Mitä elitistit katsovat

Yoshua Ben Yosef ( 18.4.2010 03:11)

Hung Fist ( 16.4.2010 19:04)

Minun puolestani voisi ottaa sellaisen käytännön, että jokaisesta listatusta elokuvasta pitää kirjoittaa vähintään kolme lausetta, muussa tapauksessa voi jättää postaamatta kokonaan. Eihän näistä leffalistailuista toisiaan kukaan mitään hyödy, joten miksi postata niitä (ja olenhan minäkin sitä tehnyt aiemmin, mutta en tee tästä eteenpäin). Ei kaikkea näkemäänsä tarvitse netissä julistaa. (Mini) arvioista koostuva topic sen sijaan on erinomainen tietolähde.

Höpöhöpö. Itse olen ainakin monesti etsinyt tiettyä elokuvaa, tai tietyn ohjaajan elokuvia... asenteella "kannattaako hankkia katsottavaksi", tai "mikä kannattaa hankkia katsottavaksi". Tällaisessa tilanteessa mä en mielelläni lue kommentteja, koska katson leffan mieluummin ilman liikaa etukäteistietoa tai liikaa etukäteisvaikutteita. Yleensä katson just millainen trendi arvosanoissa on ollut -> kaikilta paskat arviot, ehkä siis mietin jotain muuta. Jos etsin jotain tiettyä elokuvaa, olen paljon iloisempi, että löytyy kolme sen katsonutta, joista 2/3 on laittanut vain tähdet, kuin että en löydä yhtään merkintää kyseisestä elokuvasta, mutta puolen sivun analyysin jostain toisesta leffasta.

Aluksi luulin että vittuilet vain, mutta näköjään kyse onkin näkemyseroista. Minulle muiden antamat pisteytykset harvoin merkitsevät mitään. En jätä mielenkiintoista elokuvaa katsomatta vain siksi, että kaikki muut ihmiset ovat antaneet sille *. En katso elokuvia joista muut pitävät, vaan elokuvia joista itse arvelen pitäväni. Tekstiosuudesta saatan nähdä mihin pisteytys perustui, ja saatan heti huomata että pinnat ovat tulleet tai jääneet tulematta täysin "vääristä" / "oikeista" syistä.



Edellä mainitun valossa pinnat voisi tietystä jättää kokonaan pois, mutta kyllä ne silti paikaansa puoltavat, sillä ne kertovat kuinka paljon arvoa katsoja antoi tekstissään mainitsemille seikoille. Varsinkin lyhyissä arvioissa tämä saattaa muuten jäädä hieman epäselväksi. Ja toki pisteillä on toisinaan viidearvoa. Siihen kyllä vaaditaan yleensä persoonallista kirjoittajaa (Esim. Tapani Maskula, jonka pinnoja on aina mukava seurata viihdemielessä).



Siihen ajatukseen tosin yhdyn, että elokuvia on mukava katsoa ilman etukäteistietoa, ja odottamistani elokuvista arviot ja trailerit jäävät usein katsomatta ennen elokuvan katselua. Arvioita on kuitenkin mukava lukea elokuvista, joista ei ole koskaan kuullutkaan, jotka eivät vielä ole herättäneet katselukynnyksen ylittävää miekenkiintoa, tai jotka on itse jo nähnyt.

Hung Fist ( 18.4.2010 12:26)

Yoshua Ben Yosef ( 18.4.2010 03:11)

Hung Fist ( 16.4.2010 19:04)

Minun puolestani voisi ottaa sellaisen käytännön, että jokaisesta listatusta elokuvasta pitää kirjoittaa vähintään kolme lausetta, muussa tapauksessa voi jättää postaamatta kokonaan. Eihän näistä leffalistailuista toisiaan kukaan mitään hyödy, joten miksi postata niitä (ja olenhan minäkin sitä tehnyt aiemmin, mutta en tee tästä eteenpäin). Ei kaikkea näkemäänsä tarvitse netissä julistaa. (Mini) arvioista koostuva topic sen sijaan on erinomainen tietolähde.

