Rakkautta & Anarkiaa 2008

(The Lukewarm.) ( 26.9.2008 00:37)

Oon aika sanaton. Sauna oli suomalaiseksi elokuvaksi todella omaperäinen, rohkea ja hyvä.

Samat sanat. (Tai sanattomuus?) Täysin yllätyksenä tähän mennessä nähtyjen festarileffojen top-kolmosessa Not Quite Hollywoodin ja Battle for Hadithan kanssa.

Spaddu ( 25.9.2008 21:47)

La Rabia 4/10

Huh huh, festarin paskin elokuva onkin sitten tässä. Mitäänsanomaton tarina mykästä tytöstä keskellä argentiinalaista preeriaa. Äippä käy välillä vieraissa toisen jäbän luona. Jäbän poika leikkii tytön kanssa. Isukki ei katso hyvällä äipän alituista vierailua poissa huushollista. Siinä kaikki, välillä näytetään sian teurastusta, elokuvaan "taiteellisuutta" tuovia animaatiojaksoja ja sinänsä hyvin toteutettuja panokohtauksia. Turha elokuva.

Ei lähellekään niin paska kuin Heartbeat detector. Tässä oli sentään tarpeeksi sairasta menoa jotta jaksoi katsoa pitkästymättä. Tuli mieleen jotkut itäeurooppalaiset absurdiudet, sellaiset kuin eilen töllöstäkin tullut Neljä tai Taxidermia tms. Tai ehkä askeettisemmalla ilmaisulla tämä olisi voinut olla peräisin jostain Islannista.



Eläinten teurastusta, kiljumista, outoja animaatioita, animaalista seksiä, lasten hakkaamista. Ei tässä juuri päätä ja häntää ollut, mutta olen ehkä tullut elokuvien suhteen lempeämmäksi koska viihdyin oikeastaan aika hyvin tällä pahan olon tripillä. Ja ohjaaja oli myös snaijannut ettei tuollasta lähes juonetonta maaseutusynkistelyä voi loputtomiin venyttää eli pituus (alle 80 minuuttia) oli elokuvassa oikea. Alussa laski fiilistä se että elokuva tulikin tykiltä, mutta loppua kohden kuvan tuhnuisuus sopi aiheeseen hyvin ja teki tripistä vain entistä angstisemman.

Matteo Garrone:

Gomorrah

Vähän erillainen ja "juonettomampi" kuin odotin. Karua meininkiä. Aika kaukana oltiin vaikka jostain Sopranosin meiningistä. Tosin jätehuoltoalallahan tässäkin oltiin. Etelä-Italiassa on tuo jättehuoltohomma karannut niin pahasti käsistä että tuli ehkä vähän huono omatunto kun nauroin mafiapomon "järjestelyille". Mutta vähän selkeämpää juonta olisi kaivannut ja en oikein ymmärtänyt miten niiden kahden idiootin sekoilu liittyi tähän muuten kuin komediallisena kevennyksenä. *** /5



Jean-Luc & Pierre Dardenne: Lorna's Silence

Tykkäsin siihen asti kunnes mimmi Hyvin näytelty ja hienovarasesti etenevä leffa. ***½ /5



Mark Hartley: Not Quite Hollywood

En ole aiheeseen juurikaan vihkiytynyt mutta tosi hauskahan tämä oli. Paljon hauskoja pätkiä. Tarantinokin oli normaalia rauhallisempi haastatteluissa. **** /5



Jan Kounen: 99 Frangia

Tykkäsin todella paljon! Nokkela ja hauska. Jean Dujardin oli loistava pääosassa. Ainoa miinus mikä tulee mieleen on että loppu tuntui pitkitetyltä. ****½ /5



