Mitä elitistit katsovat

2010 – 3112

178. Under Siege 2

179. Top Secret

180. Pretty in Pink

181. Running Scared – Pitkäveteinen buddy cop- elokuva, jonka surkea käsikirjoitus ei ainakaa paranna Billy Crystalin ja Gregory Hinesin olematonta kemiaa.

182. Another Stakeout

183. Daylight

184. The Unbearable Lightness of Being – Oikein hyvä. Muistikuvien mukaan tämä olisi pyörinyt +180 viikkoa hkin teattereissa, mahtaako pitää paikkansa?

185. Universal Soldier

186. Shine a Light (BD) – Vanhat, rumat ja ryppyiset äijät soittaa rokkia. Hyvin kuvattu, mutta eipä tästä paljoa mitään iloa ole, jos rollarit ei nappaa.

187. Live and Let Die (BD)

188. Ironman (BD) – Okei, onhan tämä hyvä. Ensimmäisellä katselukerralla vaan ei jostain syystä toiminut.

189. Full Metal Jacket (BD)

190. It's Ok! Everything is Fine – Hyvä.

191. Progeny – Eiiiiih. Arnold Vosloo sekoilee Brian Yuzan paskassa elokuvassa.

192. Eden Lake – Paremmasta päästä omassa sarjassaan. Muutama typerä kohtaus ja tyhmyys.

193. Saw 6 – Aika vastentahtoisesti menin tätä höyryävää paskakasaa katsomaan. Missään ei ole mitään järkeä, mitään mieltä, yhtään mitään. Miksi ne ei voi vittu lopettaa näiden tekemistä?

194. The Orphan – Ok. Lässähtää loppua kohden ja lopputwisti oli jo tiedossa ekan tunnin aikana.

195. Mission Impossible 3 – Olin siinä ymmärryksessä, että tämän kolmannen osan olisi pitänyt olla hyvä. Ei ollut, väärinymmärrys korjattu. Toimintakohtaukset ovat surkeita, hahmot just niin tylsiä ja tyhjiä kuin aiemminkin.

196. Karate Dog – Chevy Chase, Jon Voight, Jaime Pressly ja Mr. Miyagi tähdittävät Bob Clarkin umpityhmää elokuvaa. Just niin järjetöntä kamaa kuin mitä tällaiselta voi vaan odottaa.

197. Bratz the Movie – Uskomattoman tylsää paskaa. Jon Voight on tässäkin. Liki tismalleen sama juoni kuin Catwomanissa.

198. A Nightmare on Elm Street 2 – Ihan perseestä.

199. Catwoman – Huh. Täysin järjenvastaista sekoilua. Liki tismalleen sama juoni kuin Karate Dogissa.

200. A Nightmare on Elm Street 3 – Ei ollut Dream Warriors kestänyt ajan hampaissa.

201. Road House – Tämä jos mikä on todella HOMO elokuva.

202. Out-of-towners – Ok. John Cleese dragissa.

203. Demon Seed – Erittäin hyvä.

204. 2012 – On Jeesusta ja Noaa. On syntistä ja synnitöntä. On vitusti liikaa typerää lätinää ja jahkailua.

205. Nightmare on Elm Street 4

206. Mad Detective – Hyvä. Toivottavasti tästä tehdään remake jossa otetaan päähenkilöstä kaikki irti.

207. Leprechaun – Jennifer Aniston ennen plastiikkakirurgia.

208. Leprechaun 2 – Aika jees. Asiat etenevät hyvällä tahdilla.

209. Leprechaun 3 – Brian Trenchard-Smith vääntää WTF- vaihteen päälle.

210. Leprechaun 4 – Brian Trenchard-Smith vääntää WTF- vaihteen täysille. Sarjan paras?

211. Leprechaun 5 – Uskomattoman pitkäveteinen, sarjan paskin. Ei kannata katsoa.

212. Leprechaun 6 – Sarjan isoin budjetti on riittänyt hyvää kuvaajaan ja valaisijan palkkaamiselle, käsikirjoittajalle ei tainnut riittää oikein mitään. "Let's go fuck up some little people!"