Höpöhöpö. Itse olen ainakin monesti etsinyt tiettyä elokuvaa, tai tietyn ohjaajan elokuvia... asenteella "kannattaako hankkia katsottavaksi", tai "mikä kannattaa hankkia katsottavaksi". Tällaisessa tilanteessa mä en mielelläni lue kommentteja, koska katson leffan mieluummin ilman liikaa etukäteistietoa tai liikaa etukäteisvaikutteita. Yleensä katson just millainen trendi arvosanoissa on ollut -> kaikilta paskat arviot, ehkä siis mietin jotain muuta. Jos etsin jotain tiettyä elokuvaa, olen paljon iloisempi, että löytyy kolme sen katsonutta, joista 2/3 on laittanut vain tähdet, kuin että en löydä yhtään merkintää kyseisestä elokuvasta, mutta puolen sivun analyysin jostain toisesta leffasta.

Aluksi luulin että vittuilet vain, mutta näköjään kyse onkin näkemyseroista. Minulle muiden antamat pisteytykset harvoin merkitsevät mitään. En jätä mielenkiintoista elokuvaa katsomatta vain siksi, että kaikki muut ihmiset ovat antaneet sille *. En katso elokuvia joista muut pitävät, vaan elokuvia joista itse arvelen pitäväni. Tekstiosuudesta saatan nähdä mihin pisteytys perustui, ja saatan heti huomata että pinnat ovat tulleet tai jääneet tulematta täysin "vääristä" / "oikeista" syistä.



Edellä mainitun valossa pinnat voisi tietystä jättää kokonaan pois, mutta kyllä ne silti paikaansa puoltavat, sillä ne kertovat kuinka paljon arvoa katsoja antoi tekstissään mainitsemille seikoille. Varsinkin lyhyissä arvioissa tämä saattaa muuten jäädä hieman epäselväksi. Ja toki pisteillä on toisinaan viidearvoa. Siihen kyllä vaaditaan yleensä persoonallista kirjoittajaa (Esim. Tapani Maskula, jonka pinnoja on aina mukava seurata viihdemielessä).



Siihen ajatukseen tosin yhdyn, että elokuvia on mukava katsoa ilman etukäteistietoa, ja odottamistani elokuvista arviot ja trailerit jäävät usein katsomatta ennen elokuvan katselua. Arvioita on kuitenkin mukava lukea elokuvista, joista ei ole koskaan kuullutkaan, jotka eivät vielä ole herättäneet katselukynnyksen ylittävää miekenkiintoa, tai jotka on itse jo nähnyt.

Maskulan arviot ovat kyllä helmiä. Välillä tekstistä voi lukea, että mies on selvästi pitänyt katsomastaan elokuvasta. Pisteytyksenä saattaa ja usein onkin kuitenkin vain yksi tähti.

Hung Fist ( 18.4.2010 12:26)

Yoshua Ben Yosef ( 18.4.2010 03:11)

Hung Fist ( 16.4.2010 19:04)

Minun puolestani voisi ottaa sellaisen käytännön, että jokaisesta listatusta elokuvasta pitää kirjoittaa vähintään kolme lausetta, muussa tapauksessa voi jättää postaamatta kokonaan. Eihän näistä leffalistailuista toisiaan kukaan mitään hyödy, joten miksi postata niitä (ja olenhan minäkin sitä tehnyt aiemmin, mutta en tee tästä eteenpäin). Ei kaikkea näkemäänsä tarvitse netissä julistaa. (Mini) arvioista koostuva topic sen sijaan on erinomainen tietolähde.

Höpöhöpö. Itse olen ainakin monesti etsinyt tiettyä elokuvaa, tai tietyn ohjaajan elokuvia... asenteella "kannattaako hankkia katsottavaksi", tai "mikä kannattaa hankkia katsottavaksi". Tällaisessa tilanteessa mä en mielelläni lue kommentteja, koska katson leffan mieluummin ilman liikaa etukäteistietoa tai liikaa etukäteisvaikutteita. Yleensä katson just millainen trendi arvosanoissa on ollut -> kaikilta paskat arviot, ehkä siis mietin jotain muuta. Jos etsin jotain tiettyä elokuvaa, olen paljon iloisempi, että löytyy kolme sen katsonutta, joista 2/3 on laittanut vain tähdet, kuin että en löydä yhtään merkintää kyseisestä elokuvasta, mutta puolen sivun analyysin jostain toisesta leffasta.

