Epävirallinen black-metalkeskustelu

G.P.O. ( 17.3.2006 13:24)

Mitä vikaa Mentorsissa on?

Ihan hauska bändi mutta ei kovin BM.

G.P.O. ( 17.3.2006 08:58)

Jos tämä viidellä viimeisellä levyllä mukaan tuotu pelkistetty primitiivisyys tarkoittaa "tasapaksua pikaruokarallatusta", niin mikäpä siinä. Näkökulma kai sekin. Sama asenne Darkthronen levyiltä on huokunut alusta lähtien...

Ennen= "You watch me face the mirror and see desecration with my art I am the fist in the face of God"

Nykyään= "You think you are Satan but you're not so shut up, you twat"



Tähän kehityskaareen sopii vain yksi ilmaisu: Retarded progression.



Suosittelen kuuntelemaan DT:n neljä ensimmäistä levyä uudelleen, joissa ei ole jälkeäkään tästä DT:n nykyisestä "räkäasenteesta". Etenkin Blaze in the Northern Sky yhdistää nerokkaasti toisiinsa death-, trash-, punk- ja black-vaikutteita.

parraton_suti ( 17.3.2006 13:27)

Suosittelen kuuntelemaan DT:n neljä ensimmäistä levyä uudelleen, joissa ei ole jälkeäkään tästä DT:n nykyisestä "räkäasenteesta". Etenkin Blaze in the Northern Sky yhdistää nerokkaasti toisiinsa death-, trash-, punk- ja black-vaikutteita.

Meillä on kyllä perustavanlaatuinen näkemysero siitä mitä räkäinen tarkoittaa. Minusta alkuaikojen Darkthronet ovat hyvinkin räkäistä menoa. Räkäisellä tarkoitan sellaista rienaavaa ja vittumaista fiilistä ja haistattelua, jota alkuaikojen levyt roiskivat ympäriinsä tynnyrikaupalla. Sama asenne Darkthronella on edelleen, vaikka menneiden aikojen loistoon ei valitettavasti päästäkään. Mutta enpä ole aikoihin uskaltanut odottaakaan Darkthronen tekevän enää uutta klassikkolevyä.

Leviathanin The Tenth Sub Level of Suicidea on tullut muutaman kerran kuunneltua ja ihan hyvältä vaikuttaa, biiseissä muutaman minuutin häiriintyneen paahdon jälkeen päästään usein hyviin tunnelmointiosuuksiin. Eniten kuitenkin ilahduttaa tokan biisin nimi Fucking Your Ghost in Chains of Ice ja artistiposeeraus josta nousee mieleen zen-arvoitusta muistuttava kysymys 'mitä suicide black metallisti tekee metsässä kirveen kanssa?'

Yotsuya ( 24.3.2006 15:02)

'mitä suicide black metallisti tekee metsässä kirveen kanssa?'

Kaataa pari puuta ja tekee hirttopuun?

netzach ( 25.3.2006 13:02)

Yotsuya ( 24.3.2006 15:02)

'mitä suicide black metallisti tekee metsässä kirveen kanssa?'

Kaataa pari puuta ja tekee hirttopuun?

Tarpeeksi kiimainen suicide bläkkäri ripustaisi itsensä ihan vaan sopivalle oksalle. Epätrueta pouseritouhua. Vilkuilin kaupassa Shiningin kolmoslevyn bändikuvia, ihme teiniteekarihuumoria, olin jostain syystä luullut että sekin olisi ollut ihan vakavasti otettava alan bändi.

Yotsuya ( 25.3.2006 11:14)

netzach ( 25.3.2006 13:02)

Yotsuya ( 24.3.2006 15:02)

'mitä suicide black metallisti tekee metsässä kirveen kanssa?'

Kaataa pari puuta ja tekee hirttopuun?

Tarpeeksi kiimainen suicide bläkkäri ripustaisi itsensä ihan vaan sopivalle oksalle. Epätrueta pouseritouhua. Vilkuilin kaupassa Shiningin kolmoslevyn bändikuvia, ihme teiniteekarihuumoria, olin jostain syystä luullut että sekin olisi ollut ihan vakavasti otettava alan bändi.