213. Nightmare on Elm Street 5 – Ihan hirveän huono elokuva.

214. Robin Williams Weapons of Self Destruction

215. Freddy's Dead: The Final Nightmare – Todella, todella surkea.

216. Phantasm – Don Coscarellin kömpelö mutta oudon viehättävä kauhuilu.

217. 500 Days of Summer – Kovin keskinkertainen romanttinen komedia.

218. The Naked Gun – Ei naurattanut enää yhtään.

219. Die Hard With a Vengeance (BD)

220. Hellboy 2 (BD)

221. 5 Dolls for an August Moon – Viehättävän pöljä murhamysteeri. Umilianin sykkivä score toimii paremmin kuvan kera kuin levyltä.

222. The Matrix (BD)

223. The Mask of Satan

224. The Trouble with Harry – Pitkäveteinen ja itseääntoistava "hassuttelu" Hitchcockilta.

225. Near Dark (BD) – Parempi kuin muistinkaan. Tangerine Dreamin score toimii erittäin hyvin.

226. Tropic Thunder (BD)



+ B5 S5, BSG S2

Marc Webb:

500 Days of Summer ****

Sympaattinen, ja aika fiksu. Ei ehkä lunastanut kaikkia kovia odotuksia.



Rick Jacobson: Bitch Slap **

Olipa karvas pettymys. Niin moni asia oli keturallaan.



Jack Arnold: Tarantula! ***+

Yllättävän hyvä. Kaiken takana on ystävämme atomi?



Pedro Almodovar: Sido minut! Ota minut! ***+

Victoria Abril on aika namu. Ottaisin.



Paul Verhoeven: Delicias Turcas ****+

Turks fruit espanjaksi tekstitettynä. Valmistumisvuosi 1973 hieman auttaa ymmärtämään vaikutteita. Lisäksi tässä on jotain hollantilaista. Traileria ei kannata katsoa etukäteen. Uusintakatselu lienee paikallaan.



Toshiya Fujita: Lady Snowblood ***½

Varsin tyylikäs.



Michael Moore: Capitalism: A Love Story **

Hajanainen.



Enzo G. Castellari: Inglorious Bastards ****

Hupaa korkeajännitystä.



Richard C. Sarafian: Nasta laudassa ***½

Aikoinaan mainostettu kaahailuelokuvaksi, nyt enempi jotain muuta.



George Marshall: Sinisen Dahlian mysteeri ***+

KAVA-esite paljastaa, miten paljon enemmän elokuvassa on ollut potentiaalia.



James Whale: Frankensteinin morsian ***½

Muutama huikea klassikkokohtaus.



Timo Koivusalo: Täällä Pohjantähden alla **

Kirja lukematta, Laineen versio näkemättä.



Howard Hawks: Syvä uni ****+

Klassista film noiria. Tässäkin tieto lisää tuskaa (KAVA-esite.)



Wong Kar-wai: 2046 *****

Yksinäisten ihmisten jouluelokuva.



Nicolas Winding Refn: Pusher ***½

Asiallista. Olisi pitänyt nähdä aikoinaan Hervannan Cinolassa Suomen ensi-illassa. Pitänee tsekata myös jatko-osat.



Karyn Kusama: Æon Flux **½

Kiiltokuvamaista, steriiliä scifi-toimintaa.



Stephen Frears: The Grifters – Huijarit ***+

Parhaat tehot, paras tunnelma jäävät saavuttamatta – tai sitten vertaan epäreilusti KAVA:n film noir ‑sarjaan. Hyvät näyttelijät.



Christophe Gans: Crying Freeman **½

Hyppäys jenkkien länsirannikolta Itä-Aasiaan tökkii, eikä vain maantieteellisesti.