Aluksi luulin että vittuilet vain, mutta näköjään kyse onkin näkemyseroista. Minulle muiden antamat pisteytykset harvoin merkitsevät mitään. En jätä mielenkiintoista elokuvaa katsomatta vain siksi, että kaikki muut ihmiset ovat antaneet sille *. En katso elokuvia joista muut pitävät, vaan elokuvia joista itse arvelen pitäväni. Tekstiosuudesta saatan nähdä mihin pisteytys perustui, ja saatan heti huomata että pinnat ovat tulleet tai jääneet tulematta täysin "vääristä" / "oikeista" syistä.



Edellä mainitun valossa pinnat voisi tietystä jättää kokonaan pois, mutta kyllä ne silti paikaansa puoltavat, sillä ne kertovat kuinka paljon arvoa katsoja antoi tekstissään mainitsemille seikoille. Varsinkin lyhyissä arvioissa tämä saattaa muuten jäädä hieman epäselväksi. Ja toki pisteillä on toisinaan viidearvoa. Siihen kyllä vaaditaan yleensä persoonallista kirjoittajaa (Esim. Tapani Maskula, jonka pinnoja on aina mukava seurata viihdemielessä).



Siihen ajatukseen tosin yhdyn, että elokuvia on mukava katsoa ilman etukäteistietoa, ja odottamistani elokuvista arviot ja trailerit jäävät usein katsomatta ennen elokuvan katselua. Arvioita on kuitenkin mukava lukea elokuvista, joista ei ole koskaan kuullutkaan, jotka eivät vielä ole herättäneet katselukynnyksen ylittävää miekenkiintoa, tai jotka on itse jo nähnyt.

Joo, en vittuile. Ja tietenkin mä mieluummin otan ne sanalliset arviot leffoista... mutta jos vaihtoehtoina on pelkkä numero, tai ei mitään, niin kyl mä sitten valitsen sen pelkän numeron.



Enkä mä myöskään tarkoittanut et mä aina ennen elokuvan katsomista kävisin täältä katsomassa kiinnostaako se vai ei, mutta usein olen niin tehnyt... varsinkin jos oma etukäteisajatukseni on tasoa "mikäs leffa tämä on, jaksaisiko katsoa"... siis silloin kuin ei oikein ole suurempia odotuksia.

Mun mielestäni olisi suunnattoman tärkeää, ettei kukaan postaisi tälle foorumille mitään miettimättä ensin tarkkaan, saattaako viestin sisältö ärsyttää jotakuta tai olla jonkun mielestä turha.

111.

Die Hard 2 ****

‑Paljon hyvää toimintaa ja on vähän siinä rajoilla pysyykö kasassa mutta hyvin onnistuu viihdyttämään



112. Night of the Living Dead *****

‑Kaikkien zombiefilmien äiti ja iskä



113. Star Trek (2009) ***

‑ei trekkifilmien parhaimmistoa mutta ei paskimpiakaan



114. Bound ***½

‑Wachowskit saisi palata näihin pikkubudjetin filmeihin



115. Sherlock Holmes (2009) ***

‑Pitkästä aikaa filmi Ritchieltä jonka voi katsoa



116. A.W.O.L ***

‑Damme imitoi omia elokuviaan jälleen uudessa katutappelufilmissä. Mikäs siinä.

pseudonyymi ( 18.4.2010 13:25)

Mun mielestäni olisi suunnattoman tärkeää, ettei kukaan postaisi tälle foorumille mitään miettimättä ensin tarkkaan, saattaako viestin sisältö ärsyttää jotakuta tai olla jonkun mielestä turha.

Ehdottomasti samaa mieltä! Juuri tuostahan elitismissä on kyse.

