Mitä elitistit katsovat

Rantala ( 10.1.2010 11:26)

018. Get Carter ***½

‑Michael Caine tylyttää kunnolla. Vitun digiboxi oli taas katkaissut nauhotuksen ennen loppua!

Ei juma! Kai tiedät, miten toi loppuu.

Antti Tohka ( 10.1.2010 13:58)

Rantala ( 10.1.2010 11:26)

018. Get Carter ***½

‑Michael Caine tylyttää kunnolla. Vitun digiboxi oli taas katkaissut nauhotuksen ennen loppua!

Ei juma! Kai tiedät, miten toi loppuu.

Oon mä tämän nähnyt mutta siitä on varmaan kymmenen vuotta niin en nyt muista. Nauhoitus loppu siinä kun Caine juoksee sen yhden äijän perässä haulikon kanssa rannalla. Eikös siinä käynyt niin että ?

Rantala ( 10.1.2010 14:32)

Oon mä tämän nähnyt mutta siitä on varmaan kymmenen vuotta niin en nyt muista. Nauhoitus loppu siinä kun Caine juoksee sen yhden äijän perässä haulikon kanssa rannalla. Eikös siinä käynyt niin että

Spoileri

Carter ampuu sen äijän haulikolla muussiksi

?

Heh, ei käynyt.

Okei, thanks! Käytin mielikuvitusta ja sain hienon ja goreisen lopetuksen hyvälle leffalle!

Ao. loppu on ehkä elokuvahistorian paras. Tai ainakin paras näkemäni (mitä muita parhaita niitä nyt on, Companeros, To Live and Die in LA). Tulee todella totaalisesti kulman takaa, mutta tuntuu täysin järkeenkäyvältä ja juuri oikealta.

Vuodenvaihteen alusta katseltuja...

35mm:



the RoadHienoa meininkiä ja näytöksestä kaikkosi puolen välin jälkeen tasaiseen ahdistuneita juntteja pihalle! Lisää tällaista.



A Serious Man Tästäkin pidin, tavallisen tallaajan Danten helvetti nauratti kovasti. Hieno näyttelijäkaarti ja Fyvush Finkell kankaalla!! Aijai



DVD:



Nacho Libre Vaimo tykkää, darrassa katsottuna parit naurut



No Country for Old Men Samaan darraan ja toimi loistavasti. Muistanutkaan kuinka jäätävä Bardem on roolissaan.



Watchmen: Ultimate Cut Tämä oli jo menestys verrattuna teatteriversioon! Ja kun black Freighter sarjisversiossa ainakin itseä ärsytti niin näin katsottu taas tuki tarinaa paljon paremmin.



Mark 13 n 35 minuutin kohdalla Synapsen levy leikkaa kiinni!! PERKELE! Näköjään ollu laajempikin prässivika mitä netistä googlettanu. Uutta odotellessa



Hurt Locker Uusintakatsastus ja hieno leffa



Inglourious BasterdsTokalla kerralla Waltzin Landa sen kuin paranee, mutta Pitt ja Basterds karonkka (Til Schweigeria lukuunottamatta) pilaavat kokonaisuutta.



Strange vice of mrs Wardh Ollut hyllyssä korkkaamattomana ties kuinka pitkään. Loisto giallo. Muistelokohtaukset Ivan Rassimoin läpsyvin käsin aivan mahtavuutta.



Netistä ripattuna (kun ei muuten saa!!)



Decline of Western Civilization part 1 & 2 ykkösosan punkmeiningit hienoa matskua mutta eka osa ottaa itsensä jonnin verran liian vakavasti kun taas kakkososassa meininki on helvetin hienoa. WASPin Chris Holmes kaatamassa Smirnoffia päälleen uima-altaassa puhuen sekavia äidin seuratessa vieressä. Junttipoppoo London suunnittelee maailmanvalloitusta. Lemmy, Gene Simmons, Paul Stanley, Ozzy Osbourne jakavat viisauttaan erinäisissä tilanteissa. Tämä pitäisi saada DVD:lle kun New Line tai kuka oikeudet omistaakin sen vihdoin julkaisisi ja vielä parempi jos vaan löytyisi filmiprintti niin johonkin Night Visions tai EKEK:n näytökseen ehdottomasti!



Lawmanin kaikki jaksot mitä tullut. Seagal on kyllä jotain ihmeellistä tässä hommassa. Pönöttää menemään, jakelee nimmareita, Zen viisauksia, Mojo Priestin keikka mikä menee enempi myötähäpeän puolelle. Kaiken kruunaa hidastukset epäiltyihin ja Stevenin silmiin papparaisen sönköttäessä aisteistaan siinä sivussa.