Ethan Coen, Joel Coen: A Serious Man ***½

Varsin mainio musta komedia. Tästä jäi tunne, että jotain meni ohi amerikanjuutalaisuutta vähän tuntevana.



Lars von Trier: Antichrist ****

Uusintakatselulle joulun välipäivinä oli kovat odotukset. Sulaa vaikeammin kuin joulukinkku.



John Hillcoat: Tie ***½

Värimaisema pysyy hienosti kasassa.



Jarmo Lampela: Joki **½

Vuosituhannen vaihteessa tällaiset elokuvat taisivat olla muotia (lyhyessä ajassa useita, toisiinsa risteäviä tarinoita.)



Aku Louhimies: Valkoinen kaupunki ***

Varsin hyvin tyylinsä pitävä. Naapuri mainio, vaikkakin rajatapaus, sopiiko elokuvaan.



Catherine Corsini: Roolipeli **

Ranskalaisen draamaelokuvan perisyntejä.

Red Right Hand ( 1.1.2010 11:44)

Rocky Balboa

Ei tarpeeksi paska ollakseen todella hyvä. Pelkästään naurettava. Ja makeasti sai onneksi nauraa tarpeeksi usein jotta jaksoin katsoa loppuun. Mutta sitten tämä lopun "kaikki me ollaan voittajia" ‑meininki oli jo niin typerää ettei sille pystynyt edes nauramaan. Itketti lähinnä. Kilpaurheilussa on vain yksi voittaja, se on vittu fakta. Fakta, joka on olennainen osa Rocky-saagaakin. Pahinta elokuvassa oli se että tärkein, eli se nyrkkeilymatsi, on pilattu hirveällä musavideotyylillä jossa ei ole mitään fiilistä eikä intensiteettiä. Elokuva kuolee juuri kun sen pitäisi huipentua.

Mitä helvettiä



Omat loppuvuoden mähellykset:



DVD:



Ben-Hur. Muutavia todella näyttäviä kohtauksia, esim. kilpa-ajot wtf?, mutta yleisesti täysin yhdentekevää pömpöösiä spektaakkelia.



Black Demons. Todella surkea.



Whity. Näkemieni Fassbindereiden parhaimmistoa.



The Crucible. Vähän niinku Witchfinder General...vähän.



Red Blooded 2. OK kioskiroskaa.



Persona. Nerokas.



Digiboksi:



Operaatio Valkyrie. Ihan ok. Cruise hyvä ja muutkin hyviä. Tarinahan on fantastinen ja Singer mielenkiintoinen ohjaaja tämän stoorin kimpussa. Joku tässä kuitenkin mättää.





TV:



Miami Vice

Visitor Q

No joo. Ymmärrän kyllä pointin, minkä Elitistin arvostelukin tuo esiin, mutta siitä huolimatta tämä on musta itsetarkoituksellista rankistelua eikä mitenkään viihdyttävä. **



Night of the Living Dead 3D

Elokuva itsessään on kohtuullinen NotLD ‑variointi, joka kumartaa hivenen myös TCM:n suuntaan yhdessä kohtauksessaan. Sid Haig on aina mies paikallaan. Varsinaisen juonen ja elokuvan arviointi on haastellista ja toissijaistakin, koska 3D-lasit vievät yksityiskohdat ja värit turhan tehokkaasti. Kolmiulotteisuus toimii kuitenkin suht ok, vaikka joissain kohteissa näkyykin useat ääriviivat. Dvd:ltä katsottuna siis. **



Two-lane Blacktop

Kiehtova elokuva, mutta jos en omaisi minkäänlaista kiinnostusta autoihin, en tiedä kiehtoisiko tarpeeksi. Elokuvan pointista voisikin varmaan keskustella paljon, ja on varmasti keskusteltukin. ****



Pan's Labyrinth

Hieno fantasiaelokuva, näin niitä kuuluu aikuisille tehdä. Hyvännäköinen, ja tarinan molemmat tasot toimivat omillaan ja linkittyvät hyvin. Toki reaalimaailman tarina on mustavalkoinen, mutta toimii ok silti. *****



Accion Mutante

Inkasso



Vuoden saldo 259 elokuvaa.