Fernando Meirelles: Blindness

Tykkäsin tosin hieman ristiriitaisin tuntein. Paljon tässä oli hyvää mutta joku tässä kusi mutta en osaa sanoa mikä. "Hyvisten" nynnyily vitutti. Osasto ykkösellä oli aika mieletön etulyönti asema kolmososaston kusipäihin verrattuna. Liian kauan nöyristelivät! Toistaiseksi arvosanaksi: ***½ /5



Mamoru Oshii: Sky Crawlers

Alusta jäi about 15 minuuttia näkemättä. Se mitä näin ei vakuuttanut. Tylsä juonikuljetus ja lopputwistillä ei ollut siten tarpeeksi voimaa. Hienoja ilmataisteluita kuitenkin. *½ /5



Ramin Bahrani: Chop Shop

Tästa tykkäsin myös kovasti. Hieno kuvaus pienestä osasta suurta kaupunkia. Päähenkilö on joutunut aikuistumaan liian aikaisin mutta oppii myös kantapään kautta että on vielä lapsi. Pääosan pikkukundi oli aivan loistava! ***** /5



Lucía Cedrón: Lamb of God

Toimi mutta oli minusta potentiaalia parempaankin. ***½ /5



Chris Bell: Bigger, Stronger, Faster

Aika tyypillinen huumorilla ja hauskoilla klipeillä etenävä dokumentti. Olisin karsinut pois ne muutamat liian sentimentaaliset Bellin vanhempiean ja veljien haastettelupätkät. Bushin vetäminen tähän hommaan tuntui liian yleisöä kosiskelevalta. *** /5

Tuoppi ( 26.9.2008 10:17)

Mutta vähän selkeämpää juonta olisi kaivannut ja en oikein ymmärtänyt miten niiden kahden idiootin sekoilu liittyi tähän muuten kuin komediallisena kevennyksenä.

Parhaimmasta huonoimpaan:

Aaltojen kuohu *****

Puhtaan herttainen elokuva, eikä silti tippaakaan imelä (asiaan saattaa vaikuttaa, että tässä annetaan vähintään kolmesti turpiin ja myös juopotellaan). Lapsihahmoilla on aikaa totutella lähestyvään aikuiselämään ja seikkailla isossa kaupungissa. Lisäksi tuntui lohdulliselta, kuinka kaikki olivat lopussa kasvaneet tasapanoisiksi aikuisiksi, joilla oli vielä aikaa korjata virheitään (kaikki tämä ilman kliseistä fiilinkiä). Todella hyvin tehty, omakohtaisimmin koskettanein Ghibli-leffa, minkä olen nähnyt.



Gomorra ****½

Ehdottomasti festarin parhaimmistoa, ei tuntunut ollenkaan liian pitkältä tai tylsältä.



Not Quite Hollywood ****½

Voi todellakin herättää addiktion aussimatskuun. Muutenkin tekijöiden tarinoita kuunnellessa olo on niin onnellinen, koska kaikki ovat vähintään yhtä höynähtäneitä kuin itse.



Lemon Tree ****

Käsitteli aihetta paljon laajemmin ja mielenkiintoisemmin kuin mitä osasin kuvitella. Paljon hyvännäköisiä viiksiä, ja Shin Betin agentit tuntuvat edelleen jotenkin 70-luvulta vetäistyiltä.



Eagle vs. Shark ****

Lopun nunchaku-tappelukohtaus oli hervoton. Hyvä leffa.



Chocolate ****

Todella viihdyttävä.



The Wackness ****

Festarin hauskimpia. Pidin kun huumoria ei kuitenkaan haettu ensisijaisesti ysärikliseistä, vaan rakkauselämästä ja hyvistä hahmoista.



Heavy Metal in Baghdad ***½

Aihe oli nerokas, oli se sitten irakilaisen bändin ja lähes olemattoman alakulttuurin kuvaaminen tai ylipäätään nuoren elämä Irakissa (ja pakolaisena sieltä). Dokumentti haparoi välillä, mutta bändin fiksuja ja sanavalmiita poikia oli ilo kuunnella.



