Walkerin uran alusta. **



46. Pete Walker: For Men Only (1968)

Seksikomedia Walkerin uran alusta. Pitkä versio. **-



47. Gordon Parks: Shaft's Big Score! (1972)

Paljon parempi kuin ensimmäinen Shaft, mutta ei silti mikään napakymppi. ***+



48. Dario Argento: Suspiria (1977)

Brittien Blu-ray on muuten hyvälaatuinen, mutta muutamat kohdat on sössitty. Kahdessa kohdassa kuvanlaatu oli todella surkea. Elokuvassa itsessään ei ole juurikaan mitään vikaa. *****-



49. Godfrey Ho: Ninja Empire (1990)

Kiinnostaa juuri kertakatselun verran, mutta en suosittele ellei Ho uppoa erityisen hyvin. **½



50. Pete Walker: The Big Switch (1969)

Huomattava parannus Walkerin kahteen edelliseen elokuvaan verrattuna. Brittien Blu-rayn laatu todella hyvä. Elokuva lässähtää loppupuolelle mentäessä uskomattomaksi pannukakuksi yllättäen, sillä alkupuoli on huomattavasti parempaa ja hallitumpaa menoa. **½

Kankaalta:

The Raven **** Todella viihdyttävä tapaus ja Bela parhaimmillaan.



Sherlock Holmes *** Ennakko-odotukset oli todella matalat. Toimiva elokuva ja viihdyttävä kaikin puolin. Kait sillä osansa ettei Ritchie päässyt käsikirjoittelemaan mukanokkelaa Cockney sanailuaan tunnelmaa pilaamaan..



DVD:



The Fly **** Cronenbergin visio. Kaikin puolin hieno ja surullinen elokuva.



Pandorum ** Pyh ja pöh, mukanokkelaa tuubaa. Lainailee liiankin suoraan tuottajansa WS Anderssonin omaa sci-fi kauhuilua. Ylipitkä ja ei vaan lähtenyt. Muutama hyvä kohtaus mukana kuitenkin.



The Hanging Woman ***+ Tromasterpiece kokoelmaa. Kuvanlaatu kaukana loistokkaasta mutta hyvä pikkunäppärä Paul Naschy mysteeri. Lopun maskeerauksissa pientä viitettä Let Sleeping Corpses Lie suuntaan.



Madhouse ** Amicus Vincent Price / Peter Cushing kauhuilu mikä aika väsähtänyt. Käsiksen puutteita paikkailtu ymppäämällä pitkin leffaa kohtauksia Pricen aiemmista Corman leffoista. Ja R1 kiekko näköjään vielä leikattukin... perkele!



Nightmare City *+ Lenzin meininkejä.. Anchor Bayn haastatteluosiossa taas nousee esiin millainen mulkku maestro onkaan. Haukkuu kaikki tekijät pystyyn. Leffa aika tylsä zombeilu, pari hyvää kohtausta mutta aika Bruno Mattei alueella liikutaan.



Violent Professionals *** Ihan OK Luc Meranda italo krimi poliittisin viittein. Richard Conte nappiroolissa pahiksena.



Kingdom of Spiders ***+ Viihdyttävää grindhousea. Shatner tohtoroi ja lassoaa menemään, Woody Strode kärsivänä maalaisena jolta hämikset popsii lehmät ja koirat.



Kiss of the Vampire *** OK Hammer. Loppu aika pettymys..



Black Belt Jones***+ Urban action collectionia. Aika kullannut muistot, Jim Kellyn UIIIII huudot ja meininki silti todella viihdyttävää.



Black Samson **** Baariaan ja aluetta puolustava parimetrinen Black Samson jonka baarissa uhkeaa stripteasea ja leijona! Pahiksia turpaan parimetrisellä heimosauvalla ja William Smith loistaa pahiksena!



Three the Hard Way ****+ Jim Kelly, Fred Williamson ja Jim Brown vastaan uusnatsit!