129. Ron Howard:

Angels and Demons (2009) 4/10

Mä näin tän dorkuudessa jopa camp-arvoja, ei pelkkää vituttavuutta!

Jaahas, pannaas vuosi pakettiin. Monistakin syistä johtuen todella hiljasta oli leffojen kattelun ja sitämyötä kirjottelun kanssa. Positiivista kuitenkin se, että harvinaisen paljon tuli nähtyä teatterissa. No, tänä vuonna ei voi kun parantaa. Vuoden viimeset:

99- Tati: Playtime (Leffassa), ison aukon paikkaus ja olihan tää ihan hyvä. Samat kommentit mitkä tästä vuodesta toiseen toistetaan on ihan paikallaan, enemmän urbaanin ihmiselon tarkkailua kun gagikomediaa, mutta paikoin silti hauska. Tempohan tässä on aika hidas kun ei juonta ole nimeksikään. Mut eihän se tän pointti olekanan. Tuskin kuitenkaan tulee ihan heti tsekattua uudestaan. Ehkä seuraavan kerran sitte 70mm printiltä.



100- Kurahara: I am waiting (Ore wa matteru ze) (DVD), 2/5 Nikkatsu noir- boksista. Simppeli mutta tehokas noiri yökerholaulajan ja satamakuppilan pitäjän odysseiasta rikollisliigaa vastaan. Parasta erittäin synkeä maailmankuva ja sitä heijasteleva kuvasto. Lyhyt ja ytimekäs. ***1/2



101- Powell & Pressburger: Punaiset kengät (The Red Shoes) (DCP/ leffassa), upea Scorsese/ Schoonmaker-Powell restauraatio. Edellinen näkeminen olikin joskus teini- iässä ja täähän oli niitä leffoja jonka oli sillon kattonu tod näk jossain leffaputkessa eikä se ollu "ns auennu". Nytpä kun oikein kankaalta naki niin johan tuli kovaa. tosin tää on just sellanen pala mis on kaikki kalikat kohdallaan meitsille, kuumaa ruahmaa, kireetä nayttelemistä, kirkkaita värejä, studiointeriöörejä... Elokuvan magiaa parhaimmillaan. Eikä sekään nyt ainakaan haittaa että itse leffa tietty kertoo taiteelle uhrautumisesta. Ihan parhautta muttei välttämättä kaikkien makuun. *****



102- v. Sternberg: The Docks of New York (Leffassa), Sternbergin hieno mykkä draama"komedia". Semiunohdettu George Bancroft tekee hienon roolin 24h vapaalle pääsevänä höyrylaivan konemiehenä joka yön aikana kokee inhimillisen elämän kirjoa brechtiläisittäin burleskisti lavastetussa New Yorkin satamakorttelissa. Bancroftin lupsakan jättiläisen kautta opitaan vastuunkantoa, kapakkatappelemista, portsarien mukilointia ynnä muuta mukavaa. Kaunis inhimillinen komedia. ****



103- Capra: It's a Wonderful Life (Ihmeellinen on elämä) (TV), täydellisyyttä monella tasolla hipova humaani klassikko. Tikulla silmään joka tästä pahaa sanoo. On paha ihminen semmonen, oikea Potteri. *****



104- Pakkasvirta: Ulvova mylläri (TV), Pätevä kotimainen, tällä kertaa telkkarista. Tuota kattellessa tuli mieleen, että olikohan nyt aattona esitetty versio joku TV- leikkaus kun tarina tuntu pätkivän omituisesti? Silti hyvää kansankomediaa Loiri/ Paasilinna- akselilta, harmi ettei näitä enää tehdä. Kotimainen klassikko. ***1/2



OK, siinähän ne.