Appleseed Ex Machina ***



Death Note ***

Herätti kiinnostusta sen verran, että katsoisin jatko-osatkin.



Timecrimes ***-

Olisi voinut vähän enemmän revitellä, ehkä juuri roolitus kusi. Nyt leffa hymyilytti ihan liian paljon ja vääristä syistä.



Redacted **½

Esitti asiallista kritiikkiä, mutta satiiripuoli ei mielestäni onnistunut hyvin. Hahmot tuntuivat karikatyyrisen naurettavilta ja epäuskottavilta, eikä Barry Lyndonista tutun biisin käyttö toiminut niin syvällisesti, kuin mitä tekijät sillä ehkä toivoivat.



Uncle's Paradise **

Todella tylsä ja mitäänsanomaton leffa, mutta lopussa oli sentään hauskoja wtf-kohtauksia.



Martyrs *½

Olen varmasti rankkojen kohtausten kestämisen suhteen ihan pussy moneen täällä verrattuna, mutta ei tolla juonella leffa todellakaan ollut hyvä. Alku oli hyvin pelottava, loppu vaan huonolla tavalla outo. Mieleen elokuva kuitenkin jää, olin katsomisen jälkeen ilmeisesti sen verran sekaisin, että harkitsin vakavissani jopa meneväni tsiigaamaan Miiken tämänkertaista.

withnail ( 26.9.2008 11:15)

Redacted **½

Esitti asiallista kritiikkiä, mutta satiiripuoli ei mielestäni onnistunut hyvin. Hahmot tuntuivat karikatyyrisen naurettavilta ja epäuskottavilta, eikä Barry Lyndonista tutun biisin käyttö toiminut niin syvällisesti, kuin mitä tekijät sillä ehkä toivoivat.

Aa, oliko se siis se piisi joka soi paljon alussa kun oltiin ekan kerran checkpointilla? No se kohtaus olikin käsittämätöntä patsastelua ja vaikutti välillä joltain Saturday Night Liven parodiaversiolta tms. Joo, ei muutenkaan Palma ollut ihan omimmillaan tällä tyylillä tehdyssä sotaleffassa. Joskus tavara kankaalla oli niin huonoa jollain vaikeasti määriteltävällä tavalla että tuli jonkinlainen outo myötähäpeän fiilis.

Tällä viikolla nähdyistä

Gone with the Woman oli ainoastaan lievästi huvittava tapaus, joka ei oikein parisuhdemeininkiinsä saanut mitään tuoretta otetta. Battle for Haditha puolestaan vankkaa laatua, ainoastaan muutamat vanhemman pommittajan suuhun laitetut, päälleliimatunoloiset tilanteen yleisemmät kommentoinnit tökkivät muuten hyvin aidonoloisessa elokuvassa. Muitakin pikkuvikoja, mutta ehdottomasti festareiden paremmasta päästä. Gomorran jouduin katselemaan väsyneenä, paikoin nukahtamista vastaan taistellen, joten karu realismi ja kesto tuntuivat uuvuttavilta, eivätkä kohtalot vaan onnistuneet tempaamaan mukaansa. Aiheesta kiinostuneiden kannattanee kuitenkin teos tarkastaa, ei missään nimessä huono. Kuten todettu, Sauna oli melko hieno, lievää nillityksen aihetta löytyy mutta kokonaisuutena paljon vahvempi kokemus kuin olisin kuvitellut. Huomattavasti onnistuneempaa ja jopa tyydyttävämpää eurokauhua kuin Martyrs. Pitäisikö se Jadesoturikin nyt sitten katsoa. Not Quite Hollywood oli erittäin viihdyttävä ja tarjosi myös hauskoja tarinoita, mitä nyt leikkaustempoa olisi suonut hieman hillittävän. Olisi ollut nastaa nähdä Rexissä mutta kyllä kelpasi Engelinkin kankaalta.