Ninja Assassin *

Samaa tasoa kuin Ong Bak 2.



Samurai Zombie **



Ei ollut hurraamista tässäkään, mutta jotain yritystä sentään.



Quick Gun Murugan **



Eihän tämä ollut yhtään hauska!



Red ***



Revolution, education, development. Punamädättäjä-rowdy auttaa köyhiä ja orpoja symppiksessä tamilielokuvassa.



Goodachari No 1 **



Chiranjeevin heikossa agenttikohelluksessa oli muutama huvittava hetki, kuten matsi jättimäisistä pikkelssipurkeista esiin kömpiviä robotteja vastaan.



Thillu Mullu **



Hyvin halvan näköinen varhainen Rajinikanth-komedia, supertähden säihke ja glamour kaukana edessäpäin.



Cobra Verde ***



Aika jännä.



Hetki lyö ****



Hallittu suoritus Ki-Dukilta

Sherlock Holmes 3/5

Aika viihdyttävä, väkivaltainen, yhdistettynä huumoriin. Ei lähtenyt kuitenkaan niin isosti lentoon kuin olisi toivonut. Robert Downey Jr. ja Jude Law muodostivat oivan parivaljakon. Ei ollenkaan ärsyttävä tyylillisesti kuin jotkut muut Ritcheyn aiemmat teokset. Luvassa myös hyvää illuminati meininkiä!



Sivukyssärinä: eikös Sherlock oikeesti ollu noita oopiumimiehiä?

6- Audiard:

Sur mes lèvres (Read My Lips) (Leffassa), Ihan miellyttävän tiukka perus eurotrilleri. Ei mitään suurempaa moitetta jos ei kiitettävääkään. No Cassel ja Emmanuelle Devos oli molemmat kyllä huippuvedossa. Ja plussaa myös rankkaan juoneen sopivan huumorin ylläpidosta. ***



7- Antonioni: Il grido (Kaipuun punainen hetki) (DVD), Ja taas tuli paikkailtua aukkoja sivistyksessä. Nihilistis- pessimistinen visio urbaanin yksinäisen yksilön ja lapsen matkasta tiellä jossain Bolognan nurkilla. Hyvinhän tää toimii, kuvasto tukee hyvin tarinaa ja syöksykierre tiukkenee mukavasti loppua kohden. ****



8- Carne: Le quai des brumes (Sumujen laituri) (Leffassa), Tää nyt on tullu vuoden sisään katottua 3-4 kertaa, halukkaat voi searchittaa aiempia kommentteja. Top 10 kamaa. *****



9- Rohmer: Triple Agent (DVD), Mestarin myöhaistuotantoa. Vaikka tositapahtumiin perustuukin niin enemmän tää oli silti ohjaajansa näköinen: kaksi ihmistä pui asioita hillitysti ykköset päällään kahvikupillisen äärellä lasitetulla terassilla. Jotenkin tästä jäi kuitenkin sellanen puolivillanen maku kun kuitenkin se taustalla oleva tositarina tuntuu rajoittavan kerrontaa. Välityö. **



10- Hillcoat: The Road (Leffassa), Nihilistis- pessimistinen visio urbaanin yksinäisen yksilön ja lapsen matkasta tiellä jossain Bolognan nurkilla. Hyvinhän tää toimii, kuvasto tukee hyvin tarinaa ja syöksykierre tiukkenee mukavasti loppua kohden. Kirja oli parempi vaikka toisin ennen leffaa uskoinkin. Leffa kärsii hieman ajoittaisesta tyhjäkäynnistä. Ja en ees tunnistanu Duvallia enkä Guy Pearcea! Ja Charlize Theronia luulin Hillary Swankiksi... Pitäis varmaan kattoo enemmän näitä uudempia pätkiä. ***

Dotcom ( 14.1.2010 00:50)

Sivukyssärinä: eikös Sherlock oikeesti ollu noita oopiumimiehiä?

Joo, alkuaikojen Sherlock tarinoissa oli tuo oopiumi aika useasti läsnä. Myöhemmissä tarinoissa se vähän kuin katosi, muistaakseni.

Jakel ( 14.1.2010 09:07)

Dotcom ( 14.1.2010 00:50)

Sivukyssärinä: eikös Sherlock oikeesti ollu noita oopiumimiehiä?

