23.12.2007 17:18
Steely Dan: Katy Lied (1975)
Mainiota viihteellistä popjazzia.
Steely Dan: The Royal Scam (1976)
Kuten myös.
Vai niin. Ehkä näitä levyjä voi tuollaiseksikin kutsua kun oikein käyttää mielikuvitusta, mutta määritelmästä tulee enemmän mieleen joku Kenny G. Osuvampi definitio voisi olla "cool". Ei noita kyynisiä ja kieron humoristisia sanoituksia ja rikkaasti amerikkalaista musiikkiperintöä ja americanaa yleisemminkin hyödyntävää varsin uniikkia musiikkitaidetta kyllä ihan nikottelematta viitsi kutsua "viihteelliseksi popjazziksi". Jazz-vaikutteita toki löytyy, "Katy Liediltä" vähemmän, synkän tummalta "Royal Scamilta" vähän enemmän, mutta ei läheskään siinä määrin kuin seuranneella "Aja"-levyltä. Voisin melkeinpä laskea Steely Danin ihan omaksi genrekseen. Eivätkä viihteeellistä popjazzia heittävät tyypit yleensä ole niin twisted, että nimeävät bändinsä/projektinsa dildon mukaan.