36- Audiard:

De battre mon coeur s'est arrêté (The Beat that my Heart Skipped) (DVD), Profeetan tasoa kaikessa paitsi kerrotun tarinan laajuudessa. Samoja teemoja, tiukkaa intensiteettiä ja rikkinäisiä pieniä ihmisiä. ****1/2



37- Bernard: Le joueur d'échecs (The Chess Player) (Leffassa), kunnianhimoinen ja upeannäköinen mutta samalla hieman tunkkainen ja hidas "laatumykkis". Turvallista keskitien ruahmaa. ***



38- Kahn: L'ennui (DVD), Tulipa sitten Audiardin varjolla usein mainittu Cedric Kahnkin kokeiltua, mutta tämähän oli huono. Mulle ei koskaan tää genre missä vanhempi mies nussii 120 minuuttia lihavaa teiniä neljän seinän sisällä kolahtanu eikä toiminu tämäkään. Huono ja tylsä oli, pelkkää nyhjäämistä. *



39- Antonioni: L'avventura (Seikkailu) (Leffassa), Torstaina oli tylsää, päätin käydä arkistolla. Näyttivät Seikkailun, helvetin hyvä oli taaskin. Puolityhjään saliin oli ehtinyt jälleen, niinkun Antsan leffanäytöksissä useinkin, nuorta yleisöä. Kovasti olivat ikävystyneen ja pettyneen oloisia poloisia. Leffan päätyttyä eräs jenkkituristi kiteytti nuoren sukupolven tunnot: "This film is like sooooooo corny". Olin itse ihan samoilla linjoilla aikanaan kun Turun arkistolla 1996 ekaa kertaa Seikkiksen näin. Tää on niitä leffoja jotka paranee kun katsojalla on vähän enemmän vettä virrannu siltojen alta ja ikäkriisi tai 2 plakkarissa. *****



40- Fuller: Hell and High Water (TV), Heikko ja innoton kylmän sodan sukellusvenejännäri. Huomasin just IMDb:stä et olin nähny tän joskus aikasemminkin enkä sillonkaan ollu tykänny. Hyvin sen katteli alusta loppuun tiedostamatta et oli nähny aikasemminkin... =) *1/2

143. DePalma:

Phantom of the Paradise ****

Upean näköinen ja musiikit oli hienot. Odotin vähän enemmän slasher-tyyppistä menoa. Erityisesti Touch of Evil ‑homage oli tyylikäs.



144. Kwapis: Vibes **

Etenee täysin Jeff Goldblumin ja Cyndi Lauperin harteilla, jotka ovatkin hyvässä vedossa. Suht hyvin tämä etenee loppua kohden ja vitsitkin toimivat, mutta viimeiset kohtaukset ovat jo aika huuhaata.



145. Corman: House of Usher ***

Tasavahva Poe-filmatisointi Cormanilta.



146. Miyazaki: Porco Rosso ****

Suosikki-Miyazaki. Tämä oli kai ensimmäinen anime, jonka muistan nähneeni ja erinomaisesti toimii edelleen. Tarina hyvä ja tapahtumaympäristö hieno, vanhat lentokoneet jaksaa viehättää näin animaationkin kautta.



147. Rossen: The Hustler ****

Mainio pool-elokuva. Paul Newman ja etenkin George C. Scott mainiossa vedossa. Kuvauksesta myös plussaa. Olin kuvitellut että Color of Money olisi ollut suorempi jatko-osa tälle, mutta kyseessä olikin melkeinpä suora temaattinen remake. Newmania katsoessa ei voinut olla kuvittelematta Cruisea ilveilemään samaa roolia.



148. Franju: Eyes without a Face ****

Tunnelmallinen jännäri. Edith Scob oli enkelimäinen herkkänä Christianena. Minulta myös kehut siitä, ettei henkilögalleriaa oltu tehty suoraan hullu tohtori ‑periaatteen mukaan.



149. Douglas: The Detective ***

Sinatran "The Boston Strangler". Se tästä ensimmäiseksi mieleen tuli. Vahva alku inhorealistisen rikospaikkakuvauksen ajan, mutta latistuu keskivaiheilla jahkailuksi. Huumeita käyttävä naisystävä oli aika huvittava ajankuvan yritys. Paranee pikkaisen loppuakohden, mutta ei tämä Bostonin kuristajan tasoinen ollut.



150. Nichols: Who's Afraid of Virginia Woolf? *****

Mestariteos, joka ei päästä helpolla. Richard Burton ja Elizabeth Taylor tekevät elämänsä roolit. Kauttaaltaan huikeaa näyttelemistä, erityisesti kohtaus jossa Burtonin esittämä George palaa kotiin kukkapuskan kanssa oli tiputtaa tuolilta. Ohjaaja-Nichols on saanut hyvin pidettyä joka suuntaan vetävät langat käsissään ja kokonaisuus pysyy eheänä. Tässäkin mustavalkokuvaus todella tyylikästä.