Joo, alkuaikojen Sherlock tarinoissa oli tuo oopiumi aika useasti läsnä. Myöhemmissä tarinoissa se vähän kuin katosi, muistaakseni.

Off topic, mutta tähän väliin sarjakuvasuositus, eli uusin Ken Parker ‑tuplapokkari ja Ivo Milazzon tyylikkäästi kuvittama jälkimmäinen tarina "Boston", jossa myöskin aihetta sivutaan:

http://www.egmontshop.fi/epages/egmont.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/egmont/Products/1845-09-004

006. Mark Neveldine & Brian Taylor:

Crank (USA, 2006) 5/10

Ihan hyvä, mutta mä en kyllä pidä tällaisesta ADHD-toiminnasta, vaikka se olisikin hyvin toteutettu. Chec Cheliosin adrenaliininmetsästys oli välillä asiallista, välillä typerää perseilyä ja välillä myötähäpeää aiheuttavaa perseilyä... kyllä tää kuitenkin plussalle pääsee.



007. John Duigan: The Year My Voice Broke (AUS, 1987) 7/10

Australialaiselokuvan klassikko. Danny on nörtti teini 60-luvun australialaisessa pikkukaupungissa. Hän on ihastunut lapsuudenystäväänsä kauniiseen Freyaan, mutta tyttö alkaa tapailemaan komeaa kapinallista Trevoria. Voi ei :-( Aika dorkan oloisena nuorisodraamana alkanut leffa kirii pian otettaan, ja paljastuu aika asialliseksi ja rehelliseksi (siinä mielessä, ettei olla perinteisellä lässytyslinjalla, edes lopun suhteen) kasvudraamaksi. Dialogi on varsinkin alussa aika kornia ja ilmeistä, mutta sekin korjaantuu alun tyhjäkäynnin jälkeen.



Trevorin epätodellinen WTF-naurutyyli on jo ihan hyvä syy katsoa leffa.

9. Deuce Bigalow: European Gigolo • no tää oli kyllä parempi kuin ykkönen. Vaikka monta vitsiä toistettiin ekasta osasta, niin toisaalta muutamissa kohdissa vedettiin huomattavasti käsittämättömämmäksi ja härskimmäksi huumori. Vaikkei se aina toiminutkaan. Rob Schneideria ei varsinaisesti voi kiittää siitä että elokuva nauratti, Eddie Griffinillä oli parhaat repliikit, niissä osuttiin useastikin nauruhermoon. Naispääosa Hanna Verboom oli ilo silmälle.***



10. Flags of Our Fathers: Eastwoodin leffasta täytyy tiputtaa puoli pojoa sitten teatterikierroksen. Kyllä tämä edelleenkin on aivan hyvä mutta paremmat muistikuvat oli edellisestä katsomisesta. Paremmin tässä toimii se ns. draamapuoli eli kun nämä kolme sotasankaria ovat sillä rahankeruu-turneella amerikoissa. Hahmot saavat silloin syvyyttä. Varsinaisessa sotatilanteessa toiminta on kyllä pätevää ja näyttävää, joskin paikoitellen hiukan sekavaa. Ongelma on kuitenkin siinä että suurin osa hahmoista jää hämäriksi kasvoiksi, toki sieltä näiden kolmen aikaisemmin mainitun tyypin lisäksi pistää esille mm. Barry Pepperin hahmo mutta muuten melko kasvotonta porukkaa, vaikka muitakin tunnettuja nimiä on. Tässä olisi kaivannut sitä perinteistä alustusta monen muun sotaleffan tyyliin, jossa hahmoihin tutustutaan kunnolla ennen varsinaista actionia jolloin kohtalotkin koskettavat ihan eri tyyliin. Nyt kun tuossa Amerikka-osuudessa puhuttiin Hankista ja Harlanista niin sitä pähkäili että ketäs ne nyt olikaan. Alussa piipahdetaan pikaisesti leirillä ja laivassa on pientä hengailua, mutta vasta lopussa yhdistin että ai Paul Walker olikin Hank. En vaadi että leffan olisi pitänyt olla täynnä tuttuja näyttelijöitä, koska sekin syö toisaalta aina uskottavuutta kun sodassa kaikkien pitäisi olla harmaata massa mutta jonkinlaista hahmoesittelyä olisin kaivannut. Mutta kokonaisuudessaan siis varsin pätevä leffa. Tämän katsoin toisen kerran mutta lähiaikoina pitäisi katsoa myös Letters from I.J. jota en ole katsonut vielä ollenkaan, tuohan pitäisi yleisen arvion mukaan olla parempi kuin FoOF. John Waynen Sands of Iwo Jima on muuten jenkkimeinigissään myös todella mainio.***½



11. The Clock: kivaa joskaan ei ihan sitä klassisinta vanhan ajan Hollywood-viihdettä. Muukalaisia junassa ‑psyko Robert Walkeria oli tosin hiukan vaikea mieltää romanttisen komedian staraksi.



