Rakkautta & Anarkiaa 2008

Red Right Hand ( 27.9.2008 12:01)

Appleseed Ex Machina

Viihdyttävää popcornia, jota ei seuraavana päivänä juuri muista. Kait tästä jotain Woomaista oli havaittavissa jos suurennuslasin kanssa etsisi.

Johnin näkyvin panos tuntui olevan, että leffan vuoden 2199 maailmassa oli ihan älyttömästi valkoisia kyyhkyjä. Muuten ihan viihdyttävä kertakäyttöleffa.

Yoshua Ben Yosef ( 25.9.2008 10:14)

Young Hova ( 25.9.2008 09:23)

Spaddu ( 25.9.2008 00:07)

Blindness 7/10

Cannesissa tämä ilmeisesti haukuttiin lyttyyn. Hieman vesitetyn oloinen eikä läheskään ohjaajansa aikaisempien veroinen, mutta erikoinen aihe on toteutettu hyvin.

Blindness 2/10

ohoh, vittu, Kertomus Sokeudesta on filmattu! Kirjahan on siis ihan mahtava ja vaikuttava, mutta sen elokuvaksi muuttaminen vaikuttaa kyllä ajatuksena aika hankalalta palalta.



Sokeuskatastrofin iskiessä luomakunnan kruunuksi itsensä nostanut ihminen paljastuukin vain vaistojensa ohjaamaksi eläimeksi, ilman mitään jumalallista valoa, joka tekee meistä pyhiä tai erityisen kauniita. Ihmiset jakautuvat ryhmiin, ja vaativat esim. ruoan vastineeksi toisen ryhmän naisilta seksiä. 'Terveet' pelkäävät omasta puolestaan ja kohtelevat 'sairaita' kuin jätettä. Ihmiset rypevät kusessaan, kahlaavat paskassaan ja toistensa ruumiiden seassa... ihmisillä ei ole nimiä, koska sillä ei ole mitään väliä...



Onko tässä millään tavalla saatu tavoitettua tällaista makaaberia ja raadollista todellisuutta? Vai yritetäänkö tällaista edes?

Blindnessia siis leikattiin Cannesin jälkeen uusiksi, mm. kertojanääntä poistettu aikalailla ja leffaa tiivistetty. Ks. arvostelu Toronton leffafestareilta.



Cargo 200 6/10

Nojaa, leffan nimi ei juuri liity juoneen hirveästi. Katalogitekstin perusteella luulisi elokuvasta pahan olon kuvausta, mutta enimmäkseen yleissävy on kuitenkin komediallinen ja farssimainen. Onneksi parempi kuin umpihuono Dead Man's Bluff.

Cargo 200

Itsekin odotin jotenkin synkkää ja pelottavaa elokuvaa, mutta tämähän oli melkein pelkkää naurua alusta loppuun. Hyvällä tavalla täysin kajahtanut elokuva, jossa pahimmat neukkukliseet on vedetty överiksi, mutta silti ajankuva on todella onnistunut (vaikken neuvostoliitossa koskaan käynytkään). Visuaalinen ilme oli sopivan suttuinen ja lienee kuvattu jollain neukkukameralla neukkufilmille.



Luokka

Kultaisen palmun voittanut elokuva oli tälläkin kertaa festareiden paras. Onneksi tämä tulee levitykseen, niin sen missanneet voivat nähdä sen myöhemmin. En tiedä olenko koskaan nähnyt realistisemmin näyteltyä elokuvaa. Luokan lapsien ja opettajan välinen kommunikointi ja henkilökemia on niin aidon tuntuista, että välillä unohtaa katsovansa elokuvaa.



Elokuva koostuu pelkästään opettajan ja oppilaiden hyväntahtoisista ja huvittavista keskusteluista oppituntien keskellä. Hauskan sanailun rivien väliin jää elokuvan vakavat teemat, joita ei onneksi alleviivata liikaa.