LD:



Bad Lieutenant****+ Lämmittelyä uusioversio katsastusta Engelissä odotellessa. Hienoa kuulla Signifying Rapper taas!



Dead Presidents**** uusintakatsastus, helmi leffa ja loisto soundtrack



Sharky's Machine*** Hyviä toimtakohtauksia ja Henry Silva loistava PCP hapoissa häärivänä murhaajana. Reynolds vaan ympännyt liikaa hömppädraamaa väliin. Helposti voisi olla 20-30 minuuttia lyhyempi ja monin verroin entistäkin parempi.

Parilta viime viikolta;

David Nerlich: Black water (DVD) **

Krokotiilikauhua. Jokseenkin valju ja mitätön, peruskatsottava elokuva. Ei herättänyt minkäänlaisia tunteita suuntaan tai toiseen.



Enzo Castellari: Inglorious Bastards (DVD) ****

Nyt on tämäkin aukko sivistyksessä paikattu. Erinomaista viihdettä.



Werner Herzog: Woyzeck (DVD) ***½

Epätasainen. Ajoittain nerokas, ja useat kohtaukset ovat suorastaan riemastuttavia, ajoittain taas rasittavan laahaava.



Jason Todd Ipson: Unrest (DVD) **

Samaa Futuren Dark Label-sarjaa kuin Black Water, ja ei-niin-yllättäen aivan yhtä valju ja tympeä. Elokuvan yleisilme on hämmentävän nuhjuinen, tuoden mieleen AWE:nn Murder Set Pieces-julkaisun.



John Cafiero: Big Money Hustlas (DVD) **

Insane clown possen klovnit riekkuvat filmille kuvatussa crimeroskassa. Kuin sekoitus huonoa Troma-elokuvaa, Grindhousea ja Meet the Spartansia. Violent J riehuu ja vääntelee naamaansa, Monoxide ja Jamie Madrox sekoilevat kehari-gangstoina ja Shaggy vetäisee 200-kiloista stripparia viikseen. Välillä ammutaan kauriinpoikasia driveby-tyyliin ja roiskitaan veripanoksilla. "I've never seen so much woman. That's enough to last me a lifetime!"



Ted Post: Good guys wear black (DVD) **½

Jotenkin minulle oli iskoutunut sellainen ennakkokäsitys, että tämä olisi ollut jonkinlainen buddycop-komedia. Kyseessähän on siis poliittinen trilleri. Löysähkö, mutta kyllä tämän katsoi. Elokuvan tunnelmassa oli mukavalla tavalla jotain samaa kuin Glickenhausin The Soldierissa.



Je-gyun Yun: My Boss, my hero (DVD) *½

Tämä on taas tätä. Kummallinen sekoitus brutaalia hakkausväkivaltaa, vammaista slapstick-komiikkaa ja vetelää pianonpimputusdraamaa. Alkaa hyvin, mutta heikkenee tasaisesti loppua kohden, ylidramaattisten loppumontaasien ollessa viihdearvoltaan jossain juurihoidon ja mahataudin välimaastossa.



Ja lopuksi Lorenzo Lamas-asteikolla;



George Erschbamer: Snake eater (DVD) ***

Lamas metsästää hänen sisarensa kidnapanneita vittumaisia Hillbillyjä. Amatöörimäinen ja äärimmäisen huonosti rytmitetty, mutta sleazy ilmapiiri ja ryöpsähtelevä väkivalta antavat paljon anteeksi.



George Erschbamer: Snake eater 2 (DVD) *

Yhtä tökerö ja ontuva kuin ensimmäinen osa, ilman sleazea ja kunnon väkivaltaa. Ärsytybonuksena reteän ysäripopin sijaan taustamusiikiksi on valittu kamalaa jazz-etnoulinaa. Hyi saatana!