Tää oli aikalailla tässä, jäljellä ei enää kuin Ashes of Time Redux. Alunperin vaikutti itselle köyhimmältä R&A-tarjonnalta vuosiin kun ei tahtonut löytyä sarjakortillistakaan innostavaa katsottavaa, ja sama fiilis on kyllä leffojen jälkeenkin. Art of Crying & Cargo 200 jäivät sellaisiksi, jotka olisin halunnut katsoa mutteivät sopineet kalenteriin.



Parhaimmasta huonoimpaan:



Not Quite Hollywood ****

Sauna ***½

Battle for Haditha ***½

Helvetica ***

Gomorrah **½

Gonzo **½

Somers Town **

Gone with the Woman **

The Class **

Martyrs *½

Big Bang Love, Juvenile A ?

Not Quite Hollywood ****

Aaltojen kuohu ****



Redacted ****



Chaotic Ana ***



La Rabia **



Sauna **1/2

Spiritual Boxer ( 26.9.2008 11:43)

Pitäisikö se Jadesoturikin nyt sitten katsoa.

Ei?

Tähän mennessä R&A:n sato on ollut melko hyvää vaikkakin hieman tasapaksua. Huomenna olisi vielä jäljellä Secret Sunshine, Ashes of Time ja Not Quite Hollywood. Katsomani elokuvat kronologisessa järjestyksessä:

Burn After Reading ***½

Ihan hauska elokuva. Saanut ehkä hieman huonompia arvosteluja kuin olisi ansainnut, koska sattui tulemaan Coenien ison Oscar-elokuvan jälkeen. Jos tämä olisi tullut Ladykillersin jälkeen, olisivat arvostelut olleet varmaan ihan eri luokkaa.



Somers Town ***

Ihan hyvä, vaikkakin ehkä hieman turha elokuva. Ehdottomasti takapakkia Meadowsin edellisistä elokuvista.



Helvetica ***

Olisi toiminut ehkä paremmin tunnin pituisena.



Boy A ***½

Tuntui heti elokuvan loputtua lähes mestariteokselta, mutta onhan tämä toisaalta hyvin ennalta-arvattava. Pojan elämä lähtee myös käyntiin ehkä vähän liiankin helposti.



Three Monkeys ****

Monet ovat tätä täällä haukkuneet tylsäksi. Elokuvan hidas tahti sopi mielestäni tarinaan. Kuvaus on paikoitellen todella upeaa.



Tulpan ****

Festareiden ehdoton yllättäjä. Ohjaajan dokumenttitausta näkyy kuvauksessa. Luonnon ja eläinten kuvaus tuo mieleen Herzogin.



Timecrimes ***

Ihan kiva, mutta odotin parempaa. Elokuvan sisäinen logiikka ei oikein toimi.



Redacted ****

De Palman paras elokuva yli kymmeneen vuoteen. Tyyli toimii yllättävän hyvin.



Aleksandra ****½

Tätä ei ole täällä tainnut kukaan vielä kommentoida. Aleksandra oli minulle festareiden ehdoton kohokohta. Redactedin täydellinen vastakohta sotaelokuvana: elokuvassa ei ammuta laukaustakaan. Kuvaa sodan vaikutuksia niin paikallisiiin siviileihin kuin sotilaisiin ja heidän omaisiinsa.



No End In Sight ****

Asiallinen dokumentti Irakin sodasta. Välttää sensaationhakuisuuden, johon tämän tyyppisissä dokumenteissä helposti vajotaan.



+ festarielokuvista olen muualla nähnyt seuraavat:



CSNY Déjà Vu *** (Sodankylässä)

Elokuvalla on ikävä tapa katkoa biisejä jatkuvilla haastattelupätkillä. Elokuva on melkein enemmän Irak-dokumentti kuin CSNY-dokumentti. Toisaalta tämä on loistava aikakapseli Irakin sodan aiheuttamista tunnelmista USA:ssa.