Opettaja käyttäytyy paikoitellen yhtä lapsellisesti kuin oppilaansakin. Ranskalainen pikkutarkkuus ja ylimielisyys asetetaan myös aika ajoin naurunalaiseksi. Etnisesti heterogeeninen luokka ei ole pelkästään kuvaus ranskalaisen yhteiskunnan ongelmista, vaan koskettaa hyvin paljon myös eurooppaa laajemmin.

Toka viikonloppu



Tokyo Sonata ****

Arvasin, että Kurosawa voisi saada hyvän (tässä tapauksessa loistavan) elokuvan aikaiseksi, kun jättää kummitukset väliin.



Cargo 200 ***½

Hieno miksaus mustaa huumoria ja ahdistavuutta. Musiikinkäyttö todella onnistunutta.



Secret Sunshine *

Sietämättömän halpahintainen melodraama. Alku vielä toimii, ja miespääosan esittäjä symppis, mutta ei auta, kun muu leffa menee asteikon alapuolelle.



Sky Crawlers ***½

Luulin tätä crowd pleaseriksi, mutta leffa olikin puhdasta Oshiia. Hienot ilmataistelut ja jumalainen soundtrack Kenji Kawailta.



Ashes of Time Redux

Menin matalin odotuksin, mutta silti olin ällikällä lyöty, miten tehokkaasti Wong on raiskannut mestariteoksensa. Frankie Chanin mahtavan scoren tilalla soi jotain arabivingutusta suurimman osan ajasta, ja kuva on muutettu ruman keltaisesksi. Rakeesta on päästy eroon vanhalla kikalla, eli pehmentämällä kuvaa. Jokin maailmanlopun cgi aurinkokin oli lisätty. Elokuvan dvd julkaisuja on moitittu, mutta ranskalevy (international cut) näyttää helvetin paljon paremmalta kuin tämä presentaatio.



Not Quite Hollywood **½

Kiva, vaikka olisin toivonut enemmän asiasisältöä 5 sekunnin haastatteluklippien sijaan. Wang Yu ja Hopper tarinat oli mukavaa infoa.



Chocolate ***½

Ei Tom Yum Goongin veroinen, mutta jumalauta niitä lopun stuntteja. Oli hymyssä pitelemistä,



Aaltojen kuohu ****

Erinomainen, hauska ja söpö, mutta silti jossain määrin realistinen koulu / rakkaus anime.



Evangelion 1.0 ****

Uudestaan, kun oli keskellä päivää aukko.



Son of Rambow *½

Tätä aloin katua jo ennen leffan alkua. Monta hauskaakin kohtausta on mukana, mutta homma päättyy aina pettymykseen. Ison studion turvallisesti laskelmoitu elokuva, joka ei uskalla tehdä mitään rohkeaa.

Vikat:

Filth and Wisdom

Ei ihan mikään kuoliaaksi naurattaja mutta parhaimmillaan helvetin hauska. Aseista riisuva. Ja Holly oli niin ihkundaale että. Näyttää vahvasti siltä että jatkossa pariskunnan elokuvista odottaa Madonnan tekemisiä huomattavasti suuremmalla mielenkiinnolla kuin Richien.



Cargo 200

Mainio. Pidin ehkä enemmän kuin liian kikkailevasta Dead Man's Bluffista. Puskafarssia hieman vähemmän ja tilalla sitä mageeta itäeurooppalaista häiriintyneisyyttä. Kapteeni Zhurik oli tylyin jätkä mitä on kankaalla vähään aikaan nähty. Kummallinen yhdistelmä sysimustaa komediaa ja ilkeätä skitsoilua.



Death Note

Oli todella hyvä aina siihen asti kunnes lepakkomies astui kuvaan – eli n. 10 minuuttia. Sen jälkeen elokuva muuttuikin lastenleffaksi. No, oli ehkä oma moka kun luulin meneväni katsomaan japsikauhua enkä jotain ööh, tiesmitä... mustaa komediaa. Perusidean ympärille kyhätty juoni piti kyllä hyvin pihdeissä, mutta aina se kökkis (tai jotkut muut käsittämättömän hölömöt jutut kuten esim. tämä L. tyyppi jonka habitus vuoroin nauratti ja vuoroin vitutti) tuli pilaamaan elokuvaa. Huomasi kyllä että perustui johonkin mangaan – eikä missään hyvässä mielessä.