Kyllä Shiningin musiikkiin ja tuohon kolmoslevyyn kannattaa tutustua. Ulkomusiikillisiin seikkoihin en tosin ole erityisemmin kiinnittänyt huomiota, joten en tarkemmin tiedä miten vakavasti otettavana bändiä niiden perusteella voi pitää, mutta toisaalta suurin osa lukemistani Shiningin levyarvosteluista/-kommenteista on ollut varsin positiivisia (vaikka sana positiivinen onkin ehkä huono sana kuvaamaan suicide black metallia).



Ja tarvittaessa levyä löytyy esimerkiksi täältä (ellei ole varastoista loppunut) edulliseen 8 euron hintaan: Dragonthroneproductions

Yotsuya ( 25.3.2006 10:14)

netzach ( 25.3.2006 13:02)

Yotsuya ( 24.3.2006 15:02)

'mitä suicide black metallisti tekee metsässä kirveen kanssa?'

Kaataa pari puuta ja tekee hirttopuun?

Tarpeeksi kiimainen suicide bläkkäri ripustaisi itsensä ihan vaan sopivalle oksalle. Epätrueta pouseritouhua. Vilkuilin kaupassa Shiningin kolmoslevyn bändikuvia, ihme teiniteekarihuumoria, olin jostain syystä luullut että sekin olisi ollut ihan vakavasti otettava alan bändi.

Shiningilla on aika lailla ulkomusiikillista huumoria mukana, tai siis "huumoria" joka ei välttämättä toimi, koska itse musiikki on kuitenkin suht vakuuttavaa kuolonkorinaa. Kolmoslevyn päätösraidassa Fields of Faceless on hyvin aavemainen melodia ja läpi kymmenminuuttisen hyvin kantava rakenne. Myös kakkosraita Svart Industriell Olycka on monien mieleen hypnoottisen monotonisella pääriffillään. Tämä on ainoa Shiningin levy jonka omistan, kakkoslevy Livets Ändhållplats jäi mieleen todella persoonattomana ja tylsänä levynä ja sai täten lähteä. Hellhammerin tekninen ja ajoittain kikkaileva rummutus hieman häiritsee kolmoslevyssä, ei sovi suikkariin.



Leviathanilta kannattaa huoletta omistaa myös albumi Tentacles of Whorror ja demokokoelma Howl Mockery at the Cross, joista löytyy samaa vittumaista, rokkaavaa ja eteeristä suicidea kuin tuosta debyytistä. Tentacles of Whorrorin pitkä outro on ääritunnelmallinen ja tiivistyvä. Muita mieleen painuvia biisinnimiä ovat mm. A Necessary Mutilation ja Vexed And Vomit Hexed. Wrestin sivuprojekti Lurker of Chalice on myös hyvää tunnelmointia, mutta ei niinkään Blackia. Virallinen luokitus lienee Dark/Black Ambient ja "Deathrock."



Kältetodia ei ole mainittu, saksalainen yhden miehen depressiivisyys, jota suosittelen alasta innostuneille. Täyspitkä Leere sisältää neljä pitkää kitaravetoista biisiä, toistoa ja vajoamista. Päätösraita Appendix: Hypnos on ehkä hienoin.

Marienbad ( 27.3.2006 10:08)

Shiningilla on aika lailla ulkomusiikillista huumoria mukana, tai siis "huumoria" joka ei välttämättä toimi, koska itse musiikki on kuitenkin suht vakuuttavaa kuolonkorinaa.

Suicide bm ei ole minun heiniäni, mutta Shiningin "The Eerie Cold"-levyn aloittava, itkuraivarityylillä vedetty saarna saa kyllä hymyn kasvoille joka kerta. Se tuskin kuitenkaan on saarnan tarkoitus. Levyn olen kuullut ainoastaan mp3-muodossa, joten en tiedä onko tuota paasausta lopullisessa tekeleessä.

G.P.O. ( 27.3.2006 14:50)

Suicide bm ei ole minun heiniäni, mutta Shiningin "The Eerie Cold"-levyn aloittava, itkuraivarityylillä vedetty saarna saa kyllä hymyn kasvoille joka kerta. Se tuskin kuitenkaan on saarnan tarkoitus. Levyn olen kuullut ainoastaan mp3-muodossa, joten en tiedä onko tuota paasausta lopullisessa tekeleessä.

Ei ole



Parhaita metallilevyjä aikoihin tuo Eerie cold.

