Nähdyt keikat

Humphrey Bogart ( 20.7.2009 16:31)

Alive ( 20.7.2009 15:24)

Deep Purple @ Kotka. Olipa muuten ihan hämmästyttävän hieno keikka. Vanhat miehet yllätti todella positiivisesti.

Oliko biiseissä mitään yllätysvalintoja?

No ei kai, muutama mulle tuntematon biisi tuli, mutta en nyt purplen tuotantoa läpikotaisin tunnekaan. Fiilis vaan oli hyvä sopivan kokoisessa teltassa.

Voivodin keikka Jalometallissa oli kyllä parasta pitkään aikaan, häkellyttävän hienosti vetivät. Mukana siis Snake, Away, uus kitaristi Dan Mongrain ja bändiin palannut Blacky. Pari biisiä uudelta levyltä (luulisin), muuten tuli tajutonta tykitystä War and Painista aina Angel Ratiin asti. Snake lauloi paremmin ja puhtaammin kuin nykyisillä levyillä ja Mongrain imitoi Piggyn soittoa jopa niin, että olisi voinut vähän omaakin vetää. Ainoa huono puoli keikassa oli se, että alkupää oli täynnä "hittikimaraa" (jos Voivodista voi näin puhua) ja lopussa hyvätkin biisit oli vähän väärässä paikassa. Mutta loppui sitten Piggyn muistoksi Astronomy Domineen, joka räjäytti taas kerran pään. Tuli Tornado, Voivod, Tribal Convictions, Unknown Knows, The Prow, ja ties mitä kaikkea. Huh huh. Bändikin näytti nauttivan lavalla olostaan selvästi. Niska on kipeänä ja pitissä tuli heiluttua.

Rage oli aivan hirveätä kuraa.

Esa Linna ( 16.8.2009 00:46)

.



Rage oli aivan hirveätä kuraa.

Kui niin?

Humphrey Bogart ( 16.8.2009 01:45)

Esa Linna ( 16.8.2009 00:46)

.



Rage oli aivan hirveätä kuraa.

Kui niin?

Yksinkertaisesti väsyneen kuuloista meininkiä. Huonot soundit tekivät toki osansa.

Rage ei pahemmin iskenyt, mutta Artillery oli meikälle festin suurin pettymys. Ok alun jälkeen väsynyttä ja innotonta meininkiä.

Voivod, Nifelheim, Asphyx / Hail of Bullets, Electric Wizard ja Spiritus Mortis juhlamokka laatua.



Death Angel ja Atheist oli ok.



Rotten soundista näin vaan pikkasen ja mitä tuli nähtyä oli ok. Armour todella jees festin avaus ja innolla jään odottamaan miten nykäisevät lokakuussa Kouvolan Metal Warning 2:ssa.



Festin välispiikit oli hupaisan ja säällittävän välimaastossa.

Kolme päivää Zappa-hurmosta taas takana Bad Doberanissa, Saksassa järjestettävillä Zappanale-festareilla. 20:nnetta kertaa järjestetyssä neron musiikille omistetussa tapahtumassa entisistä Mothers-tyypeistä kävi esiintymässä yhdessä ja erikseen mm. Don Preston, Roy Estrada, Ike Willis, Bobby Martin, Napoleon Murphy Brock, Terry Bozzio ja Denny Walley, joista osa tuli tavattuakin.

Friikeintä ja psykedeelisintä avaruushippimeininkiä tarjosi Daevid Allenin johtama Gong neljän alkuperäisjäsenen kera.

Päälle vielä Jim Cohenin hauska ja valaiseva parituntinen Zappa-luento paikallisesa leffateatterissa, viime vuonna kuolleelle alkuperäiselle Mothers-rumpali Jimmy Carl Blackille omistettu näyttely runsaan memorabilian kera ja animaattori Bruce Bickford esittelemässä töitään, niin viikonloppu oli jokseenkin täydellinen.