Baader Meinhof Komplex

Hyvä historiikki maailman viileimmästä terroristiryhmittymästä. Tässä oli tulkittu ryhmän toimintaa enemmän aatteellisempana kuin Rothin Baaderissa jossa porukka oli hieman enemmän rokimpi. Noin kolmasosa elokuvan lopusta käsittelee ydinryhmän vangitsemisen jälkeisiä tapahtumia mikä onkin aiheellista sillä ns. toisen ja kolmannen sukupolven veriteot ovat oikeastaan kuuluisampia kuin Baaderin, Ensslinin ja Meinhofin itsensä tekemät iskut. Hieman enemmän elokuva olisi voinut kuitenkin valottaa ydinryhmän toiminnan muuttumista ideologisista iskuista pakoilun ja pankkiryöstöjen täyttämäksi kierteeksi missä alkuperäisillä dogmeilla ei enää ollut hirveästi väliä. Vankilakuolemista elokuva teki oman tulkintansa joka oli ihan uskottava. Kaksi ja puolituntia meni kuin siivillä ja olin ihmeissäni kun katsoin kelloa elokuvan jälkeen – en tiennyt että tämä kestää 150 minuuttia eikä edes Rexin penkeissä ajankulua huomannut.





Se tämän vuoden festarista. Ei hirveästi mitään huippuosumia, vaan toisaalta eipä nyt hirveitä pommejakaan tullut kovin montaa vastaan. Tasaista laatua.

Hyvät festarit oli kaiken kaikkiaan. Kuitenkin aika vähän sellasia todella hyviä elokuvia, joita haluaa nähdä uudestaan. Esim. vaikka Gomorra oli todella hyvä, niin en tiedä miten se dvd:ltä toimisi. Mutta tarjonta oli monipuolista ja tapojeni vastaisesti näin melkein joka sarjasta jotain ja kenties eri maalaisia elokuvia enemmän kuin koskaan aiemmin. Parasta oli, että huonoja elokuvia tai pettymyksiä oli tosi vähän. Dokkarit oli uskomattomia ja parhaat elokuvat äärimmäisen realistisia.

Luokka 10/10

Gomorra 9/10

Lorna's Silence 9/10

Lake Tahoe 9/10

Silent Light 9/10

Maradona 8/10

The Art of Crying 8/10

Cargo 200 8/10

Autumn Ball 7/10

The Wackness 7/10

Sauna 7/10

Tulpan 7/10

A Complete History of My Sexual Failures 7/10

Not Quite Hollywood 7/10

Mala Noche 7/10

Burn After Reading 6/10

Boy A 4/10

Three Monkeys 4/10

Marttyyrit 3/10

Arnaud Desplechin:

Eräs Joulutarina

Tykkäsin. Hauska ja koskettavakin. Mathieu Amalric irrottelee perheen kusipäisenä poikana. Muut näyttelijät joutuvat täten vähän paitsioon mutta leffa on kautta linjan hyvin näytelty. Catherine Deneuve esittää sen verran kylmää äiskää ettei ole mikään ihme että kaikki penskat ovat tai ovat olleet enemmän tai vähemmän kaheleita. Deneuven ja Amalric'n keskustelu rakkaudesta on yksi leffan hauskimmista kohdista. **** /5



Alex Rivera: Sleep Dealer

Tämä olisi pitänyt jättää ihan suosiolla väliin! Ei toiminut ollenkaan. Ennalta-arvattava ja pöhkö. * /5