151. Wilder: Double Intemdity ***½

Wilderiltä jälleen hieno elokuva. Juoni oli hyvä mutta näyttelijöistä ei vakuuttanut muut kuin Edward G. Robinson. Etenkin pääosaa näytellyt Fred MacMurray oli todellinen puunaama ja pilasi elokuvaa todella paljon. Sujuvasti tämän kuitenkin katsoi, mutta ei Wilderin parhaimpiin yllä.



152. Lean: Brief Encounter ***

Pääosaparin mukana tämäkin nousee ja kaatuu. Tunnelataukseltaan kuitenkin vanhentunut, etenkin kun tuli verrattua heti perään katsottuun Hiroshima, rakastettuni ‑elokuvaan.



153. Resnais: Hiroshima mon amour ****½

Tämä toimi todella hyvin. Jostain syystä olin kuvitellut että tämä olisi enemmän jotain taidehörhöilyä, mutta hienosti kerrottu rakkaustarina tästä kehkeytyikin. Emmanuelle Rivalta ja Eiji Okadalta todella vahvat tulkinnat rooleistaan. Visuaalisesti hienoa jälkeä.



154. Emmerich: Stargate **

Tämä oli muistaakseni ensi-illan aikoihin nähtynä hieno elokuva, ja visuaalisesti tämä vieläkin toimii etenkin muutamissa pienoismallikohtauksissa. Tarina kuitenkin ei lähtenyt lentoon oikein missään vaiheessa ja tätä katsoessa tuli mieleen että kyseessä on malliesimerkki ns. turhasta elokuvasta.



155. Cooper: King Kong ****

Yksi hienoimmista seikkailuelokuvista edelleen. Tässä ei jotkut hölmöydetkään haitannut katsomista lainkaan (esim. dinosaurusta kiljuen pakoon juokseva merimies kiipeää puuhun ja yrittää potkia ko. dinoa pois, samalla kun muut seilorit ovat jo paenneet hyvän matkaa). Muistelin että tässä olisi ollut Kongin osalta seagalmainen raajankatkominen jossain dinotaistossa, mutta taidan olla nähnyt vain hyvää unta.



156. Schoedsack: Son of Kong *½

Vaivaannuttavaa kohkaamista. Näyttelijät surkeita ja huumori ei toimi lainkaan. Muutama suht ok. stop-motion jakso, jotka kuitenkin pilataan juuri sillä huonolla komedialla. Plussaa apinabändistä.



157. Besson: The Messenger: The Story of Joan of Arc ****

Paljon parempi kuin muistelin. Besson jatkaa tällä vahvaa 90-lukuaan tällä tyylikkäällä keskiaika-kuvauksellaan. Positiivisesti Joanista ei oltu lähdetty tekemään suoraan pyhimystä, vaan näkökulmaksi oli valittu ristiriitainen hahmo.



158. Corman: Little Shop of Horrors ***

Sopivan hölmö ja sympaattinen jonka katsoo sujuvasti.



159. Hutton: Where Eagles Dare ****½

Se paras korkkarielokuva. Juoni ja näyttelijät toimivat. Ainoa todellinen miinus tulee siitä, ettei gestapo-nazia kunnolla hyödynnetty vaan hahmolla oli tasan yksi funktio. Olisivat saaneet käyttää sitä enemmän tarinan pahiksena.



160. Anderson: Punch-Drunk Love **½

Mitä helvettiä? Andersonin selkeästi surkein elokuva. Sandleria on joka suunnasta kehuttu mutta ei kyllä minua vakuuttanut. Todella epätasainen elokuva jossa muutaman erinomaisen kohtauksen lisäksi on tuhat muuta vaivaannuttavan huonoa ja ilmeisesti tarkoituksena onkin ollut luoda mahdollisimman epämukava katsomiskokemus (ainakin jos mitään voi päätellä musiikinkäytöstä ja elokuvan hahmoista). Plussana on mieleen jäänyt Andersonin hieno kameran käyttö, eipä oikein muuta. Malliesimerkki siitä, että maailmaan mahtuu monen kaltaista ongelmaista ihmistä, mutta ei se tarkoita että ko. henkilöt olisivat toimivia hahmoja elokuvaan. Vertailuna muut PTA-leffat: Boogie Nights ****½, Magnolia ****½, There Will Be Blood *****



161. Zucker: The Naked Gun ****

Erinomaisesti toimii useiden katsomisten jälkeen edelleen. Komediallista ilotulitusta alusta loppuun.