Savianimaattori Bickfordista kertovan palkitun ja kehutun dokumentin "Monster Road" traileri

Meinasi unohtua mutta:

Twisted Sister @ Kotkan Meripäivät



Olipa todella kova veto! Dee Snider riehuu kuin olisi just kaksikymmentä täyttänyt ja laulaa vielä hyvin. Tunnelma oli infernaalisen kova. Okei, muu bändi oli vahvasti viekamiehistynyt, mutta mitä sitten... kohokohtiin kuului myös keikan jälkeen vessajonossa tavattu mc-kerholainen (?), joka lähes itki "TS on elämäni". Vai ei musiikki kosketa!

Hipster-Flow takana, enkä nyt voi sanoa nauttineeni suuremmin tapahtumasta.

keikkapoimintoja:



MF DOOM:in näkeminen oli toki huikea juttu, mutta keski-ikäinen äijä verkkashortseissa ja läskimaha paidan alta pullottaen ei kuitenkaan ole päälavaesiintyjä sanan varsinaisessa merkityksessä. Lava"show"ta ei ollut lainkaan, vaan yksinkertaisesti läski DOOM, vielä läskimpi famin edustaja vierellä ja yksinäinen mäkki lavan keskellä biittien hallinnointiin. Minä olin onnellinen, varsinkin kun äijä veti laajasti biisejään eri projekteista (Geedorah, DangerDoom, Madvillain, ja MF DOOM) mut laajemmin ajateltuna DOOM olisi kuulunut pienemmälle forumille, esim. Blue Tentiin.



Iron & Winen ratkaisu vetää vauhdikkaampaa jamisessiota palveli ehdottomasti päälavan vaatimuksia. Mutta mä olin pettynyt, sillä progeilu ja jamittelu ei ole syyni pitää rautaviinin musiikista, ja olisin nähnyt myös tämän pienemmällä ja intiimimmällä keikalla. Bändi pienemmässä roolissa ja Samuel beamin pehmeä ääni ja runollisen lyriikat suuremmassa. Kaksijakoinen keikka kuitenkin, ensimmäistä puoliskoa leimasi hämmentynyt ja pettynyt fiilis, toinen puolisko alkoi olla hyväksyttävä keskitie Iron & Winen vahvuuksista ja päälavan luomista odotuksista.



Minä ja Ville Ahonen Blue Tentillä oli hämmentävä kokemus. Biisien koomiseksi yltyvä kohtalokkuus yhdistettynä Ville Ahosen maaniseen tuijotukseen tekee tästä mainion valinnan raiskaaja-paloittelusurmaajien tunnelmamusiikiksi. Sleazya settiä. En juurikaan pitänyt tai arvostanut, mutta toisiksi viimeinen biisi (Musta Virta?) oli huikea, koko Flown paras yksittäinen veto.



Destroyerin keikka oli oma suosikkini, mutta keikan äänet tuntuivat olevan hieman kurilla (esim. saksofonin ummehtunut valitus hukkui muuhun äänivirtaan)... ei oikein löytynyt tasapainoa eri elementtien kesken (ja Destroyerin musiikissa nyanssit ovat suht tärkeä juttu).



Kanye Westia aloin vihaamaan tän keikan myötä; aikaisemmin fiilikseni olivat olleet suhteellisen neutraalit, jopa varovaisen positiiviset. Kamalaa mahtailevan kusipäistä paskaa, ja keikka oli pakko jättää kesken. Lavashow oli toki kallis. Petyin myös itseeni, koska jätin tän takia Battlesin keikan Blue Tentillä väliin, se oli takuulla huikea.