Aleksei Balabanov: Cargo 200

Olikin ihan eri leffa kuin mitä lähdin katsomaan. Vähemmän rikoselokuva ja enemmän poliittinen satiiri ja aikalaiskuvaus. Todella tylyä meininkiä kuitenkin! Ajoittain jopa ahdistava. Vähän harmitti kun tekstitystä ei oikein tahtonut nähdä siinä opettajan ja "talonpojan" keskustelussa. ***½ /5



Chang-Dong Lee: Secret Sunshine

Tämä tuossa jo lytättiin mutta minä tykkäsin. Ehkä hieman liian pitkä. Hauska ja tunteisiinvetoava. Pääpari on loistava. ***½ /5



Silvia Munt: Pretexts

Tämäkin toimi ihan hyvin kestonsa. Aika peruskauraa kuitenkin mutta ei mitään valitettavaa. *** /5



Wong Kar-Wai: Ashes of Time – Redux

En kyllä tykänny oikastaan yhtään. En ole aikaisempaa versiota nähnyt joten en pysty vertailemaan. Kar Wai kolahtaa muuten mutta tämän loppumista aloin odottelemaan jo hyvissä ajoin. ** /5



Madonna: Filth and Wisdom

Eipä ihme jos Madonna-Richie avioliitto rakoilee kun vaimoke tunkee miehen alalle. Ja vielä varsin kelvollisella tuotoksella. Karismaattinen Eugene Hutz elokuvaa dominoi mutta muillakin on hetkensä. Kiva ja erittäin hauska komedia. ****- /5



Laurent Cantet: Luokka

Cannesin voittaja oli taas festivaalin paras elokuva. Kautta linjan aivan loistava elokuva! ***** /5



Uli Edel: Baader-Meinhof Komplex

Pettymys! Henkilökehitys ja ‑kuvaus oli lähes nollaluokkaa jopa keskushenkilöiden kohdalla. Puhumattakaan toisen ja kolmannen sukupolven "solujen" henkilöistä jotka ilmestyivät käytännössä tyhjästä ja vain pitkittivät leffaa. Vähän väliä katsojaa tykitettiin raflaavasti kuvatuilla terrori-iskuilla. Elokuva ei sisällä juuri minkäänlaista itsetutkiskelua. Tai ainoastaan Bruno Ganz edusti tätä puolta. Mutta kahden ja puolen tunnin leffassa ne muutamat kohtaukset eivät riitä. Vaikea uskoa että Baader-Mainhof-Ensslin olivat pelkästään tuollaisia yksiulotteisia julistajia. Tai mistä minä tiedän. Ehkä olivatkin. Teknisestihän leffa oli sitä luokkaa mitä oscar-satsaukselta sopii odottaakin. ** /5



Nyt on sitten tän vuoden R&A sitten paketissa. Loppusaldoksi 28 elokuvaa! Huomasin että lähes äärirajoilla mennään jos pitää vielä töissäkin käydä.

Shusuke Kaneko:

Death Note (Desu nôto)

Melkoinen pettymys. Tämä perusteella taidan jättää animen väliin, kuten tämän jatko-osankin (No oikeasti sen jatko-osan varmaan joutuu katsomaan, jos vastaan tulee.) Kuinka uskollinen tämä on sille animesarjalle tai mangalle? **



Pascal Laugier: Martyrs

Melkoisen hypen jälkeen tämäkin oli pettymys, mutta ei missään tapauksessa mitenkään kovin paha sellainen. Alkupuoli oli mielenkiintoista ja toiminnallista menoa, mutta (kuin Insiden tapauksessakin) mielenkiinto hieman lässähti juonen paljastuessa tarkemmin. Loppupuoli oli sitten omaa luokkaansa: Jos elokuvassa pitää olla kohtaus, jossa mies istuu puoli tuntia paskalla ja lopuksi verisuoni poksahtaa päästä ja mies kuolee, niin ei ole tarpeellista fiilistellä koko puolta tuntia, vaan voi mennä suoraan asiaan. Jokseenkin tuollainen fiilis tuli elokuvan pitkään jatkuneesta läpsimisväkivallasta. Elokuvan ansioksi voi kyllä sanoa, että mieleen jäi. ***