George Erschbamer: Snake eater 3 (DVD) ****

Uijuijuijui! Lamas palaa edellisiä osia suuremmalla budjetilla ja entistäkin törkyisemmällä asenteella, kohteenaan tällä kertaa ihmiskauppaa harrastavat raiskari-bikerit. Mukana ovat kaikki tuikitärkeät nöyryytykset, veripanokset, tissit ja baaritappelut, mitä kunnon Lamas-experienceen kuuluu. Jeah!

050.

Colossus: The Forbin Project ****

‑Just hyvää 70's scifiä. UK-devarin kuvanlaatu on valitettavan huono vaikka onkin widescreen



051. Coffy ****

‑Bläkkisleffojen aatelia



052. Barfly ****½

‑Pirun kova pätkä jota olisi voinut katsoa vielä ainakin tunnin lisää.



053. Zombieland **

‑Hyi satana mikä fanipoikavedätys. Toinen tähti Woodystä, toinen Murraystä



054. Shaun of the Dead ****

‑No ihan vitusti parempi kun Zombiland. No contest!



055. American Splendor ***½

‑Virkistävä pätkä



056. Cellat / Turkish Deathwish ***

‑Kylläpä turkissa aikanaan osattiin päätellen tästä ja levyllä olevasta turkkilaisaction dokumentista. Valitettavan katoavaa kansanperinnettä nämä vain ovat. Brutaalia meininkiä ja nuhjuista väkivaltaa.



057. Tough And Deadly ***½

‑Ai saatana, nyrkkiä turpaan ja monoa naamaan. Koko ajan!

Rautainen nuoruus (1989)

Toimittaja Untamo Eerolan ideoima ja vuonna 1988 kuvattu kolmiosainen sarja on aika täydellisen osuvaa ajankuvaa 80-luvun lopun Hervannasta ja Tampereesta. Ajan nuorisorikollisuuden ytimeen pureutuvan tekeleen arvoa ei todellakaan vähennä se, että hervantalaisnuoret esittävät itseään ja muutaman ammattinäyttelijän seassa vilisee todellisen elämän hervantalaiskoulun opettajia ja koulukuraattoreita. Täältä tullaan elämä meets Poliisi-TV tai miten tätä nyt kuvailisi, dramatisoitua reportaasia.

Koulukuraattori Tapio Brusin esittelemä valikoima nuorilta takavarikoiduista esineistä kattaa perinteisten veitsien ja vasaroiden ohella myös nunchakun ja ”jonkun lapaluiden välistä irrotetun” ninjatähden ja ohjelmaa käsittääkseni esitettiin myös nuorten vanhemmille ”opetusmielessä”.

En tiedä oppiko tästä aikoinaan kukaan mitään, ainakin sen että liimanhaistelussa viemärissä ei ole mitään romanttista, mutta hyvin tehtyä ohjelmaa katselee aina mielellään.

Luciano Ercoli: Troppo rischio per un uomo solo (1973 / The Magnificent Daredevil) **



Varsin keskinkertainen italotuotos, jossa Giuliano Gemman esittämä huippuformulakuski lavastetaan murhaan, ja tämä joutuu itse alkamaan sitä selvittämään. Odotin leffalta enemmän tuota aikakauden Formula 1-kuvausta, mutta sitä elokuva ei sisällä kuin alussa muutaman minuutin verran. Pääsponsorina toimi varmasti Marlboro, kuten kansilehden designistakin voi jo päätellä. Gemma on joka toisessa kohtauksessa joko polttamassa tupakkaa tai pummaamassa sitä. Nieves Navarronkin rooli jäi vähäiseksi kun kuolon tuuli hänet vei jo alkumetreillä. Piraattijulkaisu oli revitty Norjan Hem Videon vanhasta kasetista ja on yksi harvoja englanninikielisellä audiolla julkaistuista versioista.







