Tuossa leffassa Oulun Pikku-Berliinin uumenissa harrastettaisiin paholaismaisia riittejä ja uhrauksia, loppuhuipennuksessa natsit yrittäisi manata Cthulhua esille jossain Lapin jänkhällä...
Kotimaiset ikävät
Tuossa leffassa Oulun Pikku-Berliinin uumenissa harrastettaisiin paholaismaisia riittejä ja uhrauksia, loppuhuipennuksessa natsit yrittäisi manata Cthulhua esille jossain Lapin jänkhällä...
Tuossa leffassa Oulun Pikku-Berliinin uumenissa harrastettaisiin paholaismaisia riittejä ja uhrauksia, loppuhuipennuksessa natsit yrittäisi manata Cthulhua esille jossain Lapin jänkhällä...
Ei todellakaan mitään noin hienostumatonta. Käsikirjoitus on muhinut päässäni vuosia.
Tuossa leffassa Oulun Pikku-Berliinin uumenissa harrastettaisiin paholaismaisia riittejä ja uhrauksia, loppuhuipennuksessa natsit yrittäisi manata Cthulhua esille jossain Lapin jänkhällä...
Ei todellakaan mitään noin hienostumatonta. Käsikirjoitus on muhinut päässäni vuosia.
Pistä paperille sitten, mä puolestani voin tehdä tollasen vähän viihdyttävämmän version kyseisestä aiheesta

TALI- IHANTALA 1944 VIIKONLOPUN KATSOTUIN ELOKUVA
Åke Lindman Film-Production Oy:n Tali-Ihantala 1944 teki kotimaisista elokuvista tämän vuoden toiseksi kovimman avausviikonlopun tuloksen 27 741 katsojalla. Yhteensä Åke Lindmanin ja Sakari Kirjavaisen ohjaaman Tali-Ihantala 1944 ‑elokuvan on nähnyt – myös ennakkoon myydyt näytökset mukaan lukien – jo peräti 49.855 katsojaa. Tämä itsenäisyyden juhlavuoden elokuva keräsi siis jo ennakkoon huimat 22 114 maksanutta katsojaa. Elokuva on itsenäisyyspäivän ajan ehdottomasti kysytyin ja katsotuin elokuva Suomessa.
– Lähde: Filmikamari
Åke Lindman Film-Production Oy:n Tali-Ihantala 1944 teki kotimaisista elokuvista tämän vuoden toiseksi kovimman avausviikonlopun tuloksen 27 741 katsojalla. Yhteensä Åke Lindmanin ja Sakari Kirjavaisen ohjaaman Tali-Ihantala 1944 ‑elokuvan on nähnyt – myös ennakkoon myydyt näytökset mukaan lukien – jo peräti 49.855 katsojaa. Tämä itsenäisyyden juhlavuoden elokuva keräsi siis jo ennakkoon huimat 22 114 maksanutta katsojaa. Elokuva on itsenäisyyspäivän ajan ehdottomasti kysytyin ja katsotuin elokuva Suomessa.
– Lähde: Filmikamari
Only in Finland, COOL

