4.4.2006 11:58
Ostetut levyt
4.4.2006 12:09
No-Man: Speak (1999)
Koska Together We're Stranger oli rohkaiseva aloitus, jatkan No-Man ‑kokeiluja. Flowermouthia mainittiin popiksi joka ei vielä houkutellut, ja Returning Jesus on out of print??? Tämmöinen nimike sitten löytyi.
Heh, veikkaan että toi levy mene vaihtoon aika pikaisesti. Toi on lähinnä vanhoista kokeellisista jämistä koottu julkaisu. Mitään kunnon biisejä tossa ei oikein ole. Se ruotsalainen lastenlaulu on kyllä parhautta...
Voi ei, minua on huijattu. Vähän kyllä herättikin epäilyksiä se, että levytysvuosiksi mainittiin komeasti 12 vuoden ajanjakso 1988 – 1999.
Mitä muita liikkeitä Helsingin seudulla muuten on Keltaisen jäänsärkijän lisäksi joista löytyy progea ja muuta senhenkistä kamaa suht edullisesti uutena tai käytettynä?
4.4.2006 12:12
No-Man: Speak (1999)
Koska Together We're Stranger oli rohkaiseva aloitus, jatkan No-Man ‑kokeiluja. Flowermouthia mainittiin popiksi joka ei vielä houkutellut, ja Returning Jesus on out of print??? Tämmöinen nimike sitten löytyi.
Heh, veikkaan että toi levy mene vaihtoon aika pikaisesti. Toi on lähinnä vanhoista kokeellisista jämistä koottu julkaisu. Mitään kunnon biisejä tossa ei oikein ole. Se ruotsalainen lastenlaulu on kyllä parhautta...
Voi ei, minua on huijattu. Vähän kyllä herättikin epäilyksiä se, että levytysvuosiksi mainittiin komeasti 12 vuoden ajanjakso 1988 – 1999.
Mitä muita liikkeitä Helsingin seudulla muuten on Keltaisen jäänsärkijän lisäksi joista löytyy progea ja muuta senhenkistä kamaa suht edullisesti uutena tai käytettynä?
Hippie Shakessa on musta kohtuuhinnat. Black and Whitessa huumorihinnat. Oli kyllä hienoa nähdä hiljattaen Amon Düül II:n levyt, mutta hinnat naurattivat. HS ei tosin myy mitään AOR-progea, mistä sinä tykkäät.
4.4.2006 12:15
No-Man: Speak (1999)
Koska Together We're Stranger oli rohkaiseva aloitus, jatkan No-Man ‑kokeiluja. Flowermouthia mainittiin popiksi joka ei vielä houkutellut
Ota vaan toi Flowermouth, eiköhän se toimi kun ei toi sun suosima progekaan ole läheskään sieltä haastavimmasta päästä.
4.4.2006 12:25
Mainitkaa ihmeessä esimerkkejä haastavasta progesta niin katsotaan.
4.4.2006 12:33
4.4.2006 13:11
U.K. – U.K. (1978)
Tästä U.K:n ekasta levystä minulla on kyllä hyllyssä hiukan rahiseva vinyyli joka tuntui asialliselta päivittää cd:ksi kun osui kohdalle kohtuuhintaan. In the Dead of Night on yksi aikakautensa klassisia progekappaleita.
Tämä nyt on yksi niitä levyjä, jotka pitäisi säilöä johonkin holviin maan sisään kuunneltavaksi ydintuhon jälkeisille polville.
4.4.2006 14:00
Näiden lisäksi löytyi kirjastosta The Enidin ensimmäinen levy In the Region of the Summer Stars (1976? 1977?)
Onko muuten niin, että Enidiltä on osasta levyjä edelleenkin cd:nä vain ne uudelleenmiksatut tms. versiot?
Mites Tuhka toi Kraan, ootko jo kuunnellut? Mulla on viis ekaa, enkä oikeastaan ole myöhempiä kaivannut.
4.4.2006 14:49
5.4.2006 16:19
Kommentoidaan samalla uusin ostos Ajattaran Äpäre. Kaikki aiemmat levyt ovat olleet halvempia kuin normaalisti uusina eli n. 15e, mutta tämä oli normi 20e. Perkele, varsinkin kun levy on lyhyt, käytännössä vain 9 biisiä ja puoli tuntia. Mutta hyvä levyhän tämä on, niin kuin ne edellisetkin. Ei yhtään varsinaisesti huonoa biisiä ja pari tarttuvampaa kuten Tahtomattaan syntynyt.
Äpäre löytyy jo omastakin hyllystä. Alkuun iskevä, mutta loppupuolella jo vähän puuduttava kokonaisuus – vaikka mittaakaan ei tosiaan ole kuin tuon verran. Koskisen taito öristä siten, että joka sanasta saa selvän, on avain uskomaton.