Red Right Hand ( 1.1.2010 11:44)

Rocky Balboa

Ei tarpeeksi paska ollakseen todella hyvä. Pelkästään naurettava. Ja makeasti sai onneksi nauraa tarpeeksi usein jotta jaksoin katsoa loppuun. Mutta sitten tämä lopun "kaikki me ollaan voittajia" ‑meininki oli jo niin typerää ettei sille pystynyt edes nauramaan. Itketti lähinnä. Kilpaurheilussa on vain yksi voittaja, se on vittu fakta. Fakta, joka on olennainen osa Rocky-saagaakin. Pahinta elokuvassa oli se että tärkein, eli se nyrkkeilymatsi, on pilattu hirveällä musavideotyylillä jossa ei ole mitään fiilistä eikä intensiteettiä. Elokuva kuolee juuri kun sen pitäisi huipentua.

Eihän tässä loppumatsi ollutkaan pääasia kuten muissa Rocky-leffoissa (tai no ehkä vitonen poisluettuna). Tämähän oli lähinnä nostalginen lopetus elokuvasarjalle. Kolme tähteä tällekin.

Vuoden 2009 viimeiset.

162. Peter Weir: Master and Commander: The Far Side of the World (bd, 2003) ***

Uusintakatselu. Melko viihdyttävä, hyvin tehty meriseikkailu.



163. Vadim Jean: Terry Pratchett's Hogfather (digiboksi, 2006) *

Uskomattoman kömpelö kaksiosainen tv-elokuva Pratchettin kirjan pohjalta. Ohjaajalla ja leikkaajalla ei tunnu olevan pienintäkään hajua omista ammateistaan niin vetelän laiskasti ja rytmittömästi tämä tekele matelee eteenpäin. Näyttelytyö on hirvittävää virnistelyä ja naamanvääntelyä ja elokuvan visuaalisuus on tumput suorassa seisoskelua kirkkaasti valaistuissa muovilavasteissa. Pratchettin muutamat hyvät oivallukset hukkuvat lähes täysin onnettomaan toteukseen ja yleiseen lapsellisuuteen. Imdb:ssä tämän keskiarvo on 7,5 jota minun on aivan mahdoton käsittää. Miten kukaan yli viisi vuotias voi nauttia tästä? Paskinta mitä olen nähnyt aikoihin.



164. John Hillcoat: The Road (elokuvateatteri, 2009) ***

Varsin uskollinen sovitus Cormac McCarthyn mestarillisesta kirjasta. Valitettavasti se mikä toimii kirjassa ei välttämättä toimi elokuvassa. Kirjassa isän ja pojan synkkä ja päämäärätön vaellus post-apokalyptisessä maailmassa on äärimmäisen mielenkiintoista ja koskettavaakin luettavaa, mutta elokuvassa se tuntuu liian usein vain masentavalta ja pahimmillaan jopa tylsältä. Ehkä tämä olisi kaivannut Hillcoatia vahvempaa visualistia ohjaajaksi. Ei tämä silti huono varsinaisesti ole. Vain hieman turha kuvitus upeasta kirjasta.



165. Stephen Sommers: G.I. Joe: The Rise Of The Cobra (dvd, 2009) **

Vuoden 2009 lelusarja-elokuvista se viihdyttävämpi.

Antti Tohka ( 1.1.2010 14:10)

Operaatio Valkyrie. Ihan ok. Cruise hyvä ja muutkin hyviä. Tarinahan on fantastinen ja Singer mielenkiintoinen ohjaaja tämän stoorin kimpussa. Joku tässä kuitenkin mättää.