Antti Tohka ( 31.1.2006 12:08)

Kuunneltuani tuota Black Witcheryä muutaman kerran hakisin suosituksia vastaavasta, bvitun agressiivisesta ja vihamielisestä materiaalista. Revengeä, Blasphemyä, tms. huumorimusaa ei tarvitse suositella.

Australiasta tulee myös Bestial Warlust jonka "Blood & Valour" tuntuu aika hyvältä, eikä siis huumormielessä vaan brutaalimielessä.



Sen sijaan takuuvarma suositus tästä tyylistä on Antaeusin levy "De Principii Evangelikum" jossa yhdistyy täydellisesti verenkatkuinen kaahaus ja tiukka yhteensoitanta. Tämä on jotenkin täydellinen sekoitus Blackia ja Grindiä eikä millään tylsällä tavalla. Pituutta n. 28 minuuttia, paljon parempi kuin "Cut your flesh and worship Satan" joka ei aivan lunasta potentiaaliaan. Bändin viimeisin biisi "Gates to the Outside" löytyy Mütiilationin, Malicious Secretsin ja Deathspell Omegan kanssa tehdyltä splitiltä "From the Entrails to the Dirt" ja on sekin vain alle kolme minuuttia, mutta aivan timanttinen saavutus.

Velvet Cacoon!

Weakling!

Toi Weakling on ehkä maailman paras bändi, jos se mitataan tuotannon laadulla suhteessa tuotannon määrään. Jenkkiläinen mustametallibändi teki vain yhden albumin joka kattaa viisi helvetin pitkää biisiä. Albumin nimi on "Dead as Dreams" ja tunnelma vastaa kaikkein toivottominta mahdollista sotatarinaa/taistelua, johon on kuitenkin osallistuttava. Jos tätä pitäisi verrata yhteen kuvaan jostain elokuvasta, valitsisin "juoksuhautakohtauksen" Lewis Milestonen elokuvasta Länsirintamalta ei mitään uutta, jossa mies kuolee täyttymyksenomainen ja etäinen hymy kasvoillaan. Toinen henkilökohtainen vertailukohta on Tarkovskin Peilissä käytetty autenttinen matsku suolla marssivista neuvostoliittolaissotilaista, joista Tarkovskin mukaan vain muutama palasi elävänä kotiin.

Weaklingin musiikkia ei kannata verrata muihin BM-saavutuksiin, mutta oleellisimpia elementtejä ovat massiivisen repivät kitarakuviot, voimakas särö, loistavat nopeudenvaihdokset ja hillitty syntikoiden käyttö. Tämän lisäksi ambienssia luodaan pelkällä bassolla, äänen kierrättämisellä, kierron kaiuttamisella ja muulla oikeasta näkemyksestä vihjaavalla toiminnalla. Lopputulos on aluksi vitun verenhimoinen ja uljas, jonka jälkeen ahdistava, pelokas ja lopulta kuoleva tai kuollut. Helppo suositella BM:n ystäville jotka eivät bändiä vielä tunne ja joille tunnelma on tärkeimpiä elementtejä koko musiikissa.



1. Cut Their Grain and Place Fire Therein 10:28

2. Dead As Dreams 20:39

3. This Entire Fucking Battlefield 14:47

4. No One Can Be Called As A Man While He'll Die 13:09

5. Disasters In The Sun 17:06

Saako tuota Weaklingiä jostain?

Antti Tohka ( 2.5.2006 07:02)

Saako tuota Weaklingiä jostain?

no itse asiassa siitä on 66 kpl rajoitettu nauha joista voin myydä toisen sulle hintaan 666e.



ja vitut, siitä on olemassa (toki nauhan lisäksi) jumalaisen upea tuplaLP-versio ja myös CD. Vinyylipainos lienee lopussa mutta CD:stä tuli uusintapainos jokin aika sitten. Eivät ole mitään kovin levinneitä tallenteita eikä mikään "luottomesta" näytä stockaavan sitä tälläkään hetkellä. Ruotsin Total Holocaust Recordsilta tämän olisi takuulla saanut, mutta distro lopetti toimintansa viime syksynä. Pitää infota jos bongaan tämän jonkun distron tarjonnasta tulevaisuudessa.



Grim, trance-like black metal from this cult SF band (RIP).