----



Huomioita festareista:



46.000 kävijää 3 päivän aikana. Se on ihan vitusti liikaa viihtyvyyden kannalta. Mutta toki juuri sopiva määrä maksimaalisen katteen kannalta. Iltakeikoilla ja erityisesti Kanyen keikalta poistuminen oli todella stressaavaa kun ihmisiä oli ihan vitusti. Hercules & Love Affairin keikka jäi väliin kun ihmismassan läpi tunkeminen keikkapaikalle osoittautui mahdottomaksi. Käytännössä seisoin asfaltilla iltapäivästä loppuiltaan istahtaen välillä, jälleen asfaltille, lepuuttamaan jalkojani. Olisi ollut mahdollista mennä pienemmillä lavoilla olleille rennommille alueille, mut keikkojen välissä oli pääasiallisesti niin vähän aikaa ettei oikein kiinnostanut tunkea 30min takia muualle.



Pantin kanssa bisse 9e, energiajuoma 6e, drinkit 8e. Ruoka kallista. Etukäteen Flow mainosti että jokaiseen hintamakuun löytyy tarjontaa, no ei löydy opiskelijan hintamakuun. Maksan 115e lipusta ja sen jälkeen 9e/bisse (tölkin palautettuani 7e), niin siinä alkaa olla kipuraja. Festarien järjestämisen todellisuutta ymmärtämättä sanon, että tämä on hieman kohtuutonta ja epäreilua.



Mulle ei tullut tervetullut fiilis festareilla, vaan enemmänkin valvottu ja riistetty, oli tunne sitten realistinen tai ei.



Ihan mukava tapahtuma kuitenkin...

Melkoinen hurmosviikko, kun peräkkäisinä päivinä tuli todistettua ensin Fleshpress ja Jex Thoth, ja heti perään Coffins. Kovin eri tavalla tajuttomia performansseja kaikki. Ylisanat ja päässä tällä hetkellä leijuvat adjektiivit eivät riitä kuvailemaan. Varmaan parhaat päälle 30 euroa mitä olen käyttänyt tänä vuonna.

Michael Monroe @ Ruisrock

Mike on Suomen ainut oikea rocktähti. Ja lauloi suomeksi. Jenni Vartiaista. Ja vielä huipuksi Nasty lavalle ja Million miles away. Oon kyllä happy että tuli tuo keikka todistettua.

Elämäni ainoa keikka: U2 360 World Tourin Helsinki Elokuussa 2010.

Alive ( 9.7.2012 12:44)

Michael Monroe @ Ruisrock



Mike on Suomen ainut oikea rocktähti. Ja lauloi suomeksi. Jenni Vartiaista. Ja vielä huipuksi Nasty lavalle ja Million miles away. Oon kyllä happy että tuli tuo keikka todistettua.

Oliks tää muuten se keikka joka valittiin äänestyksessä vuoden parhaaksi festarikeikaksi Voicella tai jossain?

Ei oo käsitystä Voicen äänestyksistä. Mutta hauskempi juttu: seuraavana päivänä vaimo ja lapset Muumimaassa, jossa hengailee kukapa muu kuin Mike Monroe! Äijä laittaa mulle nimmarin ja terveiset korttiin, nyt on hyvä kirjanmerkki elämänkerran väliin. Valitettavasti meidän 3-vuotias poitsu ei suostu yhteiskuvaan Miken kanssa, mutta muutama hauska otos jossa muumit ja haisuli hakee MM:ltä nimmareita tais tulla kameraan.

The Sisters of Mercy @ Amphi Festival

Saksa on oikea paikka tälle(kin) goottirockveteraanille. Soittivat kaikki ne oikeat kappaleet ja muutama uusi julkaisematon siivu saatiin myös kuulla. Andrewn ääni ei ehkä ole enää entisaikojen vedossa, mutta ei voi silti valittaa.

MiR ( 6.8.2012 16:07)

The Sisters of Mercy @ Amphi Festival

Saksa on oikea paikka tälle(kin) goottirockveteraanille. Soittivat kaikki ne oikeat kappaleet ja muutama uusi julkaisematon siivu saatiin myös kuulla. Andrewn ääni ei ehkä ole enää entisaikojen vedossa, mutta ei voi silti valittaa.

Katsos perhana! Oliko Eldrichilla vielä lätkäpaita päällä?