Stelvio Massi: Speed Driver – Pääkalloenkelit (1980) ***½



Fabio Testiä parhaimmillaan. Hyvä kehityskertomus huippukuskista, joka ajautuu olosuhteiden pakosta huumekuskiksi. Ajokohtaukset sekä autoilla, että moottoripyörillä ovat näyttäviä ja niitä on paljon.



Formula uno, febbre della velocità (1978 / Speed Fever)***½



Mielenkiintoinen italodokumentti Formula 1-maailmasta. Tähtien haastattelijana Sydne Rome. Aikakauden Formuloista kiinnostuneille pakkokatsottavaa. Guido ja Maurizio de Angelksen yksinkertaisen koukuttavat musat jälleen taustalla. En edes tiennyt, että joku Lotuskin oli aikanaan huipputalli. Näitä italoformuladokumentteja / ‑leffoja olisi mukavaa enemmänkin katsella, joten suosituksia vain jos jotain mieleen tulee. Jos jollain pyörii nurkissa esim. Le Mans – Kuoleman Sirkus, niin voi minulle tarjota. Muutkin Formula-maailmaan sijoittuvat dokumentit / leffat 60-80 luvulta kiinnostaisivat.



Joe D'Amato: Orgasmo Nero (1980)**



Melko tyhjänpäiväinen pinnalla ratsastava seksploitaatiodraama, jossa Richard Harrisonin ja Nieves Navarron esittämä keski-ikäinen aviopari saa uutta potkua rakkauselämäänsä tumman kaunottaren vietellessä heidät molemmat vuorollaan. Katsottu versio oli italiankielinen, joten juonen hienommista nyansseista en sen enempää ymmärtänyt, mutta eiköhän se ollut siinä pinnan esittelyn ja muutaman hardcore-kohtauksen lisäksi.



Zaida Bergroth: Skavabölen pojat (2009)*



Tältä elokuvalta oli taas lupa odottaa paljon aiheensa ja aikakautensa vuoksi, mutta mitään ei lunastettu. Juuri varmasti jostakin vitun Taideteollisesta korkeakoulusta valmistautunut ohjaaja yrittää saada esikoispitkäänsä jotain elämää, mutta epäonnistuu oikeastaan joka saralla draaman kaaren luomisessa. Antti Raivionkin olisi ehkä ennemmin kannattanut palata esittämään Akia kuin yrittää ryhtyä käsikirjoittajaksi. Tässä elokuva jonka loppua odotat jo vajaan puolen tunnin päästä, mutta siihen päästäksesi joudut kärventelemään TV:n ääressä vielä lähes puolitoista tuntia. Itse tekisin paremman käsikirjoituksen avioeroperheestä vaikka vasemmalla kädellä, tosin vasenkätinen olenkin. Käsikirjoittaja ei taida olla itse mikään avioerolapsi, jolloin ulottuvuutta tähän aiheeseen on ollut vaikeaa saada ja sitten mennään siitä mistä matalin on aita. Saattaahan tuo käsikirjoitus toisaalta olla ollut kolmen tähden kamaa ennen kuin kuvaukset on aloitettu, mutta tuossa vaiheessa kaikki potentiaali on vesitetty. Ongelma voisi olla vähän sama kuin Tummien perhosten kodissa, jossa neljän tähden kirja ryvetetään kertakatselun kestäväksi kahden tähden leffaksi. Sulevi Peltolan hahmolla ja tarinalla ei ollut mitään paikkaa kokonaisjuonessa.



Aleksi Mäkelä: Rööperi (2009)*



Paskaa, jossa totuutta on tuskin edes sen vertaa, mutta epäuskottavuutta roppakaupalla. Peter Franzen tekee varmasti yhden uransa surkeimmista roolisuorituksista narkkarina. Tässäkin elokuva, jolta aikausikuvauksena odotti paljon, mutta juuri mitään ei lunastettu.