Lisäksi erikoismaininnan ansaitsee Mike Leigh ‑leffa Happy-Go-Lucky joka oli ensimmäinen elokuva pitkään aikaan joka oli ihan pakko jättää kesken, kun se oli niin vitun ärsyttävä. Elokuvan katsominen ei ollut mun valinta, mutta kun seuralainen ehdotti keskeyttämistä niin oli helppo myöntyä. Suurin vika tässä oli ihan vitun ärsyttävä päähenkilö, ei sitä hirnumista ja pälätystä kestänyt kirveelläkään. Vittu, pesäpallomailalla tuollaista päähän. Muka jotain optimismia piti saada hahmosta irti, mutta eihän siitä muuta irronnut kuin typerää kälätystä. Kaiken lisäksi Sally Hawkins oli tästä Oscar-ehdokkaana, mikä lisäsi jonkinlaisia odotuksia mutta ei helvetti, harvoin on yksi hahmo elokuvassa tuottanut tällaista ärsytystä. Parikymmentä minuuttia jaksettiin ja se oli siinä. Tosi monta huonoakin elokuvaa on tullut katsottua läpi mutta jos päähenkilö on noin vastenmielinen niin silloin ei elokuvan muutkaan ansiot auta.

24. Joku:

Finding Nemo ***

Ei niin hyvä kuin muistelin. Elokuva ei lähtenyt lentoon oikein missään vaiheessa.



25. Besson: Nikita ***½



26. Besson: Atlantis ***

Pirun hienoa kuvaa tässä.



27. Besson: Subway **½

No joo, Lambert on Lambert mutta musiikit oli aika jees.



28. Besson: Last Battle ***

Bessonimaiseen tyyliin hienosti kuvattu ja tyylikkään näköinen mutta jätti aika kylmän maun. Musiikit aika perseestä.

Avatarin tuottamaa pettymystäkö vai mitä, mutta piti palata taas vanhojen leffojen pariin.

Victor Fleming: The Wizard of Oz ****½

Kyllähän tämä ikisuosikki on, vaikka ei aivan niin hyvä kuin takavuosina. Muutamat rallattelut heikentävät kokonaisuutta, Margaret Hamilton Noidan roolissa on puolestaan loistava. Uuden juhlajulkaisun kääntäjälle risuja: mistä lähtien "maiskiset" ovat olleet arkisesti "kääpiöitä"?



D. W. Griffith: Isn't Life Wonderful ****

Uusintakatselu. 1920-luvun Saksaan sijoittuva draama puolalaisperheestä, jonka elämä on yhtä ankeaa kuin muidenkin, mutta jotka selviävät yhteenkuuluvuuden ja rakkauden ansiosta kohti parempia aikoja. Paikka paikoin lapsellinen mutta kokonaisuutena kuitenkin hyvä. Todennäköisesti Griffithin viimeinen suuri elokuva.



Preston Sturges: The Great McGinty ***

Kadulta nykäisty kaveri etenee politiikan maailmassa varsin pitkälle, mutta ennen viimeistä täyttymystä miehen vähemmän kunniakas menneisyys tulee vastaan. Ei mikään maata mullistava, mutta ihan mukava elokuva. Kuten muutkin tähän mennessä näkemäni Sturgesin pätkät.



Lupu Pick: Scherben ****

Syrjäisellä juna-asemalla asuu iäkäs radanvartija perheineen. Paikalle saapuu tarkastaja, joka viettelee perheen tyttären ja saa koko perheen elämän raiteiltaan. Hurja sisällöltään, mutta hieman liian staattinen ja raskas toteutukseltaan.



Henry King: The Winning of Barbara Worth **

Kolmiodraama, jossa kaupungista tullut insinööri iskee silmänsä maalaiskaunottareen. Tällä on kuitenkin jo paikallinen ihailija, joka ei katso tilannetta hyvällä. Sivussa tehdään kastelujärjestelmää autiomaahan, joka yritetään muuttaa viljelyskelpoiseksi. Huono elokuva, tylsä ja hengetön. Gary Cooper on nuoren cowboyn roolissa hyvä, mutta miespääosaa esittävä Ronald Colman varsin tympääntyneen oloinen.