Takashi Miike: Big Bang Love, Juvenile A (46-okunen no koi)

Huonoin tämänvuotisilla festareilla näkemäni elokuva oli myös huonoin näkemäni Miike. *½



Alex Gibney: Gonzo: The Life and Work of Dr. Hunter S. Thompson

Ihan hyvä dokumentti, mutta ei oikein onnistunut tuomaan mitään uutta. Toimii varmasti paremmin, jos Hunter S. Thompsonin elämä ei ole entuudestaan tuttu. ***



Nacho Vigalondo: Timecrimes (Los cronocrímenes)

Tätä vaivasi hieman yllätyksellisyyden puute, mutta perusasioiltaan toimi hyvin. Jako kolmeen tyyliin oli oivallinen valinta ohjaajalta. Jos Cronenberg tekee tästä versionsa, niin muutoksia tulee varmasti melkoisesti. Luulisin, että se jää kuitenkin tekemättä. ***+



Jan Kounen: 99 Francs

Pitkästä aikaa toimiva hyvän mielen komedia. Lopetus oli yllättävänkin konventionaalinen, mutta se annettakoon anteeksi. ***½



Matteo Garrone: Gomorra

Festareiden paras. Edes pitkä kesto ei haitannut. Jos jokin tarina olisi karsittu pois tai edes lyhennettu olennaisesti, niin kokonaisuus ei olisi varmasti toiminut vastaavalla tavalla. ****-



Kiyoshi Kurosawa: Tokyo Sonata (Tôkyô sonata)

Kiyoshin kauhuilun vaihtaminen draamaan on selvästi hyvä päätös. Viimevuotisen Retributionin (Sakebi) jälkeen todella positiivinen yllätys. ***½



Antti-Jussi Annila: Sauna

Hyvä, omaperäinen ja pelottava Suomalainen kauhuelokuva. Toivottavasti jatkossa nähdään enemmänkin tällaista matskua ja vähemmän mitään loordileffoja. Sauna oli positiivinen yllätys senkin takia, että Jadesoturi oli sen verran paljon huonompi. ***½



Garth Jennings: Son of Rambow ***

John Crowley: Boy A ***½

Prachya Pinkaew: Chocolate ***-

Fumihiko Sori: Vexille **



Tämänvuotinen festarimainos oli ehdottomasti yksi parhaista. Onko aiempien vuosien mainoksia nähtävissä missään päin internettiä?

JaJa ( 29.9.2008 11:50)

Tämänvuotinen festarimainos oli ehdottomasti yksi parhaista. Onko aiempien vuosien mainoksia nähtävissä missään päin internettiä?

Youtubessa pitäisi olla ainakin jotain.

Varsin Espoo Ciné ‑tyyppinen R&A tällä kertaa, yhtä hyvin Tapiolaan kuin Helsinkiin sopivia artsy-teoksia sekä totista modernia eurokauhua piisasi ja pisteenä i:n päälle nähtiin Baader Meinhof Komplex, joka oli ns. espoolaiselokuvaa par excellence: tuntui miltei oudolta ettei leffan jälkeen tarvinnut raahautua tilausbussiin, vaan pääsi suoraan himaan. Itse asiassa sijaintikaan ei enää erota henkisesti toistensa kaltaisiksi kehittyneitä tapahtumia, joilla on nyt yhteinen hesalainen esitystila Andorra/Dubrovnik. Toisiaan nopealla aikavälillä seuraavien kinkerien kannattaisi ehkä erottua toisistaan vähän vahvemmin, kun yhdistymistäkään tuskin tapahtuu.

Janne Timonen ( 29.9.2008 12:08)

JaJa ( 29.9.2008 11:50)

Tämänvuotinen festarimainos oli ehdottomasti yksi parhaista. Onko aiempien vuosien mainoksia nähtävissä missään päin internettiä?

Youtubessa pitäisi olla ainakin jotain.