Mika Kaurismäki: Haarautuvan rakkauden talo (2009)***



Oikein viihdyttävä ja hauska leffa, jonka voisi helposti katsoa uudestaankin. Lähin vertailukohta ohjaajan aiempaan tuotantoon löytyy varmasti Cha Cha Chaasta.



Quentin Tarantino: Inglorious Bastards (2009)***



Viihdyttävää paskaa, tuskin katson uudestaan.

Rantala ( 18.2.2010 21:38)

057. Tough And Deadly ***½

‑Ai saatana, nyrkkiä turpaan ja monoa naamaan. Koko ajan!

Dvd:ltäkö katsoit? Tuostahan on sekä leikattua että leikkaamatonta brittikiekkoa liikenteessä. Jälkimmäisen version saatavuustiedot kiinnostaisivat.

C.W. Leadbeater ( 20.2.2010 23:46)

Rantala ( 18.2.2010 21:38)

057. Tough And Deadly ***½

‑Ai saatana, nyrkkiä turpaan ja monoa naamaan. Koko ajan!

Dvd:ltäkö katsoit? Tuostahan on sekä leikattua että leikkaamatonta brittikiekkoa liikenteessä. Jälkimmäisen version saatavuustiedot kiinnostaisivat.

Juu DVD. Tilasin uncut version playltä. Uncut on tämänlaisilla kansilla: http://www.play.com//ProductOutline.aspx?title=144360&r=R2 tuota ei ole näköjään enää myynnissä. Taisin ostaa viimesen kappaleen.

77. Post:

Magnum. 44 ***½

Muistelin että tämä olisi ollut parempi. Ensimmäisellä puoliskolla aika ankeaa tarinankuljetusta ja turhia kohtauksia. Kameramieskin täydellinen tumpelo ja kuva oli yllättävän epäskarppia paikoitellen ("paras" esimerkki kohtaus jossa Harry saapuu ensimmäiselle rikospaikalle).



78. Coscarelli: Phantasm ***

Kömpelö sarjan aloitus, vaikka onkin virkistävän epätyypillinen amerikkalainen kauhuelokuva tyyliltään. Valitettavasti huomaa että elokuvasta on viime hetkellä poistettu kohtauksia ankarasti (tai siltä ainakin vahvasti tuntuu).



79. Coscarelli: Phantasm II ***½

80. Coscarelli: Phantasm III **½

81. Coscarelli: Phantasm IV **

Näistä sitten alkoi Coscarellin oman sarjan tuhoaminen. Toinen osa oli vielä mukavaa viihdettä vaikka aloittikin jo sarjalle tyypillisen edeltävien elokuvien tuhoamisen muuttamalla juonta ja kohtauksia (ja unohtamalla hahmoja). Kolmas ja neljäs osa ovatkin sitten totaalista sekoilua. Näitä katsoessa luulisi että joka elokuvalla on omat käsikirjoittajansa ja ohjaajansa mutta ei, Coscarelli on ihan omakätisesti pilannut elokuvansa. Kun kerran herra itse ei välitä tekemistään elokuvista (tarkoitan tällä juuri tuota juonen ja henkilöiden muuttamista ja unohtamista), ei katsojakaan voisi vähempää välittää. Nelos osa oli kuitenkin erikoinen tapaus, sillä iso osa leffasta on ykkösosan poistettuja kohtauksia, jotka olisi kuitenkin mieluummin nähnyt ensimmäisen osan yhteydessä. Niin ja sarjan edetessä Reggie Bannisterista tulee enemmän ja enemmän Bruce Campbell. Tämä ei ole kehu.

Täynnä Tarmoa **** "Amatöörien puuhastelua", kuten eräskin urheiluvaikuttaja aikoinaan totesi. Riemastuttava dokumentti.



American Splendor **** Miellyttävän erilainen elokuva niin aiheeltaan kuin toteutukseltaankin. Ei erityisen hauska tai dramaattinen, mutta silti melko vangitseva.