Autumn Ball *** (Sodankylässä)

Elokuvan tyyli tuntuu vaihtuvan keskivaiheilla oikeastaan ilman mitään syytä Gus Van Sant-tyyppisestä fiilistelystä dialogivetoiseksi mustaksi komediaksi. Muistuttaa melkoisesti Louhimiehen uusimpia ohjauksia.



Nausicaä of the Valley of the Wind **** (dvd:ltä)

Miyazaki teki vastaavan luonnonsuojelujuonen hieman paremmin (tai ainakin näyttävämmin) ohjatessaan Prinsessa Mononoken. Kuuluu kuitenkin Miyazakin parhasiin.

hiredhand ( 26.9.2008 16:09)

Autumn Ball *** (Sodankylässä)

Elokuvan tyyli tuntuu vaihtuvan keskivaiheilla oikeastaan ilman mitään syytä Gus Van Sant-tyyppisestä fiilistelystä dialogivetoiseksi mustaksi komediaksi. Muistuttaa melkoisesti Louhimiehen uusimpia ohjauksia.

No ei kyl.

spatter ( 22.9.2008 08:09)

Yotsuya ( 21.9.2008 22:24)

Janne Timonen ( 21.9.2008 22:57)

Yotsuya ( 21.9.2008 20:00)

Spiritual Boxer ( 21.9.2008 19:30)

Gibney: Gonzo: The Life and Work of Dr. Hunter S. Thompson (2008)

Kiinnostavaa toki, mutta silti ehti perse puutua eli kyllästyin jo muutamassa kohdassa.

Käsittämätöntä miten Thompsonista voi saada näin epäviihdyttävän dokumentin.

Itse tykkäsin. Sisällössä ei ollut sinänsä mitään uutta, mutta vanhat audio- ja kuvamatskut lämmittivät.

Ei dokumentti varsinaisesti huono ollut, olisin vaan toivonut näkeväni jotain paremmin krapulakatsottavaksi sopivaa.

Meni omalla kohdalla sarjaan "ihan hyvä". Välillä häiritsi dokkarin liian "gonzomainen" tyyli. Olisi ollut mukava jos tahti olisi ollut seesteisempi jossain vaiheessa. Varsinkin kun visuaalinen tyyli tuntui pahimmillaan vain kikkailulta. Lisäksi välillä en täysin ymmärtänyt tyyppien selityksiä, mutta sehän ei ole itse dokkarin vika, vaan oman kielitaitoni.

Lauantaina yle teemalta

http://www.yle.fi/teema/lauantai/id16729.html

Höh. hyvä vinkki, mutta valitettavasti muutaman tunnin myöhässä.

jahas. mun kalenteri on näköjään ihan sekaisin. sori

Red Right Hand ( 26.9.2008 11:29)

withnail ( 26.9.2008 11:15)

Redacted **½

Esitti asiallista kritiikkiä, mutta satiiripuoli ei mielestäni onnistunut hyvin. Hahmot tuntuivat karikatyyrisen naurettavilta ja epäuskottavilta, eikä Barry Lyndonista tutun biisin käyttö toiminut niin syvällisesti, kuin mitä tekijät sillä ehkä toivoivat.

Aa, oliko se siis se piisi joka soi paljon alussa kun oltiin ekan kerran checkpointilla? No se kohtaus olikin käsittämätöntä patsastelua ja vaikutti välillä joltain Saturday Night Liven parodiaversiolta tms. Joo, ei muutenkaan Palma ollut ihan omimmillaan tällä tyylillä tehdyssä sotaleffassa. Joskus tavara kankaalla oli niin huonoa jollain vaikeasti määriteltävällä tavalla että tuli jonkinlainen outo myötähäpeän fiilis.