R&A 2005:

http://www.youtube.com/watch?v=ytQnCcgaa24

Tämän vuoden saldo: 25 elokuvaa.

Paras oli Gomorra ja heikoin Big Bang Love, Juvenile A, tai melko sysipaska brittielokuva Better Things. Siihen väliin tuli sitten nähtyä keskinmäärin yllättävän kovatasoisia elokuvia. Pitää vielä heittää oma festari-raportti myöhemmin paremmalla ajalla.

Joo tän vuoden traileri oli kyllä hyvä! Varsinkin verrattuna tohon 2005.

Three Monkeys 2,5/5



Tunnelma oli toimiva mutta ikävä kyllä se ei pelkästään riitä hyvään elokuvaan. Tässä oli ilmeisesti luotettu liikaa siihen. Tarina ei ollut erityisen kiinnostava ja loppujen lopuksi siitä ei jäänyt mitään käteen.



Timecrimes 3,5/5



Varsin viihdyttävä leffa ja hauska nähdä muutenkin tämmöisiä halpisleffoja missä näkyy jotenkin mukavasti tekemisen meininki. Leffaa ei oltu tehty turhan vakavasti ja juoni menikin niin sfääreihin kun sopi odottaa. Dialogi ja näyttely oli paikoin aika kökköä mutta sekään ei suuremmin haitannut kokonaisuutta.



Gomorrah 2/5



Jostain syystä Gomorrah ei pudonnut ollenkaan. Sinänsä hyvä että näinkin nihilistisiä leffoja tehdään mutta kokonaisuus oli ikävä kyllä turhan sekava. Vaikka idea onkin ollut selkeästi yhteisön kuvaaminen mahdollisimman realistisesti niin henkilöitä oli liikaa ja niihin saatettiin palata pitkänkin aikavälin jälkeen mikä häiritsi ainakin minua. Mistään ei oikein saanut otetta ja myöskään tapahtumat eivät olleet kovinkaan kiinnostavia. Kahden Scareface wannabe:n sekoilut oli lähinnä ärsyttäviä.



Baader-Meinhof Komplex 3/5



Tämä oli kyllä selkeästi pettymys vaikka traileri lupaili hyvää. Esim. ryhmän syntyvaiheita olisi mielestäni voinut hieman pohjustaa enemmän. Ja kuten joku täällä jo mainitsikin, henkilökuvaus oli aika onnetonta. Anarkistisien hippiterroristien angsti oli kuvattu ehkä vähän turhankin alleviivaavasti ja välillä tyydyttiin vähän liiankin itsestäänselviin ratkaisuihin. (Esim. autossa kuunnellaan tietysti The Whon "My Generation" kappaletta hohhoijaa.) Aiheena silti ihan mielenkiintoinen leffa ja kantoi kuitenkin juuri ja juuri loppuun asti koko pitkän kestonsa.

The Wackness – Yleensä inhoan kevyitä draamakomedioita mutta The Wackness muistutti paljon omasta nuoruudesta eikä yrittänyt olla saarnaava tai väkisin hauska. 4/5

City of Men – Tylsää lässytystä ja vain kaksi kunnollista taistelukohtausta. Niistä pisteet. 2/5



Redacted – Tykkäsin tästä paljon. Youtube väännökset yms. on vielä uutta minulle elokuvissa ja tuo sopivaa realismia. Hahmot oli karuja ja vaikka elokuvan tarkoituksena tuntui olevan pelkästään nyrkin työntäminen USA:n perseeseen, se onnistui siinä todella hyvin. 4/5



Echo – Yrittää olla jonkinnäköinen kummituselokuva yhdistettynä kömpelöön isä + poika tarinaan. Vähän vihjataan kaikenlaista mutta en löytänyt mitään mikä tekisi Echosta kiinnostavan. 1/5

R&A ‑parhaat:

Luokka 9/10

Battle for Haditha 9/10



loput 8/10

Eagle vs Shark

No End in Sight

A Complete History of My Sexual Failures

Gone with the Woman

99 frangia

The Class

The Art of Crying