Etulinjan edessä ‑elokuvasta voisi puolestaan tehdä Letters from Iwo Jima ‑tyyppisesti rinnakkaisversion jossa samat taistelut nähdään venäl, öh suomenkielisten sotilaiden näkökulmasta.
Kyllä kai tuo pitää käydä katsomassa vaikka vaikuttaa aika hirveälle, sotahistoria kuitenkin kiinnostaa jossainmäärin eikä se Åken edellinen mielestäni ihan susi ollut.. Etulinjan Edessä ***
Onko joku käynyt katsomassa Tummien perhosten kodin?
Entäs Raja 1918, onko siitä ollut sanaakaan tällä foorumilla? Jostain talista kyllä jauhetaan.
JUSSI-EHDOKKAAT
PARAS ELOKUVA
Miehen työ – tuottajat Tero Kaukomaa ja Petri Jokiranta, Blind Spot Pictures Musta jää – tuottajat Kai Nordberg ja Kaarle Aho, Making Movies Tali-Ihantala 1944 – tuottaja Alf Hemming, Åke Lindman Film-Production
OHJAUS
Ganes – JP Siili
Miehen työ – Aleksi Salmenperä
Musta jää – Petri Kotwica
MIESPÄÄOSA
Ganes – Eero Milonoff
Miehen työ – Tommi Korpela
Raja 1918 – Martin Bahne
NAISPÄÄOSA
Musta jää – Outi Mäenpää
Musta jää – Ria Kataja
Sooloilua – Saija Lentonen
MIESSIVUOSA
Miehen työ – Jani Volanen
Raja 1918 – Leonid Mozgovoi
Raja 1918 – Hannu-Pekka Björkman
NAISSIVUOSA
Miehen työ – Maria Heiskanen
Musta jää – Sara Paavolainen
Sooloilua – Kristiina Elstelä
KÄSIKIRJOITUS
Miehen työ – Aleksi Salmenperä
Musta jää – Petri Kotwica
Sooloilua – Katja Kallio
KUVAUS
Joulutarina – Mika Orasmaa
Miehen työ – Tuomo Hutri
Musta jää – Harri Räty
MUSIIKKI
Musta jää – Eicca Toppinen
Raja 1918 – Sergei Jevtushenko
Tali-Ihantala 1944 – Timo Hietala
ÄÄNISUUNNITTELU
Miehen työ – Tuomas Klaavo ja Mikko Mäkelä Raja 1918 – Kyösti Väntänen Tali-Ihantala 1944 – Johan Hake
LEIKKAUS
Miehen työ – Samu Heikkilä
Musta jää – Jukka Nykänen
Tali-Ihantala 1944 – Sakari Kirjavainen, Juha Antti-Poika
LAVASTUS
Ganes – Jukka Uusitalo
Lieksa! – Pete Neuvonen
Miehen työ – Markku Pätilä
PUVUSTUS
Ganes – Helena Paavilainen-Takala
Lieksa! – Tiina Kaukanen
Miehen työ – Ella Brigatti
Dokumenttejahan ei laskettu tänä vuonna ollenkaan mukaan:
http://www.yle.fi/uutiset/kulttuuri/vasen/id79448.html
Urpouden huipentuma. Miten muuten Ota minut syliin voidaan laskea viime vuoden dokumentteihin?

En tiedä mutta sillä oli syyskuussa ensi-iltakierroksen tapainen viikon rundi Andorra-teatterissa.
Uutinen on näköjään kirjoitettu osittain uusiksi julkaisunsa jälkeen, mutta aika hämmentävä se edelleen on. Tuossa näytetään puhuttavan täysin surutta sekaisin esitysformaattikriteereistä ja siitä, millä elokuvat on kuvattu. Lisäksi horistaan jotain "Jussi-palkintojen kriteerit täyttävistä elokuvateattereista",

Ei kai kukaan tosissaan väitä, että voidaan puhua Suomessa teatterilevityksessä olleesta elokuvasta, jos siitä ei ole tehty 35 mm kopiota? Ja teatterilevitys kai on aina ollut Jussin kriteeri – täysin ymmärrettävästi. Kuvausformaatin sotkemista asiaan en käsitä; kuten itsekin sanovat, niin onhan noita videolle kuvattuja ennenkin palkittu ja palkitaan edelleen.
Ylen toimittaja on ollut ilmeisen yössä. Löytyyköhän alkuperäistä vastinetta jostain?
Edit: Löytyi Jussien tekniset kriteerit, eli kelpuuttavat näköjään jo sellaisenkin elokuvan josta on tehty (ja esitetty) vain DCI-kopio. Pitäisin tuota vähän hätiköitynä – kun maassa on tosiaan vasta ne kaksi salia missä tällaista kopiota voi esittää, niin voiko tuota vielä sanoa levitykseksi?
Tsemppiä Olli Saarelalle (Suden vuosi), jota Filmiaurakaan ei näköjään enää rakasta. Tässä maassa kannattaa pysyä niissä sotaelokuvissa.