162. Siegel: The Killers ***

Lee Marvin ja Clu Gulager ovat ilmiömäisiä tässä, etenkin Clu. Harmi vain, että elokuva mielestäni painottaa vääriä asioita ja on muutenkin huonosti rytmitetty. Mikäli Marvinin ja Gulagerin hahmot olisivat selkeästi pääosassa ja tarina pyörisi enemmän heidän kauttaan, olisi tämä helposti ****-elokuva. Nyt kuitenkin tarina etenee niin, että kaksikko menee juoneen liittyvän hahmon luo -> seuraa parinkymmenen minuutin flashbacktarina ja sitten sama toistuu pariin kertaan. Ok ratkaisu tämäkin mikäli itse ryöstötarina olisi mielenkiintoisemmin kerrottu ja näytelty, nyt kontrastia pääosakaksikon energisyyteen ja pirullisuuteen on liikaa ja elokuva pysyy liian epätasaisena. Loppu oli kuitenkin tyylikäs.

Max Kleven :

W.B., Blue and the Bean aka Bail Out (1989) **

Linda Blair ja David Hasselhof toimintaelokuvassa, jossa Hasselhoffin esittämä W.B. ja pari muuta tyyppiä yrittävät ensin suojella Linda Blairin esittämää naista tämän perässä tulevilta rikollisilta ja myöhemmin he joutuvat lähtemään pelastamaan tätä Meksikon puolelta. Pääosin tyhjänpäiväinen halpis mutta Hoff tarjoaa takatukkineen parit makeat naurut (La Bamban laulaminen = huutaminen suihkussa, seksin teeskentely rikollisten majapaikassa ja tuuletus joka seuraa helikopterin alas ampumisen jälkeen (pari framea). Kokonaisuutena varsin heppoista menoa.



Luciano Ercoli : La morte accarezza a mezzanotte aka Death Walks at Midnight (1972) ***½

Giallo jossa nainen ensin huumehöyryissä todistaa raa'an murhan ja joutuu myöhemmin tekemisiin tunnistamansa murhan tehneen miehen kanssa. Tyypillistä giallomeininkiä eli visuualisesti hyvää jälkeä ja tappojen motiivit ovat tietysti taas kieron vyyhden takana.



Jonas Pate : Shrink (2009) ***½

Kevin Spacey esittää "kallonkutistajaa" jolla käy asiakkaina pääosin julkkiksia, joilla on henkilökohtaisia ongelmia. Miehen oma elämä on myös heikoissa kantimissa ja päivistä selvitään läpi osin pilven polton, osin alkoholin avulla. Nyt hän saa poikkeuksellisesti hoidettavakseen elokuvista kiinnostuneen koulutytön jonka kohtalo sekoittuu julkkispotilaiden ja kallonkutistajan sukulaispojan välillä. Spacey näyttelee taas hienosti ja muutenkin varsin laadukasta jälkeä. Tuntuu kuitenkin jäävän elokuvana hieman etäiseksi ja välillä tähän on vaikea päästä sisälle, johtuen varmaankin ohjaustyylistä ja sivuhahmojen lukumäärästä.

Night Visions:

35mm:



[REC]^2. Parempi kuin ykkönen, mutta ei silti kovin hyvä. Uskonnollinen aspekti oli aluksi kiinnostava, mutta lopuksi nolo.



Yksin kaikkia vastaan. Edellisen kerran näin tämän teatterissa, silloin pidin tätä vuoden parhaana elokuvana. Ymmärrän edelleen miksi.



Valhalla Rising. Totaalinen ei-käsikirjoitusta elokuva. Toimii lähinnä Mikkelsenin ansiosta edes jollain tasolla.