Oli mulle vuoden eka. Pidin ja joukossa on muutama erinomainen jännityskohtaus, mutta jotenkin koko elokuvan kestävä jännite uupui. Elokuva sai ainakin aikaa kiinnostuksen oikeita tapahtumia kohtaan, ja tekisi mieli lukea jotain aiheesta. ****

k-mikko ( 1.1.2010 14:42)

Two-lane Blacktop

Kiehtova elokuva, mutta jos en omaisi minkäänlaista kiinnostusta autoihin, en tiedä kiehtoisiko tarpeeksi. Elokuvan pointista voisikin varmaan keskustella paljon, ja on varmasti keskusteltukin. ****

Mun autokiinnostus lienee aika lähellä nollaa (not) ja silti tuon laittaisin aika samoihin. Mikäs tuossa, kiinnostavaa vääntöä ja hienosti toteutettu. Tuopin ääressä elokuvasta voisi keskustella enemmän. vanishing point silti mun suosikki.





sitten muista:



Harry potter & half blooded prince – paskin potteri selkeästi.

Inglourious Basterds – ihan jees, silti dikkasin enemmän edellisestä.

Star Trek – helvetin hyvä suippis tää uusi.

Pineapple Express – ei todellakaan mikään mestariteos, huonompi kun paksuna, paljon parempi kun 40v ja neitsyt .

Ashes of Time Redux – Visuaalisesti helvetin mahtava mutta juonellisesti melko huono. Vaatii ilmeisesti muutaman katselukerran koska jopa hahmot meni sekasin.

Vuoden aikana katsottujen määrän on lopulta 523.

Erityismaininnat vuoden parhaalle (näkemälleni) ensi-illalle District 9 ja todella huipulle lyhärille The Facts in the Case of Mister Hollow (2008).

Bug's Life 5/10

Ötäkät tylsiä mutta tipu oli kiva.



Project A 4/10

Eka tunti tylsää maakrapuilua, sitten parit hyvät stuntit ja ekat merirosvot. Alimittaisessa loppumatsissa seuraavaksi asiallista menoa. Hyvät alku- ja loppubiisit. Mykkäleffareferenssistuntit eivät tee samaa vaikutusta kuin alkuperäiset koska pioneerihengen tilalla on karismatonta ja pömpöösiä uunoilua.



Day after Tomorrow 8/10

2000-luvun paras katastrofielokuva, sympaattinen ja päräyttävä. Quaid ja Gyllenhaal ovat hyviä. Tehosteet vakuuttavat kautta monipuolisen katastrofisaldon. Emmerich on lähtenyt tekemään oikeaa elokuvaa eikä mitään efektivitsiä.



Don't Play with Fire 9/10

Takuuhämmentävää Tsui Harkin alkupään tuotantoa. Vaikutteet tulevat uudesta aallosta ja menon psykoottisuudesta tulee mieleen Wakamatsu mutta tempo on silkkaa Harkkia ja honkkarienergiaa. Todella hämärä rikostarina nörttikolmikosta jota psykoottinen nainen alkaa stalkkaamaan ja amerikkalaiset palkkasoturit jahtaamaan. Vaikuttanut varmaan Big Heattiin kohtalaisen paljon.



Zoolander 8/10



Savage Streets 7/10



+ 2/3 Complete Short Films of Buster Keaton ‑boksia.

Vuoden vikat:

229. Terminator Salvation *½

Onnetonta kuraahan tämäkin on.



230. The Girl Who Leapt Through Time ***

Ihan pätevä vuodenlopetusleffa. Vähän turhan neuroottista menoa omaan makuuni.



Edit: Terminaattorissa nauratti erityisesti ohjaajan järkyttävän kapea kokonaisvision puute. Käytännön esimerkkinä lukuisat kohtaukset, joissa ihmisten viereen on aivan yllättäen päässyt hiipimään joku kone, esim. vaikka salakavala kerrostalon kokoinen robotti (päivällä, keskellä tyhjää aavikkoa...)