Täsmälleen minunkin fiilikset. En olisi muuten mennyt katsomaan mutta kun amerikkalaiset kriitikot väittivät että kyseessä on vastenmielisin ikinä tehty elokuva niin pakkohan se oli käydä katsomassa. Patriotismipäissään jenkit kirjoittavat mitä sattuu, elokuva oli aika valju enkä ole ihan varma edes tekijöiden hyvistä tarkoitusperistä.

Kun on tullut kommentoitua muiden läppää, niin otetaas vielä se oma väliraportti ennen viimeisiä päiviä:

Heartbeat Detector aka. La Question Humaine

skeida. Ylivoimaisesti huonoin toistaiseksi. Tylsyyttä.



Battle for Haditha

Mahdollisesti paras toistaiseksi.



Appleseed Ex Machina

Viihdyttävää popcornia, jota ei seuraavana päivänä juuri muista. Kait tästä jotain Woomaista oli havaittavissa jos suurennuslasin kanssa etsisi.



Evangelion: 1.0 You Are (Not) Alone

Viihdyttävä mutta tarpeeton. Juoni oli töksähtelevä, vaikka sarja tuli nähtyä jo joskus milleniumin vaihteessa ja sikäli siis entuudestaan tuttu.



City Of Men

Kivaa gangstailua vaikka yritetään haukata vähän liian monenlaista kakkua.



Gomorrah

Hieman epätasainen mutta kuitenkin täyttä asiaa. En tajunnut missään vaiheessa kuka ja mikä tämä Don Ciro (rahan kerääjä) on, mikä häiritsi ko. stoorin seuraamista oleellisesti ja laski intensiteettiä. Mutta mutta, sehän on vaan omaa tyhmyyttä. Ja se "villi kaksikko" toi mulle mieleen jostain syystä Kyttäkoulun kahelit eli puskafarssimaisuus ei ehkä toiminut muuten vakavassa elokuvassa.



La Rabia

Argentiinalainen pahan mielen elokuva joka oli ainakin just tarpeeksi lyhyt ja tarpeeksi kummallinen jotta sen jaksoi istua kivuttomasti.



Redacted

Ei hirveän hyvä elokuva, mutta propsit siitä että De Palma edes yritti. Dokumentaarimatsku on vain niin kehnoa ja dialogi paperin makuista että videopätkillä haettu todellisuusilluusio ei välity. Perinteisin keinoin tämä olisi kenties ollut parempi. Isoa jätkää lukuunottamatta myös näyttelijät ovat aika suolesta, erityisesti tämä Flake joka vetää niin yli että. Loppu (ne kuvat) oli kyllä puistattava – eli hyvä.



I Was Here

Erittäin sujuva katsaus virolaisen pikkurikollisen elämään. Hyvät näyttelijät, onnistunut soundtrack, jäntevä kerronta ja oikealla tavalla suoraviivainen tarina joka ei yritä liikaa olla maailman paras ja syvällisin tms. – siinä oivan rikoselokuvan resepti. Pari tyylivirhettä antaa anteeksi helposti. Miksei tällaista tehdä suomessa? Tässäkin tiimissä oli kuitenkin suomalaisia keskeisillä paikoilla, hitto. Pohjoismaiden jälkeen nyt jo virolainenkin elokuva on ajamassa suomalaisen ohi, ei voi mitään. Ainoa mitä jäi kaipaamaan oli luovuus ilmaisullisessa mielessä. Se käden jälki.



Big Bang Love, A Juvenile

Jeejee, tällä kertaa tällainen avantgardistisempi Miike. Diggasin matskusta – aina silloin kun olin hereillä. Eli kävi paska tsägä kun väsymys iski yllättävän kovalla kädellä jo ensi minuuttien aikana ja koko katsomiskokemus oli taistelua unen ja valvetilan hämärällä rajalla.



Vielä jäljellä neljä suht isojen odotusten elokuvaa: Filth and Wisdom, Cargo200, Death Note ja sopivana kliimaksina Baader Meinhof Komplex.