The Final Terror. Hyvän näköinen ja hyvin näytelty slasher. Ei kovin jännittävä ja goreakaan ei ollut.



Joysticks. Olihan tämä todella rankka, mutta palkitseva kokemus.



16mm:



Combat Shock. En aikoinani tykännyt tästä elokuvan käppäisyyden vuoksi, mutta nyt osasin arvostaa huomattavasti enemmän sitä, miten olemattomista elementeistä ja nollabudjetilla oltiin kuitenkin saatu sykähdyttävä elokuva aikaiseksi.





Tää viikko



35mm



Dracula vs. Frankenstein. Aivan tolkuttoman paljon A.A. oli saanut mahdutettua tähän kaikkea pihviä. Valitettavasti kokonaisuus on ihan yhtä jahkaileva kuin herran elokuvat yleensäkin. Se hyvä puoli näissä on, että jälkikäteen funtsittuna ne tuntuvat paljon paremmilta kuin itse tilanteessa.



DVD:



Rööperi. Jotain hyvää täsä toki oli, mutta harvinaisen epäkiinnostavan elokuvan olivat saaneet kirjasta aikaiseksi. Varsinkin nämä omat lisäykset olivat suorastaan helvetin noloja.



Titan AE. Heikko piirretty.



Digiboksi:



Friday the 13th. Taas uusi laadukas remake. Ilohan näitä on katsoa, jos ei jaksa liikaa päätänsä rasittaa.



Muiden elämä. Nyt vasta näin tämän ensimmäisen kerran. Varsinkin viimeiset 15 minuuttia ovat kertakaikkisen nerokkaat.



Pride & Glory. Yllättävän hyvä korruptiokuvaus. Oikeastaan paras näistä uusista "70-luku" kyttäleffoista.

027. Catharine Hardwick:

Twilight (USA, 2008) 2/10

FFFUUUUUUUUU, toinen äijienilta-elokuva (ensimmäinen oli Pretty Woman)!! En kestä. Minulle tuli olo, että katson elokuvaa, jonka kohdeyleisönä ovat teinitytöt. Ei millään tasolla edes etäisesti hyvä. "Back in the day vampires sucked blood, not cock".



028. Rowdy Herrington: Road House (USA, 1989) 8/10

Dalton (Patrick Swayze) on maailman paras portsari, joka palkataan tuomaan järjestys pikkukaupungin pahamaineiseen Double Douce ‑baariin. Pokehommat kuitenkin paisuvat ulos mittakaavoistaan, kun Dalton ajautuu tulilinjalle koko kaupunkia villin lännen tyyliin johtavan rikollispomon kanssa. Road House on todellinen trippi 80-lukulaiseen toimintauniversumiin, ja lopputulos on positiivisella tavalla pöyristyttävä ja paska toimintaelokuva. WTFIGO-mittari heiluu aika korkeissa lukemissa koko ajan.

Yoshua Ben Yosef ( 19.4.2010 00:40)

Twilight – ...Minulle tuli olo, että katson elokuvaa, jonka kohdeyleisönä ovat teinitytöt.

No shit...

theremin ( 18.4.2010 18:37)

153. Resnais: Hiroshima mon amour ****½

Tämä toimi todella hyvin. Jostain syystä olin kuvitellut että tämä olisi enemmän jotain taidehörhöilyä,

No, sitähän se just on ja helvetin tylsää sellaista.

Jetro Suni ( 19.4.2010 00:50)

Yoshua Ben Yosef ( 19.4.2010 00:40)

Twilight – ...Minulle tuli olo, että katson elokuvaa, jonka kohdeyleisönä ovat teinitytöt.

No shit...

Tässä kohtaa ajattelin, ettei mun tarttis erikseen osoittaa lauseen self-proclaimed sarkastisuutta.

Humphrey Bogart ( 19.4.2010 01:04)

theremin ( 18.4.2010 18:37)

153. Resnais: Hiroshima mon amour ****½

Tämä toimi todella hyvin. Jostain syystä olin kuvitellut että tämä olisi enemmän jotain taidehörhöilyä,

No, sitähän se just on ja helvetin tylsää sellaista.

Olihan se, mutta jostain olin saanut kuvan että elokuvassa ei ihan näin selkeää juonenkaarta olisi. En kuitenkaan valita.