End Of You: Unreal
Epätasainen kokonaisuus, mutta ne parhaat raidat potkivat aivan helevetin kovaa.
iiwanajulma: Sitä ei ole mitä en näe
"Suomimetalli" on genrenä ehkä täyteen tungetuin metalli-karsina, mutta vielä sieltäkin voi näemmä löytää vähän käytetyn ja rauhaisan nurkan. En pitänyt kovinkaan paljon levyä edeltäneistä promo-sinkuista, joten parannus oli yllättävä ja melkoinen.
Godsplague: Triumph
Äijät soittaa viina-metallia – ja kovaakin vielä. Tätä kelpaa kuunnella, kun viikonlopun virta-avain on käsillä. Metalli on tosin vaihtunut enemmän rockiin viime aikoina.
Kalmah: The Black Waltz
Pieni pettymys, kun hypetys oli kuitenkin taas melkoista ennen levyä.
Suruaika: Pelkäämme vain toisiamme
Tampere on Suomen gootti-pääkaupunki. Ja nyt siis puhutaan gooteista, eikä mistään wanna-be "kooteista". Potkii.
Katla: Raatoharmonia
Pitkälti samat sanat kuin iiwanajulmasta. Tosin Raatoharmonia ei yllä aivan yhtä korkealle.
Reflexion: Out Of The Dark
Ja tässä on sitten niitä "kootteja" oikein kunnolla. Hoh-hoijaa. Kylläpä pojat soittaa kovaa "metallia", ihan hirvittää.
David Gilmour: On An Island
Todella kirvelevä pettymys – pliisu, rauhallinen ja luotaan työntävän tyytyväinen fiilistelynippu. Eihän siitä Gilmourista taida olla suuriin tekoihin ilman Watersia – ja päinvastoin.
5.4.2006 16:21
David Gilmour: On An Island
Todella kirvelevä pettymys – pliisu, rauhallinen ja luotaan työntävän tyytyväinen fiilistelynippu. Eihän siitä Gilmourista taida olla suuriin tekoihin ilman Watersia – ja päinvastoin.
Rogers Watersin Amused To Death on mestariteos. No siitäkin on kyllä jo 14 vuotta aikaa... Tosin olihan Watersin viimevuotinen oopperakin ihan mielenkiintoinen teos.
5.4.2006 16:27
David Gilmour: On An Island
Todella kirvelevä pettymys – pliisu, rauhallinen ja luotaan työntävän tyytyväinen fiilistelynippu. Eihän siitä Gilmourista taida olla suuriin tekoihin ilman Watersia – ja päinvastoin.
Rogers Watersin Amused To Death on mestariteos. No siitäkin on kyllä jo 14 vuotta aikaa... Tosin olihan Watersin viimevuotinen oopperakin ihan mielenkiintoinen teos.
Onhan Amused To Death toki hyvä – itse asiassa miltei loistava kokonaisuus, mutta ei se tahdo silti pärjätä herrain yhteistyön parhaille tuloksille. Nyttemmin Waters on kaatunut omaan, loputtomaan kyynisyyteensä, joka pysyi vielä aisoissa kun Gilmour oli mukana kuvassa. Gilmour keskittyy puolestaan vain olemaan tyytyväinen itseensä, maailmaansa ja lapsiinsa istuessaan siellä kiikkustuolissa pikku saarellaan.
Jälleen kerran yhtye oli huomattavasti enemmän kuin vain osiensa summa...
5.4.2006 16:31
Onhan Amused To Death toki hyvä – itse asiassa miltei loistava kokonaisuus, mutta ei se tahdo silti pärjätä herrain yhteistyön parhaille tuloksille. Nyttemmin Waters on kaatunut omaan, loputtomaan kyynisyyteensä, joka pysyi vielä aisoissa kun Gilmour oli mukana kuvassa. Gilmour keskittyy puolestaan vain olemaan tyytyväinen itseensä, maailmaansa ja lapsiinsa istuessaan siellä kiikkustuolissa pikku saarellaan.
Jälleen kerran yhtye oli huomattavasti enemmän kuin vain osiensa summa...
Mitä noita Watersin haastatteluja olen lukenut niin Watershan on tuntunut pehmentyneen aika lailla viime vuosina ja pahin kyynisyyskin on tainnut jossain määrin karista pois. Valitettavasti. Minä ainakin toivon että mies tekee vielä vastaavanlaisen huippuvihaisen, angstisen ja poliittisen levyn mitä juuri Amused To Death oli.
Watershan on lupaillut julkaisevansa kaksi rock-levyä lähitulevaisuudessa. Toisen teemana ilmeisesti löyhästi sota ja toisen rakkaus.
7.4.2006 13:00
Yksityishenkilö:
Joose Keskitalo: kaupungit puristuvat puristimissa 7e, maanantaina pitäisi tulla.
7.4.2006 15:33
Yksityishenkilöltä ostettua, maksoi vähän päälle 24 e.
Kauko Röyhkä – Joko-tai
Kauko Röyhkä – Ihmelapsi
Kauko Röyhkä – Kaksi Koiraa
Hevein – iOta (sinkku)
Hevein – As Far As The Eye Can See (sinkku)